G: mikä asia teitä ärsyttää eniten "introverteissa"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen introvertti, mutta en ole ylimielinen enkä omahyväinen.

Älä yleistä, jos olet joskus tavannut ylimielisen ja omahyväisen introvertin.

Kaikki "introvertit" ovat ylimielisiä. He eivät koe tarvetta liittyä porukkaan koska ovat mielestään jotenkin parempia.

Intorverttinä ymmärrän tuon ajattelutavan. Ainakin mun kohdalla varmasti limielisyys ja omahyväisyys pitää paikkansa, jos sillä tarkoitetaan, että osaan sanoa ei. Osaan kieltäytyä kutsusta, jos en halua lähteä. En kuitenkaan usko, että ekstrovertitkään liittyisivät porukkaan, jos eivät kokisi saavansa porukasta itselleen mitään. Voin osalistua sellaisiin asioihin, joista en saa itse mitään, vain mulle erittäin läheisten ja rakkaiden ihmisten vuoksi. 

Introvertti ei ole sama kuin sulkeutunut luonne, ei ekstroverttikään välttämättä ole mikään kaikkien seurassa viihtyvä. Luonteet voivat olla vaikka ihan päinvastoin, ero on siinä, että introvertti väsyy  sosiaalisissa tilanteissa nopeammin kuin ekstrovertti. Kun tätä väsymistä tapahtuu toistuvasti niin eihän se voi olla vaikuttamatta käytökseen ja sosiaalisiin tilanteisiin hakeutumiseen. 

Up

Yksityiselämässä en ärsyynny introverteista, koska minulle on ihan sama jos joku istuu hiljaa eikä puhu mitään. Mutta työelämässä, tärkeässä palaverissa, jossa jokainen on tietyn asian asiantuntija ja pitäisi nyhtää tietoja, intorverteista osa odottaa että heiltä kysytään kaikki erikseen, eivät oma-aloitteisesti ota mitään esille ja vastaavat niukasti vain kysymykseen, eivät anna mitään vinkkiä, jos asiassa olisi joku "tämä olisi hyvä tietää" juttu. Kun et kerran kysynyt juuri siitä. Helvetti soikoon.

Minä olen introvertti ja mieheni myös, viihdytään usein yhdessä mutta on myös helpottavaa olla toisen samanlaisen seurassa joka ymmärtää että jos haluaa olla hiljaa ja yksin niin sitten ollaan. Vaikeinta on ollut juuri kaikki sukujuhlat ja muut sosiaaliset tilanteet, olemme molemmat näiden jälkeen ihan poikki vaikka olisimme vain vieraina. Tosi kova haaste on ollut kun meille syntyi vuosi sitten tytär niin on joutunut sopeutumaan elämään lapsen kanssa ja ei enää voi niin usein olla yksin kuin haluaisi vaan aina on lapsi mukana. Ja siis usein haluaisi olla vaan yksin, se on meillä molemmilla yhteinen piirre mikä yhdistää, se väsymys minkä sosiaaliset tilanteet tuo on tosi kovaa, ihan henkistä ja fyysistä.

Vierailija kirjoitti:

Se, että ovat yleensä todella tylsiä ihmisiä, joiden seurassa kello tuntuu pysähtyvän.

Mikä kenellekkin on tylsää? Itse pidän syvällisistä keskusteluista ja taiteesta. Jos nämä on sun mielestä tylsää niin sittenpä on.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää se, että sosiaalisissa tilanteissa he kokevat, että vastuu kivasta ilmapiiristä kuuluu muille kuin heille. Olen ekstrovertti, mutta minäkin koen raskaaksi ylläpitää keskustelua, jos toinen vastailee kysymyksiin ja keskustelunavauksiin yhdellä sanalla. Siinä sitten ollaan vaivannuttavassa hiljaisuudessa kaikki, eikä kenelläkään ole kivaa.

Sinua vain ahdistaa tilanne. Sitä toista ihmistä ei välttämättä yhtään. Kaikkien pitää siis toimia sinun tavallasi ettei sinua ala ahdistaa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä aina oletetaan, että se kahvihuoneen hölösuu on extrovertti? Eikö täällä ole miljoonaan kertaan toitotettu, että myös introvertti voi olla hölöttävä, sosiaalinen ja rohkea. Monien introverttien vihamielien suhtautuminen on mielestäni joskus todella vastenmielistä. Joku myös aiemmin selitti sen miten osa introista ei tunnu ollenkaan ottavan vastuuta sosiaalisesta kanssakäymisestä, vaikka ovatkin osallistumisellaan suostuneet yhteiseen illanviettoon.

