Adoptiota hakeva isä järkyttyi. Poliisit säilyttää tietoja ikuisesti.

"pieni rötöstely" 30  rikosnimikettä.

Kannattais varmaan miettiä, enste.

No kyllä musta on irvokasta et toisaalta päihdemutsille sanotaan neuvolassa et etsäviitsis lopettaa, mut sillei mahdollisimman hienovaraisesti ja hellästi, että päihdemutsin mieli pahoitu siitä tosiasiasta että itse tuhoaa lapsensa elämää jo kohdussa!

Ja sit jonkun historiaa tongitaan tällä tavalla... Joo. Ja mitä hemmettiä noi uhrina olemiset ainakaan mihinkään liittyy??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuossa on outoa, että listaan on kerätty myös ne rikokset, joissa henkilö on ollut asianomistajana (uhrina). 

Mitä outoa siinä on, että myös asianomistajarikokset on mukana? On kai se aika olennaista, onko jatkuvasti tehnyt ilmoituksia perheväkivallasta.

Nyt olen 36.v eikä nuo liity mielestäni mitenkään työhöni. Eikä myöskään se että poliisinkirjoissa on edelleen että varastin ripsivärin 16- vuotiaana, ja todellisuudessa en sitä edes varastanut vaan se jäi vahingossa koriin.

Koriin? Lähditkö kaupasta ulos korin kanssa? Eikö kori jätetä jo ennen kassoja?

Vierailija kirjoitti:

"pieni rötöstely" 30  rikosnimikettä.

Kannattais varmaan miettiä, enste.

Noissa oli monta asianomistajana esim. se auton peilin rikkoutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää.

Tuo kerrotaan aina. Ja tietenkin se rikosrekisteri tarkastetaan.

t. kahden adoptiolapsen äiti

Et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi. Kyse ei ole rikosrekisteristä. Tuossa oli myös asioita joissa ihminen voi olla uhrin asemassa. Onko ok jos esim teininä r ai ska uksen uhriksi joutunu selittelemään merkintöjä... Ihan käsittämätöntä!

Siis mitä!

Ei valtiolla voi olla oikeutta pitää kirjaa kansalaisistaan! Nyt kaikki esimerkiksi digi- ja väestötietoviraston ovelle mielenosoitukseen!

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapariskunnan miehellä tuli sama tilanne vastaan, kun pääsi myös selittelemään lähes viisikymppisenä teiniaikojen törttöilyjään. Eivät heidänkään tapauksessaan lopputulokseen vaikuttaneet, mutta mies kyllä kommentoi, että se tunne oli aika kamala siinä selitellessä, kun oikeasti mietti, että näinkö ne hölmöilyt sitten oikeasti adoption estävät.

Eikö olekin kamalaa, että ne nuoruuden törttöilyt ei olekaan viatonta hauskanpitoa?

Aika outoa että kaikki asianomistajarikoksetkin listalla.

Mulle tulisi jo opiskeluajoista vaikka kuinka monta, kun oli jatkuvia häkkikellarimurtoja, kerran vietiin ulkoa pyörä, autoakin kolhittiin kahdesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuossa on outoa, että listaan on kerätty myös ne rikokset, joissa henkilö on ollut asianomistajana (uhrina). 

Mitä outoa siinä on, että myös asianomistajarikokset on mukana? On kai se aika olennaista, onko jatkuvasti tehnyt ilmoituksia perheväkivallasta.

en minäkään antaisi adoptiolasta jollekin pilalle hakatulle

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä!

Ei valtiolla voi olla oikeutta pitää kirjaa kansalaisistaan! Nyt kaikki esimerkiksi digi- ja väestötietoviraston ovelle mielenosoitukseen!

