Peruskoulun sukupuolisensitiivinen kasvatus
Taas puhuttiin TV:ssä peruskoulun "sukupuolinormeista". Itse yläkoulun opena en näe kovin voimakkaita "normeja" yläkoulussa, ainakaan opettajien ylläpitämiä. Nuoret itse haluaa pitää yllä joitakin asioita, joita voi kai joku pitää "normeina" kuten vaikkapa sitä, että mopopojat tykkäävät tuunata ja laittaa mopojaan, tytöt ei niinkään. Tytöt tykkää meikata, pojat ei. Jne. Myös poika- ja tyttöporukoitten huumori näyttäisi hieman erilaiselta.
Myöskään koulun "rakenteissa" ei ole minusta "sukupuolittuneisuutta", kun vaatekässää ja teknistä on nyt uudistuksen jälkeen molemmilla sukupuolilla saman verran. (Se tosin sai aikaan se, että kässää alettiin valita valinnaisaineena paljon vähemmän kuin ennen, koska tytöt olisivat mieluummin tehneet vaatteita ja pojat teknistä. Mutta nykykoulu ajattelee, että ole tasa-arvoinen tai itke ja ole tasa-arvoinen.)
Mutta jos tyttöjä ei saa sanoa enää tytöiksi eikä poikia pojiksi, miten tuemme heidän kasvuaan naisiksi ja miehiksi? Suurin osahan ei ole trans- tai intersukupuolisia. Vai ajatellaanko, että naiseksi ja mieheksi kasvaminen tapahtuu jotenkin itsestään, ilman malleja ja esimerkkejä? Minusta tuntuu absurdilta, että nämä sanat pitäisi poistaa kielenkäytöstä, koska kaikki eivät mielestään mahdu niiden alle.
Itse olisin huolestunut nuorten äitien hoivataitojen heikkenemisestä, mikä näkyy ongelmina imetyksessä ja vauvan hoivaamisessa. Ennen näitä taitoja harjoiteltiin nukeilla ja seuraamalla aikuisten naisten lastenhoitoa pienenä, mutta nykyään leikitään barbeilla ja lastenhoitoa pikkutytöt pääsee harvemmin seuraamaan, kun perheet on aika pieniä ja vanhemmat lapset viedään usein tarhaan ja äiti jää hoitamaan vauvaa kotiin.
Minusta on hassua, että binääristä sukupuolijakoa pidetään jotenkin aikansa eläneenä, kun tämä binäärisyys pitää ihmiskuntaa yllä.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
On ihan luonnollista, että ihmisiä määritellään monella tavalla. Ensinnäkin on lajimäärittely, sitten on ikämäärittely, sukupuolimäärittely ja monta muuta määrittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope voisi ihan aluksi miettiä, että millainen on open ammattilaisuuden aste, jos open mielestä on olemassa ”vain” tyttöjä ja poikia, ja osa oppilaista itse kokee olevansa jotain muuta.
Hän on oikeassa. Seonneet luulevat olevansa jotain muuta.
20 vuotta sitten kasvissyöjänuoret olivat seonneita. Nykyään kasvissyönti on valtavirtaa, ja hyvä niin.
Nuorilla on omat ylilyöntinsä, mutta nuorista näemme yhteiskunnan suunnan, kun osaamme katsoa.
Vai muutama prosentti ihmisistä on kasvissyöjiä vaikka vihervassarimedia yrittääkin tunkea sitä aatetta kaikkien kurkusta alas.
Mutta joka kaupasta ja ravintolasta saa kasvisruokaa, mikä on varsin hienoa toisenlaiset ajat muistaville.
Milloin muka on ollut aika jolloin kaupoista ei ole saanut kasvisruokaa?
Hirveän vähän oli 25 vuotta sitten kaupoissa tarjolla kasviproteiinia, joka olisi ollut valmista ilman hirmuista kokkaamista.
Siis kasvisruoka = jauhelihajäljitelmät tms?
