Olisin tyytyinen elämääni mutta miehen mielestä kaikki on pielessä.
Meillä on koti, työpaikat, autot, terveet ihanat lapset.
Kesämökki käytössä, ihana piha tässä talossa ja vaikka mitä.
Häntä ärsyttää kaikki kuten talon narisevat portaat(?!), lasten leikkien äänet, jopa nauraminen.
Pitäis erota muttei se onnistu äkkiä.
Olen puhunut ja puhunut muttei mikään muutu ja olen todennut ettei noin negatiivista asennetta takuulla mikään enää muutakkaan.
Huoh
Kommentit (95)
Miehilläkin on menopaussi! Sillä on menopaussi.
Mitäs jos menisitte pariterapiaan. Nopeasti luettuna kuulostaa, että sinä suhtaudut mieheen vähättelevästi ja kontrolloivasti ja mies taas on sulkeutunut ja passiivis-aggressiivinen. Tarvitsisitte siirtymän positiivisemmalle kehälle.
Vierailija kirjoitti:
Huomioin kyllä miehen tarpeet. Olen tiukannut mitä hän elämältään haluaisi.
Hiljaisuutta ja juoda on vastaus. Muuta toiveita ei ole. Kumpaakaan en voi tarjota.
Omaa aikaa saa jos haluaa, eletään ihan normi elämää. Ap
No haluaako mies erota? Sehän on ainoa tie hiljaisuuteen ja juomiseen. Ja tiedätkö sinä juomisen pohjasyytä?
Kun itse erosin alkoholisoituvasta miehestä, tiesin kyllä mistä kenkä hänellä puristi, mutta hän ei ollut valmis käsittelemään omia ongelmiaan ja kasvamaan. Jos hän olisi vain lopettanut juomisen, olisivat ongelmat olleet edelleen jäljellä ilman alkoholilla toteutettua itsehoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti on masentunut
Vakio palstavastaus: masennus, narsisti, elämänhallinnassa ongelmia tai toinen nainen.
Noinhan se usein onkin.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos menisitte pariterapiaan. Nopeasti luettuna kuulostaa, että sinä suhtaudut mieheen vähättelevästi ja kontrolloivasti ja mies taas on sulkeutunut ja passiivis-aggressiivinen. Tarvitsisitte siirtymän positiivisemmalle kehälle.
Ei suostu terapiaan.
Oikeasti olen koittanut kaikkeni.
Olen kysynyt hänen toiveitaan ja mielipiteitään.
Huolehdin taloudesta etc.
Hän inhoaa sotkua, meteliä ja kaikkea "sekasortoa" mitä normi pefhelelämä on.
Mitä ihmettä voin enää tehdä? :( Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioin kyllä miehen tarpeet. Olen tiukannut mitä hän elämältään haluaisi.
Hiljaisuutta ja juoda on vastaus. Muuta toiveita ei ole. Kumpaakaan en voi tarjota.
Omaa aikaa saa jos haluaa, eletään ihan normi elämää. ApNo haluaako mies erota? Sehän on ainoa tie hiljaisuuteen ja juomiseen. Ja tiedätkö sinä juomisen pohjasyytä?
Kun itse erosin alkoholisoituvasta miehestä, tiesin kyllä mistä kenkä hänellä puristi, mutta hän ei ollut valmis käsittelemään omia ongelmiaan ja kasvamaan. Jos hän olisi vain lopettanut juomisen, olisivat ongelmat olleet edelleen jäljellä ilman alkoholilla toteutettua itsehoitoa.
Uhkaa kerran viikossa lähteä muttei ole lähtenyt.
Hyvinä hetkinä sanoo rakastavansa ja ripustautuu minuun.
Kerran kaiken nalkutuksen jälkeen pyysin listaa mieheitä miksi on kanssani. Listassa oli kaikki luonteen piirteeni positiivisina siis mitä vastaan hän kapinoi. On kuin pahanen teini. :( Ap
Jokinhan häntä ahdistaa kun pienetkin asiat aiheuttaa ärtymystä. Kuullostaa ettei ole päässyt juomisesta eroon, kamppailee riippuvuuden kanssa. Tarvitsisi ammattiapua mutta ei varmaan ole halukas sellaiseen. Voi myös odottaa että eroat ja hän pääsee sitten rauhassa ryyppäämään koska valitsee mieluummin alkoholin kuin perheensä, sellaista se alkoholistin kanssa on.
