Miten laihdutuksesta onkaan niin ristiriitaista tietoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok…

Ravitsemussuositukset on hyvä lukea ihan ajatuksella. Ne eivät lopulta ole pilkun tarkat "ruisleipää ja rasvatonta maitoa kaikille" ohjeet, niin kuin monet tahtovat esittää. Hiilihydraatteja suositellaan 45 - 60 % energiansaannista, proteiinia 10-20 %. Useimmat meistä terveistä, normaalia elämää elävistä löytävät tältä väliltä itselle sopivan ruokavalion. 

Harva niistä, jotka julistavat lautasmallin ja ruokakolmion olevan täyttä roskaa, on aidosti elänyt suositusten mukaan useamman vuoden ja voinut huonosti, diagnosoimatta jääneet allergiat yms. poislukien. 

Et kuitenkaan pysty kieltämään, että suosituksissa kehotetaan syömään keinotekoista ruokaa. Rasvattomia/vähärasvaisia maitotuotteita ja lihoja ja rasvoina suositaan ihmisen elimistölle sopimattomia margariineja ja siemenöljyjä.

Maidosta on tehty ammoisista ajoista lähtien voita, erotettu kaksi maidon osaa toisistaan. Ruokaa keitetään, paistetaan, pilkotaan, uutetaan, muutetaan eikä mikään siitä tee ruuasta keinotekoista. 

Vierailija kirjoitti:

Iltapäivä-ja naistenlehdissä on jatkuvasti kertomuksia, miten Maija tai Matti on onnistunut pienin muutoksin pudottamaan painoaan jopa kymmeniä kiloja. Se on kuulemma niin kauhean yksinkertaista ja helppoa. Kun luen noita juttuja, mietin aina, mitä kaikkea jätetään kertomatta, sillä varmaa on, että pelkkä kuntopyörän polkeminen tai sauvalenkit eivät todellakaan yksin riitä. Ja jos tarkoitus on saavuttaa pysyviä muutoksia, niin pitäisi kertoa myös elintapojen radikaalista muutoksesta. Pelkkä sokerin pois jättäminen kahvista ei laihduta ketään.

Ennen ja jälkeen -kuvien katsellessa tulee mieleen, miten paljon jälkeen-kuvissa on filttereitä. Jos laihduttaja on jo vakaasti keski-ikäinen, jää pakosti roikkuvaa nahkaa vatsaan ja muuallekin, mutta kas kummaa kun kuvissa niitä nahkoja ei yleensä näy. Ja vielä: jotta nuo laihdutukset olisivat pysyviä, pitäisi olla myös seuranta esim. viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Monet tutut laihduttivat aikoinaan Painonvartijoissa ja uhosivat, miten olivat saavuttaneet pysyviä tuloksia. Juu, pysyviä pariksi kolmeksi vuodeksi. Sitten pidotetut kilot olivatkin jo tulleet takaisin, joillakin jopa kaksinkertaisina. Eli jos todella haluaa saavuttaa pysyvän muutoksen, pitää sitoutua elintapamuutoksiin loppuiäksi.

Kyllä se kuntopyörä/sauvakävely 10km/pvä riittää, jos lähtötaso on ns. nollaliikunta.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö ap, viralliset suositukset uudistetaan aika harvoin. Ei siellä demonisoida millon mitäkin.

Ravitsemussuositukset on koottu vahvan tutkimustiedon valossa, mutta ongelmahan on siinä, että ei niitä kukaan noudata.

Lihotaan syömällä mitä sattuu, sitten laihdutetaan jollain ties millä keinolla.

Juurikin näin. Ovat samanlaista näyttöön, eli laajoihin tutkimuskatsauksiin, jotka asiantuntijat ovat keränneet, perustuvia syosituksia kuten esim Käypä Hoito- suosotukset, joita lääkärit käyttää. Näitä Käypä Hoiti- suosituksia käytetään kun esimerkiksi elvytetään potilasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok…

Ravitsemussuositukset on hyvä lukea ihan ajatuksella. Ne eivät lopulta ole pilkun tarkat "ruisleipää ja rasvatonta maitoa kaikille" ohjeet, niin kuin monet tahtovat esittää. Hiilihydraatteja suositellaan 45 - 60 % energiansaannista, proteiinia 10-20 %. Useimmat meistä terveistä, normaalia elämää elävistä löytävät tältä väliltä itselle sopivan ruokavalion. 

