Menetkö kylään/kahville käsiäsi heilutellen etkä ymmärrä viedä mitään tuliaisia?

Mä myönnän, etten aina vie mitään tuliaisia. Meillä ei koskaan lapsuudessa ollut tätä tapaa ja sama juttu nuoruuden ystävieni kanssa. Joten mulle se ei tule luonnostaan, vaan joudun erikseen muistamaan, että jotain täytyy vieläkin ja toisinaan se unohtuu ja kyllä, kyläilemme perheen kanssa moukkamaisesti ilman viemisiä.

Eräs ulkolainen kaverini ihasteli suomalaista tapaa kahvitella vaan ihan rennosti ilman mitään hienosteluja tai tarjoiluja <3 onhan se kieltämättä hauskaa miten herkästi meidän suusta kuuluu ”lähetääs kahvinkeittoon” oli tilanne sitten melkeimpä mikä hyvänsä :D ainiin ja itse siis en vie enkä myöskään odota mitään. Joskus on tietysti kiva muistaa jotakin ihmistä, mutta se ei liity pelkkään vierailuun, vaan joku ”parempi” syy on takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn todella harvoin kylässä, ja kun käyn, vien mielelläni jotakin; kukkia, viiniä, herkkuja. Olen jo lähes viisikymppinen, ja tämä on ollut tapana lapsesta lähtien. On mukava keksiä kutsun esittäjiä ilahduttava tuliainen.

Soisin, että tästä tapakulttuurista luovuttaisiin. Kun pyydän jonkun kylään, olen varannut kaiken tarjottavan, ne viinit ja herkutkin, ja muu on ihan ylimääräistä. Sitten sitä viedään yhtälailla tarpeettomasti toisinpäin seuraavalla kerralla, aivan turhaa rahan- ja ajanmenoa kummaltakin.

Käytöstavat ei koskaan ole turhia, eikä niistä Ole syytä luopua.

Tämä on kulttuurisidonnainen juttu. Joillakin on kohteliasta ”vuoroin vieraissa”, jotkut kyttäävät, minkälaisia tuliaisia vieras tuo. Kukin tyylillään.

Mikö ihmeen kulttuurisidonnainen, missä kulttuurissa mennään tyhjin käsin? Ennemminkin toisin päin ja vielä runsaammin. Jos emäntä kyttää mitä vieras tuo, sehän on sen ongelma, ei sun. Se mitä emäntä kiistää tuomisista pohtii ei kuulu tähän keskusteluun.

Suomalaisessa kulttuurissa. Luojan kiitos nuori polvi on paljolti luopunut moisesta krääsän kuljettelusta.

Jos menemme koko perheen voimin illaksi kylään, viemme yleensä viinipullon, kukkakimpun ja lapsille karkkia. Jos on vielä joku merkkipäivä, niin lahja sitten sankarille. Samaa linjaa ovat meidän vieraamme noudattaneet. Kohteliasta.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että me karjalaistaustaiset olemme anteliaampia sekä vieraina että isäntinä ja emäntinä. Ja että "läntiset" ovat pihimpiä. Ainakin omien kokemusteni mukaan.

Mitäs anteliasta tuliaisten odottamisessa ja niiden vertailussa on? Eikö ole parempi, että isäntäväki hoitaa (anteliaat :)) tarjoilut ja toinen vuorostaan kutsuu vastavierailulle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että me karjalaistaustaiset olemme anteliaampia sekä vieraina että isäntinä ja emäntinä. Ja että "läntiset" ovat pihimpiä. Ainakin omien kokemusteni mukaan.

Idässä ollaan vieraanvairaisempia.

Minusta on nimenomaan vieraanvaraista, että tarjotaan vieraalle syömistä ja juomista odottamatta maksua tuliaisten muodossa.

En halua itselleni pahaa kahvia, joten ei kiitos, jos tuoja ei tiedä mitä kahvia juon. En halua myöskään palmurasvakeksejä tai - jäätelöä. Mieluummin siis ilman tuliaisia kuin sellaisia, joita en käytä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 2020 olisi parempi kun useammalla olisi vähän vähemmän materialistiset arvot, ei mitään turhaa tavaraa tai tehdä asioita vain tavan vuoksi. Monet on jo minimalisteja, ja eikö tärkeintä ole ne ihmissuhteet siinä?

Missä päin yhä eletään vuotta 2020?

En todellakaan vie mitään tuliaisia. Saisi koko ajan olla jotain roudaamassa, kun tiettyjen ystävien kanssa kyläillään viikottainkin. Se hoitaa mahdolliset tarjoilut, jonka luona ollaan. 

Ei ole tapana heidän kanssa joiden kanssa olen tekemisissä. Ja valitettavasti ap tai kukaan muukaan ei meille sosiaalisia sääntöjä tee.

