Miksi suurten ikäluokkien vanhemmat lisääntyivät holtittomasti?
Mikä vaivasi suurten ikäluokkien vanhempia. Oliko näiden alkukantaisten suomalaisten älykkyys niin alhaisella tasolla, etteivät tajunneet lisäävänsä maailman ja Suomen väkilukua kestämättömälle tasolle?
Johtuiko se uskonnon sumutuksesta? Oliko geeniperimä lähempänä apinaihmistä?
Kommentit (84)
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No herranjestas. Etkö oo ollut hereillä historian tunneilla? Onko talvisota ja jatkosota tuttuja tapahtumia? Jälleenrakennus?
Olen ollut hereillä historian tunneilla. Miten talvisota ja jatkosota liittyvät siihen, ettei silkkaa typeryyttä viitsitä käyttää ehkäisyä?
Väännetään rautalangasta. Harva haluaa tehdä lapsia sodan keskelle ja sitä ennen koko 30-luku oli aikamoista epävarmuuden aikaa. Oli siis paljon patoutunutta tarvetta jälkikasvun osalle. Kun itsenäisyys oli saatu turvattua, oli muutoinkin painetta saada kansalaisten määrää ylöspäin, jotta hyvinvointivaltiossa pyörät pyörii.
Ok. Mutta ennen vuotta 1918 Suomi eli miltei täydessä rauhan tilassa yli sata vuotta. Engelsmannit kävi Viaporia ja Bomarsundia pommittelemassa. Mutta muuten Suomi sai olla aivan rauhassa. Miksi ne alkusuomalaiset silloinkin tekivät jopa enemmän lapsia per eukko kuin ns. suurten ikäluokkien vanhemmat? Olihan ne suomalaisia, eikä afrikkalaisia, joten olis niiden luullut käsittävän?
Mitkä ihmeen alkusuomalaiset vuonna 1918? Aikaisemmin ei ollut eläkkeitä, ei hyvinvointivaltiota, ei taikaseinää. Lapset oli se eläke, apu, yrityksen/tilan työvoima.
Ok. Kouluttamattomuus, valtion tukien puute, köyhyys ja teknologian alkeellisuus on siis syy. Ainakin jos kyseessä ovat entisajan suomalaiset. Nykypäivän afrikkalaisille ne eivät monen mielipiteen mukaan ole.
Tukea ja teknologiaa on kyllä Afrikkaan tarjolla. Ei vain oikein kasva siellä korkoa.
Oletko käynyt asiaa pitemmän ajanjakson aikana tarkkailemassa, vai mistä tiedät? Minä olen, Afrikassa ja Aasiassa kehitysmaissa. Edistystä tapahtuu aivan silmin nähden jos käy vaikka 10 v. välein.
Toki. Aluekohtaiset erot ovat tosin valtavia. Esimerkiksi Botswana menee kovaa vauhtia eteenpäin mutta sitten siellä on näitä alueita joilla jo se on suuri saavutus, että jääkaappi saadaan pysymään päällä pari kuukautta. (Hesarissa oli tästä timanttijuttu pari vuotta sitten. Oli häkellyttävää luettavaa).
Nenäpäiväkeräysten ja median jutut vääristävät kuvaa kehityksestä. Hyvä uutinen ei kiinnosta ja keräyksiä varten ei tietenkään tehdä juttuja vaurastuvasta keskiluokasta tai GDP.n vuosittaisesta kasvusta.
Tässä tylsiä lukuja ja käppyröitä Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvuluvuista. Ei tarvitse perehtyä jos haluaa pitää ennakkoluulonsa.
https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?locations=ZG
Siis mitkä ennakkoluulot? Postaamasi BKT-käppyrä juurikin kuvaa Saharan etelänpuoleisen Afrikan tilannetta hyvin. Talouskasvua tällä hetkellä hieman yli 2%. Se on surkea luku. Terveen ja eteenpäin menevän kehittyvän maan pitäisi pyrkiä 6-10% talouskasvuun. Tuo 2% on pienempi kuin sikäläisten valtionvelkojen korot. Ei hyvältä näytä.