Tästä puheenollen katselin omia väestörekisteritietojani suomi.fi sivustolla (rekisterit->omat tiedot tjsp) ja huomasin että vanhempien nimet on sensuroitu tiedoista. Siis mit. vit. nyt oikeasti?! Toinen niistä on lisäksi kuollut vuosikymmeniä sitten mutta tietosuojan vuoksi nimi piti sensuroida. Eeppistä toimintaa taas kerran joltain virkamieheltä että tällainen määräys on pitänyt antaa. Ilmeisesti täysi-ikästen lastenkin nimet on sensuroitu jos sellaisia on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapariskunnan miehellä tuli sama tilanne vastaan, kun pääsi myös selittelemään lähes viisikymppisenä teiniaikojen törttöilyjään. Eivät heidänkään tapauksessaan lopputulokseen vaikuttaneet, mutta mies kyllä kommentoi, että se tunne oli aika kamala siinä selitellessä, kun oikeasti mietti, että näinkö ne hölmöilyt sitten oikeasti adoption estävät.

Eikö olekin kamalaa, että ne nuoruuden törttöilyt ei olekaan viatonta hauskanpitoa?

No kyseisen herran tuntien ei kyllä ole koskaan noihin törröilyihinsä suhtautunut viattomana hauskanpitona - sen verran rankka teiniaika oli ja hengenlähtökin pari kertaa lähellä. Mutta pääsi jaloilleen ja on viimeiset kolmekymmentä vuotta ollut erittäin kunniallinen kansalainen ja vaimonsa kanssa heillä on myös yksi, erittäin täyspäinen ja mukava, biologinen lapsi. Kertoi vain tuon prosessin jälkeen, että se tunne on oikeasti kamala, kun tajuaa, että vaikka kuinka olet itse mennyt elämässä eteenpäin ja jättänyt ne idioottimaisuudet kauas taakse, ne tulevat silti jossain vaiheessa aina vastaan ja pahimmillaan tosiaan niin, että joudut miettimään, oletko silloin aikanaan tyhmänä teininä onnistunut aiheuttamaan niin paljon vahinkoa, että nyt aikuisena jokin tärkeä asia jää saavuttamatta. Onneksi kuitenkin näissä tapauksissa asintuntevat viranmaiset osaavat arvioida sitä, mikä oikeasti on merkityksellistä. 

Neuvoin teiniäni, ettei tee mitään sellaista mitä saa myöhemmin katua. Jos vaikka työelämässä nousee korkeaan asemaan, kaikki kaivetaan esiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta taasen olisi todella ihmeellistä jos poliisi ei pitäisi tiedossaan jokaista rikkomusta ja rikosta johon henkilö on elämänsä aikana syyllistynyt. Kuvastaa ihmistä aika paljon jos kuvittelee että voi rötöstellä miten paljon vaan ja sitten tiedot niistä häviävät jossain vaiheessa ja voi elää aivan kuten niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Kuvastaa sitä ettei ota vastuuta (vieläkään) omista rikoksista.

Sen sijaan siinä poliisi oli toiminut väärin että toimittivat listan jossa henkilö oli myös asianomistajana eli rikoksen uhrina. Noin periaatteessa toki sieltä voisi löytyä rikoksia joiden perusteella voisi miettiä onko ko. henkilön mielenterveys sellainen että voi adoptoida (jotkut pahemmat rikokset voivat aiheuttaa pitkäänkin vaikuttavaa masennusta/ahdistusta) mutta selkeä virhe se on ollut. Sen sijaan omien rikosten kuuluukin olla poliisin listalla ja tarvittaessa siis käytettävänä arvioitaessa henkilön luotettavuutta ja luonnetta koko loppuelämän.

Toisaalta, jos olet kovin usein asianomistajana esim. pahoinpitelytapauksissa, kun joku on taas antanut turpiin snägärijonossa aamuyöllä, kertonee sekin jotain sinusta. 

Aha. Entä jos joudut s e k rikoksen uhriksi toistuvasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme kitinää.

