Mitä teillä tuilla elävillä ei ole mitä keskiluokalla on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanha kaverini putosi kerran 3-4 kk ajaksi tukiverkon ulkopuolelle. Hän bunkkasi kavereiden kimppakämpän keittiössä, söi dyykkaamiaan ruokia. Budjetti hänellä oli kuulemma luokkaa 20€/kk. Siis kaksi kymppiä. Omaisuus mahtui kahteen kassiin.

Ja hän muistelee tuota aikaa vapauttavimpana kokemuksena elämässään. Hän vain toteaa nykyisin, että selviytyy tiukassa paikassa mistä tahansa.

Mulla oli sama juttu opiskeluaikoina vähän aikaa. Keräsin pulloja ja tein ruoaksi raakana paistettuja perunoita ja makkaraa. Välillä makaronia, sipulia ja makkaraa. Siitä jäi kammo ja en koskaan enää sen jälkeen ole törsännyt rahaa.

Kaupat taitaa lukita roskiksensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokaa, hiustehoitoainetta, kampaaja

Minulla työssä käyvälläkään ei ole mitään mainitsemaasi. Työterveyshuolto kattaa vain lakisääteisen. Eli minun on haettava sairaslomatodistuksetkin julkiselta terveysasemalta.

Ei ole myöskään mitään lounareita, virkistysseteleitä, puhelimia, autoja..

Työterveyshuollosta sen verran, että et kuitenkaan joudu odottaamaan 1,5 kuukautta lääkäriaikaa!

Se lakisääteinen useimmiten tarkoittaa terveydenhoitajan tekemää terveystarkastusta eli ihan samassa jonossa tämä ihminen todennäköisesti kanssasi odottaa pääsyä kunnalliseen terveydenhuoltoon. Jos haluat sh:n /th:n tekemään terveystarkastukseen varaa aika terveyskeskukseen jonot hoitajille ovat yleensä lyhempiä kuin lääkärinvastaanotolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun omaan tuttavapiiriin vertaa, niin minulla ei ole 250-neliöistä arkkitehdin suunnittelemaa omakotitaloa, jossa marmorilattiat ja saunaosastolla kaikki hienoudet. Asun kerrostaloasunnossa, vaikkakin keskeisemmin kuin parempituloiset kaverini. Oikeastaan asun mieluummin tässä kuin heidän linnoissaan, joiden ylläpito on itseasiassa melkoinen show.

Minulla ei myöskään ole siis omaa kuntosalihuonetta eikä muutakaan harrastehuonetta, joka parempituloisilta kavereilta löytyy kaikilta. Sellainen voisi olla kiva. Toisaalta syön paremmin kuin useimmat kavereistani, koska työ ei vie yhtä paljon aikaa, eikä myöskään asunnon ylläpito. Ehdin kokata hyviä ruokia itse.

Minulla ei ole varaa hienoimpiin viineihin eikä japanilaiseen viskiin, mutta enpä oikeasta enää käytä alkoholia muutenkaan, joten ei haittaa. Lapsillani ei ole omia mautoja eikä ratsastusharrastusta, kuten parempituloisempien kavereideni lapsilla, mutta eivät ole niitä edes kaivanneet.

Tässäpä joitakin asioita, joita minä olen näköjään jäänyt paitsi rahan puutteen vuoksi.

Ei noita ole KESKItuloisillakaan.

Otsikossa puhuttiin keskiluokasta. Ei keskiluokkaan nykyisin pelkillä keskituloilla pääse. :)

Siinä tapauksessa aloitus on tehty väärin, koska siinä on rinnastettu tuilla elävät keskiluokkaan. Keskituloinen = keskiluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun omaan tuttavapiiriin vertaa, niin minulla ei ole 250-neliöistä arkkitehdin suunnittelemaa omakotitaloa, jossa marmorilattiat ja saunaosastolla kaikki hienoudet. Asun kerrostaloasunnossa, vaikkakin keskeisemmin kuin parempituloiset kaverini. Oikeastaan asun mieluummin tässä kuin heidän linnoissaan, joiden ylläpito on itseasiassa melkoinen show.

