Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Peruskoulun sukupuolisensitiivinen kasvatus
12.01.2021 |
Taas puhuttiin TV:ssä peruskoulun "sukupuolinormeista". Itse yläkoulun opena en näe kovin voimakkaita "normeja" yläkoulussa, ainakaan opettajien ylläpitämiä. Nuoret itse haluaa pitää yllä joitakin asioita, joita voi kai joku pitää "normeina" kuten vaikkapa sitä, että mopopojat tykkäävät tuunata ja laittaa mopojaan, tytöt ei niinkään. Tytöt tykkää meikata, pojat ei. Jne. Myös poika- ja tyttöporukoitten huumori näyttäisi hieman erilaiselta.
Myöskään koulun "rakenteissa" ei ole minusta "sukupuolittuneisuutta", kun vaatekässää ja teknistä on nyt uudistuksen jälkeen molemmilla sukupuolilla saman verran. (Se tosin sai aikaan se, että kässää alettiin valita valinnaisaineena paljon vähemmän kuin ennen, koska tytöt olisivat mieluummin tehneet vaatteita ja pojat teknistä. Mutta nykykoulu ajattelee, että ole tasa-arvoinen tai itke ja ole tasa-arvoinen.)
Mutta jos tyttöjä ei saa sanoa enää tytöiksi eikä poikia pojiksi, miten tuemme heidän kasvuaan naisiksi ja miehiksi? Suurin osahan ei ole trans- tai intersukupuolisia. Vai ajatellaanko, että naiseksi ja mieheksi kasvaminen tapahtuu jotenkin itsestään, ilman malleja ja esimerkkejä? Minusta tuntuu absurdilta, että nämä sanat pitäisi poistaa kielenkäytöstä, koska kaikki eivät mielestään mahdu niiden alle.
Itse olisin huolestunut nuorten äitien hoivataitojen heikkenemisestä, mikä näkyy ongelmina imetyksessä ja vauvan hoivaamisessa. Ennen näitä taitoja harjoiteltiin nukeilla ja seuraamalla aikuisten naisten lastenhoitoa pienenä, mutta nykyään leikitään barbeilla ja lastenhoitoa pikkutytöt pääsee harvemmin seuraamaan, kun perheet on aika pieniä ja vanhemmat lapset viedään usein tarhaan ja äiti jää hoitamaan vauvaa kotiin.
Minusta on hassua, että binääristä sukupuolijakoa pidetään jotenkin aikansa eläneenä, kun tämä binäärisyys pitää ihmiskuntaa yllä.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työssäni havainnut ap:n kuvailemaa ilmiötä. Voi toki olla kyse ala- ja yläkoulujen eroista. Minä olen alakoulun opettaja, ja mielestäni alakoulu on uskovaisuuden, keskiluokkaisuuden ja vanhakantaisuuden pesäke.
Sama. Hieman huolestuttaa, kun ap ja moni muukin ope ei edes huomaa niitä sukupuolinormeja, joita joka päivä koulussa on. Itse olen töissä lukiossa ja väittäisin meidän koulun olevan varsin edistynyt sukupuolisensitiivisyys-asiassa. Silti kyselyissä (joita teemme usein) näkyy opiskelijoiden kokemia ongelmatilanteita.
Vaikka en omien lasteni kanssa ole koulussa, niin siltikin olen huomannut sukupuoleen liittyviä normeja ja ryhmiä joihin heidät on laitettu. Esim. poikamme opettajalla oli tapana lähettää kaikille vanhemmille Wilma-viestejä, joissa kerrottiin mitä pahaa "pojat" olivat milloinkin tehneet. Aina laitoin viestiä opelle, että mitä kun meidän Matti sanoo, että hän ei ole kiipeillyt katolla/heittänyt lumipalloja/ unohtanut jatkuvasti työvälineitään tms. Hänet siis niputettiin tuohon ryhmään vain sukupuolensa vuoksi. (Ei siis oikeasti openkaan mukaan noita ollut tehnyt.)
Opettaja on pyytänyt poikia kantamaan pöydät paikoilleen, tyttöjä koristelemaan julisteet. Liikuntatunnit ovat olleet lajivalikoimaltaan superperinteisesti jaettuja. Tytöt huolehtivat luokan avaimesta, jota ei saa antaa pojille. Ja ne rummut todellakin on varattu pojille musatunnilla. Jne.