25 vuotta sitten kaupoista ei löytynyt soija- tai kaurapohjaisia maitoja, kermoja tai jugurtteja (Yosa oli yksi ensimmäisistä), ei ollut vegaanisia juustoja, ei ollut vegaanisia eineksiä, ei kolmioleipiä ilman kinkkuja tai tonnikaloja, ei lounassalaatteja vegaanisella kastikkeella.
Vastaa sinä, mitä kasvisproteiinia 25 vuotta sitten kaupasta sai, jos ei ollut halua tai mahdollisuutta liottamiseen ja keittämiseen.
Miksi kasvissyöjillä on nykyisin niin kova tarve jäljitellä liharuokia? Ja mistä on tullut tämä, ettei tavallinen kasvissyönti edes riitä vaan pitää olla se radikaalein muoto eli veganismi?
Minulla on lähinnä tarve saada välillä suuhuni jotain pöperöä, jota ei tarvitse liottaa ja keittää ennen syömistä. Mutta jostakin syystä tuntuu sattuvan lihaanien sieluun, jos se edes etäisesti muistuttaa lihaa.
Kerrotko nyt, että mitä kasviproteiinia oli helposti tarjolla 25 vuotta sitten. Kysyn nyt kolmannen kerran, tämän jälkeen en enää kysy.
Proteiineista mie en tiedä vittuakaan, mutta perinteisesti suomalaisista kaupoista on saanut lanttuva, kaaliva, porkkanata, hetelmiä, marjoja ja muita herkkuja jotka ainakin itse laskisin kasvisruoaksi.
Jos joku valmistaja alkaa valmistamaan jauhelihaa muistuttavaa kasvismössöä, niin epäaidompaahan tämä on kuin aidot kasvikset ja huomattavasti kalliimpaa.
Olinpa minäkin tulossa tähän sanomaan, että joka kaupassa on ensimmäisenä edessä aina ollut laarikaupalla kasvipohjaista proteiinia ja muuta herkkua, ja viljatuotteitakin hyllymetreittäin. Tämä(kin) kitisijä olisi kaivannut perinteisen suomalaisen ruoan sijasta korvikkeita.
Nyt on korvikkeita: soija- tai kaurapohjaisia maitoja, kermoja tai jugurtteja, vegaanisia juustoja ja eineksiä, kolmioleipiä ilman kinkkuja tai tonnikaloja, lounassalaatteja vegaanisella kastikkeella, mutta kitistään siitä, että ei ollut 25 vuotta sitten. Eipä käynyt - hieman kärjistettynä, mutta ei täysin - kasariköksänopettajillakaan tosiaan mielessä, että pitäisi vääntää kinkkuvoileipää ilman kinkkua ja voita ja kutsua sitä kinkuttomaksi ja voittomaksi kinkkuvoileiväksi.
Minulla oli 80-luvun alussa lukiokavereinakin pari kasvissyöjää, ja heidät erottaa näistä nykyisistä silkka sisu: he tekivät kotona pöperönsä itse ja vetivät koulussa vaikka pelkkää porkkana-kaali-rusinaraastetta ihan valittamatta. Siihen eivät nämä nykyiset vegaanipullamössökkeet pysty.
Minkä hiton vuoksi kasvissyöjien pitäisi kokata itse ja syödä koulussa pelkkää raastetta? Millä tapaa se tekisi maailmasta paremman paikan? Olen elänyt tuon ajan, ja nautin todellakin nykyisestä einesvalikoimasta.
Se minua vain ihmetyttää, että ammattiloukkaantujia loukkaa se, että kaupassa on erilaisia vaihtoehtoja vuonna 2021. Loukkaannutteko myös vessapaperihyllyllä, kun siellä on sekä kaksi- että kolmikerroksista?
