Miksi suurten ikäluokkien vanhemmat lisääntyivät holtittomasti?

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä370599 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä370599 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No herranjestas. Etkö oo ollut hereillä historian tunneilla? Onko talvisota ja jatkosota tuttuja tapahtumia? Jälleenrakennus?

Olen ollut hereillä historian tunneilla. Miten talvisota ja jatkosota liittyvät siihen, ettei silkkaa typeryyttä viitsitä käyttää ehkäisyä?

Väännetään rautalangasta. Harva haluaa tehdä lapsia sodan keskelle ja sitä ennen koko 30-luku oli aikamoista epävarmuuden aikaa. Oli siis paljon patoutunutta tarvetta jälkikasvun osalle. Kun itsenäisyys oli saatu turvattua, oli muutoinkin painetta saada kansalaisten määrää ylöspäin, jotta hyvinvointivaltiossa pyörät pyörii.

Ok. Mutta ennen vuotta 1918 Suomi eli miltei täydessä rauhan tilassa yli sata vuotta. Engelsmannit kävi Viaporia ja Bomarsundia pommittelemassa. Mutta muuten Suomi sai olla aivan rauhassa. Miksi ne alkusuomalaiset silloinkin tekivät jopa enemmän lapsia per eukko kuin ns. suurten ikäluokkien vanhemmat? Olihan ne suomalaisia, eikä afrikkalaisia, joten olis niiden luullut käsittävän?

Mitkä ihmeen alkusuomalaiset vuonna 1918? Aikaisemmin ei ollut eläkkeitä, ei hyvinvointivaltiota, ei taikaseinää. Lapset oli se eläke, apu, yrityksen/tilan työvoima.

Ok. Kouluttamattomuus, valtion tukien puute, köyhyys ja teknologian alkeellisuus on siis syy. Ainakin jos kyseessä ovat entisajan suomalaiset. Nykypäivän afrikkalaisille ne eivät monen mielipiteen mukaan ole.

Tukea ja teknologiaa on kyllä Afrikkaan tarjolla. Ei vain oikein kasva siellä korkoa.

Oletko käynyt asiaa pitemmän ajanjakson aikana tarkkailemassa, vai mistä tiedät? Minä olen, Afrikassa ja Aasiassa kehitysmaissa. Edistystä tapahtuu aivan silmin nähden jos käy vaikka 10 v. välein.

Toki. Aluekohtaiset erot ovat tosin valtavia. Esimerkiksi Botswana menee kovaa vauhtia eteenpäin mutta sitten siellä on näitä alueita joilla jo se on suuri saavutus, että jääkaappi saadaan pysymään päällä pari kuukautta. (Hesarissa oli tästä timanttijuttu pari vuotta sitten. Oli häkellyttävää luettavaa). 

Nenäpäiväkeräysten ja median jutut vääristävät kuvaa kehityksestä. Hyvä uutinen ei kiinnosta ja keräyksiä varten ei tietenkään tehdä juttuja vaurastuvasta keskiluokasta tai GDP.n vuosittaisesta kasvusta.

Tässä tylsiä lukuja ja käppyröitä Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvuluvuista. Ei tarvitse perehtyä jos haluaa pitää ennakkoluulonsa.

https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?locations=ZG

Siis mitkä ennakkoluulot? Postaamasi BKT-käppyrä juurikin kuvaa Saharan etelänpuoleisen Afrikan tilannetta hyvin. Talouskasvua tällä hetkellä hieman yli 2%. Se on surkea luku. Terveen ja eteenpäin menevän kehittyvän maan pitäisi pyrkiä 6-10% talouskasvuun. Tuo 2% on pienempi kuin sikäläisten valtionvelkojen korot. Ei hyvältä näytä.   

Milloin Suomessa muka on ollut BKT kasvu 6-10%. Keskimäärin taitaa olla kolmen prossan hujakoilla ollut iät ajat Hyvinä Aikoina. Kuten huomasit varmaan useissa maissa Afrikassa lukema on suurempi kuin se Suomessa on ollut.

Sotien jälkeisistä vuosikymmenista 70-luvun alkuun/puoliväliin. Toki mukaan mahtui myös matalamman kasvun vuosia. 

En usko että 2020-luvun Afrikan ja 50-luvun Suomen vertaaminen on kovinkaan järkevää. Tai voi niitä mielenkiinnosta verrata muttei siitä tule hullua hurskaammaksi. Ihan jo tilastotieteellisesti vertaus on ongelmallinen, sillä aikakaudet ovat niin erilaisia. Pitää pitää myös mielessä tuo mitä tuossa aikaisemmin kirjoitinkin. 50-70-luvulla Suomi ei pystynyt "kopioimaan" teknologiaa ja kehitystä muualta, sillä sitä ei yksinkertaisesti ollut. Rautalangasta väännettynä: on eri asia ostaa kännykkä kuin kehittää se.  Nykyisillä afrikkalaisilla on täysin erilaiset mahdollisuudet kiriä kehittyneiden maiden etumatkaa kiinni koska he voivat "ostaa kännykän" sillä se on jo kehitetty. 

Afrikan talouskasvun pääasiallinen jarru on heikot instituutiot, heimojen/klaanien jakama väestö ja mielestäni myös meikäläistä heikompi työmoraali. Näitä asioita ei voi korjata rahalla. 

Vierailija kirjoitti:

Pöh 0/5 mutta menköön.

Suurten ikäluokkien ( 1946-1964) vanhemmat olivat syntyneet suunnilleen 1920- 1940 ja noilla paikkeilla. Mitä luulet kuinka hyviä ehkäisykeinoja täysselibaattia lukuunottamatta tuolloin oli ja kuinka helposti jossain perähikiällä saatavissa.

Moni akka ois varmasti ihan mielellään ollut vähemmillä lapsilla ja äijäkin.

Sorry, mutta Suomessa suurilla ikaluokilla tarkoitetaan 1945-1950 valilla syntyneita henkiloita. Faktat kannattaa olla hallussa kun juttujaan talle palstalle laittelee. Se uskottavuus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkeellisissa savupirteissä pantiin aivan surutta paljaalla, vaikkeivat rahat riittäneet kunnolla edellistenkään lapsien ruokkimiseen ja kouluttamiseen. ÄO oli keskimäärin ehkä tasolla 75.

Millähän muulla olis pantu kuin paljaalla? Kortsuja olis pitäny hakea jostain ison kaupungin apteekista...

No sitten ei tartte panna ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Pillereitä ei uskallettu syödä ”myrkkyjen” pelossa, eikä niitä toki aina ole ollutkaan. Uskonnolliset syyt rehottivat ja maatalouteen tarvittiin tekijöitä.

Ehkäisypillerit tulivat vasta 1960-luvulla, ei silloin ollut niitä kun suuria ikäluokkia tehtiin.