Jos mies ei suostu minkäänlaiseen ammattiapuun niin eroaisin. Jos aikuinen ihminen ei ole halukas parantumaan niin ei sitä toinen ihminen voi tehdä tai olla edes tukena. Silloin pitää ajatella itseä ja lapsia.
Joo mitään apua ei hae, ei sitten millään.
Hienosti on kyllä saa alkon pidettyä pois
Hänellä on lapsuudessa kaltoinkohtelua etc. Takana. Ap
Lue tämä.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/christerschoultz/257806-kuivahumala-ka…
Ja on kyse tuosta tai ei, miehen pitää ottaa vastuuta käytöksestään. Hänelle voi kertoa, että häntä rakastetaan, mutta hänen käytöstään ei ja sitä pitää muuttaa, jotta hän sopii joukkoon. Sinäkään et voi käyttäytyä miten tahansa eivätkä lapsetkaan. Mies voi sitten kertoa, jos tarvitsee teiltä jotain apua pystyäkseen käyttäytymään hyväksytyksi ja sinä kerrot, voitteko te tarjota sen vai ette.
Tiedätkö, tykkääkö hän hoitaa pihaa ja taloa vai stressaavatko ne häntä? Onko hän tyytyväinen työhönsä ja urakehitykseensä? Ovatko työkaverit ok?
Tiedätkö noista asioista?
Vierailija kirjoitti:
Joo mitään apua ei hae, ei sitten millään.
Hienosti on kyllä saa alkon pidettyä pois
Hänellä on lapsuudessa kaltoinkohtelua etc. Takana. Ap
Jokainen lapsuudessa traumatisoitu elää ne tunteet uudelleen seuratessaan omien lastensa vastaavaa ikäkautta. Mies tarvitsisi terapiaa tai self helpiä tilanteen käsittelyyn alkon sijaan. Nyt hänellä ei ole keinoja ja hän haluaisi vain paeta ja luultavasti tuntee itsensä päivä päivältä paskemmaksi.
Onko mies ollut koronan takia etätöissä? Työpaikalla voisi olla hiljaisuutta tarjolla sitä kaipaavalle.
Vierailija kirjoitti:
Huomioin kyllä miehen tarpeet. Olen tiukannut mitä hän elämältään haluaisi.
Hiljaisuutta ja juoda on vastaus. Muuta toiveita ei ole. Kumpaakaan en voi tarjota.
Omaa aikaa saa jos haluaa, eletään ihan normi elämää. Ap
Keittiöpsykologin ja entisen alkoholiongelmaisen näkökulma:
Mies ei halua nykyistä elämää. Vaikka lapset olisivat yhdessä haluttuja, todennäköisesti mies on nyt nuoruuden mentyä tajunnut, ettei perhe-elämä ole se, mitä hän on halunnut. Saattaa kaivata villiä nuoruutta, muuttoa ulkomaille, maailmanympäri matkaa tms. mitä noita haaveita nyt voisikaan olla. Ongelma on siinä, että mies tiedostaa perheensä eikä voi enää lähteä unelmien perään (=erouhkailut, mutta kuitenkin jää koska vastuu). Pakenee ahdistusta alkoholiin, mutta nyt kun jätti senkin niin kiukku purkaantuu eri tavalla.
Ei mies voi sinulle suoraan sanoa katuvansa lapsia/liittoa, tästähän nousisi show. Enkä edes usko hänen teitä suoranaisesti katuvan, vaan vain kaipaavansa menetettyä elämänsuuntaa.
Eipä tähän mitään kunnon ratkaisua taida olla. Teillä molemmilla on paha olla, mutta kuka tietää onko ero ratkaisu? Voi olla, että mies pääsee asian yli ja löytää taas perhe-elämän ihanuudet ja elätte onnellisesti elämän loppuun asti yhdessä. Tai mies/sinä katkeroituu ja kostaa toiselle loppuelämän. Tai eroatte ja se paljastuu virheeksi. Tai eroatte ja olette onnellisia erillään.
