Lue keskustelun säännöt.
Jos autossa on mies ja nainen, mies ajaa – 3 syytä selittävät ilmiön
12.01.2021 |
Mulla on varmaan lukihäiriö, kun en osaanut poimia noita 3:a selitystä.
Yksi oma tuli mieleen. Mies ajaa omaa autoaan ja kuskaa sillä myös perhettään. Naisen ei tarvitse ostaa autoa ja voi vaikka sijoittaa sillä säästämänsä rahat.
https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/fe9f26eb-5086-40b4-9cfd-100bac56818a
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten eksä työnsä hoitaa, mutta hänellä oli aika paljon ennakkoluuloja naisten ajamista kohtaan ja on ammatiltaan nykyään autokoulunopettaja. Toivottavasti on päivittänyt asenteitaan eikä siirrä niitä oppilailleen.
Itse vaihdoin autokoulua kun opettaja (joka oli myös kyseisen autokoulun omistaja) oli sellainen eläkeikäinen sovinistipersereikä jonka ohjauksessa ei taatusti valmistu yhtäkään hyvää naiskuskia. Lytättyjä, hermoheikkoja ja pelokkaita korkeintaan.
Uudessa autokoulussa opettaja oli samaa ikäluokkaa mutta ihan toista maata, tunsivat kuulemma sen ensimmäisen tyypin maineelta muissakin kouluissa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajan yleensä, joska vaimoani on tolkuton kaahari. Itse ajan vaan lievää ylinopeutta, mutta vaimo vetää reilusti. Jos meillä on kiire niin vaimo rattiin.
Hahhah, tulee ihan oma vaimo mieleen. Kun ekaa kertaa tien päälle pidemmälle reissulle lähdettiin niin yhdellä reissulla huomasin että vilkuili vähän väliä huolestuneena nopeusmittaria. Ajattelin että ennenpitkää kommentoi sitä 10km/h ylitystä ja totta tosiaan, kun pysähdyttiin niin otti asian puheeksi - halusi nimittäin itse ajaa koska tulottomana opiskelijana selviää minimipäiväsakoilla. Sitten mentiinkin aika haipakkaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen juttu ja mietin omalta osaltani, miksi mies aina ajaa.
Noh, siinä vaiheessa kun itse hankin ajokortin, oli miehellä ollut kortti jo 10 vuotta. Mies on vaan tottunut siihen ja mikä tärkeintä, hän tykkää ajaa.
Mies kulkee autolla töissä, minä teen pääasiassa etänä kotoa. Näissä tilanteissa mies yleensä hakee minut mukaan, ja kun hän on jo ratin takana ja auto käynnissä, ei tunnu järkevältä vaihtaa kuskia.
Sähkösäätöistä penkkiä on ikävä renklata eestaas jokaisen ajon takia, meillä on nimittäin ihan vastakkaiset ajoasennot ja pituuseroakin roimasti.
Itse olen kuitenkin hyvä kuski eikä kyse ole siitä, ettenkö uskaltaisi ajaa tai etteikö jompi kumpi luottaisi minun ajotaitoihini. Aina kun haluan itse johonkin, ajan riippumatta säästä tai sijainnista.
Tuon hankalan paikan pelon kyllä tunnistan, mutta sen välttely liittynee enemmän miesten ja naisten perustavanlaatuisin eroavaisuuksiin. Naiset varmaan (itsekin) ajattelevat, etteivät halua aiheuttaa jonoa tai muuta häslinkiä, jos vaikka ajavat väärään paikkaan tai yrittävät taskuparkkia. Mies helpommin ns. ottaa tilan ja ajan välittämättä takana odottelevista.
Ja kyllähän siinä on vähän sitäkin, ettei halua tulla leimatuksi 'perinteiseksi naiskuskiksi' jos ei saa vaikka taskuparkkiin näppärästi. Tämähän on vaan itseään toteuttava stereotypia, kun välttelee noita tilanteita niin jää sitten kokemuksen puutteessa aidosti miestä huonommaksi.
Meillä taas sähkösäätöiset penkki helpottaa kuskin vaihtoa. Minä olen 165 cm ja mies 190 cm. Kummankin säädöt on penkin muistissa. Kun auton ovet avaa miehen avaimella penkki ja peili sääty hänen adrtuksiinsa ja kun itse avaan oven omilla avaimillani penkki ja peilit menee myös mun asetuksiini automaattisesti. Ainakin oarikymmentä vuotta tämä teknologia on volvoissa ollut.