Minulla ei myöskään ole siis omaa kuntosalihuonetta eikä muutakaan harrastehuonetta, joka parempituloisilta kavereilta löytyy kaikilta. Sellainen voisi olla kiva. Toisaalta syön paremmin kuin useimmat kavereistani, koska työ ei vie yhtä paljon aikaa, eikä myöskään asunnon ylläpito. Ehdin kokata hyviä ruokia itse.

Minulla ei ole varaa hienoimpiin viineihin eikä japanilaiseen viskiin, mutta enpä oikeasta enää käytä alkoholia muutenkaan, joten ei haittaa. Lapsillani ei ole omia mautoja eikä ratsastusharrastusta, kuten parempituloisempien kavereideni lapsilla, mutta eivät ole niitä edes kaivanneet.

Tässäpä joitakin asioita, joita minä olen näköjään jäänyt paitsi rahan puutteen vuoksi.

Ei noita ole KESKItuloisillakaan.

Otsikossa puhuttiin keskiluokasta. Ei keskiluokkaan nykyisin pelkillä keskituloilla pääse. :)

1 900-6 400 eur ennen veroja. Kyllä noilla rajoilla keskiluokkaan kuuluu suurin osa työssäkäyvistä. Ja huomaa, että alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka lasketaan myös keskiluokkaan. Lähde

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html

Sitä itsekin mietin.

Ehkä tärkeintä on säästöt, ei ole stressiä jos auto tai joku kodinkone menee rikki koska on varaa korjauttaa.

On laadukkaampia kalusteita, vaatteita ja harrastusvälineitä, mutta en kokisi että noilla on juurikaan merkitystä. Naisille laadukkaat puitteet tuntuvat olevan tärkeämmät.

Jos tippuisin nyt elämään tuilla niin eipä elämä siitä juurikaan muuttuisi. Melkeinpä kaikki lisä mitä palkalla on sellaista kivaa extraa josta voisi yhtä hyvin luopuakin.

Taloudellista mielenrauhaa meillä ei ole.

Jatkuva stressi laskujen maksamisesta yms.

Tarvittavaa terveydenhuoltoa, jolla helpottaa omaa tilannetta. Jos on vaikeampi ongelma, ensimmäisen tk-lääkärin kanssa harvoin tärppää. Olen lopulta hoitanut ongelmani itse yrityksen ja erehdyksen kautta, koska onnekseni ei ole ollut kyse asioista mihin tarvitsee lääkitystä tai muuta hoitoa johon terveydenhuolto on portinvartijana. Siksi en varmaankaan ole köyhä jonain päivänä. Olen siis tuilla eläessäni tehnyt työtä joka kuuluu lähtökohtaisesti korkean tason ammattilaisille. Osaava ammattilainen olisi toki varmasti tehnyt samat asiat nopeammin ja tehokkaammin, minulla on mennyt tuohon monta vuotta jotka olisi voinut käyttää hyödyllisemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Savukalaa

Miksei? Lohi maksaa 5-6 e kilo ja savustuspussi pari euroa. Siitä yksi ihminen syö 4-5 ateriaa. 

Missä sen kerrostaloasukas savustaa?

Tuo pussi laitetaan uuniin. LIesituuletin päälle niin ei tule käryä kuin muutamaksi minuutiksi kun pussin avaa. siistiä ja halpaa 

Tässä kämpässä on niin vanha liesituuletin, että vuokranantaja kieltää käyttämästä, koska siihen ei saa enää suodattimia. Edellisesä kämpässä ei edes ollut liesituuletinta. Välillä kärytän silti jotakin ja kärsin sitten pari päivää hajuista.

Muuta lainaa ei ole kuin opintolaina. Itse tosin en lainaa haluaisikaan, mutta ei sitä minulle myöskään myönnettäisi. En ole ollut ikinä vakituisessa työsuhteessa, tällä hetkellä olen työtön. Eli siis vuokralla on asuttava, ja jos ei satu saamaan kaupungin tai muuten halpaa asuntoa, joutuu makselemaan markkinahintaa siinä missä muutkin. Kalliit asumiskustannukset syövät säästöjä. Juuri nyt itselläni on ok tilanne, koska on säästöjä ja kohtuuhintainen asunto, mutta ei tämä ikuista ole.