Eipä teitä vegaanipullamössökkeitä kukaan vaadikaan kokkaamaan itse, kun kaupat jo ovat täynnä lihan, munien ja meijerituotteiden korvikkeita. Niiden avulla voitte kuvitella syövänne oikeaa lihaa ja maitotuotteita, kun se kuitenkin on teille niin tärkeää. Mutta miksi se kitinä vain jatkuu? Eikö kasvisöljy voitele leukaniveliä riittävästi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Koko intersektionalistien ideologia pyörii sen ympärillä, että miten voitaisiin rajoittaa toisten ihmisten sananvapautta, eli kieltää sanomisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Harmillisesti kaikki ihmiset määrittelevät toisiaan jatkuvasti eri tavoin. Myös ns. muunsukupuoliset. Itsekin he jatkuvasti määrittelevät myös sukupuolen perusteella toisia.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sitä, että lapsi saa tehdä asioita, joista on kiinnostunut eikä asioita, joita tytön/pojan "kuuluu" tehdä. Poika saa leikkiä nukella. Eikä ole "poikatyttöjä" vaan tyttöjä, jotka tykkäävät kiivetä, pelata ja vaikka rassata mopoa. Se, onko ihmisen kokema sukupuoli sama vai eri kuin biologinen, ei liity tähän (lapsen ei tarvitse noudattaa mitään tiettyä sukupuoli roolia, oli hänen sukupuolensa ihan mikä tahansa).
Olen samaa mieltä tästä. En ymmärrä miehen tai naisen "roolia". Siis mitä ne tänä päivänä ovat? Minä olen eronnut lasten isästä ja ihan itse huolehdin kaikesta talouteen ja autoon liittyvistä asioista. Osan asioista teetän ulkopuolisella, mutta pääasiassa hoidan kaiken itse. Olenko miesnainen? Inhoan määritelmää poikatyttö, koska se on vanhanaikainen ja ylläpitää stereotypioita siitä, mitä poika tai tyttö voi tai ei voi tehdä. Onko olemassa tyttöpoika? Miksei? Miksi vielä tänä päivänä pitää edelleen määritellä mitä tyttö tai poika saa tehdä? Uskon vilpittömästi, että osa trans-ideologian noususta johtuu siitä, että osa nuorista kuvittelee, että ainoa tapa ilmentää itseään ja tehdä itseään kiinnostavia asioita, on muuttaa sukupuolta. Erityisesti teini-tytöt kokevat olevansa väärää sukupuolta. Mistähän johtuisi?
Ap:n aloitus on ummehtunut tuulahdus jostain menneisyydestä, kun on niin suuri huoli siitä, ettei pikkutytöt opettele vauvan hoivaamista nukeilla. Mikset ole huolissasi siitä, ettei pikkupojat hoivaa nukkeja?
Vierailija kirjoitti:
En ole työssäni havainnut ap:n kuvailemaa ilmiötä. Voi toki olla kyse ala- ja yläkoulujen eroista. Minä olen alakoulun opettaja, ja mielestäni alakoulu on uskovaisuuden, keskiluokkaisuuden ja vanhakantaisuuden pesäke.
Sama. Hieman huolestuttaa, kun ap ja moni muukin ope ei edes huomaa niitä sukupuolinormeja, joita joka päivä koulussa on. Itse olen töissä lukiossa ja väittäisin meidän koulun olevan varsin edistynyt sukupuolisensitiivisyys-asiassa. Silti kyselyissä (joita teemme usein) näkyy opiskelijoiden kokemia ongelmatilanteita.
Vaikka en omien lasteni kanssa ole koulussa, niin siltikin olen huomannut sukupuoleen liittyviä normeja ja ryhmiä joihin heidät on laitettu. Esim. poikamme opettajalla oli tapana lähettää kaikille vanhemmille Wilma-viestejä, joissa kerrottiin mitä pahaa "pojat" olivat milloinkin tehneet. Aina laitoin viestiä opelle, että mitä kun meidän Matti sanoo, että hän ei ole kiipeillyt katolla/heittänyt lumipalloja/ unohtanut jatkuvasti työvälineitään tms. Hänet siis niputettiin tuohon ryhmään vain sukupuolensa vuoksi. (Ei siis oikeasti openkaan mukaan noita ollut tehnyt.)
Opettaja on pyytänyt poikia kantamaan pöydät paikoilleen, tyttöjä koristelemaan julisteet. Liikuntatunnit ovat olleet lajivalikoimaltaan superperinteisesti jaettuja. Tytöt huolehtivat luokan avaimesta, jota ei saa antaa pojille. Ja ne rummut todellakin on varattu pojille musatunnilla. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun opettaja Porvoosta on huolissaan yläkouluikäisten tyttöjen ”imetystaidoista”. Joopajoo.