Kenen pillin mukaan koulun tulisi tanssia? Intersektionaalisten feministien jotka haluavat, ettei sukupuolten välisiä eroja huomioita mitenkään ja että sukupuoli tunnustetaan kokemuskysymykseksi? Vai konservatiivien, joiden mukaan sukupuolia on kaksi ja niillä on eri roolit?
Jos koulu huomioi toisen näistä ryhmistä, niin se vastaavasti suututtaa verisesti toisen. Ja jos taas tekee kompromisseja, niin sitten molemman ryhmät suuttuvat.
Minun nähdäkseni koulun pitäisi pystyä hienotunteisuuteen nuoria kohtaan.
Keitä nuoria kohtaan? Konservatiivinuoria vaiko intersektionaalinuoria?
Uskoisin, että on hienotunteista kutsua kaikkia nuoria sillä etunimellä, millä he itse esittäytyvät, ja välttää kommentoimasta tarpeettomasti heidän sukupuoltaan tai ulkonäköään.
Ei se konservatiivinuorikaan muuta halua kuin rauhaa olla oma itsensä.
Harva konservatiivinuori haluaa tulla kohdelluksi minään neutraalina henkilöoletettuna tai että käsitteet tyttö ja poika kielletään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumala on luonut miehen ja naisen. Vain miehen ja naisen avioliittoon. Tämä on vain totuus ja se lukee raamatussa, on myös luonnollisia todisteita asiasta kuten mies ja nainen voivat saada lapsia eikä mies + mies. On siis olemassa vain kaksi sukupuolta. Miksi siis tämä nykyinen ilmiö "Sukupuolen voi valita" tai "homosuhteet".
1. Ihminen joka ei halua elää raamatun sanan mukaisesti, menee syvemmälle synneissään ja pahuudessaan.
2. Raamattu on Jumalalta ikäänkuin ohjekirja. Ilman sitä ihminen on hukassa, kaikkien tuulien vietävänä.
3. Seksi/seksuaalisuus on Jumalan lahja miehen ja naisen välille. Paholainen kuitenki aina vääristää, kääntää asiat toisinpäin ihmiselle. Paholaisesta ei turhaan sanota hän on valheiden isä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinit ovat helpoin ryhmä aivopestä. Etenkin tytöt lähtevät helposti tuohon mukaan, koska "naisen malli" on sellainen bimbo, ulkonäölleen elävä nainen. Jos ei koe olevansa sellainen niin heti ollaan pistämässä muunsukupuolisleimaa.
Me aikuiset voimme katsoa peiliin. Olemme antaneet sellaisen mallin naiseudesta, että nuoret eivät halua olla naisia ollenkaan. Eivätkä miehiäkään sen puoleen.
Se naisenmalli on somen Insta-beibe, johon monet teinitytöt eivät tunne identifioituvansa. Meidän aikuisten tehtävä on antaa niitä toisenlaisia naisenmalleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Eli et ikinä itse mainitse lapsillesi kenenkään olevan jonkun äiti tai isä tarkistamatta, että henkilöä saa sukupuolittaa näin?
Jos käyt koulun vanhempainillassa, et sano lapsellesi jälkeenpäin, että Pirkko-Petterin äiti tuli kysymään sitä ja tätä vaan sanot aina, että Pirkko-Petterin vanhempi? Paitsi jos olet tarkistanut kyseisen henkilön pronominit somesta tai kysynyt sukupuolta.
Yleensä puhun tutuista ihmisistä niillä etunimillä, joilla he ovat minulle esittäytyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työssäni havainnut ap:n kuvailemaa ilmiötä. Voi toki olla kyse ala- ja yläkoulujen eroista. Minä olen alakoulun opettaja, ja mielestäni alakoulu on uskovaisuuden, keskiluokkaisuuden ja vanhakantaisuuden pesäke.
Sama. Hieman huolestuttaa, kun ap ja moni muukin ope ei edes huomaa niitä sukupuolinormeja, joita joka päivä koulussa on. Itse olen töissä lukiossa ja väittäisin meidän koulun olevan varsin edistynyt sukupuolisensitiivisyys-asiassa. Silti kyselyissä (joita teemme usein) näkyy opiskelijoiden kokemia ongelmatilanteita.
