Onko sellaisia ihmisiä olemassa jotka ovat akateemisesti älykkäitä ja sivistyneitä vaikka heillä ei ole akateemista koulutusta?

Ei-akateemikko voi helpostikin olla lukeneempi ja monipuolisemmin sivistynyt kuin akateemikko. Riippuu mistä roikkuu.

Miten niin opiskelu on ilmaista? Ei ole, sitä varten moni joutuu ottamaan lainaa ja lisäksi se aika on pois tuottavasta työstä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tavannut. Kaikki akateemiset eivät ole sivistyneitä, mutta ei-akateemisilla joko äly tai luonne on estänyt korkeamman koulutuksen.

Kyllä se on se äly, peruskoulun päättötodistuksella ei ole päästy kuin ammattikoulun penkille jonneksi.

Minulla on ällän paperit, lukion todistus 9,4, osaan neljää vierasta kieltä, luin pitkän matikan, olen ollut pari vuotta mensan jäsen, olen edennyt töissä hyvin ja tienaan ok (esim. viime vuonna 6000 e/kk). En ole akateeminen. 

Saako udella, miksi et ole hankkinut akateemista koulutusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin tunnen muutaman tohtorin, jotka ovat kuin hoomoilasia käytännön asioissa. Yhtäkin tohtoria kuin autettiin lampun vaihdossa niin pyydettiin hakemaan sokeria niin niinhän toi keittiöstä palasokeria. Enimmäkseen istuskeli ja ihmetteli maailman menoa kun muut tekivät työt. Älykäs ehkä mutta ei siitä mihinkään ollut.

Niin. Oma tohtorimieheni puhuu kymmentä kieltä ja kääntää ammattimaisesti seitsemää. On kahden yliopiston dosentti ja kansainvälisesti arvostettu tutkija. Sulaketta se ei vaihda tai avaa tukkeutunutta viemäriä. Näitä varten voi kuulemma palkata jonkun kun hän on tohtori eikä putkimies. 

No sanosin, että tuo nyt on uusavuttomuutta. Ihan ymmärrettävää, ettei lähde diy-juttuja tekrmään, mutta nuohan nyt osaa jälkeenjäänytkin. Ei varmaan pese pyykkiä, tiskaa eikä siivoa, kun näitäkin varten voi palkata jonkun.

Jos on kiinnostusta sivistyksen ja monelta alalta voi hankkia itse oppinutkin hyvinkin syvälliset tiedot.

Biologin näkökulmasta tuo akateeminen älykkyys on ihmeellinen termi. Älykkyys on eliöiden ominaisuus jota voidaan mitata, siinä muuntelua joka paljolti geneettistä. Akateemisuus termiä käytetään korkeakoulun käyneiden yhteydessä, sivistys kulttuurinen termi. Kaikki siis toistaan riippumattomia vaikka korrelaatioita väestötasolla voi löytää (älykkäät keskimäärin hakeutuvat enemmän korkeakoulutuksen piiriin, keskiarvotasolla koulutettujen piirissä arvostetaan hieman enemmän sivistykseen luettavia kulttuuripiirteitä jne.) Ja aloituksessa sotketaan kaikki samaan keitokseen. Ihmettelen miksi näin, mitä Ap aloituksellaan on hakenut?

Olen viime aikoina tavannut pari yliopisto-opinnot ilmeisesti lopullisesti keskeyttänyttä ihmistä, jotka ovat selvästi älykkäitä ja myös sivistyneitä. Olisiko mahdollista, että kun maisteriopinnotkin on nykyisin suunniteltu sellaisiksi, että puolet ikäluokasta pystyy ne suht vaivatta suorittamaan, yliopisto-opinnoissa ei enää huomioida älykkäimpiä lainkaan? Jos opinnoissa ei ole mitään haastetta fiksummille ja he turhautuvat yliopistossa samoin kuin aiemmilla opintotasoilla, heistä aika moni taitaa lähteä lätkimään yliopistosta.

Nykymaailmassa älykäs voi aina rikastua vaikka kryptovaluutoilla, ei siihen papereita tarvita. Harmi, että ilman ylempää korkeakoulututkintoa nämä tyypit eivät ikinä päädy sinne missä heidänlaisiaan kipeimmin tarvittaisiin, esim. julkisen sektorin kehittäjinä.

