Minkälainen elämänasenne on paras?
Jos mietitään vaikka onnellisuutta ja pärjäämistä, millaista asennetta se vaatii? Millainen asenne sinulla on? Missä tilanteissa asenteesi on pelastanut sinut tai kannatellut silloin kun on vaikeaa?
Kommentit (388)
Vaikea sanoa. Sitkeys ja usko siihen, että huomenna voi asiat olla paremmin. Taito ottaa asiat kerrallaan sitä mukaa kun ne tulevat, ettei murehdi liikoja. Taito ymmärtää syy-seuraussuhteita eli ”jos minä teen näin, se tulee johtamaan siihen, että sitä ja tätä tapahtuu”.
Minä olen sitkeä, tavattoman periksiantamaton, aina ylös ja eteenpäin yrittävä. Ymmärrän syy-ja seuraussuhteita hyvin. Ja olen älykäs.
MUTTA murehdin liikoja, en osaa ottaa asioita sitten kun tulevat. Vaikea lapsuus on anatanut minulle sellaisen perusasenteen, etten kelpaa ja asiat tulevat kuitenkin menemään pieleen ja koko ajan pitää taistella sitä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Uusi alku joka aamu!
Musta on vanhemmiten tullut vähän arka, pelkään ja suren asioita ennenkuin ne edes realisoituu. Jos koskaan. Aiemmin mulla oli 100 unelmaa per päivä ja olin onnellinen kun sain edes yhden vietyä huomiseen, nyt haaveilen vähemmin.
Mun mies taas elää päivän kerrallaan ja on onnellinen kun on töitä, terveyttä, ruokaa ja katto pään päällä. Kaikki muu on silkkaa plussaa. Näin ainakin ulospäin, kyllä hänkin välillä huolehtii ja valvoo öitä.
Tämä toimii meillä hyvin, minä hoidan raha-asiat ja säästän meille yhteiseen kivaan ja mies taas pitää mielialaa korkealla kun alan upota huolien suohon.
Mun motto on kuitenkin: kun luulet jo menettäneesi kaiken on jäljellä vielä tulevaisuus.
Kovalla työllä olemme saaneet kauniin talon (3. itselle rakennettu), terveet lapset ja lastenlapset, hyvät työpaikat ja mielenkiintoiset urat. Olemme saaneet nähdä maailmaa ja nauttia monista upeista asioista. Nautimme perheen ja ystävien yhdessäolosta, laitetaan ruokaa porukalla ja nautiskellaan tuntikausia. Nauru ja yhdessäolo on parasta lääkettä melkein kaikkeen:)
Kakkaa kun kakattaa, äläkä ylipyyhi.
Olen todennut kaikista parhaimmiksi seuraavat: 1. Älä tulkitse tai luulottele (etenkään toisen sanoja) 2. On turha murehtia asioita, joille ei voi tehdä mitään. 3. Keskity mieluummin itseäsi hiertävien asioiden positiiviseen puoleen 3. Mieti tarkkan mihin haluat käyttää aikaasi
Vierailija kirjoitti:
Olen todennut kaikista parhaimmiksi seuraavat: 1. Älä tulkitse tai luulottele (etenkään toisen sanoja) 2. On turha murehtia asioita, joille ei voi tehdä mitään. 3. Keskity mieluummin itseäsi hiertävien asioiden positiiviseen puoleen 3. Mieti tarkkan mihin haluat käyttää aikaasi
Kun voisikin vain päättää noin. En pysty lopettamaan aivoissa luuppaavaa ylitulkintaa, murehtimista tai negatiivisia puolia. Olisi mahtavaa jos tunne tottelisi joskus järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Optimismi on ainakin itselläni ollut virhe. Tästä on tutkimuksiakin. Olettamalla pahinta olisin tehnyt paremmat päätökset.
Liiallinen pessimismi myös estää ihmisistä näkemästä niitä hyviä asioita ja näin ollen on sokea hyville tilaisuuksille menestyä. Lisäksi se aiheuttaa masennusta.
Väärin. Positiivisuus aiheuttaa masennusta.
Ensin uskoo hyvää asioista, ja sitten vetäistään matto jalkojen alta (tahalleen) matrixissa.
Sincc
SE aiheuttaa masennusta .. ei se, ettei uskonut alunperinkään, että asia toimii. Silloinhan pettymykseen on jo varautunut.
Kumpikaan ei ole oikea. Omaa tahtoa ei ole olemassakaan. Ei voi vaikuttaa mihinkään.
Elämme madon elämää. Elimistö on kuin putki, elämä on kuin putki.
Menemme putkeen ja ulos tullessa on kuolema.
Elämässä ei voi vaikuttaa mihinkään ja sitä ei pidä ottaa optimistisesti tai pessimistisesti.
Nuo molemmat ovat vain oman tahdon uskovaisuutta.
Elämä on valmiiksi kirjoitettu ja kaikki mitä tapahtuu ei johdu meistä. Olemme vain valmiilla matkalla, meille valmiiksi kirjoitetussa tarinassa.
