Onko sellaisia ihmisiä olemassa jotka ovat akateemisesti älykkäitä ja sivistyneitä vaikka heillä ei ole akateemista koulutusta?
Vai voiko sivistyksen ja älykkyyden hankkia vain akateemisella koulutuksella?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut. Kaikki akateemiset eivät ole sivistyneitä, mutta ei-akateemisilla joko äly tai luonne on estänyt korkeamman koulutuksen.
Kyllä se on se äly, peruskoulun päättötodistuksella ei ole päästy kuin ammattikoulun penkille jonneksi.
Minulla on ällän paperit, lukion todistus 9,4, osaan neljää vierasta kieltä, luin pitkän matikan, olen ollut pari vuotta mensan jäsen, olen edennyt töissä hyvin ja tienaan ok (esim. viime vuonna 6000 e/kk). En ole akateeminen.
Saako udella, miksi et ole hankkinut akateemista koulutusta?
En halunnut enkä kokenut sitä mitenkään oleelliseksi lisäarvoksi. Minulla oli myös syyni siihen, että oli tärkeä päästä nopeammin töihin.
Oikeasti harva ihminen voi käyttää kaikkea potentiaaliaan, jos olisi vaikka lahjoja kymmenelle eri akateemiselle uralle niin silloinkin yleensä menee vain yhteen tai kahteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen, analysoikaas ensin sana sivistys, mitä se on. Tarkoittaako se, että jos olet ruotsinkielen maikka olet sivistynyt? Onko ruotsalainen mies myös sivistynyt, joka osaa sen kielen myös kieliopillisesti?
Itse en osaa pitää johonkin ammattiin korkeakoulutettua henkilöä sivistyneenä, vaan pidän hänet pätevänä ammattiinsa.
Sivistys on ihan jotain muuta ja siihen liittyy mm käytös, asenteet, se mitä päästelee suustaan ulos...keskustelunaiheet ymym.Mm. Akateeminen käytös, akateeminen asenne, akateeminen keskustelu, akateeminen retoriikka ja akateeminen sivistys on asioita ja taitoja joita opetetaan vain yliopistoissa.
Saisiko näitä vähän auki, että mitä nuo käytännössä tarkoittavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut. Kaikki akateemiset eivät ole sivistyneitä, mutta ei-akateemisilla joko äly tai luonne on estänyt korkeamman koulutuksen.
Kyllä se on se äly, peruskoulun päättötodistuksella ei ole päästy kuin ammattikoulun penkille jonneksi.
Minulla on ällän paperit, lukion todistus 9,4, osaan neljää vierasta kieltä, luin pitkän matikan, olen ollut pari vuotta mensan jäsen, olen edennyt töissä hyvin ja tienaan ok (esim. viime vuonna 6000 e/kk). En ole akateeminen.
Saako udella, miksi et ole hankkinut akateemista koulutusta?
En halunnut enkä kokenut sitä mitenkään oleelliseksi lisäarvoksi. Minulla oli myös syyni siihen, että oli tärkeä päästä nopeammin töihin.
Oikeasti harva ihminen voi käyttää kaikkea potentiaaliaan, jos olisi vaikka lahjoja kymmenelle eri akateemiselle uralle niin silloinkin yleensä menee vain yhteen tai kahteen.
Minä haahuilin yliopistossa aikani, mutta en sitten oikein kokenut mitään omakseni niistä aloista, joille taipumusta olisi ollut. Jälkeenpäin ajattelin, että olisinpa vain mennyt johonkin duuniin paljon aikaisemmin.
Sellaista käsiteparia ei tosiaankaan ole kuin "akateeminen älykkyys", parempi ilmaisu olisi "käsitteellinen äly tai ajattelu". Jollei sitten haluta viitata koulutettuun ihmiseen, (vaikka mielestäni koiria koulutetaan, ei ihmisiä).
Tiedehän perustuu käsitteelliseen ajatteluun ja logiikkaan. Tämän määritelmän pohjalta korkeakouluja käymätön voi olla ajattelultaan lahjakas, sivistynyt ja lukenut. Joku jopa on sanonut, että ainoat oppineet ovat itseoppineita, muut ovat "opetettuja", eli siis maisterisväki, joihin itsekin kuulun. Itsenäistä ajattelua ei välttämättä yliopistossakaan opi, olen havainnut.
Kirjailija Väinö Linna oli yksi Suomen sivistyneimpiä miehiä ihan kansakoulun käyneenä, itse opiskeli kotona ja luki historiaa, filosofiaa, kirjallisuutta.
Usein ns. akateemiset eivät ole kovin sivistyneitä, olen huomannut.
Nythän kyse ei ollut siitä, mitä akateemisuus tarkoittaa.
Kysymys oli, voiko ihminen ilman akateemista koulutusta olla sivistynyt (kyllä) tai akateemisesti älykäs (harhaanjohtava termi, mutta kyllä). Sivistys tai akateeminen älykkyys eivät ole asioita, jotka syntyisivät yliopistossa.