Olisikin ihan mielenkiintoista tietää, miten testattu älykkyys jakautuu eri koulutusasteiden mukaan. Arvelen, että se voi jakautua aika tasaisestikin. Monet alemman koulutustason työt voivat vaatia kykyä ratkoa käytännön ongelmatilanteita ehkä nopeastikin ja älyä siinä tarvitaan. Sen sijaan sivistys tulee siitä, että haluaa tietää paljon asioita ja mielestäni vielä ymmärtää asioiden suhteita eli kyse ei ole vain nippelitiedon tankkaamisesta. Siinä metsän näkemisessä puilta ja kriittisyydessä akateemisesta koulutuksesta on havaintojeni mukaan hyötyä. Olen itse siis akateeminen, tuttavissa on ollut laidasta laitaan koulutusta, ja kyllä ne vähän koulutetut ovat helpoiten kuuntelemassa jonkun "gurun" puheita kuin jumalan sanaa. Jos joku vakuuttavan oloisesti puhuu, ei aleta pohtia, voiko olla muitakin näkemyksiä ja jopa tutkittua tietoa. Ja tuo jos mikä on taito, jota nykypäivänä valitettavasti tarvitsee.

Ei voi. Jossain kohtaa ne tiedon/sivistyksen aukot näkyy kuitenkin. Samoin akateemisilla ammattikoulun käyneillä kuten lääkäreillä: koulutusta on mutta ei viisautta.

Siis hetkinen, analysoikaas ensin sana sivistys, mitä se on. Tarkoittaako se, että jos olet ruotsinkielen maikka olet sivistynyt? Onko ruotsalainen mies myös sivistynyt, joka osaa sen kielen myös kieliopillisesti?

Itse en osaa pitää johonkin ammattiin korkeakoulutettua henkilöä sivistyneenä, vaan pidän hänet pätevänä ammattiinsa.

Sivistys on ihan jotain muuta ja siihen liittyy mm käytös, asenteet, se mitä päästelee suustaan ulos...keskustelunaiheet ymym.

Tietysti on. Minulla on peruskoulu käyty, lukio jätin aikoinaan kesken. Puhun ja kirjoitan neljää eri kieltä, soitan klassista pianoa. Pidän shakinpeluusta ja filosofiasta.

M

Tunnen erään elämäntapatyöttömän, joka on varmaan älykkäin tuntemani ihminen. 35v joka on ollut viimeiset 15v työtön

Ei ole ylioppilaslakin jälkeen opiskellut mitään.

Hankkii lisäansioita pimeillä töillä jos niitä tarvitsee...suurimman osan ajasta ei tarvitse.

Harrastaa monipuolisesti.

Isän vanha tädinmies oli sellainen työväentaustainen älykkö. Hän oli todella sivistynyt ja tiesi paljon asioita, luki kaiken mitä vastaan tuli ja analysoi fiksusti. Hän rakensi itse laitteita ja koneita autotallissaan, eli oli vapaa-ajallaan itseoppinut insinööri ja vielä sähkömieskin. Myynnin parissa oli oikeasti töissä.

Hän olisi ollut varmasti akateeminen, muttei hänellä lapsuudessaan ollut varaa käydä kouluja kansakoulua pidemmälle, sääli. Onneksi meillä on nykyään kaikilla mahdollisuus päästä vaikka miksi, kun vain lukupäätä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen erään elämäntapatyöttömän, joka on varmaan älykkäin tuntemani ihminen. 35v joka on ollut viimeiset 15v työtön

Ei ole ylioppilaslakin jälkeen opiskellut mitään.

Hankkii lisäansioita pimeillä töillä jos niitä tarvitsee...suurimman osan ajasta ei tarvitse.

Harrastaa monipuolisesti.

Ne kaikkein älykkäimmät ymmärtävätkin poistaa itsensä suorittajakapitalistisen yhteiskunnan oravanpyörästä. 

Vierailija kirjoitti:

Isän vanha tädinmies oli sellainen työväentaustainen älykkö. Hän oli todella sivistynyt ja tiesi paljon asioita, luki kaiken mitä vastaan tuli ja analysoi fiksusti. Hän rakensi itse laitteita ja koneita autotallissaan, eli oli vapaa-ajallaan itseoppinut insinööri ja vielä sähkömieskin. Myynnin parissa oli oikeasti töissä.

Hän olisi ollut varmasti akateeminen, muttei hänellä lapsuudessaan ollut varaa käydä kouluja kansakoulua pidemmälle, sääli. Onneksi meillä on nykyään kaikilla mahdollisuus päästä vaikka miksi, kun vain lukupäätä riittää.