Boomerit hoitivat pikkusisaruksia koko lapsuutensa, imettivät itse kuukauden ja veivät lapsensa hoitoon kahden kuukauden iässä. Nykynuoret ymmärtävät kyllä hieman enemmän hoivaamisesta, koska ovat itse saaneet hoivaa enemmän kuin yksikään sukupolvi ennen heitä.
"boomereilla" ei ollut mitään tekemistä suomalaisten imettämisten kanssa lol. Mikä autistinen teini täällä jänkkää tuota typerää jenkki hokemaa, viimeisen kerran BOOMEREILLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ SUOMEN, SUOMEN HISTORIAN EIKÄ SUOMENKANSALAISTEN KANSSA. Menikö nyt jakeluun?
Kyllä Suomessakin oli suuret ikäluokat, ja samoista syistä.
Taas osoitus intersektionaalisen feminismin idioottimaisuudesta, tarvitseeko perustella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Jos tyttö haukkuu kuin koira, niin ei se ainakaan toistaiseksi tee hänestä koiraa. Mutta jos tyttö vaikkapa pukeutuu siniseen, niin jostain syystä sen usein katsotaan tekevän hänestä pojan tai "muunsukupuolisen".
Roskaa. Minä olin poikatyttö. Pukeuduin poikamaisesti, mutta tunsin olevani tyttö. Kaikki eivät tunne, miksi heitä pitäisi painostaa tuntemaan?
Miltä tuntuu olla tyttö? Siltä, että on sujut oman kehonsa kanssa? Mitä tarkoittaa, ettei tunne olevansa tyttö? On mikä?
Jos ei tunne olevansa yhtä kehonsa kanssa, on se mielen ongelma. Tuskin keho valittaa, että ei halua olla mielen kanssa.
Jos muutosten jälkeen tuntee olevansa sinut, niin sehän on vain hyvä asia.
Mutta kun monet eivät muutosten jälkeenkään tunne olevansa sinut kehonsa kanssa ja siinä vaiheessa on jo myöhäistä kun hormooneilla ja silpomisilla keho on pilattu.
Leikattu mies ei ole nainen, vaan irvikuva.
Leikattu nainen ei ole mies, vaan irvikuva.
Enemmänkin Salvador Dalin ihmishirviöitä.
Kuinka kukaan haluaisi moista.
Aika kovaa kieltä ja kertoo enemmän sinusta kuin heistä. Mikä pakko sinulla on nimitellä muita ja määritellä heitä irvikuviksi?
Olen käsittänyt, että Suomessa noihin hoitoihin pääseminen on aika pitkä prosessi. Miksi sinä uskot tietäväsi noita ihmisiä paremmin, mikä heille on hyväksi? Kenen kuvittelet sen vallan sinulle antaneen)?
Mutta irvikuviahan ne ovat, Ei paraskaan kirurgi saa tehtyä vastakkaisen sukupuolen sukupuolielimiä luonnollisiksi.
Ennen muutostyötä dysforia on vain mielen ja kehon välillä. operaatioiden jälkeen joutuu ihminen vielä valehtelemään itselleen, että on sitä mitä kirurgien on ollut tarkoitus tehdä. eli dysforia siirtyy mielen sisäiseksi kamppailuksi kun joutuu valehtelemaan, että on jotain ja kuitenkin vaertailukohtana olevat aidot biologiset kehot kuitenkin ovat luonnon mestariteos kaikkine toiminnallisuuksineen ja aivan jotain muuta kuin oma "kuvatus".
Suomessa onneksi hoitoon pääsy on pitkä prosessi, eikä sitä onneksi vielä sallita kuin aikuisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Kuinka monta sukupuolta mielestäsi on? Luettelisitko kaikki sukupuolet?
En osaa vastata tuohon, mutta olettaisin että subjektiivisia sukupuolen kokemuksia voi olla hyvinkin monenlaisia. En koe minkäänlaista tarvetta luetella niitä kaikkia. Ei minulla ole tarvetta hallita toisia ihmisiä sillä tavalla.
