Lue keskustelun säännöt.
Olisin tyytyinen elämääni mutta miehen mielestä kaikki on pielessä.
13.01.2021 |
Meillä on koti, työpaikat, autot, terveet ihanat lapset.
Kesämökki käytössä, ihana piha tässä talossa ja vaikka mitä.
Häntä ärsyttää kaikki kuten talon narisevat portaat(?!), lasten leikkien äänet, jopa nauraminen.
Pitäis erota muttei se onnistu äkkiä.
Olen puhunut ja puhunut muttei mikään muutu ja olen todennut ettei noin negatiivista asennetta takuulla mikään enää muutakkaan.
Huoh
Kommentit (95)
Olen myös sanonut että korvatulpat päähän, lapset saa olla iloisia ja leikkiä, mä kyllä pidän siitä huolen.
Tuo kirja vois olla hyvä kuunnella mutta epäilempä ettei onnnistu. Raivostuu lähinnä kun ehdotan jotain, ja uskokaa olen itse ottanut jo kannan että pysyn rauhallisena niin silti.
Jotenkin niin kädetön tilanne kun haluis auttaa mutta mikään ei auta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko mies käyttää vastamelukuulokkeita?
Miehesi on av-mamma. Valittaako se aina äidistään?
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on av-mamma. Valittaako se aina äidistään?
En ymmärrä kysymystä.
Auto on lasten kanssa hänellä muuten pahin paikka, lapset eivät sais päästää ääntäkään.
Autoa ei voi ajaa kuulokkeillla tai tulpilla, voin toki itse ajaa.
Kauppareissuilla olen mm.syypää rikkoutuneisiin pakkauksiin. Ja yleensäkin kaikkeen mistä syyttää voi.
Lumisateeseen en vielä ollut syyllinen mutta välillisesti moneen asiaan sen takia.
Voiku edes tajuais toista, itse ei tuli mieleenkään syyttää miestä rikki menneestä raejuustopurkista. Ap
Jätä se sika, ansaitset parempaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että pettää sua ja sen takia ärsyttää kaikki perhejutut. Haluais olla vaan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että pettää sua ja sen takia ärsyttää kaikki perhejutut. Haluais olla vaan muualla.
Mua on joskus petetty ja mielestäni aistin nää jutut.
Luulis et varois puhelintaan tai olis pois mutta on käytännös aina kotona.
Ne kerrat ku on nyt ollut kavereiden kanssa jossain on pyytänyt hakeen kotiin ja jos en ole suostunut vaan mennyt nukkumaan on suuttunut mulle. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan tuo jotenkin järjenvastaistakin, eikö mies huomaa sitä itse? Siis että toisten äänet ärsyttää noin, mutta ei ole tajunnut hankkia itselleen vastamelukuulokkeita. Koska kai mies nyt sen tajuaa ettei tuo ole normaalia, ja että asian ratkaisu on hänen itsensä käsissä. Vai oikeinko hän ehdoin tahdoin haluaa äksyillä oletettavasti läheisimmilleen ihmisille? Oletko ap sanonut miehelle että tämän käytös ajaa teidät etäälle vähintään henkisesti hänestä (siis sinut ja lapset) ja lopulta fyysisestikin?
Aivan selvä asia, että ap:n mies on alkoholisti, ja kärsii nyt ns. kuivahumalasta. Googlaa se, ja käy Päihdelinkin sivuilla tutustumassa aiheeseen. Alkoholistia ei saa kukaan parannettua, ellei se itse sitä halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo jotenkin järjenvastaistakin, eikö mies huomaa sitä itse? Siis että toisten äänet ärsyttää noin, mutta ei ole tajunnut hankkia itselleen vastamelukuulokkeita. Koska kai mies nyt sen tajuaa ettei tuo ole normaalia, ja että asian ratkaisu on hänen itsensä käsissä. Vai oikeinko hän ehdoin tahdoin haluaa äksyillä oletettavasti läheisimmilleen ihmisille? Oletko ap sanonut miehelle että tämän käytös ajaa teidät etäälle vähintään henkisesti hänestä (siis sinut ja lapset) ja lopulta fyysisestikin?
Sillon kun järki juoksee tajuaa mutta suurimman osan ajasta selittää silmät kirkkaina miten 6v lapsemme ei osaa kävellä portaissa narisuttamatta niitä. Jotenkin ihan sairasta.
Epäilen että eroan koska mikään ei muutu.
Pystyn siihen kyllä mutta edes teknisesti se ei ole nopeaa. Googlaan tuon! Ap
Sanoisin, että lähde lasten takia. Heidän tuntosarvensa ovat herkemmät, ja he tarvitsevat isänsä positiivista huomiota sinua enemmän, ja ovat varmasti jo muuttaneet käytöstään alitajuisesti miellyttääkseen häntä.