Olisko sitten parempi, jos hiljaisemmat eivät osallistu ollenkaan illanviettoihin, jos kerran heidän tapansa ei miellytä? Ihmisillä on erilaisia tapoja olla sosiaalisissa tilanteissa. Toiset viihtyvät, vaikkeivat olisikaan niin paljon äänessä. Kaikille samat asiat eivät ole luontaisia. Ihan samalla tavalla kuin sinua häiritsee jonkun hiljaisuus, häntä voi häiritä se, että sinä kälätät kovaan ääneen, ja hän kokee, ettei hänen ole helppo saada puheenvuoroa.

Lisäksi kuten muutkin ovat täällä todenneet, kaikki introvertit eivät välttämättä ole hiljaisia. Itse introverttina saatan olla joissain tilanteissa jopa niitä, jotka on eniten äänessä, mutta näiden tapahtumien jälkeen tarvitsen paljon omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen introvertti, mutta en ole ylimielinen enkä omahyväinen.

Älä yleistä, jos olet joskus tavannut ylimielisen ja omahyväisen introvertin.

Kaikki "introvertit" ovat ylimielisiä. He eivät koe tarvetta liittyä porukkaan koska ovat mielestään jotenkin parempia.

Kannattaa huomata se, että "introvertti" ja introvertti ovat kaksi täysin eri asiaa. "introvertit" ovat usein ylimielisiä ja ylpeitä "introverttiydestään". Mutta introvertit eivät aina edes tiedä olevansa introvertteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen introvertti, mutta en ole ylimielinen enkä omahyväinen.

Älä yleistä, jos olet joskus tavannut ylimielisen ja omahyväisen introvertin.

Kaikki "introvertit" ovat ylimielisiä. He eivät koe tarvetta liittyä porukkaan koska ovat mielestään jotenkin parempia.

Kannattaa huomata se, että "introvertti" ja introvertti ovat kaksi täysin eri asiaa. "introvertit" ovat usein ylimielisiä ja ylpeitä "introverttiydestään". Mutta introvertit eivät aina edes tiedä olevansa introvertteja.

Introvertit kyllä ymmärtävät että ekstrovertit kaipaavat sosiaalisia suhteita. Mutta jännä homma että extrovertit eivät ymmärrä sitä introverttien sisäistä tarvetta yksinoloon. Sillä tarpeella ei ole mitään tekemistä ylimielisyyden kanssa.

Up

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään. Ekstroverteissa ärsyttää monikin asia.

Tämä . Ekstrovertti en pahin ongelma on se hirveä huomiohakuisuus. Päläpäläpälä....

Vierailija kirjoitti:

Yksityiselämässä en ärsyynny introverteista, koska minulle on ihan sama jos joku istuu hiljaa eikä puhu mitään. Mutta työelämässä, tärkeässä palaverissa, jossa jokainen on tietyn asian asiantuntija ja pitäisi nyhtää tietoja, intorverteista osa odottaa että heiltä kysytään kaikki erikseen, eivät oma-aloitteisesti ota mitään esille ja vastaavat niukasti vain kysymykseen, eivät anna mitään vinkkiä, jos asiassa olisi joku "tämä olisi hyvä tietää" juttu. Kun et kerran kysynyt juuri siitä. Helvetti soikoon.

Minä olen introvertti ja työelämässä saan kyllä hoidettua asiat oikein napakasti ja vieläpä nopeasti, koska pidän huolen siitä, että palavereissa ei pölistä turhia vaan puhutaan asiaa.  Eihän introverttiys tatkoita sitä, että ei saisi sanaa suustaan. Toki introverteissä on heitäkin, mutta niin on myös ekstroverteissä. 

Introverttisyyden käyttäminen tekosyynä ettei suoriudu normaaleista arjen askareista.

Jokainen voi olla Extrovertti jos vain päättää niin.

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään. Ekstroverteissa ärsyttää monikin asia.

Touche!!

Nuori äiti kirjoitti:

Minä olen introvertti ja mieheni myös, viihdytään usein yhdessä mutta on myös helpottavaa olla toisen samanlaisen seurassa joka ymmärtää että jos haluaa olla hiljaa ja yksin niin sitten ollaan. Vaikeinta on ollut juuri kaikki sukujuhlat ja muut sosiaaliset tilanteet, olemme molemmat näiden jälkeen ihan poikki vaikka olisimme vain vieraina. Tosi kova haaste on ollut kun meille syntyi vuosi sitten tytär niin on joutunut sopeutumaan elämään lapsen kanssa ja ei enää voi niin usein olla yksin kuin haluaisi vaan aina on lapsi mukana. Ja siis usein haluaisi olla vaan yksin, se on meillä molemmilla yhteinen piirre mikä yhdistää, se väsymys minkä sosiaaliset tilanteet tuo on tosi kovaa, ihan henkistä ja fyysistä.