Voi kun tietäisit kuinka usein mies haaveilee penkistä, jossa olisi muisti 😄 meillä tosiaan on vain yksi auto joten siksi venkslataan näitä. Seuraavassa autossa kyllä pakko olla muistipaikat.
No pitää nyt muistaa että liikenteessä voi sattua pahoja asioita ja niiden ehkäisemiseksi saatetaan tarvita ripeitä ja määrätietoisia otteita. Ei se paljon auta jos kuski huutaa IIIIIIIIIIIIIIIIIK! ja siirtyy matkustajaksi kun pitäisi tehdä kova jarrutus, päättäväinen ohajusliike tai vastaohjaus tms. auton saamiseksi hallintaan.
On se kuitenkin parempi että mies ajaa
Vierailija kirjoitti:
Mulla on naispuolisia kavereita, joilla on kyllä ajokortti ja ajavatkin autoa, mutta eivät itse tankkaa vaan mies hoitaa sen. I kid you not. En ymmärrä yhtään. Itse pyrin elämässäni mahdollisimman suureen vapauteen ja itsenäisyyteen, suosittelen sitä muillekin naisille.
Minä ymmärrän, viisaita naisia. Mies tankkaa, mies maksaa ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, meillä yleensä mies ajaa ja itse istun pelkääjän paikalla kun ollaan yhdessä liikenteessä.
Syy on kuitenkin siinä, että minulla tulee autolla työajoa noin 30 tuhatta kilometriä vuodessa niin en viitsi ajaa jos on toinen kuski saatavilla. Ihanaa kun saa olla vaan kyydissä ja vaikka vauva-palstailla matkan ajan😊
Meillä ajaa se, kenen autolla mennään. Ja se riippuu osittain siitä tarvitaanko iso vai pieni auto tai väsyttääkö jompaa kumpaa.
Pakollisia ajoja tulee kuitenkin molemmilla miltei päivittäin, töitä, lääkäriä jnejne ja molemmat hoitaa ne yksin omalla autollaan. En ymmärrä paljon jotkut poteroituvat kotiin, ettei vuosiin tarvitse ajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No pitää nyt muistaa että liikenteessä voi sattua pahoja asioita ja niiden ehkäisemiseksi saatetaan tarvita ripeitä ja määrätietoisia otteita. Ei se paljon auta jos kuski huutaa IIIIIIIIIIIIIIIIIK! ja siirtyy matkustajaksi kun pitäisi tehdä kova jarrutus, päättäväinen ohajusliike tai vastaohjaus tms. auton saamiseksi hallintaan.
On se kuitenkin parempi että mies ajaa
Kaikki naiskuskit eivät ole "blondipimboja".
Anteeksi kaikki nuoret vaaleahiuksiset naiset! Sellainen olen ollut itsekin ja meillä on ihan ajattelevat aivot, vaikka miehet muuta väittävät!
Naiset ovat liikenteessä harkitsevaisempia, tuntevat omat rajansa ja osaavat suhteuttaa ajotapansa vallitsevan kelin mukaan.
Olisi kiva saada tilasto esim. ensimmäisten liukkaiden peräänajoista. Veikkaan, että valtaosa mieskuskeja, ehkä vielä kesärenkailla. Naiset vaihdattavat/vaihtavat talvitassuihin ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autollisena sinkkunaisena olen joutunut tuohon miehen asemaan usein. Tekisin mielelläni enemmänkin automatkoja ystävieni kanssa, mutta haluaisin, että toinenkin voisi olla tarvittaessa kuskina. Siksi en ole lähtenyt ulkomaanautomatkoille naisystävien kanssa, koska ajovastuu on 100 % minulla, kuten perheellisillä on usein heidän miehillään.
Jos miehet selviävät 100 %:sta ajovastuusta automatkoilla, niin miksi sinä et selviäisi?
Miksi pitäisi leikkiä miestä? En minä jaksa ajaa tuhatta kilometriä päivässä tai silmät ristissä tai jalat turvoksissa istumisesta. Ei minusta miehenkään pitäisi, mutta joko jaksavat paremmin tai eivät vaan välitä. Ja olen kyllä yksikin ajanut päivässä maksimissaan 700 km päivämatkoja.