Eli itsekin myönnät, että puhut sukupuolen kokemuksesta etkä varsinaisesta sukupuolesta.
Jospa nyt kuitenkin edelleen faktat opetettaisiin faktoina. Ihminen voi tuntea itsensä vaikkapa nuoreksi, vaikka olisi vanha. Se ei sitä ikää kuitenkaan muuta.
Biologinen housuissa sijaitseva sukupuoli on olennainen joissakin tilanteissa, vaikkapa lääkärillä tiettyjen vaivojen yhteydessä.
Mutta jos mietin vaikkapa opettajaa (eikös tämä keskustelu opettajasta lähtenyt liikkeelle) niin hänellä ei toivottavasti ole mitään asiaa oppilaansa housuihin.
Joten miksi opettajalle olisi tärkeää keskittyä housuissa olevaan sukupuoleen eikä oppilaan sukupuolen kokemukseen? Jälkimmäinen kuitenkin määrittelee hänen sosiaalisen roolinsa luokkayhteisössä.
Jos möreä-ääninen Matti ilmoittaa olevansa tyttö, luokan tytöt saattavat olla eri mieltä ainakin Matin tullessa tyttöjen puku- ja suihkuhuoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
On ihan luonnollista, että ihmisiä määritellään monella tavalla. Ensinnäkin on lajimäärittely, sitten on ikämäärittely, sukupuolimäärittely ja monta muuta määrittelyä.
Mutta vaikka ikämäärittelyä tehdään, yleisesti pidetään tahdittomana huutaa tuntemattomalle: ”Hei sinä viisikymppinen!” Joten miksi ihmeessä pitää kutsua toisia tytöiksi ja pojiksi aivan väen vängällä?
Meillä oli jo 90-luvun puolivälissä ala-asteen 3. luokalla kaikilla sukupuolesta riippumatta toinen lukukausi tekstiilikässää, ja toinen teknistä työtä. Kouluvuoden lopuksi kaikki saivat kukin valita, kumpaan haluavat jatkossa osastua. Tämä jos mikä on sitä oikeaa "sukupuolineutraaliutta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työssäni havainnut ap:n kuvailemaa ilmiötä. Voi toki olla kyse ala- ja yläkoulujen eroista. Minä olen alakoulun opettaja, ja mielestäni alakoulu on uskovaisuuden, keskiluokkaisuuden ja vanhakantaisuuden pesäke.
Sama. Hieman huolestuttaa, kun ap ja moni muukin ope ei edes huomaa niitä sukupuolinormeja, joita joka päivä koulussa on. Itse olen töissä lukiossa ja väittäisin meidän koulun olevan varsin edistynyt sukupuolisensitiivisyys-asiassa. Silti kyselyissä (joita teemme usein) näkyy opiskelijoiden kokemia ongelmatilanteita.
Vaikka en omien lasteni kanssa ole koulussa, niin siltikin olen huomannut sukupuoleen liittyviä normeja ja ryhmiä joihin heidät on laitettu. Esim. poikamme opettajalla oli tapana lähettää kaikille vanhemmille Wilma-viestejä, joissa kerrottiin mitä pahaa "pojat" olivat milloinkin tehneet. Aina laitoin viestiä opelle, että mitä kun meidän Matti sanoo, että hän ei ole kiipeillyt katolla/heittänyt lumipalloja/ unohtanut jatkuvasti työvälineitään tms. Hänet siis niputettiin tuohon ryhmään vain sukupuolensa vuoksi. (Ei siis oikeasti openkaan mukaan noita ollut tehnyt.)
Opettaja on pyytänyt poikia kantamaan pöydät paikoilleen, tyttöjä koristelemaan julisteet. Liikuntatunnit ovat olleet lajivalikoimaltaan superperinteisesti jaettuja. Tytöt huolehtivat luokan avaimesta, jota ei saa antaa pojille. Ja ne rummut todellakin on varattu pojille musatunnilla. Jne.