Isompi se silti on kuin Suomessa viimeisen 10v aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset eivät tuolloin vain kieltäytyneet seksistä kuten nykyään?
Miksi olisivat kieltäytyneet? Munansaanti oli siihen aikaan ainoa asia, mikä piristi ankeaa arkea.
Seksi oli = aviollinen velvollisuus. Aviossa ollessa naista ei voinut raiskata koska miehellä oli oikeus saada aina kun panetti. Jos muuten niin väkisin, ja jos niin kävi niin se oli sitten naisen oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Pillereitä ei uskallettu syödä ”myrkkyjen” pelossa, eikä niitä toki aina ole ollutkaan. Uskonnolliset syyt rehottivat ja maatalouteen tarvittiin tekijöitä.
=====
Suuret ikäluokat syntyivät 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa. Ehkäisypillerit keksittiin 1960-luvulla. Pillereitä ei syöty, koska niitä ei ollut. Kondomit olivat huonolaatuisia ja kalliita, ja niitä ei saanut kuin apteekista.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No herranjestas. Etkö oo ollut hereillä historian tunneilla? Onko talvisota ja jatkosota tuttuja tapahtumia? Jälleenrakennus?
Olen ollut hereillä historian tunneilla. Miten talvisota ja jatkosota liittyvät siihen, ettei silkkaa typeryyttä viitsitä käyttää ehkäisyä?
Väännetään rautalangasta. Harva haluaa tehdä lapsia sodan keskelle ja sitä ennen koko 30-luku oli aikamoista epävarmuuden aikaa. Oli siis paljon patoutunutta tarvetta jälkikasvun osalle. Kun itsenäisyys oli saatu turvattua, oli muutoinkin painetta saada kansalaisten määrää ylöspäin, jotta hyvinvointivaltiossa pyörät pyörii.
Ok. Mutta ennen vuotta 1918 Suomi eli miltei täydessä rauhan tilassa yli sata vuotta. Engelsmannit kävi Viaporia ja Bomarsundia pommittelemassa. Mutta muuten Suomi sai olla aivan rauhassa. Miksi ne alkusuomalaiset silloinkin tekivät jopa enemmän lapsia per eukko kuin ns. suurten ikäluokkien vanhemmat? Olihan ne suomalaisia, eikä afrikkalaisia, joten olis niiden luullut käsittävän?
Mitkä ihmeen alkusuomalaiset vuonna 1918? Aikaisemmin ei ollut eläkkeitä, ei hyvinvointivaltiota, ei taikaseinää. Lapset oli se eläke, apu, yrityksen/tilan työvoima.
Ok. Kouluttamattomuus, valtion tukien puute, köyhyys ja teknologian alkeellisuus on siis syy. Ainakin jos kyseessä ovat entisajan suomalaiset. Nykypäivän afrikkalaisille ne eivät monen mielipiteen mukaan ole.
Tukea ja teknologiaa on kyllä Afrikkaan tarjolla. Ei vain oikein kasva siellä korkoa.
Oletko käynyt asiaa pitemmän ajanjakson aikana tarkkailemassa, vai mistä tiedät? Minä olen, Afrikassa ja Aasiassa kehitysmaissa. Edistystä tapahtuu aivan silmin nähden jos käy vaikka 10 v. välein.
Toki. Aluekohtaiset erot ovat tosin valtavia. Esimerkiksi Botswana menee kovaa vauhtia eteenpäin mutta sitten siellä on näitä alueita joilla jo se on suuri saavutus, että jääkaappi saadaan pysymään päällä pari kuukautta. (Hesarissa oli tästä timanttijuttu pari vuotta sitten. Oli häkellyttävää luettavaa).
Nenäpäiväkeräysten ja median jutut vääristävät kuvaa kehityksestä. Hyvä uutinen ei kiinnosta ja keräyksiä varten ei tietenkään tehdä juttuja vaurastuvasta keskiluokasta tai GDP.n vuosittaisesta kasvusta.