Vaikka en omien lasteni kanssa ole koulussa, niin siltikin olen huomannut sukupuoleen liittyviä normeja ja ryhmiä joihin heidät on laitettu. Esim. poikamme opettajalla oli tapana lähettää kaikille vanhemmille Wilma-viestejä, joissa kerrottiin mitä pahaa "pojat" olivat milloinkin tehneet. Aina laitoin viestiä opelle, että mitä kun meidän Matti sanoo, että hän ei ole kiipeillyt katolla/heittänyt lumipalloja/ unohtanut jatkuvasti työvälineitään tms. Hänet siis niputettiin tuohon ryhmään vain sukupuolensa vuoksi. (Ei siis oikeasti openkaan mukaan noita ollut tehnyt.)
Opettaja on pyytänyt poikia kantamaan pöydät paikoilleen, tyttöjä koristelemaan julisteet. Liikuntatunnit ovat olleet lajivalikoimaltaan superperinteisesti jaettuja. Tytöt huolehtivat luokan avaimesta, jota ei saa antaa pojille. Ja ne rummut todellakin on varattu pojille musatunnilla. Jne.
Kenen pillin mukaan koulun tulisi tanssia? Intersektionaalisten feministien jotka haluavat, ettei sukupuolten välisiä eroja huomioita mitenkään ja että sukupuoli tunnustetaan kokemuskysymykseksi? Vai konservatiivien, joiden mukaan sukupuolia on kaksi ja niillä on eri roolit?
Jos koulu huomioi toisen näistä ryhmistä, niin se vastaavasti suututtaa verisesti toisen. Ja jos taas tekee kompromisseja, niin sitten molemman ryhmät suuttuvat.
Minun nähdäkseni koulun pitäisi pystyä hienotunteisuuteen nuoria kohtaan.
Miksi koulussa pitäisi toimia toisin kuin muussa yhteiskunnassa, eli demokratian, jota myös enemmistödiktatuuriksi kutsutaan. Ei koulussa opeteta swahiliakaan, jos yksi lapsi sitä haluaa.
Enemmistön ehdoilla mennään. Tottakai hienotunteisuus pitää olla, mutta raja se on silläkin ja hienotunteisuus ei tarkoita sitä, että jokaisen erityisvaatimusten perusteella mennään. Pois lukien tietysti ruokavaliot jne. jotka voivat johtaa oppilaan hengenvaaraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinit ovat helpoin ryhmä aivopestä. Etenkin tytöt lähtevät helposti tuohon mukaan, koska "naisen malli" on sellainen bimbo, ulkonäölleen elävä nainen. Jos ei koe olevansa sellainen niin heti ollaan pistämässä muunsukupuolisleimaa.
Me aikuiset voimme katsoa peiliin. Olemme antaneet sellaisen mallin naiseudesta, että nuoret eivät halua olla naisia ollenkaan. Eivätkä miehiäkään sen puoleen.
Puhu itsestäsi vain, älä kaikista aikuisista.
Vierailija kirjoitti:
Ope voisi ihan aluksi miettiä, että millainen on open ammattilaisuuden aste, jos open mielestä on olemassa ”vain” tyttöjä ja poikia, ja osa oppilaista itse kokee olevansa jotain muuta.
Kokemus on kokemus, ei sen kummempaa. Koulussa pitää kohdella kaikkia ihmisinä, ei se sukupuoli ole tärkein ominaisuus ihmisyydessä, lähellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope voisi ihan aluksi miettiä, että millainen on open ammattilaisuuden aste, jos open mielestä on olemassa ”vain” tyttöjä ja poikia, ja osa oppilaista itse kokee olevansa jotain muuta.
Hän on oikeassa. Seonneet luulevat olevansa jotain muuta.
20 vuotta sitten kasvissyöjänuoret olivat seonneita. Nykyään kasvissyönti on valtavirtaa, ja hyvä niin.
Nuorilla on omat ylilyöntinsä, mutta nuorista näemme yhteiskunnan suunnan, kun osaamme katsoa.
Ei biologiaa voi kieltää. Vaikka se kuinka olisi nyt muotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työssäni havainnut ap:n kuvailemaa ilmiötä. Voi toki olla kyse ala- ja yläkoulujen eroista. Minä olen alakoulun opettaja, ja mielestäni alakoulu on uskovaisuuden, keskiluokkaisuuden ja vanhakantaisuuden pesäke.