Kenen pillin mukaan koulun tulisi tanssia? Intersektionaalisten feministien jotka haluavat, ettei sukupuolten välisiä eroja huomioita mitenkään ja että sukupuoli tunnustetaan kokemuskysymykseksi? Vai konservatiivien, joiden mukaan sukupuolia on kaksi ja niillä on eri roolit?
Jos koulu huomioi toisen näistä ryhmistä, niin se vastaavasti suututtaa verisesti toisen. Ja jos taas tekee kompromisseja, niin sitten molemman ryhmät suuttuvat.
Eipä teitä vegaanipullamössökkeitä kukaan vaadikaan kokkaamaan itse, kun kaupat jo ovat täynnä lihan, munien ja meijerituotteiden korvikkeita. Niiden avulla voitte kuvitella syövänne oikeaa lihaa ja maitotuotteita, kun se kuitenkin on teille niin tärkeää. Mutta miksi se kitinä vain jatkuu? Eikö kasvisöljy voitele leukaniveliä riittävästi?
Sulla on kyllä nyt joku ongelma johon tarvitsisit apua. Ja ehkä se ei ole kuitenkaan toisten ihmisten ruokavalio, vaan jokin asia omassa elämässäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun opettaja Porvoosta on huolissaan yläkouluikäisten tyttöjen ”imetystaidoista”. Joopajoo.
Boomerit hoitivat pikkusisaruksia koko lapsuutensa, imettivät itse kuukauden ja veivät lapsensa hoitoon kahden kuukauden iässä. Nykynuoret ymmärtävät kyllä hieman enemmän hoivaamisesta, koska ovat itse saaneet hoivaa enemmän kuin yksikään sukupolvi ennen heitä.
"boomereilla" ei ollut mitään tekemistä suomalaisten imettämisten kanssa lol. Mikä autistinen teini täällä jänkkää tuota typerää jenkki hokemaa, viimeisen kerran BOOMEREILLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ SUOMEN, SUOMEN HISTORIAN EIKÄ SUOMENKANSALAISTEN KANSSA. Menikö nyt jakeluun?
Kyllä Suomessakin oli suuret ikäluokat, ja samoista syistä.
Mutta heitä ei kutsuta miksikään helvetin boomereiksi. Suomen kielessä ei edes ole moista sanaa niin kuin ei niitä uuuuh kareneita. Jos suomessa käytetään ihan meidän omia nimityksiä vaan. Apina teinit imuroivat muiden maiden omia hokemia ja länkyttävät niitä suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
On ihan luonnollista, että ihmisiä määritellään monella tavalla. Ensinnäkin on lajimäärittely, sitten on ikämäärittely, sukupuolimäärittely ja monta muuta määrittelyä.
Mutta vaikka ikämäärittelyä tehdään, yleisesti pidetään tahdittomana huutaa tuntemattomalle: ”Hei sinä viisikymppinen!” Joten miksi ihmeessä pitää kutsua toisia tytöiksi ja pojiksi aivan väen vängällä?
Ei tytöttelyä ja pojittelua pidetä hyvänä käytöksenä. Mutta ihmisiä sukupuolitetaan esim. kutsumalla Mirjaa Maijan äidiksi ja Pekkaa Maijan isäksi. Pertti on Maijan isoveli (hups, tässä tuli myös ikäoletus).
Väitätkö, ettei muunsukupuoliset sukupuolita kanssaihmisiään joka päivä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kansalainen ei huomioi esimerkiksi paperíttomia. Se on siis myös yksi sorron muoto.
Biologinen housuissa sijaitseva sukupuoli on olennainen joissakin tilanteissa, vaikkapa lääkärillä tiettyjen vaivojen yhteydessä.
Mutta jos mietin vaikkapa opettajaa (eikös tämä keskustelu opettajasta lähtenyt liikkeelle) niin hänellä ei toivottavasti ole mitään asiaa oppilaansa housuihin.
Joten miksi opettajalle olisi tärkeää keskittyä housuissa olevaan sukupuoleen eikä oppilaan sukupuolen kokemukseen? Jälkimmäinen kuitenkin määrittelee hänen sosiaalisen roolinsa luokkayhteisössä.