Lue keskustelun säännöt.
Paljonko sinulla oli rahaa kun muutit omillesi?
Paljonko sinulla oli rahaa (tai muuta omaisuutta) omille muuttaessasi ja esim korkeakouluopinnot aloittaessasi?
Muutin omilleni opintojen vuoksi, jolloin tililläni oli noin 20 000 euroa (vuonna 2010). Nyt summa on pitkään ollut noin 12 000 euroa ja lisänä on omaisuutena asunto, toki valtavan velan avulla.
Kommentit (220)
Olisiko ollut noin 3000 mk omista töistä säästettyjä rahoja. Taisi mennä vuokravakuuteen aikalailla kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidin lukion jälkeen välivuoden, ja kävin töissä ennen jatko-opintoja. Olisikohan ollut 7000 markkaa säästössä. Opintojen aikana asuin kaverini kanssa yhteisessä asunnossa, johon saimme asumistukea. Myös opintotuki tuli, lisäksi otin opintolainan. Hyvin on pärjätty siitä asti. Äitini oli yksinhuoltaja, joten kotoa ei paljon apua saanut, toki jotain vanhoja huonekaluja, petivaatteita, kuppeja jne. Hyvä niin, oppi rahan arvon, ja pärjäämään omillaan.
Ei yhtään. Äiti ja isä maksoivat ensimmäisen kuun vuokran, puhelinlaskun ja antoivat käteen 500e.
Vuosi oli 2011.
Yhden syksyn työmarkkinatuet, jotka olin pystynyt laittamaan säästöön asuessani lapsuudenkodissani. Jotain vanhempiakin säästöjä (säästöpossurahoja) varmaan. Muutettuani toiseen kaupunkiin menin heti töihin, joten rahapulaa ei ollut. Ensimmäiset kämppäni olivat kalustettuina vuokrattuja. Löysin ne yliopiston ilmoitustaulun kautta. Vuosi oli 1997. Vuoden päästä vaihdoin päivätyön opiskeluun ja elelin opinto- ja asumistuilla vuosia.
Taisi olla 50-100 markkaa vuonna 1991. Isäni osti puoli tusinaa lautasia ja halvat aterimet. Äidiltä parit liinavaatteet. Vanhat sohvat ja lastulevykirjahylly sekä halpa jenkkisänky.
Siitä sitä lähdettiin omilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilillä oli noin 150000 euroa, koska olin juuri ostanut asunnon käteisellä.
No ei yhtään. Muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, soluun, siellä aloin elää opintorahalla ja opintotuen asumislisällä. Tai no, oli mulla muuttaessa varmaan siis _yhtään_, siis kävin varmasti kaupassa muuton jälkeen, mutta tuskin mitään yli sataa euroa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut rahaa eikä omaisuutta. Vai lasketaanko liinavaatteet omaisuudeksi? Opiskeluaikana sain asua ilmaisessa asuntolassa enkä vielä silloin joutunut hirmuisesti lainaa ottamaan, mutta jo ensimmäistä työpaikkaa varten piti hankkia auto ja ottaa siihen lainaa.
Lapsillani oli sentään ajokortti, ammatti ja jonkinlainen autonkottero ja kotoa saivat ottaa mukaan tavaraa niin paljon kuin tarvitsivat. Rahaa ei tainnut olla heilläkään.
Muutin omilleni halpaan soluasuntoon vuonna 2016 ja tilillä taisi olla silloin noin 3000 € rippi-, ylioppilas- ja kesätyörahoja. Olin just ostanut auton (2500 €). Opiskeluiden aikana en nostanut opintolainaa, mutta asumistuki ja opintotuki tulivat kyllä ihan tarpeeseen. Kotiväen ei tarvinnut auttaa, ruokaa sain joskus mutta vuokranmaksuun ei tarvinnut pyytää "apurahoja".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä 200 €. Muutin 18 vuotiaana amiksen aikana.
