Lue keskustelun säännöt.
Tulin liian nuorena äidiksi ja näen sen vasta nyt lähes nelikymppisenä
17.01.2021 |
Sain esikoisen 22-vuotiaana. Sain kolme lasta yhteensä, viimeisen 35-vuotiaana.
Esikoinen on rakas, ihana, lapsi, mutta voi kuinka typerä ja nuori olin hänet saadessani. Jos voisin, tekisin toisin. Pitkään ”uskottelin” että mitään en kadu, mutta kyllä tavallaan kadun. Nyt lähes nelikymppisenä tajuan, miten ”lapsi” olin tuolloin, vaikka luulin olevani ikäistäni kypsempi. Asiat meni niin kuin meni, mutta omille lapsille toivoisin erilaisia elämänvalintoja.
Uskaltaako kukaan myöntää että on pohtinut samaa?
Kommentit (322)
En allekirjoita tuota että nuorena jaksaa paremmin. Minä olin 20-vuotiaana vakaassa parisuhteessa mutta en halunnut lasta nuorena kun en olisi saanut nukkua pitkään ja halusin mieluummin bilettää. Nyt 36-vuotiaana en tunne itseäni liian vanhaksi lapsen tekoon. Mies tosin puuttuu ja yksin en lasta halua hankkia. Mutta jos mies löytyy niin taatusti jaksan hoitaa vauvaa paremmin kuin parikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun sisarista toinen sai lapsen 20-vuotiaana ja toinen 30v. Yllättäen nuorempi teki itse soseet, vei harrastuksiin ja huolehti kaikin puolin hyvin. Toinenkin toki rakastaa lapsiaan, mutta esim. kuri ja säännölliset ruoka-ajat on ihan hukassa. Kyllä ne lapset pärjää, vaikkei olisikaan oppikirja vanhempi, kunhan parhaansa mukaan huolehtii, pointtina vaan, että kyse on ehkä ennemmin persoona- kuin ikäkysymyksistä
Itse siis olen lapseton alle 30v, joten en voi täysin vanhemmuutta ymmärtää, viikottain kuitenkin molempien kanssa tekemisissä, joten jokin kuva minulla on