Jep ja pikkuhiljaa tilanne pahenee. Lapsen takia joutuu olemaan supersosiaalinen. Hankkimaan hänelle sitä sosiaalista verkostoa olemalla tekemisissä kavereiden vanhempien kanssa, kuskaamaan muksua harrastuksiin ja ennenkuin huomaakaan olet myymässä pahoja sukkia ja karkkeja, jokaiselle joka erehtyy eteen tulemaan. Been there done that. Luojan kiitos nyt helpottaa kun kuopus on 17 v ja sai ajokortin.

Vierailija kirjoitti:

Yksityiselämässä en ärsyynny introverteista, koska minulle on ihan sama jos joku istuu hiljaa eikä puhu mitään. Mutta työelämässä, tärkeässä palaverissa, jossa jokainen on tietyn asian asiantuntija ja pitäisi nyhtää tietoja, intorverteista osa odottaa että heiltä kysytään kaikki erikseen, eivät oma-aloitteisesti ota mitään esille ja vastaavat niukasti vain kysymykseen, eivät anna mitään vinkkiä, jos asiassa olisi joku "tämä olisi hyvä tietää" juttu. Kun et kerran kysynyt juuri siitä. Helvetti soikoon.

Miksi sinun pitäisi saada mielestäsi kaikki valmiina eteesi? Tyypillinen minä minä minä ekstrovertti. Ota itse selvää vätys. Louskuta leukojasi senkin aikaa vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Olen janalla varmaankin enemmän introvertti kuin ekstrovertti, vaikkei sitä minusta aina uskoisikaan. Minulla on erittäin hyvät sosiaaliset taidot.

Eräässä tuttavaperheen introvertissa miehessä minua ärsyttää se, että hän ei ota mitään vastuuta keskustelusta sosiaalisissa tilanteissa. Esimerkiksi, jos kysyt häneltä jotain, hän vastaa lyhyesti, mutta ei kysy itse mitään. Saat koko ajan kiskoa hänestä sanoja ulos - tai sitten jättää hänet nököttämään yksinään.

Hän ei todennäköisesti kärsi yhtään nököttömisestään mutta miksi hän lähtee vaimonsa ja lastensa kanssa kyläpaikkoihin ja juhliin mukaansa?! Jotenkin kiusallista, kun ihminen voi istua kylässä kolmekin tuntia suu supussa. Kyllähän siitä tietyllä tavalla ylimielinen vaikutelma syntyy, vaikka en usko hänen olevan varsinaisesti ylimielinen. Jotenkin vaan katsoo oikeudekseen vetäytyä kokonaan seurusteluvastuusta tai sitten ei yksinkertaisesti osaa keskustella. 

Ahdistava ajatus että kyläillessä pitäisi koko ajan puhua tai isommassa seurassa ei saisi keskittyä pääasiassa kuuntelemiseen.

Ei ole sinun vastuullasi saada väkisin mielipiteitä irti jostakin henkilöstä tai tuntea ahdistusta jos hän ei puhu. Hän puhuu jos puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Väitän, että se kuka on keksinyt väitteen minkä mukaan extrovertti saa virtaa sosiaalisesta kanssakäymisestä ja introvertti taas väsyy siitä, on itsekin introvertti. En tunne yhtäkään extroverttiä kuka ei väsyisi ihmisvilinästä. Luulisi introverttienkin ymmärtävän, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää. Se kahvihuoneen hölösuu saattaa olla kotona ihan rikki ja puhella hermostuneisuuttaan/tahdittomuuttaan. Bileiden keskipiste saattaa sulkea puhelimensa kolmeksi päiväksi juhlien jälkeen. Terv. Ko extrovertti

Mikäli noin käy et ole ekstrovertti vaan introvertti tai ambivalentti. Ekstrovertit saavat lisää sää virtaa siitä mitä enemmän pyörii ympärillä ja mitä useamman ihmisen huomion saa. Ikävä seuraus siitä on se, että ilman laumaansa ne eivät ole mitään ja tästä syystä eivät pysty tekemään yhtään mitään yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää se, että sosiaalisissa tilanteissa he kokevat, että vastuu kivasta ilmapiiristä kuuluu muille kuin heille. Olen ekstrovertti, mutta minäkin koen raskaaksi ylläpitää keskustelua, jos toinen vastailee kysymyksiin ja keskustelunavauksiin yhdellä sanalla. Siinä sitten ollaan vaivannuttavassa hiljaisuudessa kaikki, eikä kenelläkään ole kivaa.

Introverttina ei hiljaisuus vaivaannuta toisin kuin tyhjästä hölöttävää ekstrovertti. Jos tämä tajuaisi pitää suunsa kiinni niin ilmapiiri olisi paljon mukavampi.