Lahjat maailmalta

Koonneet: Jenny Kotiranta, Esa Salminen, Larissa Bruun

Gallup:

1. Mitä viet lahjaksi kun menet kylään?

2. Mitä olet viimeksi saanut lahjaksi?

Matkaoppaana työskentelevä Shi Yu (joka ei halua paljastaa ikäänsä) asuu Pekingissä.

1. "Vieraillessaan sukulaisten ja ystävien luona kiinalaiset antavat lahjaksi usein kukkia ja hedelmiä. Käydessäni kylässä vien mukanani hedelmiä kuten appelsiineja tai banaaneja."

2. "Sain lahjaksi kakun, joka oli juuri toiveideni mukainen: iso ja suklainen."

Celania de la Asuncion Cuadra Marenco asuu Nicaraguassa Masayan kaupungissa. Hän on jo 30 vuoden ajan elättänyt itsensä ompelijana ja käsityötaiteilijana.

1. "Vein viimeksi lahjaksi hedelmäsalaattia. Vien usein jotain itsetekemääni, tyypillistä masayalaista, kuten käsitöitä tai ruokaa."

2. "Sain viimeksi lahjaksi 'kiinalaista riisiä' (arroz chino) eli riisiruokaa. Se oli vastalahja aiemmin viemästäni hedelmäsalaatista."

Chine Impasso, 35, on mosambikilainen kirjanpitäjä, jonka puoliso on tanskalainen. Siksi hän on joutunut opettelemaan kahden eri maailman lahjaperinteet.

1. "Mitäkö vien yleensä lahjaksi? Se riippuu todella paljon siitä, ketä menen tapaamaan ja miksi. Täällä paikallinen tyttöystävä saattaa heittää sinut ulos talosta, jos viet kimpun ruusuja. Hänelle ne ovat turhia risuja, säkki riisiä olisi paljon mieluisampi. Jos menen italialaisille tutuilleni, vien vaikka ruukkukasvin. Joillekin kavereilleni voin viedä viskipullon, mutta enoni etelässä on tyytyväinen vain jos saa housut tai kännykän."

2. "Taisin saada partavettä. Ei, vaan kellon, ja afrikkalaisen paidan. Kaikki samana päivänä, oli syntymäpäivä. Ja ihan viimeinen oli tämä sytkäri, josta ei ole mihinkään. Ystävä kävi Kiinassa ja toi tämän, mutta sen kivi kesti vain viikon ", Impasso virnistää ja sytyttää savukkeen.

Anne-Mari Raivio, 31, opettaa englantia turismityöntekijöille Ilha de Moçambique -saarella Pohjois-Mosambikissa.

1. "Usein vien lahjaksi viinipullon ja yleensä myös itse valmistamani piirakan tai kakun. Täällä Mosambikissa... viinipullon."

2. "Viimeksi olen saanut lahjaksi... tämän. Mikä tää nyt on?" Raivio sanoo, ja osoittaa jättimäistä kotiloa, joka keikkuu pöydänlaidalla. Sen oli tuonut aamulla Raivion asuintalossa hanttihommia tekevä mosambikilaismies, joka oli kehottanut nuorta naista viemään kotilon Suomeen, muistuttamaan tropiikista. "Sitä ennen sain viinipullon avaajan."

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2007

https://www.maailmankuvalehti.fi/2007/12/pitkat/ei-lahjaa-ilman-vastala…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että me karjalaistaustaiset olemme anteliaampia sekä vieraina että isäntinä ja emäntinä. Ja että "läntiset" ovat pihimpiä. Ainakin omien kokemusteni mukaan.

Mitäs anteliasta tuliaisten odottamisessa ja niiden vertailussa on? Eikö ole parempi, että isäntäväki hoitaa (anteliaat :)) tarjoilut ja toinen vuorostaan kutsuu vastavierailulle?

Ikävä kyllä on sellaisiakin "minimalisteja", jotka eivät tuo tuliaisia eivätkä kutsu koskaan vastavierailulle mutta ovat kyllä kärkkäästi tulossa nauttimaan toisen anteliaisuudesta.

Miten heiluttelu liittyy tuliaisiin?

Täytyykö kädet pitää liikkumattomana kylkiä vasten, jotta voi mennä kylään?

Vai mitä hemmettiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, olen. Ja meille kun tulee kylään, niin todella toivon, ettei tuoda mitään mukana, kun mä kutsun kavereita käymään, ei se ole mikään virallinen juhlallinen tilaisuus ja tarjottavia on monta laatua talon puolesta. Onneksi kaverit ovat pääosin samaa maata.

Synttärit erikseen, silloin lapsille lahja ja aikuisille kukkia/suklaata.