Ironiaa on, että vaikka nykyään on mahdollista opiskella vaikka ikuisesti, sillä ei enää ole paljonkaan arvoa. Jos 1960-luvulla valmistui maisteriksi, se oli lippu vaurauteen. Nykyään on ihan sama mikä paperi on tullut suoritettua, suhteellinen menestys ei enää siitä riipu.

Ja toisaalta, olemmeko me nyt kansakuntana yhtään sen sivistyneempi kuin muutama vuosikymmen sitten, jolloin maistereita ei ollut joka niemi ja notkelma väärällään?

Mun ammattikoulun käynyt mies. Olen itse maisteri, pitkä matikka ja puhun viittä kieltä. Olen seurustellut aiemmin kahden myöhemmin tohtoriksi kouluttautuneen kanssa, joten miesmaun voisi sanoa olevan pääpiirteittäin tieteellinen.

Miehelläni on ADHD, ja myös tietynlainen asenne kouluun. Ei suostu tekemään mitään, ellei asian tarpeellisuudelle esitetä loogisia perusteluja. Tämä näkyy kaikessa. Koulun suhteen ominaisuus on tavallaan huono koska siellä vaaditaan ulkoaopettelua ja tiettyä tiedon imemistä kyseenalaistamatta, mutta mielestäni yhteiskunnassa tarvitaan tällaisia ihmisiä, jotka kyseenalaistavat totutut toimintatavat eivätkä mene ryhmän ja enemmistön mukana siksi, että aina on tehty näin/koska joku on pättänyt näin/joku arvostaa tiettyä toimintatapaa/tottelemattomuudesta tulee seurauksia. Mies on töissä it-alalla, sai työpaikan koodaustestin taitojen perusteella ilman koulutusta ja tekee softainsinöörin töitä.

Katsotaan yhdessä dokumentteja, luetaan yhdessä tutkimustietoa oikeanlaisesta ravitsemuksesta ja mies harrastaa mm. luomupuutarhanhoitoa. Meillä on kirjahyllyllinen kirjoja aiheesta, ja mies katsoo luentoja siitä, miten ravinneverkot toimivat biologisella tasolla kasvien välillä. Lisäksi tulee innoissaan kertomaan, jos fysiikassa on tehty jokin uusi saavutus. Mies on utelias ja avarakatseinen ja tykkää oppia ja lukea mielenkiinnon kohteistaan. Pidän häntä älykkäänä ja sivistyneenä, ja mies on muuten saanut Mensan testistä 130.

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkinen, analysoikaas ensin sana sivistys, mitä se on. Tarkoittaako se, että jos olet ruotsinkielen maikka olet sivistynyt? Onko ruotsalainen mies myös sivistynyt, joka osaa sen kielen myös kieliopillisesti?

Itse en osaa pitää johonkin ammattiin korkeakoulutettua henkilöä sivistyneenä, vaan pidän hänet pätevänä ammattiinsa.

Sivistys on ihan jotain muuta ja siihen liittyy mm käytös, asenteet, se mitä päästelee suustaan ulos...keskustelunaiheet ymym.

Mm. Akateeminen käytös, akateeminen asenne, akateeminen keskustelu, akateeminen retoriikka ja akateeminen sivistys on asioita ja taitoja joita opetetaan vain yliopistoissa.

Vierailija kirjoitti:

Biologin näkökulmasta tuo akateeminen älykkyys on ihmeellinen termi. Älykkyys on eliöiden ominaisuus jota voidaan mitata, siinä muuntelua joka paljolti geneettistä. Akateemisuus termiä käytetään korkeakoulun käyneiden yhteydessä, sivistys kulttuurinen termi. Kaikki siis toistaan riippumattomia vaikka korrelaatioita väestötasolla voi löytää (älykkäät keskimäärin hakeutuvat enemmän korkeakoulutuksen piiriin, keskiarvotasolla koulutettujen piirissä arvostetaan hieman enemmän sivistykseen luettavia kulttuuripiirteitä jne.) Ja aloituksessa sotketaan kaikki samaan keitokseen. Ihmettelen miksi näin, mitä Ap aloituksellaan on hakenut?

Eiköhän ap ns. heittänyt vettä kivellä...

Enihuut helppo kompata tätä näkökulmaa. Ehkäpä sivistyksestä kommentoisin: sitä saa kokemuksen kautta, samoin kuin opintopisteitä kurssikokeessa todennetun opiskelukokemuksen kautta.

