Olisin tyytyinen elämääni mutta miehen mielestä kaikki on pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaa tää talon myyminen, ei haluais tappiotakaan tehdä.

Lasten kannalta mietin näkeekö ne isäänsä enää ikinä selvinpäin jos ero tulee. Ap

Onko sinulla ollut lapsuudessa tai nuoruudessa semmoinen tunne, että olet vastuussa muiden käytöksestä ja että pystyt itseäsi muuttamalla vaikuttamaan kodin ilmapiiriin? 

Oma alkoholistiäitini oli täysin samanlainen kuivina kausinaan. Kotona piti olla hiirenhiljaa ja näkymätön, ettei vetänyt raivareita jostain keksitystä syystä. Hän oli tosin myös narsisti.

Huono impulssikontrolli, masennusta, ajatukset pyörivät alkoholissa, vaikkei juo, aistiyliherkkyyttä. Kuulostaa siltä, että miehellä on paljon työstettävää. Yksilö tai pariterapiaan, jos on haluja jatkaa suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaa tää talon myyminen, ei haluais tappiotakaan tehdä.

Lasten kannalta mietin näkeekö ne isäänsä enää ikinä selvinpäin jos ero tulee. Ap

Onko sinulla ollut lapsuudessa tai nuoruudessa semmoinen tunne, että olet vastuussa muiden käytöksestä ja että pystyt itseäsi muuttamalla vaikuttamaan kodin ilmapiiriin? 

Joo olen itse perheestä jossa isä joi vaikka töissä kävikin ja piti huolen perheessään.

Nyt isä on raitistunut aivan kokomaan ja välimme on todella hyvät.

Terapiaan ei mies mene, puhuttiin siitä viimeksi tänään.

Taidan olla voimaton.

Nukuin viime yön toisaalla kuin hänen vierressään koska kiukutteli illalla.

Aamulla keskustelu meni näin: miksi et nukkunut vieressäni? Vastasin: oletin että kaipasit rauhaa.

Sitten hän oli taas muuttamassa erilleen kun mainitsin terapian.

Taas hetki tämän jälkeen taas ihmetteli kun uniseura ei kelvannut.

Revi tosta sitten, huh. Ap

Kuulostaa monella tapaa tutulta, ex-mieheni ei kyllä koskaan pystynyt noin pitkään kuivaan kauteen. Jossain vaiheessa vaan totesin, että jokaisen on ensimmäiseksi huolehdittava itsestään. Aloin tuntea itseni pelkäksi kuoreksi, jonka sisältä kaikki "minä" oli nitistetty pois. 

Esikoinen tuli teini-ikään ja halusin lapsille ainakin yhden läsnäolevan vanhemman ja yhden kodin, jossa saa olla oma itsensä, myös hankala ja äänekäs toisinaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaa tää talon myyminen, ei haluais tappiotakaan tehdä.

Lasten kannalta mietin näkeekö ne isäänsä enää ikinä selvinpäin jos ero tulee. Ap

Onko sinulla ollut lapsuudessa tai nuoruudessa semmoinen tunne, että olet vastuussa muiden käytöksestä ja että pystyt itseäsi muuttamalla vaikuttamaan kodin ilmapiiriin? 

Joo olen itse perheestä jossa isä joi vaikka töissä kävikin ja piti huolen perheessään.

Nyt isä on raitistunut aivan kokomaan ja välimme on todella hyvät.

Terapiaan ei mies mene, puhuttiin siitä viimeksi tänään.

Taidan olla voimaton.

Nukuin viime yön toisaalla kuin hänen vierressään koska kiukutteli illalla.

Aamulla keskustelu meni näin: miksi et nukkunut vieressäni? Vastasin: oletin että kaipasit rauhaa.

Sitten hän oli taas muuttamassa erilleen kun mainitsin terapian.

Taas hetki tämän jälkeen taas ihmetteli kun uniseura ei kelvannut.

Revi tosta sitten, huh. Ap

Kirjoita miehellesi kirje, jossa kerrot rehellisesti tunteistasi, peloitasi ja toiveistasi. Joskus keskustelut on helpompi käydä paperilla. Jos mies ei halua keskustella, mennä terapiaan tai kokee, ettei hänen toiminnassaan ole vikaa, niin vaihtoehdot on aika vähissä. Eri.

Eksän kanssa kirjeet eivät ainakaan toimineet mitenkään.

Jos mies kerran on muuttamassa erilleen, kun terapiasta tulee puhe niin miksi se aina kuitenkin päättyy niin, ettei mies mene terapiaan eikä muuta pois? Ap, et osaa pitää itsesi etkä lapsiesi puolta. 

Vierailija kirjoitti:

Eksän kanssa kirjeet eivät ainakaan toimineet mitenkään.

Jos mies kerran on muuttamassa erilleen, kun terapiasta tulee puhe niin miksi se aina kuitenkin päättyy niin, ettei mies mene terapiaan eikä muuta pois? Ap, et osaa pitää itsesi etkä lapsiesi puolta. 

Olen kirjoittanut kaiken paperille, puhunut suoraan ja viesteillä. Rauhallisesti ķoska en halua alentua itse ko. Tasolle.