Vierailija kirjoitti:
Elämässä ei voi vaikuttaa mihinkään ja sitä ei pidä ottaa optimistisesti tai pessimistisesti.
Nuo molemmat ovat vain oman tahdon uskovaisuutta.
Elämä on valmiiksi kirjoitettu ja kaikki mitä tapahtuu ei johdu meistä. Olemme vain valmiilla matkalla, meille valmiiksi kirjoitetussa tarinassa.
Kahdesta ekasta täysin samaa mieltä, ja "vapaa tahto" on neuropsykologiassakin höpöhöpöksi todistettu. Parasta on odottaa ei-mitään ja keskittyä nykyhetkeen. Mutta predestinaatiosta olen vahvasti eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periksiantamattomuus/lannistumattomuus näyttäytyisi ainakin näin päällepäin hyviltä asenteilta. Kun mietin tällaisia ihmisiä niin he pärjäävät aina vaikka elämä toisi mitä eteen. En tosin voi tietää heidän onnellisuudestaan.
Itse voin todeta ainakin sen että itsesääli ja luovuttaminen on vienyt minua vain syvemmälle ja syvemmälle. Jos sen on lopettanut niin asiat rullaa paremmin.
Et ole luovuttanut silloin, jos se aiheuttaa tuskaa.
Sincc
Siinä on kyse luopumisesta, jota et osaa. Jos heität asian olan yli tyhjänpäiväisenä, etkä siihen enää koskaan palaa. Ei se voi sinua enää koskaan vaivatakaan ..
Kyllä! Hienosti ajateltu. Huomaan itselläni olevan asioita, jotka ei vaan mene kevyesti olkapään yli heittämällä. Ja ne kiusaa - tai kiusaanko itse itseäni niillä.
Tavallaan se oma periksiantanattomuusko tässä aiheuttaa tenän... että en voi luopua siitä menneestä... unelma jonka heitin niissä elämän vaiheissa, kun olin kadoksissa itseni kanssa, kun oli niin paljon isoja asioita ja kriisejä kerralla. Silloin en osannut pysähtyä vaan etiäpäin vaan ja itse jäin sen kaiken alle.
Tiedän järjellä, ettei mennyttä voi muuttaa, mutta silti tavallaan elän niitä vanhoja uudelleen, että voiku olisin osannut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Optimismi on ainakin itselläni ollut virhe. Tästä on tutkimuksiakin. Olettamalla pahinta olisin tehnyt paremmat päätökset.
Liiallinen pessimismi myös estää ihmisistä näkemästä niitä hyviä asioita ja näin ollen on sokea hyville tilaisuuksille menestyä. Lisäksi se aiheuttaa masennusta.
Väärin. Positiivisuus aiheuttaa masennusta.
Ensin uskoo hyvää asioista, ja sitten vetäistään matto jalkojen alta (tahalleen) matrixissa.
Sincc
SE aiheuttaa masennusta .. ei se, ettei uskonut alunperinkään, että asia toimii. Silloinhan pettymykseen on jo varautunut.
Kumpikaan ei ole oikea. Omaa tahtoa ei ole olemassakaan. Ei voi vaikuttaa mihinkään.
Elämme madon elämää. Elimistö on kuin putki, elämä on kuin putki.
Menemme putkeen ja ulos tullessa on kuolema.
Elämässä ei voi vaikuttaa mihinkään ja sitä ei pidä ottaa optimistisesti tai pessimistisesti.
Nuo molemmat ovat vain oman tahdon uskovaisuutta.
Elämä on valmiiksi kirjoitettu ja kaikki mitä tapahtuu ei johdu meistä. Olemme vain valmiilla matkalla, meille valmiiksi kirjoitetussa tarinassa.
Noin kun osaisikin ajatella. Ei ressiä.
Hieno ketju tästä on kehkeytynyt!
Vierailija kirjoitti:
Suppea elämänohjeistus kirjoitti:
Tästä aiheesta on tutkimuksia tehty. Yritän paketoida tietämykseni lyhyehköön viestiin.
Seuraavat ohjeet ovat yhdistäviä tekijöitä maailman menestyneimmille ihmisille:
1. Ole aidosti utelias. Vain, jos olet kiinnostunut asioista ympärilläsi, voit olla jatkuvassa opettelun ja kehittymisen tilassa
2. Ole henkilö, joka uskoo omaan tekemiseensä kuin kiveen, mutta pelkää aina, että joku tekee tulevaisuudessa paremmin. Tämä saa sinut luottamaan itseesi samalla, kun koet tarvetta kehittyä.
3. Luo ura, jolla on SINULLE merkitystä. Älä luo uraa, joka on tarkoituksenmukainen. Tämän jälkeen teet kaikkesi, jotta olet omassa ammattiryhmässä top 10%:ssa osaamisesi puolesta. Top 10% on tärkeää, koska alin 10% on työttömiä, alin 10-50% on vähän aikaan saavia turhakkeita, 50%-90% segmentissä on hyödylliset ihmiset ja henkilöt, jotka menestyvät, joita palvotaan, jotka saavat ylennykset ja palkankorotukset ja joiden yritykset menestyvät ovat top 10%, joskus jopa pienempi ryhmä.