Olen nainen, eikä tuhannen kilometrin ajaminen ole mikään ihmeellinen suoritus kunhan autossa on mukava penkki. Kaikki miehet eivät aja mielellään satojen kilometrien matkaa, joten ei voi yleistää miesten jaksavan paremmin. Tuttuja pariskuntia seuraamalla näyttää olevan, että se ajaa, jonka autolla ollaan liikkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni ja molemmat syntyneet 50-luvulla. Kortin ajoin heti kun ikä riitti.
Meillä on aina ajettu "puoliksi". Päivittäistä ajoa kaupassa jne. se kumpi viitsii. Pitkillä matkoilla on kuskia vaihdettu tunnin välein.
Meillä kuski ajaa, ei apukuski. Eli ajoa ei kommentoida tai häiritä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autollisena sinkkunaisena olen joutunut tuohon miehen asemaan usein. Tekisin mielelläni enemmänkin automatkoja ystävieni kanssa, mutta haluaisin, että toinenkin voisi olla tarvittaessa kuskina. Siksi en ole lähtenyt ulkomaanautomatkoille naisystävien kanssa, koska ajovastuu on 100 % minulla, kuten perheellisillä on usein heidän miehillään.
Jos miehet selviävät 100 %:sta ajovastuusta automatkoilla, niin miksi sinä et selviäisi?
Miksi pitäisi leikkiä miestä? En minä jaksa ajaa tuhatta kilometriä päivässä tai silmät ristissä tai jalat turvoksissa istumisesta. Ei minusta miehenkään pitäisi, mutta joko jaksavat paremmin tai eivät vaan välitä. Ja olen kyllä yksikin ajanut päivässä maksimissaan 700 km päivämatkoja.
Olen nainen, eikä tuhannen kilometrin ajaminen ole mikään ihmeellinen suoritus kunhan autossa on mukava penkki. Kaikki miehet eivät aja mielellään satojen kilometrien matkaa, joten ei voi yleistää miesten jaksavan paremmin. Tuttuja pariskuntia seuraamalla näyttää olevan, että se ajaa, jonka autolla ollaan liikkeellä.
Jotkut miehet ajavat vaikkeivät edes jaksaisi. He eivät voi tunnustaa itselleen/ muille olevansa väsyneitä. Tämä ei siis koske kaikkia miehiä, mutta näitä kuskeja on ehdottomasti enemmän miehissä kuin naisissa. Ja kyllä tuhat kilsaa saman päivän aikana on aivoille aika paljon, jos koko ajan seuraat liikennettä ja jos et seuraa, ei kyllä pitäisi ajaakaan. Johan tuollaisesta istumisesta saa veritulpan, on sitten kuskina tai pelkääjän paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autollisena sinkkunaisena olen joutunut tuohon miehen asemaan usein. Tekisin mielelläni enemmänkin automatkoja ystävieni kanssa, mutta haluaisin, että toinenkin voisi olla tarvittaessa kuskina. Siksi en ole lähtenyt ulkomaanautomatkoille naisystävien kanssa, koska ajovastuu on 100 % minulla, kuten perheellisillä on usein heidän miehillään.
Jos miehet selviävät 100 %:sta ajovastuusta automatkoilla, niin miksi sinä et selviäisi?
Miksi pitäisi leikkiä miestä? En minä jaksa ajaa tuhatta kilometriä päivässä tai silmät ristissä tai jalat turvoksissa istumisesta. Ei minusta miehenkään pitäisi, mutta joko jaksavat paremmin tai eivät vaan välitä. Ja olen kyllä yksikin ajanut päivässä maksimissaan 700 km päivämatkoja.
Olen nainen, eikä tuhannen kilometrin ajaminen ole mikään ihmeellinen suoritus kunhan autossa on mukava penkki. Kaikki miehet eivät aja mielellään satojen kilometrien matkaa, joten ei voi yleistää miesten jaksavan paremmin. Tuttuja pariskuntia seuraamalla näyttää olevan, että se ajaa, jonka autolla ollaan liikkeellä.
Ei todellakaan ole, sopivin tauoin. Pienin välipaloin, ettei tule väsy.