He jäävät yksin omien tunteidensa kanssa, koska isän seurassa niitä on vaarallista ilmaista ja sinulla ei kohta riitä voimavarat heidän huomioimiseen. Tämä taas altistaa heidät tulevaisuudessa tunne-elämän häiriöille joita he sitten yrittävät ratkaista heille keinoilla, (addiktiot, syömishäiriöt, viiltely, OCD, masennus, ahdistus, väkivalta jne) jotka vain pahentavat tilannetta tai siirtävät sen ratkaisua myöhemmäksi.
t. se reipas tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten moni todennut, parempi olisi nyt erota, ainakin muuttaa erilleen.
Mies saa rauhassa ajatella ja miettiä mitä haluaa, nyt ei sitä kykene näkemään, kun olette jatkuvasti lähellä.
Kiukuttelu on selvä merkki siitä, että haluaisi olla teidän vuoksi raitis, mutta ei haluaisi olla juomattakaan.
Tuolla aiemmin taisi olla maininta että joku oli toipunut tällaisesta kahdessa vuodessa - voisikohan toimia teillä ? Veikkaan että juominen alkaa jos miehesi muuttaa omilleen, alkaa yksinäisyys painaa. Mutta jos jää, hänelle on kotoa löydyttävä oma soppi jonne voi mennä rauhoittumaan aina välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että lähde lasten takia. Heidän tuntosarvensa ovat herkemmät, ja he tarvitsevat isänsä positiivista huomiota sinua enemmän, ja ovat varmasti jo muuttaneet käytöstään alitajuisesti miellyttääkseen häntä.
He jäävät yksin omien tunteidensa kanssa, koska isän seurassa niitä on vaarallista ilmaista ja sinulla ei kohta riitä voimavarat heidän huomioimiseen. Tämä taas altistaa heidät tulevaisuudessa tunne-elämän häiriöille joita he sitten yrittävät ratkaista heille keinoilla, (addiktiot, syömishäiriöt, viiltely, OCD, masennus, ahdistus, väkivalta jne) jotka vain pahentavat tilannetta tai siirtävät sen ratkaisua myöhemmäksi.
t. se reipas tyttö
Lasten takia luulen ettei muuta vaihtoehtoa ole kuin ero.
Se ei kuitenkaan ole mikään teknisesti nopeasti toteutettavissa vaan pitkä prosessi joka tietysti jää harteilleni. Kumpa tää korona aika edes rauhottuis.
Meillä on käytössä kaksi olohuonetta ja kolme kerrosta vaikkei tämä mikään kovin suuri talo ole.
Mies ei vaan voi rauhottua vaikka olisi yksin koko kerros käytössä, mikä hänellä siis onkin halutessaan tosiaan koska ne portaat narisee, muuta ääntä tilaan ei kuulu.
Huh huh, nyt kun sanon nämä asit täällä ääneen tajuan miten hurjilta ne kuulostaa. Ap
Alkoivatko nuo ongelmat lapsien myötä? Lapset ärsyttävät häntä, koska tuovat pintaan hänen omat traumansa ja nyt lisäksi sen, että hän on itsekin paska isä. Heitä miehelle haaste, että lähteekö hän tekemään töitä katkaistakeen ylisukupolvisen traumaketjun vai pelastatko lapset.
Ei se ero oikeasti niin järkyttävän kauaa vie. Oma isäni on kahdesti muuttanut pois ja molemmilla kerroilla oma stressitasoni laski reippaasti. Tokalla kerralla äiti ei jaksanut erota vaan antoi tilanteen olla toksinen vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen?
Meillä mies muuttui vajaa neljäkytä tuommoiseksi. Itsellä hyvinkin seesteinen aika elämässä, mutta hänellä oli kaikki vänkyrällään. Ykskaks mies olikin kuin teinityttö. Jatkuvaa valitusta ja purnausta. Jos itsellä olisi yhtään vastaava vaihe ollut, niin oltais erottu.
Oliskohan tuota vaihetta kestänyt parin vuoden ajan kaikkiaan. Nyt se on taas oma itsensä lämpöinen hurmuri. Valmiina uusiin seikkailuihin.
Ihmiset harvoin kulkee elämässä ihan samaan tahtiin. Yleensäkin tuntuu, että miehillä ja naisilla on vähän eri rytmi. Todella moni nainen on negatiivinen 25-35 vuotiaina. Sitten alkavat rauhoittua. Miehillä se kiukku siinä kohtaa vasta alkaa.
Vaikeaa tää talon myyminen, ei haluais tappiotakaan tehdä.
Lasten kannalta mietin näkeekö ne isäänsä enää ikinä selvinpäin jos ero tulee. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioin kyllä miehen tarpeet. Olen tiukannut mitä hän elämältään haluaisi.
Hiljaisuutta ja juoda on vastaus. Muuta toiveita ei ole. Kumpaakaan en voi tarjota.