Harva niistä, jotka julistavat lautasmallin ja ruokakolmion olevan täyttä roskaa, on aidosti elänyt suositusten mukaan useamman vuoden ja voinut huonosti, diagnosoimatta jääneet allergiat yms. poislukien. 

Et kuitenkaan pysty kieltämään, että suosituksissa kehotetaan syömään keinotekoista ruokaa. Rasvattomia/vähärasvaisia maitotuotteita ja lihoja ja rasvoina suositaan ihmisen elimistölle sopimattomia margariineja ja siemenöljyjä.

Maidosta on tehty ammoisista ajoista lähtien voita, erotettu kaksi maidon osaa toisistaan. Ruokaa keitetään, paistetaan, pilkotaan, uutetaan, muutetaan eikä mikään siitä tee ruuasta keinotekoista. 

Ruokaa pitää myös säilöä ja säilyttää, eikä se säily tekemättä jotain. Tätäkin on tehty jo vuosituhansia. Esimerkiksi askorbinihappoa käytetään yleisesti ruoan säilyvyyden lisäämiseksi. Askorbiinihappo on toiselta nimeltään C- vitamiini.

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdallani olen huomannut sen, että jos jaksaa pitää ruokavaliossa joka ainoa päivä reilut 500 g kasviksia, se auttaa jo todella pitkälle ja se varmaan noiden japanilaistenkin salaisuus. 

Itseasiassa ns.ranskalainen paradoksi, eli se että eanskalaiset eivät liho ja sairastu niin paljon sydän- javerisuonisairauksiin, vaikka käyttävätkin kermaa ja voita ja syövät herkkuja perustuu siihen, että he syövät niin paljon kasviksia.

Miksi ihmiset lihovat? Olen 50v. Kävelen lähes aina alle 5km. matkat, portaat aina hissin sijaan jne. Syön aamupalan, lounaan, välipalan ja illallisen. Vettä juomaksi, ei koskaan limuja, viiniä ruoan kanssa viikonloppuisin. Olen koko aikuisikäni ollut samankokoinen 159cm. ja 50kg.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ravintosuositukset leipineen ja viljoineen on ihan metsässä.

Ollaan kaikki erilaisia joo, mutta ihmisiä silti. Pientä osviittaa saa kun vertailee vaikka eri maiden painoindeksejä. Verrataan vaikka brittejä japanilaisiin, mikä ero heillä on ruokailutavoissa?

Lihansyönti.

Tapa valmistaa ruokaa. Japanissa höyrytetään riisit ja kasvikset. Lihaa on hyvin vähän ja meren herkutkin syödään raakana. Britit lutraavat rasvalla ja friteeraavat. Jenkit uppopaistavat jopa kokista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset lihovat? Olen 50v. Kävelen lähes aina alle 5km. matkat, portaat aina hissin sijaan jne. Syön aamupalan, lounaan, välipalan ja illallisen. Vettä juomaksi, ei koskaan limuja, viiniä ruoan kanssa viikonloppuisin. Olen koko aikuisikäni ollut samankokoinen 159cm. ja 50kg.

Minä olen 44-vuotias ja tällä hetkellä 160cm/~80 kg. Olen täysi vastakohtasi, eli patalaiska sohvaperuna, joka ajaa autolla kilometrinkin matkan. Syön yleensä vain 1-2 kertaa päivässä enkä liiku edes tuhatta askelta päivässä.

Tiedän siis just ne juurisyyt miksi olen lihava ja huonokuntoinen.

Pitäisi alkaa syömään 4-5 krt päivässä pieniä aterioita, koska aineenvaihduntani on ihan jumissa, lisätä hyötyliikuntaa sekä aloittaa joku hikiliikunta (suunnittelen aloittavani painojen kanssa YouTubesta löytyviä 10-15 minuutin aerobisia settejä nyt alkuun).