Tuo kerrotaan aina. Ja tietenkin se rikosrekisteri tarkastetaan.

t. kahden adoptiolapsen äiti

Et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi. Kyse ei ole rikosrekisteristä. Tuossa oli myös asioita joissa ihminen voi olla uhrin asemassa. Onko ok jos esim teininä r ai ska uksen uhriksi joutunu selittelemään merkintöjä... Ihan käsittämätöntä!

On.

Juurikin ihan kaikki pengotaan siellä adoptioneuvonnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapariskunnan miehellä tuli sama tilanne vastaan, kun pääsi myös selittelemään lähes viisikymppisenä teiniaikojen törttöilyjään. Eivät heidänkään tapauksessaan lopputulokseen vaikuttaneet, mutta mies kyllä kommentoi, että se tunne oli aika kamala siinä selitellessä, kun oikeasti mietti, että näinkö ne hölmöilyt sitten oikeasti adoption estävät.

Eikö olekin kamalaa, että ne nuoruuden törttöilyt ei olekaan viatonta hauskanpitoa?

No kyseisen herran tuntien ei kyllä ole koskaan noihin törröilyihinsä suhtautunut viattomana hauskanpitona - sen verran rankka teiniaika oli ja hengenlähtökin pari kertaa lähellä. Mutta pääsi jaloilleen ja on viimeiset kolmekymmentä vuotta ollut erittäin kunniallinen kansalainen ja vaimonsa kanssa heillä on myös yksi, erittäin täyspäinen ja mukava, biologinen lapsi. Kertoi vain tuon prosessin jälkeen, että se tunne on oikeasti kamala, kun tajuaa, että vaikka kuinka olet itse mennyt elämässä eteenpäin ja jättänyt ne idioottimaisuudet kauas taakse, ne tulevat silti jossain vaiheessa aina vastaan ja pahimmillaan tosiaan niin, että joudut miettimään, oletko silloin aikanaan tyhmänä teininä onnistunut aiheuttamaan niin paljon vahinkoa, että nyt aikuisena jokin tärkeä asia jää saavuttamatta. Onneksi kuitenkin näissä tapauksissa asintuntevat viranmaiset osaavat arvioida sitä, mikä oikeasti on merkityksellistä. 

Niin, eli prosessi on just hyvä koska ei tuollaisia asioita saisi itse unohtaa vaikka niistä kauan onkin.  Viranomainen taas voi ottaa huomioon sen miten kauan viimeisimmästä on ja mitä sen jälkeen on elämässä tapahtunut. 

Hyvä että säilytti, lapsi pelastui. Ei tullut otsikkoa raiskurista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapariskunnan miehellä tuli sama tilanne vastaan, kun pääsi myös selittelemään lähes viisikymppisenä teiniaikojen törttöilyjään. Eivät heidänkään tapauksessaan lopputulokseen vaikuttaneet, mutta mies kyllä kommentoi, että se tunne oli aika kamala siinä selitellessä, kun oikeasti mietti, että näinkö ne hölmöilyt sitten oikeasti adoption estävät.

Eikö olekin kamalaa, että ne nuoruuden törttöilyt ei olekaan viatonta hauskanpitoa?

Vaikka ei olisikaan. Mitä sitten??? Ihminenkö ei voi muuttua kymmenissä vuosissa? Psykologitkin sanovat, et nuorissa rikollisissa on monipuolinen edustus. Osa on niitä, jotka muuttaa totaalisesti suuntaa eikä enää tee rikoksia.

Jos yhteiskunnassa ei anneta mahdollisuutta muuttua, vaan lyödään leima lopullisesti, se johtaa siihen että ihmisellä ei ole enää mitään menetettävää. Ja sellainen vasta huolestuttavaa onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuossa on outoa, että listaan on kerätty myös ne rikokset, joissa henkilö on ollut asianomistajana (uhrina). 

Mitä outoa siinä on, että myös asianomistajarikokset on mukana? On kai se aika olennaista, onko jatkuvasti tehnyt ilmoituksia perheväkivallasta.

