Onko tämä ihan tunnettu tekniikka päästä katkerista tunteista eroon?
Jos minulla on sisälläni jotain heikkoa, arkaa, haavoittuvaista, kipua, särkyä, traumaa, ahdistusta, stressiä, tms, niin jo pitkään olen osannut päästää itseäni sammumaan, vaipumaan alakuloon, vaipumaan puhtaaseen suruun jonka sitten itken pois. Kaikki tuollaiset arat kivut säryt jne on helppo muuttaa puhtaaksi suruksi joka on helppo itkeä pois kunhan päästää itsensä vaipumaan suruun ja itkuun.
--
Mutta sitten on myös ihan päinvastainen ongelma. Katkerat tunteet, vihamieliset, myrkylliset, muita syyttävät, kostonhimoiset, sosiopaattiset tunteet, inhoa muita kohtaan, kaunaa,... siis kaikkea sellaista josta tahtoisi eroon koska muutoin se jää sisälle myrkyttämään ihmisen ikiajoiksi, kasvaa pysyväksi katkeruudeksi. Niin niiden poistamiseen olen kehittänyt sellaista tekniikkaa, että muutan ne puhtaaksi aggressioksi. Ihan vain silkkaa aggressiota, jota ponnistellen voimistan, oikein puristan itsestäni lisää aggressiota, pidän sitä aggressiota jonkin aikaa yllä,... kunnes taistellen murran aggression kyyneliin. Aggressio vaihtuu kyynelten johdosta suruun, ja sitten itken sen surun pois.
Siis ensin muutan hankalat monimutkaiset myrkylliset katkerat tunteet yksinkertaiseksi aggressioksi, ja sen aggression taistelen/murran suruksi, jonka itken pois.
--
Kokeilkaa tekin!
Kommentit (5)
Tuo ykköstekniikka mun oli pakko keksiä koska mulla oli niin paljon traumoja että muutoin en selviytynyt, muutoin en saanut traumojani paranemaan.
Tuota kakkostekniikkaa olen viime aikoina kehitellyt. Minulla on kaunaa muita ihmisiä kohtaan. Tahtoisin parantaa kaunani ihan vain sisälläni, ihan vain tunnetasolla. Sitten jos saan tunteeni parannettua niin voin päättää että teenkö jotain myös niihin ihmisiin liittyen joita kohtaan kaunaa nyt tunne. Ensin tunnetyö, sitten vasta ehkä sosiaalinen työ.
ap
Kiitos paljon noista vinkeistä AP! Aion kokeilla, jos vaan pystyn. Mä olen täynnä patoutuneita tunteita, ollut lapsesta asti, ja oireilen niin monin tavoin. Saan terapiaa ja lääkitystä mutta ne ei ole täysin auttaneet.
Yksi ongelma on se, että pelkään ja inhoa itkeä. Se tuntuu fyysisestikin niin pahalta, sellaiselta kuin oksentaisi. Eikä se ole koskaan juurikaan helpottanut oloani. Vaikka kaiken järjen mukaan pitäisi.
Aggression purkamista varten tarttisin jonkun oman tilan ettei kukaan muu kuule tai näe. Varmaankin järjestelykysymys.
Mutta todella, tahtoisin purkaa nämä kaikki tunnemyllerrykseni viimeinkin pois. Oon pian jo viiskymppinen ja melkosta psyykkistä kärsimystä ollut koko elämäni.
monet ihmiset kääntää omat häpeän ja vihan tunteet uhriutumiseksi , tyyliin mä käyttäydyn näin huonosti koska mua on kohdeltu huonosti , eivät ollenkaan tajua että olisivat voineet mennä terapiaan ja käsitellä traumansa siellä eikä jatkaa muille tuota käyttäytymiskierrettä , toki terapiaan meno edellyttää omien kokemusten ja vaikeiden tunteiden esiin nostamista ja kaikista ei siihen ole
Vierailija kirjoitti:
Tuo ykköstekniikka mun oli pakko keksiä koska mulla oli niin paljon traumoja että muutoin en selviytynyt, muutoin en saanut traumojani paranemaan.
Tuota kakkostekniikkaa olen viime aikoina kehitellyt. Minulla on kaunaa muita ihmisiä kohtaan. Tahtoisin parantaa kaunani ihan vain sisälläni, ihan vain tunnetasolla. Sitten jos saan tunteeni parannettua niin voin päättää että teenkö jotain myös niihin ihmisiin liittyen joita kohtaan kaunaa nyt tunne. Ensin tunnetyö, sitten vasta ehkä sosiaalinen työ.
ap
Anteeksiantaminen. Sanon itselleni, että haluan antaa anteeksi, mutta nyt vielä en pysty. Sekin helpottaa. Joskus asetun niiden asemaan, jotka ovat aiheuttaneet katkeruuden. He eivät pysty parempaan. Heillä on omia traumoja. He ovat kateellisia.
Tuossa on tosiaan kaksi päinvastaista keinoa päästä itseä ja aivoja ja tunteita parantavaan suruun.
1. Herkkä/empaattinen/voimaton tapa, eli heikot arat tunteet muuttaa suruksi ja vaipuu, heikkenee, antaa itsensä laskeutua suruun, itkuun.
2. Voimakas/sosiopaattinen/taisteleva tapa, eli vihamieliset tunteet muuttaa aggressioksi ja ponnistelee ja nousee taisteluun ja murtaa itsensä itkuun.