Hyvinä hetkinä mies ymmärtää että vika on hänessä, huonoita olemme hänen ongelmiensa aiheuttajat. Ap

Miehen pitäisi nyt isänä ottaa vastuu asioista ja joko mennä sinne terapiaan tai muuttaa pois miettimään asioita ja ap auttaa häntä tekemään päätöksen eikä mahdollista sen pitkittymistä. 

Tilanteenne vaikuttaa valitettavasti aika toivottomalta. Asiat eivät tule muuttumaan paremmiksi niin kauan kuin mies kieltäytyy näkemästä vikaa omassa toiminnassaan. Sinä et voi muuttaa miestäsi, halun muutokseen täytyy lähteä miehestä itsestään.

Et ole asian kanssa ihan yksin.. pitkä ketju , mut hyvii pointteja

https://www.vauva.fi/keskustelu/3876335/laheisriippuvuudesta-eroon?chan…

Jossain vaiheessa sinun on pakko luovuttaa ajatusten suhteen, miten ratkaiset miehen ongelmat. Et pysty auttamaan, kun hän ei halua. Tällä hetkellä suhteessanne on kysymys siitä, kuinka hyvin pystyt sopeutumaan miehen tarpeisiin ja ongelmiin. Sen varassa kaikki jatkuu. Mies ei uhraa ajatustakaan, miten hän pystyisi tekemään tilaa lasten ja sinun tarpeille. Olisi varmasti helpompaa ja lasten etu, että hän eläisi itsekeskeisessä kuplassaan jossain muualla. Asumusero ei välttämättä ole lopullinen ero. Voimia sinulle!

Juu, oma mieheni on myös negatiivinen. Jos vaikka ajetaan, on lähes kaikki risteykset ja liikenneympyrät ahterista ymym. Se haittaa, jos naapuri on kotona tai hänellä on vieraita. radiojuontajat ovat huonoja ja puhuvat vääristä asioista.

Minun miehellä alkoi samantyyppinen käytös 39 vuotiaana. Hän on tosin asperger niin ei sentään koko ajan nalkuttanut ja valittanut, mutta tunnistinhan minä ne oireet muutenkin. Annoin miehelle "omaa aikaa" ja "vapaa aikaa", ehdotin jopa väliaikaisesti ylimääräisen yksiön vuokraamista missä hän saisi käydä lepäämässä, vein lapsia erilaisille päiväkausia kestäneille retkille että mies saisi olla kotona yksin rauhassa. Niin ja ehdotin monta kertaa parisuhdeterapiaa, muuta terapiaa... ei vaan suostunut. Sitten yhtäkkiä kertoi haluavansa erota, oli etsinyt netistä uuden naisen.

Nyt saa omaa 20 päivää kuukaudesta keskimäärin joten jaksaa jotenkuten omien lastensa kanssa ne muutamat päivät.  Ja pikkulinnut laulaneet että ihan samat ongelmat alkaa olemaan uudessa suhteessa alkuhuuman mentyä ohi. 

Minä olen surutyöni ja erotyöni tehnyt ja parempi elämä näin. Lapsille tämä on varmaan ollut aika traumaattista kun ensin on perhe, yhtäkkiä isää haittasi ja kiukutti kaikki ja yritettiin pysyä pois jaloista, sitten yhtäkkiä isä lähtikin ja toi uusikon samantien lasten elämään. Varsinkin kaksi vanhimpaa kärsivät edelleen vaikka erosta on jo useita vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen?

Meillä mies muuttui vajaa neljäkytä tuommoiseksi. Itsellä hyvinkin seesteinen aika elämässä, mutta hänellä oli kaikki vänkyrällään. Ykskaks mies olikin kuin teinityttö. Jatkuvaa valitusta ja purnausta. Jos itsellä olisi yhtään vastaava vaihe ollut, niin oltais erottu.

Oliskohan tuota vaihetta kestänyt parin vuoden ajan kaikkiaan. Nyt se on taas oma itsensä lämpöinen hurmuri. Valmiina uusiin seikkailuihin.

Hauskaa että otit vertaukseksi juuri teinitytön. Siltä nuoret naiset monesti vaikuttaa. Eihän se kivaa ole, että mieskin joskus käyttäytyy kuin teinityttö, mutta ehkä se on karman laki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieroitusoireita? Koko ajan tekisi mieli alkoa?

Tai sitten lääkitsi jotain sillä alkoholilla. Mitä se voisi olla? Jos äänet häiritsevät, voisi kyseessä olla esim. add tai adhd, aistiyliherkkyys tms. Ehkä kannattaisi pohtia, onko muitakin oireita ja hakeutua sitten avun piiriin?

Aistiyliherkkyyttä nyt ainakin on. Se korostuu nyt kun ei juo.

Juomisellekkaan ei mielestäni, siis minun mielestäni ole ollut syytä. Mies ei ainakaan sitä minulle ole kertonut vaikka ennen puhuttiin paljon. Ap

Äänieristelevyjen asentaminen laajasti saattaisi helpottaa hieman aistiyliherkkyyteen, mutta ei puhumattomuuteen.