Lue keskustelun säännöt.
Olisin tyytyinen elämääni mutta miehen mielestä kaikki on pielessä.
13.01.2021 |
Meillä on koti, työpaikat, autot, terveet ihanat lapset.
Kesämökki käytössä, ihana piha tässä talossa ja vaikka mitä.
Häntä ärsyttää kaikki kuten talon narisevat portaat(?!), lasten leikkien äänet, jopa nauraminen.
Pitäis erota muttei se onnistu äkkiä.
Olen puhunut ja puhunut muttei mikään muutu ja olen todennut ettei noin negatiivista asennetta takuulla mikään enää muutakkaan.
Huoh
Kommentit (95)
Oma isäni on hermoraunio, joka luultavasti päivä päivältä ja vuosi vuodelta tunsi itsensä huonommaksi ja huonommaksi. Häpeä kasvoi niin suureksi, että hän ei ole kanssani missään tekemisissä, jätti jo lapsena.
Jos välittää lapsistaan, olisi minun mielestäni vastuullista hakea itselleen apua, jotta välttyy tällaiselta lopputulokselta. Siitä että antaa oman paskan olonsa kasvaa päivä päivältä, kasvaa väistämättä muillekin paska olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokinhan häntä ahdistaa kun pienetkin asiat aiheuttaa ärtymystä. Kuullostaa ettei ole päässyt juomisesta eroon, kamppailee riippuvuuden kanssa. Tarvitsisi ammattiapua mutta ei varmaan ole halukas sellaiseen. Voi myös odottaa että eroat ja hän pääsee sitten rauhassa ryyppäämään koska valitsee mieluummin alkoholin kuin perheensä, sellaista se alkoholistin kanssa on.
Jos mies ei suostu minkäänlaiseen ammattiapuun niin eroaisin. Jos aikuinen ihminen ei ole halukas parantumaan niin ei sitä toinen ihminen voi tehdä tai olla edes tukena. Silloin pitää ajatella itseä ja lapsia.
Kuulostaa ei kuullosta.
Kaikkein kumminta on se että perheen ulkopuolisten läsnäollessa hän käyttäytyy hyvinkin normaalisti, hymyilee ja on tyytyväisen oloinen.
Kun ollaan keskenämme on kuin myrskyn merkki jo aamusta alkaen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein kumminta on se että perheen ulkopuolisten läsnäollessa hän käyttäytyy hyvinkin normaalisti, hymyilee ja on tyytyväisen oloinen.
Kun ollaan keskenämme on kuin myrskyn merkki jo aamusta alkaen. Ap
Just tyypillistä, oma isäni on samanlainen. Mitä vireaampi vastapuoli, sitä normaalimpi ja mukavampi hän on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos menisitte pariterapiaan. Nopeasti luettuna kuulostaa, että sinä suhtaudut mieheen vähättelevästi ja kontrolloivasti ja mies taas on sulkeutunut ja passiivis-aggressiivinen. Tarvitsisitte siirtymän positiivisemmalle kehälle.
Ei suostu terapiaan.
Oikeasti olen koittanut kaikkeni.
Olen kysynyt hänen toiveitaan ja mielipiteitään.
Huolehdin taloudesta etc.
Hän inhoaa sotkua, meteliä ja kaikkea "sekasortoa" mitä normi pefhelelämä on.
Mitä ihmettä voin enää tehdä? :( Ap
Eli hän ei olisi halunnut lapsia, tai sitten halusi aikanaan mutta ei enää kestäkään niitä. No, paskempi homma kun ne on tullut jo hankittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeetön ja keskusteluton hoito, josta saattaisi hyvin olla apua. Omat raivarini loppuivat noin viidennen kerran jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeetön ja keskusteluton hoito, josta saattaisi hyvin olla apua. Omat raivarini loppuivat noin viidennen kerran jälkeen.
Kiitos, koitan vielä puhua mutta en usko että suostuu. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeetön ja keskusteluton hoito, josta saattaisi hyvin olla apua. Omat raivarini loppuivat noin viidennen kerran jälkeen.
Kiitos, koitan vielä puhua mutta en usko että suostuu. Ap
Hänelle tulee itselleenkin niin paljon parempi olo, kun ei koko ajan ärsytä ja raivostuta ja saisitte elää normaalia perhe-elämää ja teidän välinen suhde ja suhde lapsiin paranisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko seksiä?
On seksia hyvinä hetkinä näin kerran viikossa.
Tuskin käy vieraissa kun on aina kotona.
Tiedän ettei ole tae mutta pidän epärealistesana ajankäyttöön nähden. Käytetään esim. Toistemme puhelimia aina molemmat. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeetön ja keskusteluton hoito, josta saattaisi hyvin olla apua. Omat raivarini loppuivat noin viidennen kerran jälkeen.
Kiitos, koitan vielä puhua mutta en usko että suostuu. Ap
Hänelle tulee itselleenkin niin paljon parempi olo, kun ei koko ajan ärsytä ja raivostuta ja saisitte elää normaalia perhe-elämää ja teidän välinen suhde ja suhde lapsiin paranisi.
Niin tulisi mutta hän on luonteeltaan niin puhumaton että tuskin suostuu. Minulle on puhunut mielestäni paljon ihme kyllä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeetön ja keskusteluton hoito, josta saattaisi hyvin olla apua. Omat raivarini loppuivat noin viidennen kerran jälkeen.