Sama. Hieman huolestuttaa, kun ap ja moni muukin ope ei edes huomaa niitä sukupuolinormeja, joita joka päivä koulussa on. Itse olen töissä lukiossa ja väittäisin meidän koulun olevan varsin edistynyt sukupuolisensitiivisyys-asiassa. Silti kyselyissä (joita teemme usein) näkyy opiskelijoiden kokemia ongelmatilanteita.
Vaikka en omien lasteni kanssa ole koulussa, niin siltikin olen huomannut sukupuoleen liittyviä normeja ja ryhmiä joihin heidät on laitettu. Esim. poikamme opettajalla oli tapana lähettää kaikille vanhemmille Wilma-viestejä, joissa kerrottiin mitä pahaa "pojat" olivat milloinkin tehneet. Aina laitoin viestiä opelle, että mitä kun meidän Matti sanoo, että hän ei ole kiipeillyt katolla/heittänyt lumipalloja/ unohtanut jatkuvasti työvälineitään tms. Hänet siis niputettiin tuohon ryhmään vain sukupuolensa vuoksi. (Ei siis oikeasti openkaan mukaan noita ollut tehnyt.)
Opettaja on pyytänyt poikia kantamaan pöydät paikoilleen, tyttöjä koristelemaan julisteet. Liikuntatunnit ovat olleet lajivalikoimaltaan superperinteisesti jaettuja. Tytöt huolehtivat luokan avaimesta, jota ei saa antaa pojille. Ja ne rummut todellakin on varattu pojille musatunnilla. Jne.
Kenen pillin mukaan koulun tulisi tanssia? Intersektionaalisten feministien jotka haluavat, ettei sukupuolten välisiä eroja huomioita mitenkään ja että sukupuoli tunnustetaan kokemuskysymykseksi? Vai konservatiivien, joiden mukaan sukupuolia on kaksi ja niillä on eri roolit?
Jos koulu huomioi toisen näistä ryhmistä, niin se vastaavasti suututtaa verisesti toisen. Ja jos taas tekee kompromisseja, niin sitten molemman ryhmät suuttuvat.
Minun nähdäkseni koulun pitäisi pystyä hienotunteisuuteen nuoria kohtaan.
Keitä nuoria kohtaan? Konservatiivinuoria vaiko intersektionaalinuoria?
Uskoisin, että on hienotunteista kutsua kaikkia nuoria sillä etunimellä, millä he itse esittäytyvät, ja välttää kommentoimasta tarpeettomasti heidän sukupuoltaan tai ulkonäköään.
Ei se konservatiivinuorikaan muuta halua kuin rauhaa olla oma itsensä.
Harva konservatiivinuori haluaa tulla kohdelluksi minään neutraalina henkilöoletettuna tai että käsitteet tyttö ja poika kielletään.
Konservatiivinuori saa tietenkin itse puhua itsestään tyttönä tai poikana. Ja toki kavereistaankin.
Ihan sama keskustelu käytiin samaa sukupuolta olevien parien suhteen. Jotkut ajattelivat, että nyt viedään avioliitto heteroilta pois. Mutta niin se vain näyttää avioliitto olevan useimmilla heteroilla edelleen ihan ennallaan, jos eivät ole eronneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Eli et ikinä itse mainitse lapsillesi kenenkään olevan jonkun äiti tai isä tarkistamatta, että henkilöä saa sukupuolittaa näin?
Jos käyt koulun vanhempainillassa, et sano lapsellesi jälkeenpäin, että Pirkko-Petterin äiti tuli kysymään sitä ja tätä vaan sanot aina, että Pirkko-Petterin vanhempi? Paitsi jos olet tarkistanut kyseisen henkilön pronominit somesta tai kysynyt sukupuolta.
Yleensä puhun tutuista ihmisistä niillä etunimillä, joilla he ovat minulle esittäytyneet.
Mutta jos toinen henkilö, jolle puhut, kysyy, että kuka Liisa? Mitä sitten sanot?
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Eli et ikinä itse mainitse lapsillesi kenenkään olevan jonkun äiti tai isä tarkistamatta, että henkilöä saa sukupuolittaa näin?