Mitä akateemisuuteen tulee, tuota ymmärryksen määrää on hirvittävän vaikea mitata mikäli ei ole yhteistä kieltä - jollainen siis hankitaan kukin tykönään, itse kunkin kokemuksen kautta. Koulussa aika tavalla helpompaa kuin kotisoffalla tai punttisalilla.

Esim jostakin helposta ja yleisesti ihmistä koskettavasta asiasta, kuten ajattelumallien geometriasta, on ihan kauhean kamalan vaikea puhua ihmisen kanssa, joka ei ole opiskellut matematiikkaa.

Vastaavasti erityyppisten kadenssien analysointi tykkään-entykkää -tason ulkopuolella on hippasen haastavaa, mikäli musiikin teoria on jäänyt opettelematta. Puhumattakaan niiden muotokielen yleistyksestä edes kolmiulotteisiin kappaleisiin ja sitä myöden täsmällisemmästä funktio-affekti-traditiosuhdetarkastelusta...

Sen sijaan jostakin pienestä yhteisestä nimittäjästä, kuten ”raham_teosta” tai ties mistä muusta p*skavanukkaasta voi jauhaa vaikka jääkiekkoilijan kanssa. Varmasti siinä sivistyy. S*atana.

Olen, en tarvitse akateemista koulutusta. Olen huomannut työpaikalla ja osasta tuttuja, että juuri nämä akateemiset ovat kaikkein ihmeellisimpiä ihmisiä, eivät ymmärrä asioita, käsittävät normaaleja asioita väärin, järkyttävän narsistisesti toimivia, ilkeitä. Itse olen saavuttanut isoja asioita ilman akateemista koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Biologin näkökulmasta tuo akateeminen älykkyys on ihmeellinen termi. Älykkyys on eliöiden ominaisuus jota voidaan mitata, siinä muuntelua joka paljolti geneettistä. Akateemisuus termiä käytetään korkeakoulun käyneiden yhteydessä, sivistys kulttuurinen termi. Kaikki siis toistaan riippumattomia vaikka korrelaatioita väestötasolla voi löytää (älykkäät keskimäärin hakeutuvat enemmän korkeakoulutuksen piiriin, keskiarvotasolla koulutettujen piirissä arvostetaan hieman enemmän sivistykseen luettavia kulttuuripiirteitä jne.) Ja aloituksessa sotketaan kaikki samaan keitokseen. Ihmettelen miksi näin, mitä Ap aloituksellaan on hakenut?

Eiköhän ap ns. heittänyt vettä kivellä...

Enihuut helppo kompata tätä näkökulmaa. Ehkäpä sivistyksestä kommentoisin: sitä saa kokemuksen kautta, samoin kuin opintopisteitä kurssikokeessa todennetun opiskelukokemuksen kautta.

Mitä akateemisuuteen tulee, tuota ymmärryksen määrää on hirvittävän vaikea mitata mikäli ei ole yhteistä kieltä - jollainen siis hankitaan kukin tykönään, itse kunkin kokemuksen kautta. Koulussa aika tavalla helpompaa kuin kotisoffalla tai punttisalilla.

Esim jostakin helposta ja yleisesti ihmistä koskettavasta asiasta, kuten ajattelumallien geometriasta, on ihan kauhean kamalan vaikea puhua ihmisen kanssa, joka ei ole opiskellut matematiikkaa.

Vastaavasti erityyppisten kadenssien analysointi tykkään-entykkää -tason ulkopuolella on hippasen haastavaa, mikäli musiikin teoria on jäänyt opettelematta. Puhumattakaan niiden muotokielen yleistyksestä edes kolmiulotteisiin kappaleisiin ja sitä myöden täsmällisemmästä funktio-affekti-traditiosuhdetarkastelusta...

Sen sijaan jostakin pienestä yhteisestä nimittäjästä, kuten ”raham_teosta” tai ties mistä muusta p*skavanukkaasta voi jauhaa vaikka jääkiekkoilijan kanssa. Varmasti siinä sivistyy. S*atana.

Toisaalta sinä et osaa pelata jääkiekkoa etkä todennäköisesti keskustella kapitalismin, skitsofrenian ja psykiatrian rooleista 90-luvun yhteiskuntatieteenteoriassa. Ei kukaan tiedä kaikkea kaikesta, eikä musiikin teorian syvällinen hallinta vielä kerro ihmisen sivistystasosta mitään.