Lemmikin hankkimista joutuu ihan tosissaan harkitsemaan, kun tulevaisuuden tuloista ei ole tietoa. Lapsia on turha miettiäkään, koska ei pystyisi takaamaan mitään pysyvyyttä. Niitä en onneksi haluakaan, mutta koiran haluaisin, ja mm. sitä varten olen säästänyt paljon. Nyt kun työttömyysjakso kuitenkin näyttää pitkittyvän, niin ei näitä säästöjä vielä uskalla koiraan laittaa.

Vierailija kirjoitti:

Sitä itsekin mietin.

Ehkä tärkeintä on säästöt, ei ole stressiä jos auto tai joku kodinkone menee rikki koska on varaa korjauttaa.

On laadukkaampia kalusteita, vaatteita ja harrastusvälineitä, mutta en kokisi että noilla on juurikaan merkitystä. Naisille laadukkaat puitteet tuntuvat olevan tärkeämmät.

Jos tippuisin nyt elämään tuilla niin eipä elämä siitä juurikaan muuttuisi. Melkeinpä kaikki lisä mitä palkalla on sellaista kivaa extraa josta voisi yhtä hyvin luopuakin.

Sama homma, jos jäisin työttömäksi nyt niin, vaikutus ei olisi suuri, koska minulla on jotain turvaverkkoja, pahan päivän varalle. Ensimmäiseksi tippuisin ansiosidonnaiselle. Pudotus olisi pehmeämpi, eikä vaikuttaisi paljoa tulotasoon. Seuraavaksi parin vuoden päästä peruspäivärahalle, asuntolainaa on, mutta niin vähän että peruspäivärahallakin lyhennys onnistuisi. Voisin joutua myymään osakkeita, jos en pärjäisi tai turvautumaan säästöihini. Voisin myös maksaa sen lainani pois, se tiputtaisi menoni todella pieniksi. Jos taas työni jatkuu, niin eläke kertyy koko ajan ja toivottavasti eläkkeellä ollessani turvaa tulotasoni, etten joudu kituuttamaan. Silloin todennäköisesti joudun niitä säästöjäni käyttämään, mutta velaton asunto pienentää menoja. Taloudellinen turva on minulle ensisijaisesti tuo kohta velaton kotini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä itsekin mietin.

Ehkä tärkeintä on säästöt, ei ole stressiä jos auto tai joku kodinkone menee rikki koska on varaa korjauttaa.

On laadukkaampia kalusteita, vaatteita ja harrastusvälineitä, mutta en kokisi että noilla on juurikaan merkitystä. Naisille laadukkaat puitteet tuntuvat olevan tärkeämmät.

Jos tippuisin nyt elämään tuilla niin eipä elämä siitä juurikaan muuttuisi. Melkeinpä kaikki lisä mitä palkalla on sellaista kivaa extraa josta voisi yhtä hyvin luopuakin.

Sama homma, jos jäisin työttömäksi nyt niin, vaikutus ei olisi suuri, koska minulla on jotain turvaverkkoja, pahan päivän varalle. Ensimmäiseksi tippuisin ansiosidonnaiselle. Pudotus olisi pehmeämpi, eikä vaikuttaisi paljoa tulotasoon. Seuraavaksi parin vuoden päästä peruspäivärahalle, asuntolainaa on, mutta niin vähän että peruspäivärahallakin lyhennys onnistuisi. Voisin joutua myymään osakkeita, jos en pärjäisi tai turvautumaan säästöihini. Voisin myös maksaa sen lainani pois, se tiputtaisi menoni todella pieniksi. Jos taas työni jatkuu, niin eläke kertyy koko ajan ja toivottavasti eläkkeellä ollessani turvaa tulotasoni, etten joudu kituuttamaan. Silloin todennäköisesti joudun niitä säästöjäni käyttämään, mutta velaton asunto pienentää menoja. Taloudellinen turva on minulle ensisijaisesti tuo kohta velaton kotini.

Työkkärissä otetaan erityisesti ansiosidonnaista saavat tikunnokkaan. Tarjotaan epätoivon vimmalla töitä, jotta henkilö joko menee töihin tai sitten tulee karenssi. Näin säästyy yhteiskunnan rahaa.