Nyt olen 36.v eikä nuo liity mielestäni mitenkään työhöni. Eikä myöskään se että poliisinkirjoissa on edelleen että varastin ripsivärin 16- vuotiaana, ja todellisuudessa en sitä edes varastanut vaan se jäi vahingossa koriin.

Koriin? Lähditkö kaupasta ulos korin kanssa? Eikö kori jätetä jo ennen kassoja?

Tarkoitin kyllä kärryn koria, jos se nyt oli tässä pointti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapariskunnan miehellä tuli sama tilanne vastaan, kun pääsi myös selittelemään lähes viisikymppisenä teiniaikojen törttöilyjään. Eivät heidänkään tapauksessaan lopputulokseen vaikuttaneet, mutta mies kyllä kommentoi, että se tunne oli aika kamala siinä selitellessä, kun oikeasti mietti, että näinkö ne hölmöilyt sitten oikeasti adoption estävät.

Eikö olekin kamalaa, että ne nuoruuden törttöilyt ei olekaan viatonta hauskanpitoa?

No kyseisen herran tuntien ei kyllä ole koskaan noihin törröilyihinsä suhtautunut viattomana hauskanpitona - sen verran rankka teiniaika oli ja hengenlähtökin pari kertaa lähellä. Mutta pääsi jaloilleen ja on viimeiset kolmekymmentä vuotta ollut erittäin kunniallinen kansalainen ja vaimonsa kanssa heillä on myös yksi, erittäin täyspäinen ja mukava, biologinen lapsi. Kertoi vain tuon prosessin jälkeen, että se tunne on oikeasti kamala, kun tajuaa, että vaikka kuinka olet itse mennyt elämässä eteenpäin ja jättänyt ne idioottimaisuudet kauas taakse, ne tulevat silti jossain vaiheessa aina vastaan ja pahimmillaan tosiaan niin, että joudut miettimään, oletko silloin aikanaan tyhmänä teininä onnistunut aiheuttamaan niin paljon vahinkoa, että nyt aikuisena jokin tärkeä asia jää saavuttamatta. Onneksi kuitenkin näissä tapauksissa asintuntevat viranmaiset osaavat arvioida sitä, mikä oikeasti on merkityksellistä. 

Mihin tarvitsee adoptiolapsen kun on jo yhteinen biologinen lapsi? Ja tosiaan kuten joku jo edellä kirjoitti, tiedoista varmasti tutkitaan lähinnä sitä, onko jotakin joka viittaa perheväkivaltaan tai muihin ongelmiin. Miksi lapsen etu olisi sivuseikka verrattuna yksilön oikeuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapariskunnan miehellä tuli sama tilanne vastaan, kun pääsi myös selittelemään lähes viisikymppisenä teiniaikojen törttöilyjään. Eivät heidänkään tapauksessaan lopputulokseen vaikuttaneet, mutta mies kyllä kommentoi, että se tunne oli aika kamala siinä selitellessä, kun oikeasti mietti, että näinkö ne hölmöilyt sitten oikeasti adoption estävät.

Eikö olekin kamalaa, että ne nuoruuden törttöilyt ei olekaan viatonta hauskanpitoa?

Vaikka ei olisikaan. Mitä sitten??? Ihminenkö ei voi muuttua kymmenissä vuosissa? Psykologitkin sanovat, et nuorissa rikollisissa on monipuolinen edustus. Osa on niitä, jotka muuttaa totaalisesti suuntaa eikä enää tee rikoksia.

Jos yhteiskunnassa ei anneta mahdollisuutta muuttua, vaan lyödään leima lopullisesti, se johtaa siihen että ihmisellä ei ole enää mitään menetettävää. Ja sellainen vasta huolestuttavaa onkin.

Silti nuo ovat ihan aiheellisesti asioita, jotka voivat vaikuttaa adoptioon.