Liikunnan aloittaminen ei ole vaikeinta, vaan tuo syömään opettelu. Aamulla ei ole nälkä, ei vielä lounasaikaankaan. Usein syön vasta klo 14-15, enkä edes mitään isoa annosta, koska vatsani täyttyy nopeasti. Illalla syön ehkä vielä jotain pientä, mutta useimmiten en. Koska ei ole nälkä eikä tee mitään mieli.

Haluan pudottaa ainakin 10 kg ennen kesää, saada virtaa ja kiinteytyä. Toivottavasti jotain tapahtuu.

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Tämä on tullut esille joissakin prismadokumenteissakin Michael Mosleyn toimesta.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että sanonta ”syö aamiaista kuin kuningas, lounasta kuin prinssi ja illallista kuin kerjäläinen” saattaakin olla paras tapa pudottaa painoa ja pysyä terveenä.

https://www.jakobvaldma.com/post/terveysmyytinmurtaja-13-syö-aamiaista-…

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Osaava ravitsemusterapeutti voisi olla ihan asiallinen. Oma neuvoni on että unohda laihtuminen, pyri saamaan ravinnosta tarvitsemasi hivenaineet ja muut ja löytämään elämääsi mieluisia asioita ja mieleistä tekemistä, koita löytää kiva liikunta josta saat iloa (vaikka pieni 20min kävelylenkki metsässä), lepää tarpeeksi, juo tarpeeksi ja jätä ruoka siihen merkitykseen mikä sillä kuuluu. Laihdutus aiheuttaa lihomista. Se on ikävä tosiasia.

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Ei puutu. Laihduttaminen epäonnistuu lähes kaikilla. Sinussa ei ole mitään vikaa. Suhde ruokaan on sinulla häiriintynyt, juuri sen laihduttamisen takia. Laihdutus lisää lihomista. Unohda se laihdutus.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Ei ole ollenkaan realistista ajatella, että jokaisella olisi mahdollisuutta tai edes kuntoa liikkua 1,5 h joka päivä eikä edes jokainen normaalipainoinen liiku niin paljon.

Lisäksi ottaisi tunkin pari tunnissa ruokavaliomuutoksiin keskittyminen niin siinä syy, miksi niin harva onnistuu tai edes yrittää.

Eikä läheskään kaikilla ole motivaatiota pitkiin kuukausien/vuosien projekteihin, jotka vaativat päivittäistä osallistumista. Minäkkn, joka rakastan liikkua ja ulkolla, huomaan usein että se jää välistä, kun on kiirettä ja stressiä, entäpä hän, jolle se on vielä vastenmielistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Ei puutu. Laihduttaminen epäonnistuu lähes kaikilla. Sinussa ei ole mitään vikaa. Suhde ruokaan on sinulla häiriintynyt, juuri sen laihduttamisen takia. Laihdutus lisää lihomista. Unohda se laihdutus.

Niin juuri, suhde ruokaan ja syömiseen on häiriintynyt. Se ongelma on pään sisällä, ja sen ratkaiseminen on avaintekijä tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Ei puutu. Laihduttaminen epäonnistuu lähes kaikilla. Sinussa ei ole mitään vikaa. Suhde ruokaan on sinulla häiriintynyt, juuri sen laihduttamisen takia. Laihdutus lisää lihomista. Unohda se laihdutus.

Niin juuri, suhde ruokaan ja syömiseen on häiriintynyt. Se ongelma on pään sisällä, ja sen ratkaiseminen on avaintekijä tässä.

Se ratkaisu on siinä että lakkaat laihduttamasta. Se on ainoa oikea ratkaisu ja sillä päädyt oikeanlaiseen syömiseen ja sinulle sopivaan biologiseen painoon. Kaikenlainen laihdutus lihottaa ja aiheuttaa epätervettä suhdetta ruokaan. Ei siihen ole mitään muuta keinoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Ei puutu. Laihduttaminen epäonnistuu lähes kaikilla. Sinussa ei ole mitään vikaa. Suhde ruokaan on sinulla häiriintynyt, juuri sen laihduttamisen takia. Laihdutus lisää lihomista. Unohda se laihdutus.

