Lue keskustelun säännöt.
Onko sellaisia ihmisiä olemassa jotka ovat akateemisesti älykkäitä ja sivistyneitä vaikka heillä ei ole akateemista koulutusta?
14.01.2021 |
Vai voiko sivistyksen ja älykkyyden hankkia vain akateemisella koulutuksella?
Kommentit (65)
En ole tavannut. Kaikki akateemiset eivät ole sivistyneitä, mutta ei-akateemisilla joko äly tai luonne on estänyt korkeamman koulutuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys ei liity koulutukseen. Lukutaidoton alkuasukas voi olla hyvinkin älykäs omassa ympäristössään, vaikka ei ole saanut sivistystä ja koulutusta.
"Akateeminen älykkyys" on kummallinen käsite, mutta aivan hyvin akateemista sivistystä voi hankkia kuka tahansa. Varsinkaan vanhemmilla ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta saada kykyjensä, älynsä ja oman halunsa mukaista koulusta. Silti he ovat voineet sivistää itseään hyvinkin paljon saamatta koskaan akateemista koulutusta ja tutkintoa.
Suomessa tunnetaan vapaa sivistystyö, joka kattaa mm. kansalaisopistot ja avoimen yliopiston. Varsinkin jälkimmäisessä on mahdollisuus sivistää itseään akateemisesti ilman tutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut. Kaikki akateemiset eivät ole sivistyneitä, mutta ei-akateemisilla joko äly tai luonne on estänyt korkeamman koulutuksen.
Hetkinen. Tarkoitatko nyt sitä, että ei-akateemikot olisivat ryhmä, joka olisi älyltään tai luonteeltaan jotenkin vajavainen, sivistymätön?
Siis jokainen, joka ei ole tehnyt yliopistotutkintoa?
Ei tyhmä kirjoilla viisastu, sanoo sananlaskukin. Ei voi olla akateemisesti viisas, jos ei ole käynyt akatemiaa. Viisas voi olla, muttei akateeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen voi olla todellakin älykäs ja fiksu, vaikkei opiskelisikaan koko elämäänsä....joitain ei vaan kiinnosta opiskelu/ei ole sille aikaa tms, syitä voi olla yhtä paljon kuin ihmisiä. Mielestäni täysin itsestäänselvä asia...
On paljonkin, etenkin vanhemmissa ikäluokissa. He ovat lukeneet paljon, käyneet kursseilla esim. työväenopistoissa, käyneet teattereissa. Heitä kiinnostaa historia. Omassa nuoruudessaan eivät ole voineet kouluttautua niin pitkälle kuin olisivat halunneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suht hankala hakea akateemista pohjaa sen akatemian ulkopuolella.
Yksinkertaisen suoritteen puitteissa voi tehdä ajatuskokeen:
”Onko olemassa ammattilaistason kiekkoilijoita, jotka eivät pelaa ammatikseen?”
Ja tässä siis kyse kumilätkän pieksennästä vs. vaikkapa sähköisen nesteen virtaus. Tai mitä noita muita nyt onkaan...
Sivistys on toki asia erikseen: jopa jääkiekkoilija voi olla sivistynyt, toki sen sivistyksen hankkimiseen kulunut aika on ollut pois esim. takakyykystä/golfista...
Pelkän kansakoulun käynyt mummoni oli älykäs kuin mikä. Hänen vanhempansa kuolivat kun hän oli teini-ikäinen, joten talouden pyörittäminen oli siitä lähtien hänen harteillaan, kunnes muutti maamiehen puolisoksi. Oli kekseliäs ja yritteliäs ja kasvatti hienot lapset, jotka ovat jokainen saaneet kouluttautua halunsa mukaan.
Ei hänen kanssaan silti voinut sellaisista ilmiöistä keskustella, jotka vaativat muuta tietoa kuin yleissivistystä tai loogisella älyllä pääteltäviä juttuja. Hän ei toisaalta myöskään alkanut väittää vastaan ja keksimään omiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän semmoista ole olemassakaan kuin " akateeminen älykkyys". Älykkyys ja koulutus ei ole sama asia. Mikäli tällä " akateemisella älykkyydellä" tarkoitetaan ns lukeneisuutta niin kuka tahansa lukutaitoinen ihminen voi lukea vaikka kuinka paljon. Tieto on nykyään kaikkien saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut. Kaikki akateemiset eivät ole sivistyneitä, mutta ei-akateemisilla joko äly tai luonne on estänyt korkeamman koulutuksen.
Kyllä se on se äly, peruskoulun päättötodistuksella ei ole päästy kuin ammattikoulun penkille jonneksi.
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut. Kaikki akateemiset eivät ole sivistyneitä, mutta ei-akateemisilla joko äly tai luonne on estänyt korkeamman koulutuksen.
Jaa. No tiedoksesi, että meitä on itseasiassa aika paljon. Ja viittaan siis alkuperäiseen kysymykseen. Ehkä hieman surullisestikin osa meistä pitää huomattavaa osaa akateemisista suht tahvoina. Tosin kaikkein älykkäimmät löytyvät kyllä akateemisista. Ja keskimäärinkin olette älykkäämpiä, kuin ei akateemiset. Mutta mitäs niistä tilastoista ja emävaleista nyt sanottiinkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Oma äitini on tämmöne. Todella älykäs iha yleisesti ja kirjaviisauttaki paljon mut kouluja ei juuri käyny vaa keskittyi äitiyteen tultuaan nuorena äidiksi
On paljon ihmisiä, jotka ovat mensaälykkäitä, mutta siitä ei ole todistusta. On ihmisiä, joilla on tietoa ja sivistystä, muttei todistusta siitä. Toisaalta, sivistys ja akateemisuuskaan eivät aina asu samassa persoonassa.
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut. Kaikki akateemiset eivät ole sivistyneitä, mutta ei-akateemisilla joko äly tai luonne on estänyt korkeamman koulutuksen.
Kylläpä olet sivistymätön.
Pitäisi ensin määrittää mikä se on se sivistys. Mielestäni se ei ole sitä, että näppärästi pyörittää huusholliaan.
Akateemisuus on mieluummin luonteenpiirre kuin hankittu taito. Ihmisellä voi olla akateemisesta tutkinnosta huolimatta hyvin epäakateeminen elämänkatsomus ja toisaalta on ihmisiä, jotka suhtautuvat hyvin älyllisesti ja analysoiden eri ilmiöihin, vaikkei akateemista loppututkintoa olekaan suoritettu.
Itse tunnen yhden erityisen lukeneen nyt jo lähes eläkeiässä olevan naisen, joka itsekin joskus totesi olevansa jonain päivänä kaupunkinsa lukenein eläkeläinen, vaikka työuransa on tehnyt marketin kassalla ja nollasta aloittaneena kiinteistösijoittajana. Itsellänikin on melko laaja yleissivistys, mutta kyseinen tyyppi hallitsee paljon laajemmin länsimaisen ja itämaisetkin filosofiat, historian, sosiologian ja politiikan teoriat. Kirjallisuusen klassikotkin erinomaisesti hallussa, eikä vain lukijana vaan analysoituina. Näkemys on kuitenkin hänellä omansa, eli ei samalla tavalla papukaijamaisen ennalta-arvattavissa kuin virallisemman tien akateemisilla kulkijoilla.
Tietenkin on. Nykyään vähemmän mutta varsinkin aikaisemmin monelta fiksulta nuorelta jäi koulut kesken ihan vain perheen vähävaraisuuden takia kun oli pakko mennä töihin. Se sivistys hankittiin sitten ajan myötä esim. kansalaisopistoissa ja itse lukemalla.
Kyllä on.