Kiitos, koitan vielä puhua mutta en usko että suostuu. Ap
Hänelle tulee itselleenkin niin paljon parempi olo, kun ei koko ajan ärsytä ja raivostuta ja saisitte elää normaalia perhe-elämää ja teidän välinen suhde ja suhde lapsiin paranisi.
Niin tulisi mutta hän on luonteeltaan niin puhumaton että tuskin suostuu. Minulle on puhunut mielestäni paljon ihme kyllä. Ap
Tuolla ei tarvitse puhua mitään. Ei kertoa edes syytä, miksi on hakeutunut hoitoon. Alussa kysytään pitkä lista oireita ja niihin kannattaa vastata rehellisesti (lyhytpinnaisuutta, alkoholismia), mutta muuten ei tarvitse avautua mistään, aivot hoitavat resetointinsa ihan itse. Alkukysely on sitä varten, että tiedetään mitä aivoalueita hoidetaan (trauma, addiktiot jne. ) ja missä järjestyksessä ja millä painotuksella.
Jos se juominen on ainoa asia mikä kiinnostaa, voi yrittää lukea Annie Gracen kirjan Selvin päin. Kirjan tarkoitus on "paljastaa" alkoholi, kertoa sen haittapuolet ja meidän yhteiskunnan glorifioiva suhtautuminen siihen. Kirja muokkaa vähä vähältä alitajuntaa, ja lopuksi ei enää tee mieli juoda, koska tunnistaa alkoholin sinä mitä se on, eli myrkkynä. Kuulostaa aika radikaalilta, mutta kuuntelin tän itse äänikirjana ja mun ei oo tehny mieli juoda mitään yhdeksään kuukauteen (eikä tee edelleenkään).
Tietenkään tää kirja ei toimi jos ei oo mitään halua päästä irti omasta alkoholin himosta, mutta kokeilemisen arvoinen se on joka tapauksessa.
Kaikkea hyvää sulle AP, mä painin vähän samanlaisten ongelmien kanssa mun oman miehen kanssa. Etenkin nyt kun oon ite jättäny alkoholin, se hiertää meidän suhdetta entistä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos menisitte pariterapiaan. Nopeasti luettuna kuulostaa, että sinä suhtaudut mieheen vähättelevästi ja kontrolloivasti ja mies taas on sulkeutunut ja passiivis-aggressiivinen. Tarvitsisitte siirtymän positiivisemmalle kehälle.
Ei suostu terapiaan.
Oikeasti olen koittanut kaikkeni.
Olen kysynyt hänen toiveitaan ja mielipiteitään.
Huolehdin taloudesta etc.
Hän inhoaa sotkua, meteliä ja kaikkea "sekasortoa" mitä normi pefhelelämä on.
Mitä ihmettä voin enää tehdä? :( Ap
No jos olet kaikki keinot kokeillut, vastaus on yksinkertaisesti että lopetat miehen puolesta ratkaisujen pähkimisen. Kerrot miehelle että et enää jaksa jatkuvaa viinanhimosta johtuvaa negaa ja nyt muutatte erilleen hänestä ja hän saa ratkaista oman ongelmansa aivan kuten tahtoo. Lapset tulevat mukaasi joten miellyttävän hiljaista tulee olemaan.
Tuo mies jatkaa mahdotonta käytöstään ilman pienintäkään aikomusta tehdä asialle mitään niin kauan kuin hänen annetaan sitä jatkaa. Jossain vaiheessa on suotavaa viedä itsensä ja lapset muualle. Mies huolehtikoot omasta taloudestaan, juomisestaan tai juomattomuudestaan ja terapoikoon itseään miten tahtoo jos kerran mikään ehdottamasi apu ei mitenkään kelpaa. Yksin jääminen saattaa herättää miehen hakemaan lopultakin apua, tai sitten ei. Itse epäilen että ainoa mitä mies oikeasti tahtoo on vain juoda, juoda ja taaskin juoda. Ja pullolle sinä ja lapset jäätte aina kakkoseksi, vaikka mies näennäisesti pysyttelisikin raittiina tai kohtuukäyttäjänä.
T; alkoholistiperheen kasvatti, ja kyllä, tutulta kuulostaa.
Stressaantunut kaikesta siitä työstä mitä vaaditaan näiden kaikkien asioiden maksamiseen ja ylläpitoon? Materia ei todellakaan tuo onnea vaan lisää murheita ja vaivaa.
Peltorit päähän ja turpa rullalle.
Miehesi on alkoholisti. Pelasta itsesi ja lapsesi ja lähde.
Alkoholistien omaisille on omia vertaisryhmiä. Ap voisi saada apua sieltä.
Myös nelikymppisenä alkaa tulla miesten vaihdevuodet, testosteroni laskee, väsyttää, ärsyttää, masentaa.
Olen sanonut että ainut tie rauhaan on yksinäisyys, sitä hän ei kuulemma halua.
Niin ja työkaverit on ok, työ itsessään ei. Olen ehdottanut opiskelua johon ei pysyy kuulemma.
Olen koittanut keksiä vaikka mitä ja paljon on puhuttu. Ap