Niin juuri, suhde ruokaan ja syömiseen on häiriintynyt. Se ongelma on pään sisällä, ja sen ratkaiseminen on avaintekijä tässä.

Se ratkaisu on siinä että lakkaat laihduttamasta. Se on ainoa oikea ratkaisu ja sillä päädyt oikeanlaiseen syömiseen ja sinulle sopivaan biologiseen painoon. Kaikenlainen laihdutus lihottaa ja aiheuttaa epätervettä suhdetta ruokaan. Ei siihen ole mitään muuta keinoa.

Minä en laihduta, vaan yritän noudattaa terveitä elintapoja. Mutta minun pääni sanoo edelleen, että syö lisää, vaikka ei olisikaan nälkä. Jos kuuntelisin päätäni ja kehoani, minulla olisi tuplasti liikakiloja nykyiseen verrattuna. SIKSI haluaisin oppia muuttamaan ajatusmallejani ja löytää keinoja niihin tilanteisiin, kun pääni taistelee järkeviä tapoja vastaan. Ettei se olisi koko loppuelämää taistelua, vaan oppisin normaaliksi. Huomaa: en halua laihtua vaan oppia terveen suhtautumisen ruokaan. Nyt suhde on häiriintynyt, kuten viisaasti toteat, mutta ikävä kyllä uuden oppimiseen ei saa mitään käytännön apua. En usko, että ravitsemusterapeuttikaan pystyy ratkomaan mt-puolen ongelmia, ja siitä tässä on kyse, syömishäiriöstä. Et sinä anorektikkoakaan paranna sanomalla, että pitää syödä. Tai bulimikkoa sanomalla, että ei saa oksentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sopimattomasti lihava kirjoitti:

Tässä kommentissa kirjoittaja osuu mielestäni olennaiseen asiaan, vaikka olenkin eri mieltä hänen mielipiteenä kanssa. Minun kohdallani ainakin laihduttaminen on nimen omaan kiinni omasta päästä, ja siihen kaipaisin apua.

En ymmärrä, miksi painonhallinta- ja laihdutusohjeistus keskittyy edelleen vain liikuntaan ja ravintoneuvontaan. Ne ovat osa pakettia, mutta kolmas palanen, psyykkinen tuki ja ohjaus, puuttuu; haitpa sitten apua terveyskeskuksen kautta tai vaikka personal trainerin avulla. Ja nyt en tarkoita pelkkää keskustelu-/kuunteluapua, vaan hieman syvällisempää ja ammattimaisempaa psykologista tukea painonhallintaan ja lihavuuden syihin.

Väitän, että suurin osa ylipainoisista suomalaisista, jotka haluavat pudottaa painoa, tietävät ainakin suurin piirtein, mitä se ravinnon tai liikunnan osalta vaatii. Jos kyse olisi vain tämän tiedon puutteesta, olisi ylipainon hoitaminen hyvin helppoa. Suurin haaste on psyykkinen puoli, mutta siihen en ainakaan itse ole onnistunut toistaiseksi saamaan mistään tehokasta apua, kun olen painonhallintaan liittyvistä asioista keskustellut esim.eri lääkäreiden kanssa. Oma salainen haaveeni on oivaltaa, miten saan käännettyä aivoni ja ajatukseni painonhallintaa tukevaan sujntaan, ja auttaa sitten myös muita saman ongelman kanssa kamppailevia.

Varajeesus kirjoitti:

Mä en ymmärrä, et miten voi oikeasti olla edes mahdollista, että vielä tänäpäivänä laihduttamista pidetään haastavana asiana. Jos ihmisellä ei ole sairautta tai jotain tiettyä vammaa, joka estäisi liikkumisen, niin silloin laihtuminen on kiinni vain omasta päästä. 