Jos käyt koulun vanhempainillassa, et sano lapsellesi jälkeenpäin, että Pirkko-Petterin äiti tuli kysymään sitä ja tätä vaan sanot aina, että Pirkko-Petterin vanhempi? Paitsi jos olet tarkistanut kyseisen henkilön pronominit somesta tai kysynyt sukupuolta.
Yleensä puhun tutuista ihmisistä niillä etunimillä, joilla he ovat minulle esittäytyneet.
Voisitko sanoa, että tapasin tänään Matin äidin kuvaillessasi kolmannelle henkilölle kenet tapasit varmistamatta tapaamasi henkilön sukupuolikokemusta? Tai että iäkäs nainen kaatui bussipysäkillä? Tai ovella kävi joku mies kaupustelemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinit ovat helpoin ryhmä aivopestä. Etenkin tytöt lähtevät helposti tuohon mukaan, koska "naisen malli" on sellainen bimbo, ulkonäölleen elävä nainen. Jos ei koe olevansa sellainen niin heti ollaan pistämässä muunsukupuolisleimaa.
Me aikuiset voimme katsoa peiliin. Olemme antaneet sellaisen mallin naiseudesta, että nuoret eivät halua olla naisia ollenkaan. Eivätkä miehiäkään sen puoleen.
Puhu itsestäsi vain, älä kaikista aikuisista.
Minä yksinäni tuskin olen pystynyt sukupuolirooleihin omaa lähipiiriäni laajemmalle vaikuttamaan.
Esimerkiksi tytöillä on nykyään aivan järkyttävät ulkonäköpaineet. Ehkä itsekin toteaisin ”pitäkää tunkkinne”, jos olisin nykypäivän tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Eli et ikinä itse mainitse lapsillesi kenenkään olevan jonkun äiti tai isä tarkistamatta, että henkilöä saa sukupuolittaa näin?
Jos käyt koulun vanhempainillassa, et sano lapsellesi jälkeenpäin, että Pirkko-Petterin äiti tuli kysymään sitä ja tätä vaan sanot aina, että Pirkko-Petterin vanhempi? Paitsi jos olet tarkistanut kyseisen henkilön pronominit somesta tai kysynyt sukupuolta.
Suomen kielessä on onneksi yksi yksikön pronomini sukupuolesta riippumatta: hän. Ei tarvitse mistään tarkistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Eli et ikinä itse mainitse lapsillesi kenenkään olevan jonkun äiti tai isä tarkistamatta, että henkilöä saa sukupuolittaa näin?
Jos käyt koulun vanhempainillassa, et sano lapsellesi jälkeenpäin, että Pirkko-Petterin äiti tuli kysymään sitä ja tätä vaan sanot aina, että Pirkko-Petterin vanhempi? Paitsi jos olet tarkistanut kyseisen henkilön pronominit somesta tai kysynyt sukupuolta.
Yleensä puhun tutuista ihmisistä niillä etunimillä, joilla he ovat minulle esittäytyneet.
Voisitko sanoa, että tapasin tänään Matin äidin kuvaillessasi kolmannelle henkilölle kenet tapasit varmistamatta tapaamasi henkilön sukupuolikokemusta? Tai että iäkäs nainen kaatui bussipysäkillä? Tai ovella kävi joku mies kaupustelemassa?
Varmasti voisin. Voin sanoa kolmannelle henkilölle myös, että näin ylipainoisen naisen kaatuvan bussipysäkillä. Mutta silti en menisi hänen luokseen: ”hei ylipainoinen, tarvitsetko apua?”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope voisi ihan aluksi miettiä, että millainen on open ammattilaisuuden aste, jos open mielestä on olemassa ”vain” tyttöjä ja poikia, ja osa oppilaista itse kokee olevansa jotain muuta.
Hän on oikeassa. Seonneet luulevat olevansa jotain muuta.
20 vuotta sitten kasvissyöjänuoret olivat seonneita. Nykyään kasvissyönti on valtavirtaa, ja hyvä niin.
Nuorilla on omat ylilyöntinsä, mutta nuorista näemme yhteiskunnan suunnan, kun osaamme katsoa.
Muutama hassu prosentti on kasvissyöjiä, mutta kai se on nykyään valtavirran merkki, kun on huomattavassa vähemmistössä.
Tuskin niitä muunsukupuolisiakaan tulee olemaan muutamaa prosenttia enempää, mutta maailma on taas pikkuisen tasavertaisempi, kun heidän olemassaolonsa ei saa aikaan itkupotkuraivareita toisissa.
