Miten laihdutuksesta onkaan niin ristiriitaista tietoa?

Vierailija kirjoitti:

ihan sama periaate on edelleen kuin aina ollut,syö vähemmän kuin kulutat.

ei tuo ole muuttunut koskaan.

Kun olet noin viisas niin kerropa mistä minä saan selville oman kulutukseni kaloreina? Netissä olevat laskurit ei pidä paikkaansa ollenkaan minun kohdalla, vaan lihon lisää. Kokeiltu on, joo, erilaisia kalorimääriä, mutta sillä kalorimäärällä millä laihdun, en pysy toimintakuntoisena ollenkaan eli noin 1000 kcal. Mikä siis on minulle se oikea kalorimäärä, tarkoitus kai kuitenkin on kyetä tekemään kotityöt ja palkkatyöt vaikka laihduttaakin, eikö? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Ei puutu. Laihduttaminen epäonnistuu lähes kaikilla. Sinussa ei ole mitään vikaa. Suhde ruokaan on sinulla häiriintynyt, juuri sen laihduttamisen takia. Laihdutus lisää lihomista. Unohda se laihdutus.

Niin juuri, suhde ruokaan ja syömiseen on häiriintynyt. Se ongelma on pään sisällä, ja sen ratkaiseminen on avaintekijä tässä.

Se ratkaisu on siinä että lakkaat laihduttamasta. Se on ainoa oikea ratkaisu ja sillä päädyt oikeanlaiseen syömiseen ja sinulle sopivaan biologiseen painoon. Kaikenlainen laihdutus lihottaa ja aiheuttaa epätervettä suhdetta ruokaan. Ei siihen ole mitään muuta keinoa.

Minä en laihduta, vaan yritän noudattaa terveitä elintapoja. Mutta minun pääni sanoo edelleen, että syö lisää, vaikka ei olisikaan nälkä. Jos kuuntelisin päätäni ja kehoani, minulla olisi tuplasti liikakiloja nykyiseen verrattuna. SIKSI haluaisin oppia muuttamaan ajatusmallejani ja löytää keinoja niihin tilanteisiin, kun pääni taistelee järkeviä tapoja vastaan. Ettei se olisi koko loppuelämää taistelua, vaan oppisin normaaliksi. Huomaa: en halua laihtua vaan oppia terveen suhtautumisen ruokaan. Nyt suhde on häiriintynyt, kuten viisaasti toteat, mutta ikävä kyllä uuden oppimiseen ei saa mitään käytännön apua. En usko, että ravitsemusterapeuttikaan pystyy ratkomaan mt-puolen ongelmia, ja siitä tässä on kyse, syömishäiriöstä. Et sinä anorektikkoakaan paranna sanomalla, että pitää syödä. Tai bulimikkoa sanomalla, että ei saa oksentaa.

Se, että "pää sanoo" on harhaa. Jos sulla on mielihaluja, vaikka olet mielestäsi syönyt tarpeeksi, johtuu siitä, että syöt ravinnotonta ruokaa ja kroppa pyytää nälissään lisää. Siinä ei auta pääterapeutit, vaan oikea ruoka.

Huomaan, ettet ymmärrä mistä on kyse, etkä myöskään halua ymmärtää. Antaa siis olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ihan sama periaate on edelleen kuin aina ollut,syö vähemmän kuin kulutat.

ei tuo ole muuttunut koskaan.

Kun olet noin viisas niin kerropa mistä minä saan selville oman kulutukseni kaloreina? Netissä olevat laskurit ei pidä paikkaansa ollenkaan minun kohdalla, vaan lihon lisää. Kokeiltu on, joo, erilaisia kalorimääriä, mutta sillä kalorimäärällä millä laihdun, en pysy toimintakuntoisena ollenkaan eli noin 1000 kcal. Mikä siis on minulle se oikea kalorimäärä, tarkoitus kai kuitenkin on kyetä tekemään kotityöt ja palkkatyöt vaikka laihduttaakin, eikö? 

Kulutusta ei pystykään millään mittareilla tietämään. Oikea kalorimäärä selviää ainoastaan kokeilemalla. Jos väität, ettet laihdu kuin tuhannella kcal:lla, niin silloin ruokasi sisältö on väärä. Muuta sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Ei puutu. Laihduttaminen epäonnistuu lähes kaikilla. Sinussa ei ole mitään vikaa. Suhde ruokaan on sinulla häiriintynyt, juuri sen laihduttamisen takia. Laihdutus lisää lihomista. Unohda se laihdutus.

Niin juuri, suhde ruokaan ja syömiseen on häiriintynyt. Se ongelma on pään sisällä, ja sen ratkaiseminen on avaintekijä tässä.

Se ratkaisu on siinä että lakkaat laihduttamasta. Se on ainoa oikea ratkaisu ja sillä päädyt oikeanlaiseen syömiseen ja sinulle sopivaan biologiseen painoon. Kaikenlainen laihdutus lihottaa ja aiheuttaa epätervettä suhdetta ruokaan. Ei siihen ole mitään muuta keinoa.