Oli ahdistavaa katsoa exän ajamista: hartiat kyyryssä, käsivarret jännittyneinä, etunojassa ikään kuin ei olisi nähnyt kunnolla (optikko ammatiltaan, joten ei johtunut siitä). Kortti ja auto ollut vuosikymmeniä, mutta ei todellakaan varma kuski!
Mieluummin ajoin itse Tampere - Kilpisjärvi -Tampere välin, kuin ahdistuin vieressä. Ei siinä paljon maisemiakaan olisi pystynyt katselemaan, kun epävarman kuskin kyydissä oli pakko itsekin seurata liikennettä.
-N58-
Vierailija kirjoitti:
Tämä on jännä/outo ilmiö, josta itse ainakin pyrin omassa elämässäni eroon. Koen samoin, että taustalla on idea naisten huonosta ajotaidosta, mikä vaikuttaa ihan huomaamattakin paljon. Ja jos kokee jo valmiiksi - ympäristön antamien viestien myötä - olevansa huono, heikentää se paitsi arkijärjellä ajateltuna myös ihan tutkitustikin suorituksia. Tämä, ja aggressivisempi suhtautuminen ajovirheisiin silloin, kun ratissa on nainen, aikaansaa ja ylläpitää naisten ajopelkoja. Samoin musta näyttää kovasti siltä, että (muiden) ajaminen koetaan jollain tasolla dominoivana eleenä, jota ei lopulta koeta naiselle sopivaksi - tai ehkä kyse on enemmän siitä, että kyydissä olemista (passiivista) ei koeta miehelle sopivaksi. Kaikki naiset eivät selvästikään näistä asioista pyrikään eroon, mutta itse koen sen sen arvoiseksi.
Sitä ei pidä unohtaa, ettei kaikista vaan ole autonrattiin vaikka liikenne ei ydinfysiikkaa olekaan eikä se kaikilta ala sujumaan vaikka ajaisi kuinka. Päinvastoin sitä vaan kaivaa verta sekä omasta että muiden tielläliikkujien nenästä mitä enemmän tuolla pyörii harjoittelemassa asenteella, että kyllä minäkin osaan koska en vaan voi olla huonompi kuin muut.
Ei kaikki osaa ja se on ihan ok. Kyydissä istumisessa ei ole mitään pahaa eikä varsinkaan itseä varmemman kuskin. Sitä saa ihan rauhassa somettaa ja katsella vaikka maisemia ja kaikki pääsee turvallisemmin määränpäähänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti ihan miettiä omaa tuttavapiiriä. Kymmenen parin ajokäyttäytymisestä osaan jotain sanoa. Yksikään nainen ei ole kokonaan ajamista lopettanut. Kahdella parilla mies selkeästi ajaa aina jos on mukana. Näissä molemmissa nainen on todella epävarma kuski (vaikka toisessa ei ole ne miehenkään taidot kyllä kovin häävit vaikka usko omaan mahtavuuten onkin). Yhdellä parilla on toisinpäin ja nainen ajaa jos on molemmat mukana. Lopuista seitsemästä parista yksillä nainen ajaa selkeästi enemmän ja toisilla taas mies. Muilla menee aika tasan.
Jotenkin omassa kuplassani en tunnista tätä ilmiötä ollenkaan.
Meillä itsellä on tilanne vaihdellut vuosien varrella paljonkin. Alkuun mies ei uskaltanut ajaa kuin siellä omalla kylällä (jossa me ei asuttu) niin minä ajoin aina. Sitten mies totesi että pakko on uskaltaa tai saa heittää ajokorttinsa menemään. Välillä minä taas en terveysongelmien takia voinut ajaa ja silloin menikin sitten toisinpäin (ja oli tosi hyvä että mieskin oli uskaltautunut ajamaan jo ennen tätä). Nyt menee aika tasan. Jos on ihan järkyttävä keli niin yleensä minä ajan, mutta tämäkin on tasoittunut tosi paljon.
Jännä juttu on se rttä meillä ajaa kumpi sattuu. Aika usein ulkopuoliset ihmettelee jos mies istuu kyydissä. Sitä tarvisi heille jollain tapaa selitellä. Tämä saa joskus ihmettelemään mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Olen niin kiitollinen omalle teinipoikaystävälleni 30 vuotta sitten, kun hänellä ei ollut mitään ennakkoluuloja naisten ajamisen suhteen. Ensin hän opetti minut ajamaan moottoripyörää ja hommasi minulle edullisen sellaisen, jotta sain oman. Samaten hän opetti minut ajamaan autoa ja sen lisäksi, että sain ensin muutaman kuukauden ajaa hänen autoillaan, hän etsi sellaisen auton, johon minulla riitti rahat ja jota hän piti kunnossa. Siitä asti minulla on ollut oma auto.