Intin jälkeen 20 vuotiaana muutin 1996 Tampereelle opiskelemaan. Tilillä oli 38 000 mk, jotka olin säästänyt pääosin kesätöistä saamillani rahoilla.
M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei monta tonnia(markoissa), koska maksoin säästöilläni 13000mk opintolainat kertarysäyksellä pois.
1994 muutin tyttöystävän perässä hänen opiskelupaikkakunnalleen ilman tietoa töistä.
Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus juoksi.
Takana armeija ja 6kk työvoimapoliittinen kurssi.
Armeijaan olin lähtenyt määräaikaisesta työsuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti mielestänne elitismiä avata vastasyntyneelle tili ja siirtää sinne joka palkkapäivä 10-20 e tai vaikka vain muutaman euron? Tai avata vaikka paremmin tuottava ja nollakuluinen passiivinen indeksirahasto, johon minimisijoitus on 10 tai 15 e/kk?
1990-luvun alussa ei tuollaisia rahastoja edes ollut. Minimisijoitus oli usein 5000mk, joissakin rahastoissa jopa 30000 markkaa.
30v sitten tuollainen oli elitismiä, onneksi on tullut kuukausisäästäminen pikkusummilla vaihtoehdoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti mielestänne elitismiä avata vastasyntyneelle tili ja siirtää sinne joka palkkapäivä 10-20 e tai vaikka vain muutaman euron? Tai avata vaikka paremmin tuottava ja nollakuluinen passiivinen indeksirahasto, johon minimisijoitus on 10 tai 15 e/kk?
1990-luvun alussa ei tuollaisia rahastoja edes ollut. Minimisijoitus oli usein 5000mk, joissakin rahastoissa jopa 30000 markkaa.
30v sitten tuollainen oli elitismiä, onneksi on tullut kuukausisäästäminen pikkusummilla vaihtoehdoksi.
Tulee mieleen se Tankki täyteen- jakso, jossa Sulo hakee lainaa kun huoltis on vaikeuksissa.
"Te talletatte vaikka 10 000mk ja me lainaamme toiset 10 000mk, mille summalle avaanne tilin?"
Sulo kaivaa taskun pohjalta ruttuisen vitosen ja kourallisen kolikoita...
Vanhemmat olivat säästäneet minulle noin 1000e, jolla ostin huonekaluja ja maksoin laskuja. Lisäksi jotain kesätyörahojakin oli, joita käytin sisustukseen, astioihin ym, mutta eipä paljoa. Lähdin opiskelemaan vieraalle paikkakunnalle 19-vuotiaana.
Ei ollut tavallisia lapselle avatut säästötilit 70- 80- luvuilla.
Lapsilisä tuli tilille, mutta kyllä se perheen talousmenoihin meni useimmilla. Muutamat viimeiset lapsilisät sain käyttööni, kun muutin amiksen asuntolaan. Viimeisenä opiskeluvuotena en saanut kotoa rahaa, nostin opintolainaa, jolla katoin kuluni ja hankin ajokortin.
Koulun jälkeen pian työllistyin pariksi vuodeksi.
Koska vanhempani eivät olleet vailla vuokraa tai ruokarahaa, säästöön jäi pesämuna. Kotoa muuttaessa työllistyminen oli epävarmaa, joten katsoin viisaimmaksi maksaa opintolainan pois, ettei sen kanssa tule myöhemmin vaikeuksia.
Tuskin mitään, olin ja olen edelleen siivoojana niin sillä 1500e/kk piti pärjätä.
Nyt kun opiskelen niin entistä vähemmän, mutta kaikkeen tottuu.
N 1000 markkaa. Tein töitä opiskelujen ohella. Rahallisesti niukkaa aikaa, mutta henkisesti rikasta.
50 markkaa 17-vuotiaana kun kotoa lähdin muistaakseni 1982.
Se mitä sossusta sain.