Ei ole olemassa mitään ”muunsukupuolisia”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työssäni havainnut ap:n kuvailemaa ilmiötä. Voi toki olla kyse ala- ja yläkoulujen eroista. Minä olen alakoulun opettaja, ja mielestäni alakoulu on uskovaisuuden, keskiluokkaisuuden ja vanhakantaisuuden pesäke.
Sama. Hieman huolestuttaa, kun ap ja moni muukin ope ei edes huomaa niitä sukupuolinormeja, joita joka päivä koulussa on. Itse olen töissä lukiossa ja väittäisin meidän koulun olevan varsin edistynyt sukupuolisensitiivisyys-asiassa. Silti kyselyissä (joita teemme usein) näkyy opiskelijoiden kokemia ongelmatilanteita.
Vaikka en omien lasteni kanssa ole koulussa, niin siltikin olen huomannut sukupuoleen liittyviä normeja ja ryhmiä joihin heidät on laitettu. Esim. poikamme opettajalla oli tapana lähettää kaikille vanhemmille Wilma-viestejä, joissa kerrottiin mitä pahaa "pojat" olivat milloinkin tehneet. Aina laitoin viestiä opelle, että mitä kun meidän Matti sanoo, että hän ei ole kiipeillyt katolla/heittänyt lumipalloja/ unohtanut jatkuvasti työvälineitään tms. Hänet siis niputettiin tuohon ryhmään vain sukupuolensa vuoksi. (Ei siis oikeasti openkaan mukaan noita ollut tehnyt.)
Opettaja on pyytänyt poikia kantamaan pöydät paikoilleen, tyttöjä koristelemaan julisteet. Liikuntatunnit ovat olleet lajivalikoimaltaan superperinteisesti jaettuja. Tytöt huolehtivat luokan avaimesta, jota ei saa antaa pojille. Ja ne rummut todellakin on varattu pojille musatunnilla. Jne.
Kenen pillin mukaan koulun tulisi tanssia? Intersektionaalisten feministien jotka haluavat, ettei sukupuolten välisiä eroja huomioita mitenkään ja että sukupuoli tunnustetaan kokemuskysymykseksi? Vai konservatiivien, joiden mukaan sukupuolia on kaksi ja niillä on eri roolit?
Jos koulu huomioi toisen näistä ryhmistä, niin se vastaavasti suututtaa verisesti toisen. Ja jos taas tekee kompromisseja, niin sitten molemman ryhmät suuttuvat.
Minun nähdäkseni koulun pitäisi pystyä hienotunteisuuteen nuoria kohtaan.
Keitä nuoria kohtaan? Konservatiivinuoria vaiko intersektionaalinuoria?
Uskoisin, että on hienotunteista kutsua kaikkia nuoria sillä etunimellä, millä he itse esittäytyvät, ja välttää kommentoimasta tarpeettomasti heidän sukupuoltaan tai ulkonäköään.
Ei se konservatiivinuorikaan muuta halua kuin rauhaa olla oma itsensä.
Harva konservatiivinuori haluaa tulla kohdelluksi minään neutraalina henkilöoletettuna tai että käsitteet tyttö ja poika kielletään.
Konservatiivinuori saa tietenkin itse puhua itsestään tyttönä tai poikana. Ja toki kavereistaankin.
Ihan sama keskustelu käytiin samaa sukupuolta olevien parien suhteen. Jotkut ajattelivat, että nyt viedään avioliitto heteroilta pois. Mutta niin se vain näyttää avioliitto olevan useimmilla heteroilla edelleen ihan ennallaan, jos eivät ole eronneet.
Konservatiivinuori voi pöyristyä siitä jos opettaja sanoo häntä henkilöoletetuksi ihan siinä missä intersektionaalinuori voi pöyristyä siitä, jos opettaja sanoo häntä tytöksi tai pojaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Eli et ikinä itse mainitse lapsillesi kenenkään olevan jonkun äiti tai isä tarkistamatta, että henkilöä saa sukupuolittaa näin?
Jos käyt koulun vanhempainillassa, et sano lapsellesi jälkeenpäin, että Pirkko-Petterin äiti tuli kysymään sitä ja tätä vaan sanot aina, että Pirkko-Petterin vanhempi? Paitsi jos olet tarkistanut kyseisen henkilön pronominit somesta tai kysynyt sukupuolta.