4. Vertaa itseäsi siihen kuka olit eilen, älä johonkin muuhun henkilöön. Et koskaan tiedä, mitä henkilö sosiaalisessa mediassa, joku näyttelijä tai kollegasi käy elämässäsi läpi. Ympärilläsi on aina ihmisiä jotka ovat parempia jossain osaamissegmentissä. Jos vertaat itseäsi muihin, masennut, koska et ikinä ole niin hyvä kuin kaikki muut yhteensä. Vertaa itseäsi siihen kuka olit eilen, ja tee kaikkesi, jotta olisit edes hieman parempi tänään kuin eilen. Jos teet näin, olet todella paljon parempi ihminen vuoden tai kahden päästä.
5. Keskity itseesi ja omaan tekemiseesi. Keskity asioihin, joihin sinulla on vaikutusvaltaa. Liika murehtiminen ja riehuminen poliitikasta, ilmastonmuutoksesta, ääriliikkeistä ei ole hyödyllistä. Keskitä energiasi asioihin, jotka edistävät sinun elämääsi. Se on paras keino vaikuttaa positiivisesti ympäristöösi, kun sinä itse olet tuottava ja onnellinen yksilö. Sinun onnellisuutesi ja tuottavuutesi leviää ystäviisi, puolisoosi ja lapsiisi.
Tätä listaa voisi jatkaa aika pitkäänkin. Elämänohjeet ovat myös riippuvaisia henkilöstä. Yksi lista ei ole täydellinen kaikille, mutta tässä on muutama ohje hyvään elämään.
Tää on karmaisevan suorituskeskeistä.
Perustuu siihen että itse et ole mitään, jollet tee jotain.
Ihminen ei ole mitään, jos hän ei tee mitään ympäristöllensä. Ihminen on sosiaalinen eläin, jonka menestys tällä maapallolla on tullut siitä, että olemme oppineet hyväksikäyttämään toistemme parhaimpia ominaisuuksia. Esim. me kaikki hyödymme siitä, että keskuudessamme elää toisten hyvinvoinnista kiinnostuneita lukutoukkia, jotka kouluttautuvat lääkäreiksi. Lääkärit hyötyvät matemaattisesti kyvykkäistä henkilöistä jne.
Ihmisen hyvyys ja ”suoritustaso” mitataan tietenkin suurelta osiin siinä, kuinka hyvin pystyy huolehtimaan läheisistään, ja minkälainen ystävä, puoliso ja vanhempi hän on. Jotta voi olla mahdollisimman hyvä millään elämän osa-alueella, on alkuperäisessä viestissä ilmoitetut elämänohjeet tärkeitä. Ihminen kun tosiaan ei ole mitään, jos ei hän ei tee jotain ja vaikuta ympäristöönsä.
Elät vain kerran, tee elämästäsi niin hyvä kuin voit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Optimismi on ainakin itselläni ollut virhe. Tästä on tutkimuksiakin. Olettamalla pahinta olisin tehnyt paremmat päätökset.
Liiallinen pessimismi myös estää ihmisistä näkemästä niitä hyviä asioita ja näin ollen on sokea hyville tilaisuuksille menestyä. Lisäksi se aiheuttaa masennusta.
Väärin. Positiivisuus aiheuttaa masennusta.
Ensin uskoo hyvää asioista, ja sitten vetäistään matto jalkojen alta (tahalleen) matrixissa.
Sincc
SE aiheuttaa masennusta .. ei se, ettei uskonut alunperinkään, että asia toimii. Silloinhan pettymykseen on jo varautunut.
Kumpikaan ei ole oikea. Omaa tahtoa ei ole olemassakaan. Ei voi vaikuttaa mihinkään.
Elämme madon elämää. Elimistö on kuin putki, elämä on kuin putki.
Menemme putkeen ja ulos tullessa on kuolema.
Elämässä ei voi vaikuttaa mihinkään ja sitä ei pidä ottaa optimistisesti tai pessimistisesti.
Nuo molemmat ovat vain oman tahdon uskovaisuutta.
Elämä on valmiiksi kirjoitettu ja kaikki mitä tapahtuu ei johdu meistä. Olemme vain valmiilla matkalla, meille valmiiksi kirjoitetussa tarinassa.
Jos omaa tahtoa olisi, niin suurin osa amerikkalaisistakin olisi normaalipainoisia, ei olisi kodittomia ja köyhyyttä.
Jos omaa tahtoa olisi, niin sotilaat eivät olisi marssineet maailmansodissa rintamalle, vaan kääntyneet takaisin koteihinsa.
Omaa tahtoa ei ole, on vain usko siitä.
Nussin jokasen nuoren naisen pimpin halki koko suomen maan. Olen viriilimpi isomunaisempi ja alffampi kuin djingis khaani! Uuuaaaaahh!!!