Hyvin usein lihavat esimerkiksi ajattelee, että kun menee kuntosalille, niin siitä se muutos alkaa. Sit siellä salilla istutaan kuulokkeet korvilla ja selaillaan somea. Mä olen aivan varma, että jokainen ihminen laihtuu sillä, että jos tekee aerobista liikuntaa esimerkiksi 1.5h per päivä niin, että hiki lentää. Toki pitää muistaa, että ruokavalion on oltava myös kunnossa, mutta jos ajatellaan, että ruokavaliosta karsii pois hiilareita ja kovaa rasvaa, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

Netistä löytyy satoja eri treeniohjelmia, ruokavalioita ym, joten ei pitäisi olla hirveän haastava projekti. Jos ei näillä tiedoilla onnistu, niin sit on ehkä parempi olla vähän tukevammassa kondiksessa. 

Olen täysin samaa mieltä. Henkistä tukea saa todella heikosti, moitteita, syyllistämistä ja pelottelua sitäkin enemmän. Terveyskeskuksesta annetaan kuva lautasmallista, ihan kuin ihminen ei osaisi hakea netistä sitä samaa ja paljon muutakin Se, mitä itse kaipaisin, olisi ihan konkreettiset keinot syömisen hillitsemiseen. Kaikilla ei toimi tietenkään samat keinot, mutta varmasti jotain ajatuksia voisi olla, mistä itse löytäisi avun. Kamalaa, kun halua on, mutta ei keinoja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vika on päässä. Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä ja pystynkin siihen jonkin aikaa, mutta minulla ei ole keinoja ylläpitää uusia tapoja silloin, kun iskee itseinho, motivaation puute tai ihan vaan ruuan himo.

Ei se vika ole päässäsi. Pääsi toimii aivan kuin pitääkin. Kroppasi ei luota siihen että ravitset sitä, vaan sen pitää pelätä että tulet ja taas rajoitat kaloreita. Laihduttaminen on se ongelma, ei sinun pääsi.

Kyllä ongelma on nimenomaan pään sisällä. Minulta puuttuu ne palikat, millä pidetään itsekuria yllä silloinkin, kun on vaikeaa.

Ei puutu. Laihduttaminen epäonnistuu lähes kaikilla. Sinussa ei ole mitään vikaa. Suhde ruokaan on sinulla häiriintynyt, juuri sen laihduttamisen takia. Laihdutus lisää lihomista. Unohda se laihdutus.

Niin juuri, suhde ruokaan ja syömiseen on häiriintynyt. Se ongelma on pään sisällä, ja sen ratkaiseminen on avaintekijä tässä.

Se ratkaisu on siinä että lakkaat laihduttamasta. Se on ainoa oikea ratkaisu ja sillä päädyt oikeanlaiseen syömiseen ja sinulle sopivaan biologiseen painoon. Kaikenlainen laihdutus lihottaa ja aiheuttaa epätervettä suhdetta ruokaan. Ei siihen ole mitään muuta keinoa.

Minä en laihduta, vaan yritän noudattaa terveitä elintapoja. Mutta minun pääni sanoo edelleen, että syö lisää, vaikka ei olisikaan nälkä. Jos kuuntelisin päätäni ja kehoani, minulla olisi tuplasti liikakiloja nykyiseen verrattuna. SIKSI haluaisin oppia muuttamaan ajatusmallejani ja löytää keinoja niihin tilanteisiin, kun pääni taistelee järkeviä tapoja vastaan. Ettei se olisi koko loppuelämää taistelua, vaan oppisin normaaliksi. Huomaa: en halua laihtua vaan oppia terveen suhtautumisen ruokaan. Nyt suhde on häiriintynyt, kuten viisaasti toteat, mutta ikävä kyllä uuden oppimiseen ei saa mitään käytännön apua. En usko, että ravitsemusterapeuttikaan pystyy ratkomaan mt-puolen ongelmia, ja siitä tässä on kyse, syömishäiriöstä. Et sinä anorektikkoakaan paranna sanomalla, että pitää syödä. Tai bulimikkoa sanomalla, että ei saa oksentaa.

Se, että "pää sanoo" on harhaa. Jos sulla on mielihaluja, vaikka olet mielestäsi syönyt tarpeeksi, johtuu siitä, että syöt ravinnotonta ruokaa ja kroppa pyytää nälissään lisää. Siinä ei auta pääterapeutit, vaan oikea ruoka.