Minä en laihduta, vaan yritän noudattaa terveitä elintapoja. Mutta minun pääni sanoo edelleen, että syö lisää, vaikka ei olisikaan nälkä. Jos kuuntelisin päätäni ja kehoani, minulla olisi tuplasti liikakiloja nykyiseen verrattuna. SIKSI haluaisin oppia muuttamaan ajatusmallejani ja löytää keinoja niihin tilanteisiin, kun pääni taistelee järkeviä tapoja vastaan. Ettei se olisi koko loppuelämää taistelua, vaan oppisin normaaliksi. Huomaa: en halua laihtua vaan oppia terveen suhtautumisen ruokaan. Nyt suhde on häiriintynyt, kuten viisaasti toteat, mutta ikävä kyllä uuden oppimiseen ei saa mitään käytännön apua. En usko, että ravitsemusterapeuttikaan pystyy ratkomaan mt-puolen ongelmia, ja siitä tässä on kyse, syömishäiriöstä. Et sinä anorektikkoakaan paranna sanomalla, että pitää syödä. Tai bulimikkoa sanomalla, että ei saa oksentaa.

Se, että "pää sanoo" on harhaa. Jos sulla on mielihaluja, vaikka olet mielestäsi syönyt tarpeeksi, johtuu siitä, että syöt ravinnotonta ruokaa ja kroppa pyytää nälissään lisää. Siinä ei auta pääterapeutit, vaan oikea ruoka.

Huomaan, ettet ymmärrä mistä on kyse, etkä myöskään halua ymmärtää. Antaa siis olla.

Olet niin helvetin oikeassa, eihän ravinto tietenkään aivoihin vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Ei puutu. Laihduttaminen epäonnistuu lähes kaikilla. Sinussa ei ole mitään vikaa. Suhde ruokaan on sinulla häiriintynyt, juuri sen laihduttamisen takia. Laihdutus lisää lihomista. Unohda se laihdutus.

Niin juuri, suhde ruokaan ja syömiseen on häiriintynyt. Se ongelma on pään sisällä, ja sen ratkaiseminen on avaintekijä tässä.

Se ratkaisu on siinä että lakkaat laihduttamasta. Se on ainoa oikea ratkaisu ja sillä päädyt oikeanlaiseen syömiseen ja sinulle sopivaan biologiseen painoon. Kaikenlainen laihdutus lihottaa ja aiheuttaa epätervettä suhdetta ruokaan. Ei siihen ole mitään muuta keinoa.

Minä en laihduta, vaan yritän noudattaa terveitä elintapoja. Mutta minun pääni sanoo edelleen, että syö lisää, vaikka ei olisikaan nälkä. Jos kuuntelisin päätäni ja kehoani, minulla olisi tuplasti liikakiloja nykyiseen verrattuna. SIKSI haluaisin oppia muuttamaan ajatusmallejani ja löytää keinoja niihin tilanteisiin, kun pääni taistelee järkeviä tapoja vastaan. Ettei se olisi koko loppuelämää taistelua, vaan oppisin normaaliksi. Huomaa: en halua laihtua vaan oppia terveen suhtautumisen ruokaan. Nyt suhde on häiriintynyt, kuten viisaasti toteat, mutta ikävä kyllä uuden oppimiseen ei saa mitään käytännön apua. En usko, että ravitsemusterapeuttikaan pystyy ratkomaan mt-puolen ongelmia, ja siitä tässä on kyse, syömishäiriöstä. Et sinä anorektikkoakaan paranna sanomalla, että pitää syödä. Tai bulimikkoa sanomalla, että ei saa oksentaa.

Tässä tapauksessa suosittelen aikuisten syömishäiriöihin erikoistunutta ravitsemusterapeuttia. Löytyy mm terveystalolta. Se on ehdottomasti hintansa väärti.

>>>>

Lihominen ja laihtuminen esitettynä muutamalla virkkeellä. Kun insuliinia on läsnä veressä, on mahdotonta laihtua, koska tällöin HSL (hormone-sensitive lipase) muodostaa triglyseridejä rasvasoluihin. Muulloin eli kun glykogeenivarastot lihaksista ja maksasta ovat käytetty, HSL siirtää rasvasoluista rasvahappoja käytettäväksi energiaksi eli laihdut. Tätä ei voida kiistää, eikä tämä ole mielipideasia. Tästä voidaan johtaa, että syömällä usein erität myös usein insuliinia, joten et tällöin voi laihtua. Siksi pätkäpaasto ja alhaisen glykemiaindeksin ruoka-aineiden suosiminen ovat tehokkain, biasoitumattomasti tutkituin, luotettavin ja ennen kaikkea instituutio vapaa tapa laihtua ja elää.

<<<<

Tulee sellainen vaikutelma että kirjoittaja tietää mistä puhuu. Eli yllä on kuvattu prosessista puolet, LAIHTUMINEN. Entä sitten LIHOMINEN ? Joku brittidokumentti nosti esiin kaksi asiaa:

1) Jos ravinnossa on yhtäaikaa hiilihydraatteja ja rasvaa, varastointi rasvaksi tapahtuu helpommin verrattuna tilanteeseen jossa toinen puuttuu.

2) Jos ennen ateriaa on tehty pitkä matalatempoinen lenkki, se on syönyt verenkierrosta rasvan pois. Tämän jälkeen tukevakaan ruokailu ei mene vararavinnoksi koska ensin pitää täyttää tyhjentynyt varasto veressä.

Toivon viittaamani henkilön selventävän näitä.