Tässä tylsiä lukuja ja käppyröitä Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvuluvuista. Ei tarvitse perehtyä jos haluaa pitää ennakkoluulonsa.
https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?locations=ZG
Siis mitkä ennakkoluulot? Postaamasi BKT-käppyrä juurikin kuvaa Saharan etelänpuoleisen Afrikan tilannetta hyvin. Talouskasvua tällä hetkellä hieman yli 2%. Se on surkea luku. Terveen ja eteenpäin menevän kehittyvän maan pitäisi pyrkiä 6-10% talouskasvuun. Tuo 2% on pienempi kuin sikäläisten valtionvelkojen korot. Ei hyvältä näytä.
Isompi se silti on kuin Suomessa viimeisen 10v aikana.
Hyvät hyssykät sentään :D
Villi veikkaukseni on, että talouspuolen asiat eivät ehkä ole vahvinta osaamisaluettasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilisien ja muiden tukien perässä.
Tämä on oikea vastaus, vaikka onkin saanut vähä-älyisiltä mammoilta ja papoilta alanuolia.
Myös pankista sai lainavapaita vuosia jokaista lasta kohden.
Ei vielä suurten ikäluokkien syntyessä. Kaikenlaiset tuet saivat alkunsa vasta myöhemmin. Lapsilisä (joka oli huvin hyvin pieni) syntyi 1948 - sopivasti suurien ikäluokkien jälkeen. Juurikin siksi, että lapsien lukumäärä perheissä lähti pienenemään.
Vierailija kirjoitti:
Tietosi on ap aivan hunginkolla! Kuulun suuriin ikäluokkiin, niinkuin sisareni myös , samoin mieheni sisaret . Kaikilla on lapsia vain 2-3 ,ja joillakin ei yhtään. Ei suuret ikäluokat lisääntyneet mitenkään ”holtittomast” . Itse ole nuorimmasta päästä ja näppärästi hain e-pillereitä alettuani seurustelemaan 18-vuotiaana nykyisen mieheni kanssa. Meilläkin on 2 lasta.
Kuulut suuriin ikäluokkiin ja ap kuulutti suurten ikäluokkien vanhempia, miksi eivät ehkäisseet. Jokainen tietää, ettei ollut keinoja tai ne olivat hankalia hankkia.
Suuriin ikäluokkiin katsotaan he, jotka syntyivät sodan jälkeen eli 1946- 1950 syntyneet.
Paljonko sinulla tai miehelläsi on sisaruksia? Se vastaa paremmin kysymykseen.
Sota oli ohi ja tavallaan suuret ikäluokat pelastivat väestökadon, koska sota vei noin 95 000 ihmistä hautaan.
Provo ja dissaava kysymyksenasettelu. Vastaan kuitenkin asiallisesti. Ns. suuret ikäluokat saivat alkunsa lähinnä siksi, että takana oli raskaat sotavuodet jotka jättivät henkiset jäljet ihmisiin. Monille ihmisille ja perheille elämä alkoi 1945 jälkeen ikään kuin vuodesta 0. Ne asiat jotka olivat "tauolla" sotavuosien aikaan esim. avioliitot, lapset, perheen perustamiset olivat useimmille ihmisille keino unohtaa ne sotavuodet. Suomi oli vielä 1945 jälkeen maatalousvaltio ja suurin osa väestöstä asui vielä maaseudulla. Majatalot olivat suurempilapsia kuin kaupunkien perheet. Varmasti tähän vaikutti erilainen tietämys ehkäisystä maaseudun ja kaupunkien väestöllä. Maaseudulla runsaslapsiset perheet olivat myös = työvoimaa. Maaseudulla lapset ottivat osaa perheen töihin. Koulua käytiin siinä sivussa, yleensä vaan 6 luokkaa. Sotavuodet oli myös verottanut väestöstä. Erityisesti nuoria naisia oli paljon enemmän kuin 20-30 vuotiaita miehiä. Eikä tuolloin tunnettu termiä "globaali väestönkasvu". Suomen väestöhän oli 40- ja 50-luvulla alle 4 miljoonaa. On älyllisesti epärehellistä syyttää tuon aikakauden väestöpiikistä maailman väestönkasvukriiseillä. Suomessa ei ole koskaa maan pinta-ala huomioiden ollut liikaa väestöä eikä suomalaiset ole syntyvyydellään väestöongelma. Oikeastaan päinvastoin kun maassamme tulee olemaa työväestöongelma tulevaisuuden veronmaksajina + eläkkeiden rahoittajina.