Olen kertonut hänelle ettei hän voi käyttäytyä näin. Olen kertonut rakastavani ja että teen mitä tahansa että hänen olonsa paranisi.
Vaatimukset ovat kuitenikin aivan mahdottomian kuten että yöllä ei saa mennä vessaan tai että kelloista on poistettava patterit.
Olen sanonut että nämä vaateet eivät ole normaaleita enkä ala niitä toteuttamaan, seiniä pitkin en kävele ja tuskin hän tulisi siitäkään onnelliseksi. :(
Lapset eniten säälittää, niiden pitäisi seistä hiljaa rivissä. Väkivaltainen hän ei ole.
Hyvä tuo linkki. Ap
Ei ole ollut etätöissä ollenkaan.
Niin tarvitsisi apua traumoihinsa mutta ei hae.
Jos hän ei tätä elämää halua niin en voi sille mitään, surullista. Ap
Googleta Early onset grumpiness (EOG).
Vierailija kirjoitti:
Olen kertonut hänelle ettei hän voi käyttäytyä näin. Olen kertonut rakastavani ja että teen mitä tahansa että hänen olonsa paranisi.
Vaatimukset ovat kuitenikin aivan mahdottomian kuten että yöllä ei saa mennä vessaan tai että kelloista on poistettava patterit.
Olen sanonut että nämä vaateet eivät ole normaaleita enkä ala niitä toteuttamaan, seiniä pitkin en kävele ja tuskin hän tulisi siitäkään onnelliseksi. :(
Lapset eniten säälittää, niiden pitäisi seistä hiljaa rivissä. Väkivaltainen hän ei ole.
Hyvä tuo linkki. Ap
Oletko uskaltanut suoraan sanoa, että jos mies haluaa noin rikkumatonta rauhaa, hänen pitää muuttaa asumaan yksin? Vai onko se arka aihe, joita olette vältelleet sanomasta ääneen.
Nuo kellojen patterit tms. ovat laastareita, ne eivät poista syitä, ne poistavat reaktiot. Mihen pitäisi hoidattaa ne syyt pois alta. Miehet eivät tykkää keskusteluterapiasta, mutta neurofeedback voisi auttaa hyvinkin eikä tarvitse puhua mitään alkuhaastattelun jälkeen. Minulla auttoi lapsuustraumojen aiheuttamaan ailahteluun ja pahaan oloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mitään apua ei hae, ei sitten millään.
Hienosti on kyllä saa alkon pidettyä pois
Hänellä on lapsuudessa kaltoinkohtelua etc. Takana. ApJokainen lapsuudessa traumatisoitu elää ne tunteet uudelleen seuratessaan omien lastensa vastaavaa ikäkautta. Mies tarvitsisi terapiaa tai self helpiä tilanteen käsittelyyn alkon sijaan. Nyt hänellä ei ole keinoja ja hän haluaisi vain paeta ja luultavasti tuntee itsensä päivä päivältä paskemmaksi.
Tää on siis niin totta! Sanoo itsekkin että tuntee itsensä just paskemmaksi joka päivä.
Olen kysynyt haluaako hän että lapset elävät varpaillaan kuten hänkin eli. Ei halua mutta jatkaa käytöstään. :( Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti on masentunut
Varmaan onkin muttei suostu lääkäriin.
En oikein enää tiedä mitä tekisin. Apssri:t vasaralla murskaksi ja aamukahvin sekaan
Oliski noin helppoa. Mulle itselleni joskus 15v sitten määrättiin ko. Lääkettä ja se vei tunteet kokonaan. Onneks ei oo ollut tarvetta itse käyttää. Jotenkin pitäis parantua muulla tavoin hänen. Ap
No oli sitten väärä lääke jos tunteet vei. Itse syönyt vuosia, ja tunteet tallella.
Lääkkeet hyvä apu miehellekin.
Huomioin kyllä miehen tarpeet. Olen tiukannut mitä hän elämältään haluaisi.
Hiljaisuutta ja juoda on vastaus. Muuta toiveita ei ole. Kumpaakaan en voi tarjota.
Omaa aikaa saa jos haluaa, eletään ihan normi elämää. Ap