Ei sun poikaystävä edes ollut poikkeus, omani ysärin alkupuolella oli ihan samanlainen samoin kuin koko sen aikainen kaveriporukkakin.
Tuntuu niin kummalliselta edes lukea näitä juttuja, että mies kieltäisi ajamasta etenkin jos nainen oikeasti on varma ja turvallinen kuski.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se rttä meillä ajaa kumpi sattuu. Aika usein ulkopuoliset ihmettelee jos mies istuu kyydissä. Sitä tarvisi heille jollain tapaa selitellä. Tämä saa joskus ihmettelemään mistä on kyse.
Sama meillä ja useimmiten nämä ihmettelijät on vielä naisia.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autollisena sinkkunaisena olen joutunut tuohon miehen asemaan usein. Tekisin mielelläni enemmänkin automatkoja ystävieni kanssa, mutta haluaisin, että toinenkin voisi olla tarvittaessa kuskina. Siksi en ole lähtenyt ulkomaanautomatkoille naisystävien kanssa, koska ajovastuu on 100 % minulla, kuten perheellisillä on usein heidän miehillään.
Jos miehet selviävät 100 %:sta ajovastuusta automatkoilla, niin miksi sinä et selviäisi?
Miksi pitäisi leikkiä miestä? En minä jaksa ajaa tuhatta kilometriä päivässä tai silmät ristissä tai jalat turvoksissa istumisesta. Ei minusta miehenkään pitäisi, mutta joko jaksavat paremmin tai eivät vaan välitä. Ja olen kyllä yksikin ajanut päivässä maksimissaan 700 km päivämatkoja.
Olen nainen, eikä tuhannen kilometrin ajaminen ole mikään ihmeellinen suoritus kunhan autossa on mukava penkki. Kaikki miehet eivät aja mielellään satojen kilometrien matkaa, joten ei voi yleistää miesten jaksavan paremmin. Tuttuja pariskuntia seuraamalla näyttää olevan, että se ajaa, jonka autolla ollaan liikkeellä.
Jotkut miehet ajavat vaikkeivät edes jaksaisi. He eivät voi tunnustaa itselleen/ muille olevansa väsyneitä. Tämä ei siis koske kaikkia miehiä, mutta näitä kuskeja on ehdottomasti enemmän miehissä kuin naisissa. Ja kyllä tuhat kilsaa saman päivän aikana on aivoille aika paljon, jos koko ajan seuraat liikennettä ja jos et seuraa, ei kyllä pitäisi ajaakaan. Johan tuollaisesta istumisesta saa veritulpan, on sitten kuskina tai pelkääjän paikalla.
Johan tässä istumatyöläinenkin istuu välillä 10 tuntia työtuolillaan. Kävin kerran viikonlopun aikana Sodankylässä (Hämeenlinnasta) hoitamassa yhden asian, ajoin yksin mennen tullen.
Me mennään aina yhtä soittoa, tankkaamaan on pakko pysähtyä mutta ei me malteta esim. pysähtyä syömään, ollaan nopeammin perillä. Kuskia vaihdetaan bussipysäkillä melkein lennosta.
Meillä on kummallakin oma auto, itse ajan työmatkaa 75 km suuntaan lähes joka arkipäivä omallani. Mies kulkee julkisillä töissä on kuitenkin oma auto.
Jollainen tavalla kotityöt täytyy jakaa. Kun nainen yleensä kokkaa, siivoaa ja pesee, niin miehen yhdeksi kotityöksi jää auton ajaminen.
Meillä aika toisin, 50/50 ajetaan puolison kanssa, itse en autolla ajamisesta saa kiksejä.
M42
Miehen kanssa kumpikin saatu ajokortit vuonna -88 ja voin sanoa, että olen ajanut eläissäni paljon enemmän, kuin hän. Ainakin vuoden vuoden -95 jälkeen, jolloin tapasimme. Nykyään menee aikas 50-50 kuskina olo, kun ollaan yhdessä liikenteessä.