Maailman väestöongelma kasvaa Afrikassa jossa mantereen väestö on 2,5x 2050. Syyt tähän ovat niin suuret ettei mahdu tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No herranjestas. Etkö oo ollut hereillä historian tunneilla? Onko talvisota ja jatkosota tuttuja tapahtumia? Jälleenrakennus?
Olen ollut hereillä historian tunneilla. Miten talvisota ja jatkosota liittyvät siihen, ettei silkkaa typeryyttä viitsitä käyttää ehkäisyä?
Väännetään rautalangasta. Harva haluaa tehdä lapsia sodan keskelle ja sitä ennen koko 30-luku oli aikamoista epävarmuuden aikaa. Oli siis paljon patoutunutta tarvetta jälkikasvun osalle. Kun itsenäisyys oli saatu turvattua, oli muutoinkin painetta saada kansalaisten määrää ylöspäin, jotta hyvinvointivaltiossa pyörät pyörii.
Se nyt oli sodan aikana ihan sattumaa, osuiko loma lisääntymisen kannalta sopivaan aikaan. Kyllähän niinä vuosina naimisiin menneet varmasti halusivat lapsia. Sitten sodan jälkeen kun pääsi pysyvästi samaan sänkyyn, niin tietysti lapsia alkoi tulla nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pillereitä ei uskallettu syödä ”myrkkyjen” pelossa, eikä niitä toki aina ole ollutkaan. Uskonnolliset syyt rehottivat ja maatalouteen tarvittiin tekijöitä.
Mitä ihmeen ehkäisypillereitä oli 1940-luvulla?
Kysyt vaikka siin lukee selvästi ettei pillereitä ole aina ollut, ja tallukat vielä yläpeukuttaa :D kyllä pitäs luovuttaa tämän palstan kanssa!
No juuri siksi kysyn, että edellisessä kommentissa ihmeteltiin, että pillereitä ei uskallettu syödä myrkkyjen pelossa EIKÄ NIITÄ TOKI AINA OLE OLLUTKAAN. Jos ihmettelee suurten ikäluokkien vanhempien ehkäisyä 1940-luvulla, niin silloin pitäisi olla tietoa edes siitä, että tuohon aikaan ei ehkäisypillereitä ollut, ei myrkyillä eikä ilman. Joten miksi siis olettaa, että naiset tuohon aikaan olivat niin hienohelmoja, että ei pillerit kelvanneet.
Missään ei lue että puhumme juuri/ vain 40- luvusta. Silloin ei vielä pillereitä ollut kuten kommentti kertoi, ja 60- luvun suuren syntyvyyden aikaan taas oli, mutta niitä karsastettiin ja saatavuuskin oli saloilla huono.
Otsikossa puhutaan suurten ikäluokkien vanhemmista ja suuret ikäluokat syntyivät 1940-luvulla. Toki heillä saattoi olla sisaruksia myös 1930- ja 1950-luvuilla, mutta jos me puhumme suurten ikäluokkien vanhempien lisääntymishygieniasta, niin miksi ihmeessä ottaisimme esimerkit 1960-luvulta, jolloin aniharva suurten ikäluokkien vanhemmista enää lisääntyi.
Joo, tämä on ihan selkeästi suomalaisten aiheuttama ongelma tämäkin. Eiköhän nosteta veroja.
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni sanoi ihan suoraan ennen kuolemaansa että ei hän olisi niin montaa lasta halunnut mutta kun niitä vaan tuli. Ehkäisyä ei ollut ja siihen aikaan ei mieheltä seksiä voinut kieltää.