Omaa aikaa saa jos haluaa, eletään ihan normi elämää. ApKeittiöpsykologin ja entisen alkoholiongelmaisen näkökulma:
Mies ei halua nykyistä elämää. Vaikka lapset olisivat yhdessä haluttuja, todennäköisesti mies on nyt nuoruuden mentyä tajunnut, ettei perhe-elämä ole se, mitä hän on halunnut. Saattaa kaivata villiä nuoruutta, muuttoa ulkomaille, maailmanympäri matkaa tms. mitä noita haaveita nyt voisikaan olla. Ongelma on siinä, että mies tiedostaa perheensä eikä voi enää lähteä unelmien perään (=erouhkailut, mutta kuitenkin jää koska vastuu). Pakenee ahdistusta alkoholiin, mutta nyt kun jätti senkin niin kiukku purkaantuu eri tavalla.
Ei mies voi sinulle suoraan sanoa katuvansa lapsia/liittoa, tästähän nousisi show. Enkä edes usko hänen teitä suoranaisesti katuvan, vaan vain kaipaavansa menetettyä elämänsuuntaa.
Eipä tähän mitään kunnon ratkaisua taida olla. Teillä molemmilla on paha olla, mutta kuka tietää onko ero ratkaisu? Voi olla, että mies pääsee asian yli ja löytää taas perhe-elämän ihanuudet ja elätte onnellisesti elämän loppuun asti yhdessä. Tai mies/sinä katkeroituu ja kostaa toiselle loppuelämän. Tai eroatte ja se paljastuu virheeksi. Tai eroatte ja olette onnellisia erillään.
Tässä voisi olla muuten totuus.
Koin itse samantapaisia tuntemuksia avioliitossani nelikymppisenä.
En osannut käsitellä tunteitani silloin ja olemassaoleva tilanne, vaimo, lapsi, jatkuva huolehtiminen asioista ja vastuu painoivat liikaa ja erosimme.
Vietin vuosikausia villiä elämää, kunnes tapasin nykyisen vaimoni ja menimme naimisiin.
Muutaman vuoden kuluttua sama levottomuus palasi, vaikka rakastankin vaimoani syvästi ja olin jälleen umpikujassa.
Kunnes pikkuhiljaa keksin ongelmaan ratkaisun, moottoripyörä, tuo keskiäkäisen miehen nuoruuden symboli, vapauden illuusio.
Ostin motskarin, ensin pienen ja nyt jo helvetin suuren ja onnistuin yhdistämään mukavan perhe-elämän ja jonkinlaisen illuusion vapaudesta.
EI toimi tietenkään kaikille, mutta minulle harrastus sopi kuin nenä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että lähde lasten takia. Heidän tuntosarvensa ovat herkemmät, ja he tarvitsevat isänsä positiivista huomiota sinua enemmän, ja ovat varmasti jo muuttaneet käytöstään alitajuisesti miellyttääkseen häntä.
He jäävät yksin omien tunteidensa kanssa, koska isän seurassa niitä on vaarallista ilmaista ja sinulla ei kohta riitä voimavarat heidän huomioimiseen. Tämä taas altistaa heidät tulevaisuudessa tunne-elämän häiriöille joita he sitten yrittävät ratkaista heille keinoilla, (addiktiot, syömishäiriöt, viiltely, OCD, masennus, ahdistus, väkivalta jne) jotka vain pahentavat tilannetta tai siirtävät sen ratkaisua myöhemmäksi.
t. se reipas tyttö
Komppaan tätä. Kasvoin itse perheessä, jossa isä kiukutteli kaikesta ja vihasi perhettään, muttei halunnut erotakaan, koska miksi vaivautua ja mitä ne muut nyt sanovat? Elämä oli sitä, että minulla ei ollut oikeutta ilmaista mitään tunteitani eikä tarpeitani. Isän miellyttäminen ja tarpeet menivät edelle. Kärsin keski-ikäisenä edelleen siitä, etten tiedä kuka olen ja mitä oikeasti haluaisin (esimerkiksi mitä tekisin "isona" työkseni), enkä tunnista itseäni valokuvista tai peilistä, koska omaa itseä ei saanut olla. Tulen kaikessa 10-15 vuotta muita jäljessä, koska en saanut kasvaa ja kehittyä normaalisti - esimerkkinä vaikka, että en ole koskaan ollut vakavassa parisuhteessa ja alan vasta nyt lämmitä ajatukselle kumppanista. Nyt aikuisena yritän nauttia elämästä, koska en voinut tehdä sitä lapsena ja nuorena. 21 vuotta henkisesti väkivaltaisessa suhteessa aiheuttaa sen.
Miehesi kiukuttelu on alkoholistin aiheuttamaa henkistä väkivaltaa. Siitä kärsivät kaikki mutta erityisesti lapsesi.
Jos mies ei suostu hakemaan apua, niin sitten ratkaiskoon ongelman konkreettisesti. Kunnon vastamelukuulokkeet käyttöön. Alta kolmensadan saa ihan hyvät. Kuulokkeet päähän niin ei häiritse lasten ääneet ja kellonviisarit. Sitten ei kuulu muu kuin oman pään sisällys. Voi muuten sysätä sitä terapiaakin kohti, kun ei voi pahantuulisuudestaan syyttää ympäristöä. Pakko kohdata se oma paha olo.