Toisaalta, mulla on jouluna rento kotiasu ja inhoan pönöttämistä, että ehkä mä olen vaan junteista jutein.:)

No sitähän sinä olet.

Kyllä! Meidän kaveriporukassa ei pääse edes sisään, jos lahjan arvo alittaa 200 euroa!

Kaikki muu on NIIIIIN junttimaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että me karjalaistaustaiset olemme anteliaampia sekä vieraina että isäntinä ja emäntinä. Ja että "läntiset" ovat pihimpiä. Ainakin omien kokemusteni mukaan.

Mitäs anteliasta tuliaisten odottamisessa ja niiden vertailussa on? Eikö ole parempi, että isäntäväki hoitaa (anteliaat :)) tarjoilut ja toinen vuorostaan kutsuu vastavierailulle?

Ikävä kyllä on sellaisiakin "minimalisteja", jotka eivät tuo tuliaisia eivätkä kutsu koskaan vastavierailulle mutta ovat kyllä kärkkäästi tulossa nauttimaan toisen anteliaisuudesta.

Jätä ihmeessä kutsumatta sellaiset, jos häiritsee. Itse en jaksa pitää lukua kuka tarjoaa ja kenelle. Minulle on itsestään selvää, että minä tarjoan, kun ollaan minun kotonani. Enkä tarvitse siitä "takaisinmaksua". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että me karjalaistaustaiset olemme anteliaampia sekä vieraina että isäntinä ja emäntinä. Ja että "läntiset" ovat pihimpiä. Ainakin omien kokemusteni mukaan.

Mitäs anteliasta tuliaisten odottamisessa ja niiden vertailussa on? Eikö ole parempi, että isäntäväki hoitaa (anteliaat :)) tarjoilut ja toinen vuorostaan kutsuu vastavierailulle?

Ikävä kyllä on sellaisiakin "minimalisteja", jotka eivät tuo tuliaisia eivätkä kutsu koskaan vastavierailulle mutta ovat kyllä kärkkäästi tulossa nauttimaan toisen anteliaisuudesta.

Jätä ihmeessä kutsumatta sellaiset, jos häiritsee. Itse en jaksa pitää lukua kuka tarjoaa ja kenelle. Minulle on itsestään selvää, että minä tarjoan, kun ollaan minun kotonani. Enkä tarvitse siitä "takaisinmaksua". 

Sinäpä ole suuripiirteinen. Ja ylevä ja alentuva yhtä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että me karjalaistaustaiset olemme anteliaampia sekä vieraina että isäntinä ja emäntinä. Ja että "läntiset" ovat pihimpiä. Ainakin omien kokemusteni mukaan.

Mitäs anteliasta tuliaisten odottamisessa ja niiden vertailussa on? Eikö ole parempi, että isäntäväki hoitaa (anteliaat :)) tarjoilut ja toinen vuorostaan kutsuu vastavierailulle?

Ikävä kyllä on sellaisiakin "minimalisteja", jotka eivät tuo tuliaisia eivätkä kutsu koskaan vastavierailulle mutta ovat kyllä kärkkäästi tulossa nauttimaan toisen anteliaisuudesta.

Jätä ihmeessä kutsumatta sellaiset, jos häiritsee. Itse en jaksa pitää lukua kuka tarjoaa ja kenelle. Minulle on itsestään selvää, että minä tarjoan, kun ollaan minun kotonani. Enkä tarvitse siitä "takaisinmaksua". 

Niin samaa mieltä! Minun kotini, minä tarjoan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että me karjalaistaustaiset olemme anteliaampia sekä vieraina että isäntinä ja emäntinä. Ja että "läntiset" ovat pihimpiä. Ainakin omien kokemusteni mukaan.

Mitäs anteliasta tuliaisten odottamisessa ja niiden vertailussa on? Eikö ole parempi, että isäntäväki hoitaa (anteliaat :)) tarjoilut ja toinen vuorostaan kutsuu vastavierailulle?

Ikävä kyllä on sellaisiakin "minimalisteja", jotka eivät tuo tuliaisia eivätkä kutsu koskaan vastavierailulle mutta ovat kyllä kärkkäästi tulossa nauttimaan toisen anteliaisuudesta.

Älä kutsu, jos kestitseminen ilman vastapalvelusta haittaa.

Hyväksikäyttäjiä löytyy, heihin voi hyvin ottaa etäisyyttä.

En vie. Typerä tapa. Toivon myös ettei minullekaan tuoda mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oiva Toikan lintuko sitä pitäisi viedä?

Eikö kahvipaketti ole vähän niinkuin loukkaus.

Ei minusta! Se on tapakulttuuria, kohteliaisuus.

Köyhien tapakulttuuria. Rikkailla ei ole tapana viedä mitään. Ts. jos tausta on eliitin.