Raiskaus avioliitossa ei ollut tuomittava rikos tuolloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No herranjestas. Etkö oo ollut hereillä historian tunneilla? Onko talvisota ja jatkosota tuttuja tapahtumia? Jälleenrakennus?
Olen ollut hereillä historian tunneilla. Miten talvisota ja jatkosota liittyvät siihen, ettei silkkaa typeryyttä viitsitä käyttää ehkäisyä?
Väännetään rautalangasta. Harva haluaa tehdä lapsia sodan keskelle ja sitä ennen koko 30-luku oli aikamoista epävarmuuden aikaa. Oli siis paljon patoutunutta tarvetta jälkikasvun osalle. Kun itsenäisyys oli saatu turvattua, oli muutoinkin painetta saada kansalaisten määrää ylöspäin, jotta hyvinvointivaltiossa pyörät pyörii.
Ok. Mutta ennen vuotta 1918 Suomi eli miltei täydessä rauhan tilassa yli sata vuotta. Engelsmannit kävi Viaporia ja Bomarsundia pommittelemassa. Mutta muuten Suomi sai olla aivan rauhassa. Miksi ne alkusuomalaiset silloinkin tekivät jopa enemmän lapsia per eukko kuin ns. suurten ikäluokkien vanhemmat? Olihan ne suomalaisia, eikä afrikkalaisia, joten olis niiden luullut käsittävän?
Mitkä ihmeen alkusuomalaiset vuonna 1918? Aikaisemmin ei ollut eläkkeitä, ei hyvinvointivaltiota, ei taikaseinää. Lapset oli se eläke, apu, yrityksen/tilan työvoima.
Ok. Kouluttamattomuus, valtion tukien puute, köyhyys ja teknologian alkeellisuus on siis syy. Ainakin jos kyseessä ovat entisajan suomalaiset. Nykypäivän afrikkalaisille ne eivät monen mielipiteen mukaan ole.
Tukea ja teknologiaa on kyllä Afrikkaan tarjolla. Ei vain oikein kasva siellä korkoa.
Oletko käynyt asiaa pitemmän ajanjakson aikana tarkkailemassa, vai mistä tiedät? Minä olen, Afrikassa ja Aasiassa kehitysmaissa. Edistystä tapahtuu aivan silmin nähden jos käy vaikka 10 v. välein.
Toki. Aluekohtaiset erot ovat tosin valtavia. Esimerkiksi Botswana menee kovaa vauhtia eteenpäin mutta sitten siellä on näitä alueita joilla jo se on suuri saavutus, että jääkaappi saadaan pysymään päällä pari kuukautta. (Hesarissa oli tästä timanttijuttu pari vuotta sitten. Oli häkellyttävää luettavaa).
Nenäpäiväkeräysten ja median jutut vääristävät kuvaa kehityksestä. Hyvä uutinen ei kiinnosta ja keräyksiä varten ei tietenkään tehdä juttuja vaurastuvasta keskiluokasta tai GDP.n vuosittaisesta kasvusta.
Tässä tylsiä lukuja ja käppyröitä Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvuluvuista. Ei tarvitse perehtyä jos haluaa pitää ennakkoluulonsa.
https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?locations=ZG
No ei mene vahvasti. Tätä tarkoitinkin. Piikki on auki ja rahaa palaa ja mikään ei muutu . Mikrotasolla kummiperheesi varmaan onkin rikastunut kun olet antanut sinne parikymppiä, mutta valtiotasolla kaikki ennallaan.
Miksi ne oli huolissaan 19 18 tapahtumista, kuoliko muka sisällissodassa paljon miehiä?
Ja miksi väestöliiton tavoite oli 5 lasta per perhe? Ihan vaan siksi että saadaan lisää porukkaa tänne?
Aika hyvät palkat ollu 40-luvulla, kun 5 lasta voi elättää... Kun sotakorvaus töitä tehtiin niin saiko siitä palkkaa?