Yleensä puhun tutuista ihmisistä niillä etunimillä, joilla he ovat minulle esittäytyneet.
Voisitko sanoa, että tapasin tänään Matin äidin kuvaillessasi kolmannelle henkilölle kenet tapasit varmistamatta tapaamasi henkilön sukupuolikokemusta? Tai että iäkäs nainen kaatui bussipysäkillä? Tai ovella kävi joku mies kaupustelemassa?
Varmasti voisin. Voin sanoa kolmannelle henkilölle myös, että näin ylipainoisen naisen kaatuvan bussipysäkillä. Mutta silti en menisi hänen luokseen: ”hei ylipainoinen, tarvitsetko apua?”
Jos sanot "hei ihminen, tarvitsetko apua" niin se saattaa loukata henkilön mahdollista käsitystä muunlajisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Eli et ikinä itse mainitse lapsillesi kenenkään olevan jonkun äiti tai isä tarkistamatta, että henkilöä saa sukupuolittaa näin?
Jos käyt koulun vanhempainillassa, et sano lapsellesi jälkeenpäin, että Pirkko-Petterin äiti tuli kysymään sitä ja tätä vaan sanot aina, että Pirkko-Petterin vanhempi? Paitsi jos olet tarkistanut kyseisen henkilön pronominit somesta tai kysynyt sukupuolta.
Yleensä puhun tutuista ihmisistä niillä etunimillä, joilla he ovat minulle esittäytyneet.
Mutta jos toinen henkilö, jolle puhut, kysyy, että kuka Liisa? Mitä sitten sanot?
Eri
Varmaankin sanoisin, että ”Liisa, ymmärtääkseni Pekan äiti”. Vaikka unohdettaisiin sukupuolikysymys, on aina mahdollista että Liisa on äitipuoli, isän naisystävä, äidin naisystävä tai nuorekas mummo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö, joskus tuntuu siltä, ettei ihmiset tajua, mitä sukupyolisensitiivisyys on. Ihan eri asia kuin sukupuolineutraalius. Siinä on ihan ok, että tyttö tuntee itsensä tytöksi ja poika pojaksi. Mutta jos joku ei tunnekaan, sille ei tarjota roolia, joka ei istu. Eli kunkin nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tuetaan.
Ketä se palvelee, jos poikatyttö manipuloidaan kokemaan itsensä "transiksi"?
Mikä ihmeen poikatyttö? Eikö sinuakin voisi pitää kieroutuneena, kun puhut poikatytöistä? Täällä on juuri kerrottu, että sukupuoli on biologinen yksiselitteinen fakta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa. Jos tämä pitää paikkansa, ei ole olemassa poikatyttöjä.
Sukupuoli on biologinen fakta ja naisten ja miesten biologiset erot ovat yksiselitteiset.
Sukupuolta ei siis määritellä esimerkiksi käytöksen perusteella, niin kuin tunnut ajattelevan.
Poikatyttö on tyttö joka viihtyy hyvin poikien seurassa ja tekee paljon poikamaisia asioita. Mutta hän on silti tyttö, koska kyseinen käytös ei muuta ihmisen sukupuolta mihinkään.
Eli se on jees, niin kauan kuin sinä saat määritellä, että Tiina on poikatyttö. Mutta sitten kun Tiina itse saa sanoa mitä on, Tiina on manipuloitu ja maailma sekaisin.
Mitä sillä on väliä miksi Tiina itseään kutsuu, mutta sillä on väliä jos Tiina haluaa alaikäisenä hormonihoitoja ja sukupuolenvaihdosleikkaukseen kun somesta löytyy samanlaisia tyttöjä, joiden esimerkin vuoksi aletaan haluta silpomista toisenlaiseksi.
Kehodysforia on se todellinen päänsisäinen ongelma, ei se keho.
Tästä nuorten ”silpomisesta” tuntuvat olevan eniten huolissaan ne aikuiset, joiden mielestä on olemassa tasan kaksi sukupuolta, jotka pystyy erottamaan jalkojen välistä.
Siinä vaiheessa, kun vanhemmat ihmiset pystyisivät vähän hellittämään binäärisen sukupuolen käsitteestään, voisi ”silpominenkin” olla vähemmän tarpeellista.