- Monenlaisia viihdykkeitä joita keskiluokkaisilla ystävillä on, kullakin oman maun mukaan: joku purjehtii, monet matkustelee paljon, jollain on koiria ja hevonen vuokratallipaikalla

- omistusasuntoa

- autoa

- laatuvaatteita

Mutta ei nuo puutteet arjessa niin haittaa, enemmän kiusaa nämä:

- ei ole turvallisuudentunnetta siitä että jos tulee joku yllätysmeno, niin siitä selviää

- hammaslääkäriin ei ole ollut varaa yli 10 vuoteen

- joudun ajattelemaan rahaa ja sen riittämään saamista koko ajan, se vie huomattavan osan ajattelukapasiteetista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokaa, hiustehoitoainetta, kampaajakäyntejä, uusia talvikenkiä (edelliset jo irvistelee), rintaliivejä (Changesta tai mistään muualtakaan), ravintolakäyntejä, elokuvakäyntejä... en mä jaksa edes luetella enempää.

No jos nyt jatkan sen verran, että työterveyshuoltoa ei ole. Terveyskeskuksessa asiani on ollut kesken jo neljännesvuoden. Ei ole lounasseteleitä, ei työsuhdepuhelinta, ei työsuhdeläppäriä, ei työsuhdebussilippua (meillä oli sellainenkin), ei virkistysseleleitä...

Ei kuule kaikilla työläisillä ole kattavaa työterveyshuoltoa. Olen työelämässä ja meillä ei ole noita mainitsemiasi lounasseteleitä, työsuhdepuhelimia, työsuhdeläppäreitä, työsuhdebussilippuja, virkistysseteleitä. Omat eväät on töissä mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä itsekin mietin.

Ehkä tärkeintä on säästöt, ei ole stressiä jos auto tai joku kodinkone menee rikki koska on varaa korjauttaa.

On laadukkaampia kalusteita, vaatteita ja harrastusvälineitä, mutta en kokisi että noilla on juurikaan merkitystä. Naisille laadukkaat puitteet tuntuvat olevan tärkeämmät.

Jos tippuisin nyt elämään tuilla niin eipä elämä siitä juurikaan muuttuisi. Melkeinpä kaikki lisä mitä palkalla on sellaista kivaa extraa josta voisi yhtä hyvin luopuakin.

Sama homma, jos jäisin työttömäksi nyt niin, vaikutus ei olisi suuri, koska minulla on jotain turvaverkkoja, pahan päivän varalle. Ensimmäiseksi tippuisin ansiosidonnaiselle. Pudotus olisi pehmeämpi, eikä vaikuttaisi paljoa tulotasoon. Seuraavaksi parin vuoden päästä peruspäivärahalle, asuntolainaa on, mutta niin vähän että peruspäivärahallakin lyhennys onnistuisi. Voisin joutua myymään osakkeita, jos en pärjäisi tai turvautumaan säästöihini. Voisin myös maksaa sen lainani pois, se tiputtaisi menoni todella pieniksi. Jos taas työni jatkuu, niin eläke kertyy koko ajan ja toivottavasti eläkkeellä ollessani turvaa tulotasoni, etten joudu kituuttamaan. Silloin todennäköisesti joudun niitä säästöjäni käyttämään, mutta velaton asunto pienentää menoja. Taloudellinen turva on minulle ensisijaisesti tuo kohta velaton kotini.

Työkkärissä otetaan erityisesti ansiosidonnaista saavat tikunnokkaan. Tarjotaan epätoivon vimmalla töitä, jotta henkilö joko menee töihin tai sitten tulee karenssi. Näin säästyy yhteiskunnan rahaa.

Kyllä minä nyt ensitilassa töitä etsisin, jos jäisin työttömäksi. Tarkoitin tilannetta, jossa en saisi töitä. Olen toki työttömänä ansiosidonnaisella ollutkin ja olen siitä sitten työpaikan löytänyt. Tosin siitä on kyllä 7 vuotta, kun olin viimeksi työtön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun omaan tuttavapiiriin vertaa, niin minulla ei ole 250-neliöistä arkkitehdin suunnittelemaa omakotitaloa, jossa marmorilattiat ja saunaosastolla kaikki hienoudet. Asun kerrostaloasunnossa, vaikkakin keskeisemmin kuin parempituloiset kaverini. Oikeastaan asun mieluummin tässä kuin heidän linnoissaan, joiden ylläpito on itseasiassa melkoinen show.