Tyhmät kysymykset tyhmältä :D
Suurten ikäluokkien vanhemmat ja heidän lapsensa eli suuret ikäluokat ovat kasvattaneet Suomesta hyvinvointivaltion. Saamme olla kiitollisia kaikesta. Työtä ei kukaan vieroksunut sodan jälkeen ja sitä oli myös kaikille. Työtä riitti ja kelpasi aina 80- luvulle saakka.
Nyt on toisin monet asiat.
Olen lukenut hiljattain aikalaisten muisteloita ja kertomuksia sota- ajalta ja sen jälkeiseltä ajalta Kuopiossa. Nykyihmiset eivät pärjäisi päivääkään sellaisissa olosuhteissa. Kolmen huoneen asunnossa saatettiin asua niin, että isä, äiti ja kaksi lasta asui yhdessä, toisessa huoneessa asui äidin veljen leski ja lapsi, kolmannessa asui alivuokralaisena kaksi ulkopuolista veljestä.
Myös asunto, jossa oli hellahuone ja huone toisessa asui alivuokralainen tai kaksi. Eikä kukaan valittanut mistään.
Mitä meillä on opittavaa noista ajoista?
Lakanalle oli ainoa keino. Ja pitihän niiden ammutujen tilalle vähän tehdä, kun oli pienempi sakki tekemässä.
Ap:lla taisi tässä olla tarkoitus kautta rantain todistaa, että Afrikan väestönräjähdys on verrattavissa Suomen suuriin ikäluokkiin. On kuitenkin niin, ap:n tekemä vertaus on erittäin epälooginen, niin kuin se tässä langassa moneen kertaan todistettiin, ja lisäksi se osoittaa hämmentävän suurta tiedon ja ymmärryksen puutetta mitä tulee väestönkehitykseen ja kansantalouteen.
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No herranjestas. Etkö oo ollut hereillä historian tunneilla? Onko talvisota ja jatkosota tuttuja tapahtumia? Jälleenrakennus?
Olen ollut hereillä historian tunneilla. Miten talvisota ja jatkosota liittyvät siihen, ettei silkkaa typeryyttä viitsitä käyttää ehkäisyä?
Väännetään rautalangasta. Harva haluaa tehdä lapsia sodan keskelle ja sitä ennen koko 30-luku oli aikamoista epävarmuuden aikaa. Oli siis paljon patoutunutta tarvetta jälkikasvun osalle. Kun itsenäisyys oli saatu turvattua, oli muutoinkin painetta saada kansalaisten määrää ylöspäin, jotta hyvinvointivaltiossa pyörät pyörii.
Ok. Mutta ennen vuotta 1918 Suomi eli miltei täydessä rauhan tilassa yli sata vuotta. Engelsmannit kävi Viaporia ja Bomarsundia pommittelemassa. Mutta muuten Suomi sai olla aivan rauhassa. Miksi ne alkusuomalaiset silloinkin tekivät jopa enemmän lapsia per eukko kuin ns. suurten ikäluokkien vanhemmat? Olihan ne suomalaisia, eikä afrikkalaisia, joten olis niiden luullut käsittävän?
Mitkä ihmeen alkusuomalaiset vuonna 1918? Aikaisemmin ei ollut eläkkeitä, ei hyvinvointivaltiota, ei taikaseinää. Lapset oli se eläke, apu, yrityksen/tilan työvoima.
Ok. Kouluttamattomuus, valtion tukien puute, köyhyys ja teknologian alkeellisuus on siis syy. Ainakin jos kyseessä ovat entisajan suomalaiset. Nykypäivän afrikkalaisille ne eivät monen mielipiteen mukaan ole.
Tukea ja teknologiaa on kyllä Afrikkaan tarjolla. Ei vain oikein kasva siellä korkoa.
Oletko käynyt asiaa pitemmän ajanjakson aikana tarkkailemassa, vai mistä tiedät? Minä olen, Afrikassa ja Aasiassa kehitysmaissa. Edistystä tapahtuu aivan silmin nähden jos käy vaikka 10 v. välein.