Eli aikuisten pitäisi lopettaa biologian tunnit, jotta nuoret ei silvo itseään? Käsittääkseni transhoitoja ei tehdä tässä maassa alaikäisille.
Aikuiset voisivat hetkeksi lopettaa tuon ”sukupuolia on vain kaksi” -mantransa. Joku herkkäuskoinen saattaa vaikka kuvitella, että jos mä en tunne olevani tämä, mun on pakko yrittää olla tuo toinen.
Jos tyttö kokee tytön roolinsa/stereotypiat mahdottomaksi, mikä estää häntä toimimasta toisin?
Mielestäni ei mikään.
Ei kukaan pakota tyttöjä pukeutumasta tavalla mikä tuntuu heistä oikealta, leikkaamsta hiuksiaan miltä tuntuu, käyttäytymästä miten haluaa.
Kun kaikilla, tytöillä ja pojilla on mahdollisuus toteuttaa itseään kuinka haluaa, en ymmärrä kuinka tilannetta parannetaan kirurgialla ja hormonihoidoilla.
Jos aikuiset ihan biologiaan perustuvine käsityksineen ajattelevat että sukupuolia on vain kaksi, kuinka voisimme muuttaa tieteelliset tosiasiat toisenlaiseiksi?
EIhän se ole mahdollista ilman todellisuuden vääristelyä.
Kukaan ei pakota tyttöä käyttämään tietynlaista kampausta. Mutta eikö se ole jo yhdenlaista pakottamista, että junassa konduktööri sanoo: ”Hei tyttö.” Minkä ihmeen takia sukupuoli on jotakin, mitä saa kommentoida jatkuvasti tuntemattomissa ihmisissä, joilla voi olla hyvinkin kuohuvia kehitysvaiheita meneillään.
Useimmat tuntemani muunsukupuoliset nuoret haluaisivat vain kehorauhaa, rauhaa olla tulematta jatkuvasti määritellyiksi.
Voi v*ttu..sekö on parempi jos kaikkia aletaan kutsumaan "hei ihminen" "hei sinä sinitakkinen ihminen siellä! Miksei samantien siirrytä hei "kansalaiseen"
Kyllä se minun nähdäkseni on paljon parempi kutsua sinitakkista vahingossa vihreätakkiseksi kuin kutsua vahingossa poikaa tytöksi.
Vieläkään ei ole tullut sitä syytä, miksi on pakko saada viitata tuntemattoman ihmisen sukupuoleen, sillä riskillä että pieleen menee.
Eli et ikinä itse mainitse lapsillesi kenenkään olevan jonkun äiti tai isä tarkistamatta, että henkilöä saa sukupuolittaa näin?
Jos käyt koulun vanhempainillassa, et sano lapsellesi jälkeenpäin, että Pirkko-Petterin äiti tuli kysymään sitä ja tätä vaan sanot aina, että Pirkko-Petterin vanhempi? Paitsi jos olet tarkistanut kyseisen henkilön pronominit somesta tai kysynyt sukupuolta.
Yleensä puhun tutuista ihmisistä niillä etunimillä, joilla he ovat minulle esittäytyneet.
Voisitko sanoa, että tapasin tänään Matin äidin kuvaillessasi kolmannelle henkilölle kenet tapasit varmistamatta tapaamasi henkilön sukupuolikokemusta? Tai että iäkäs nainen kaatui bussipysäkillä? Tai ovella kävi joku mies kaupustelemassa?
Varmasti voisin. Voin sanoa kolmannelle henkilölle myös, että näin ylipainoisen naisen kaatuvan bussipysäkillä. Mutta silti en menisi hänen luokseen: ”hei ylipainoinen, tarvitsetko apua?”
Jos sanot "hei ihminen, tarvitsetko apua" niin se saattaa loukata henkilön mahdollista käsitystä muunlajisuudesta.
Tai sitten voisi sanoa niinkin radikaalisti kuin ”hei, tarvitsetko apua?”. Olettaen, että paikalla ei ole useampia ihmisiä, eläimiä, esineitä tai kasveja avun tarpeessa.
Alue: Aihe vapaa
Missä päin Suomea tai maailmaa asut? Ainakaan täällä Itä-Suomessa ei ole minkäänlainen ongelma olla tavallinen nainen.