Toki. Aluekohtaiset erot ovat tosin valtavia. Esimerkiksi Botswana menee kovaa vauhtia eteenpäin mutta sitten siellä on näitä alueita joilla jo se on suuri saavutus, että jääkaappi saadaan pysymään päällä pari kuukautta. (Hesarissa oli tästä timanttijuttu pari vuotta sitten. Oli häkellyttävää luettavaa).
Nenäpäiväkeräysten ja median jutut vääristävät kuvaa kehityksestä. Hyvä uutinen ei kiinnosta ja keräyksiä varten ei tietenkään tehdä juttuja vaurastuvasta keskiluokasta tai GDP.n vuosittaisesta kasvusta.
Tässä tylsiä lukuja ja käppyröitä Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvuluvuista. Ei tarvitse perehtyä jos haluaa pitää ennakkoluulonsa.
https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?locations=ZG
Siis mitkä ennakkoluulot? Postaamasi BKT-käppyrä juurikin kuvaa Saharan etelänpuoleisen Afrikan tilannetta hyvin. Talouskasvua tällä hetkellä hieman yli 2%. Se on surkea luku. Terveen ja eteenpäin menevän kehittyvän maan pitäisi pyrkiä 6-10% talouskasvuun. Tuo 2% on pienempi kuin sikäläisten valtionvelkojen korot. Ei hyvältä näytä.
Milloin Suomessa muka on ollut BKT kasvu 6-10%. Keskimäärin taitaa olla kolmen prossan hujakoilla ollut iät ajat Hyvinä Aikoina. Kuten huomasit varmaan useissa maissa Afrikassa lukema on suurempi kuin se Suomessa on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne oli huolissaan 19 18 tapahtumista, kuoliko muka sisällissodassa paljon miehiä?
Ja miksi väestöliiton tavoite oli 5 lasta per perhe? Ihan vaan siksi että saadaan lisää porukkaa tänne?
Aika hyvät palkat ollu 40-luvulla, kun 5 lasta voi elättää... Kun sotakorvaus töitä tehtiin niin saiko siitä palkkaa?
Tyhmät kysymykset tyhmältä :D
Elintaso oli ihan eri kuin nyt, iso perhe mahtui pienempään asuntoon kuin pieni perhe nykyään. Ei ollut lapsilla omia huoneita eikä kaikkia mahdollisia hilavitkuttimia tai merkkivaatteita. Sotakorvaustöistä sai normaalisti palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne oli huolissaan 19 18 tapahtumista, kuoliko muka sisällissodassa paljon miehiä?
Ja miksi väestöliiton tavoite oli 5 lasta per perhe? Ihan vaan siksi että saadaan lisää porukkaa tänne?
Aika hyvät palkat ollu 40-luvulla, kun 5 lasta voi elättää... Kun sotakorvaus töitä tehtiin niin saiko siitä palkkaa?
Tyhmät kysymykset tyhmältä :DElintaso oli ihan eri kuin nyt, iso perhe mahtui pienempään asuntoon kuin pieni perhe nykyään. Ei ollut lapsilla omia huoneita eikä kaikkia mahdollisia hilavitkuttimia tai merkkivaatteita. Sotakorvaustöistä sai normaalisti palkkaa.
Ok kiitos. Asun alueella, jonne nämä talot on rakennettu 1946--->juurikin niille perheille, joiden isä kävi tehtaalla työssä, joissa rakennettiin sotakorvaus teollisuutta.
Siis mitkä ennakkoluulot? Postaamasi BKT-käppyrä juurikin kuvaa Saharan etelänpuoleisen Afrikan tilannetta hyvin. Talouskasvua tällä hetkellä hieman yli 2%. Se on surkea luku. Terveen ja eteenpäin menevän kehittyvän maan pitäisi pyrkiä 6-10% talouskasvuun. Tuo 2% on pienempi kuin sikäläisten valtionvelkojen korot. Ei hyvältä näytä.