Minulla ei myöskään ole siis omaa kuntosalihuonetta eikä muutakaan harrastehuonetta, joka parempituloisilta kavereilta löytyy kaikilta. Sellainen voisi olla kiva. Toisaalta syön paremmin kuin useimmat kavereistani, koska työ ei vie yhtä paljon aikaa, eikä myöskään asunnon ylläpito. Ehdin kokata hyviä ruokia itse.

Minulla ei ole varaa hienoimpiin viineihin eikä japanilaiseen viskiin, mutta enpä oikeasta enää käytä alkoholia muutenkaan, joten ei haittaa. Lapsillani ei ole omia mautoja eikä ratsastusharrastusta, kuten parempituloisempien kavereideni lapsilla, mutta eivät ole niitä edes kaivanneet.

Tässäpä joitakin asioita, joita minä olen näköjään jäänyt paitsi rahan puutteen vuoksi.

Ei noita ole KESKItuloisillakaan.

Otsikossa puhuttiin keskiluokasta. Ei keskiluokkaan nykyisin pelkillä keskituloilla pääse. :)

1 900-6 400 eur ennen veroja. Kyllä noilla rajoilla keskiluokkaan kuuluu suurin osa työssäkäyvistä. Ja huomaa, että alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka lasketaan myös keskiluokkaan. Lähde

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html

Miten ihmeessä parin tonnin kuukausituloilla voisi olla keskiluokkaa? Varsinkaan jos ei ole ikinä tienannut enemmän tai saanut pääomatuloja. Tuo tulotaso on pari sataa enemmän kuussa kuin tuilla saa.

Poliitikot tietenkin väittävät jokaisen työssäkäyvän olevan keskiluokkaa, koska on hyvä huijata pienituloisia käymään töissä. Todellisuudessa tuolla tulotasolla ei päästä mihinkään keskiluokan etuina pidettyihin asioihin, esim. omaan asuntoon, ulkomaanmatkailuun, autoon. Yksinäinen ihminen tarvitsisi vähintään 1,5 kertaa keskitulon voidakseen harrastaa em asioita. Kahden tienaajan taloudessa keskitulokin ehkä riittää.

Suomessa keskiluokka on maailman köyhintä.

Mielestäni näissä tulee eroa. 1. Omistusasuntoon et saa lainaa yhtä helposti, jos elät tuilla. Asp on tästä poikkeus, mutta siinä on ikäraja. 2. Tuista ei jää yhtä paljon käteen kuin palkasta. Pitkällä aikavälillä säästäminen/sijoittaminen on vaikeampaa. 3. Eläke jää kansaneläkkeen tasolle. 4. Perintö vaikuttaa työssäkäyvään keskituloiseen ehkä perintöverojen muodossa, mutta jos saat toimeentulotukea ja perinnön se otetaan tulona huomioon.

Selkärankaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun omaan tuttavapiiriin vertaa, niin minulla ei ole 250-neliöistä arkkitehdin suunnittelemaa omakotitaloa, jossa marmorilattiat ja saunaosastolla kaikki hienoudet. Asun kerrostaloasunnossa, vaikkakin keskeisemmin kuin parempituloiset kaverini. Oikeastaan asun mieluummin tässä kuin heidän linnoissaan, joiden ylläpito on itseasiassa melkoinen show.

Minulla ei myöskään ole siis omaa kuntosalihuonetta eikä muutakaan harrastehuonetta, joka parempituloisilta kavereilta löytyy kaikilta. Sellainen voisi olla kiva. Toisaalta syön paremmin kuin useimmat kavereistani, koska työ ei vie yhtä paljon aikaa, eikä myöskään asunnon ylläpito. Ehdin kokata hyviä ruokia itse.

Minulla ei ole varaa hienoimpiin viineihin eikä japanilaiseen viskiin, mutta enpä oikeasta enää käytä alkoholia muutenkaan, joten ei haittaa. Lapsillani ei ole omia mautoja eikä ratsastusharrastusta, kuten parempituloisempien kavereideni lapsilla, mutta eivät ole niitä edes kaivanneet.

Tässäpä joitakin asioita, joita minä olen näköjään jäänyt paitsi rahan puutteen vuoksi.

Ei noita ole KESKItuloisillakaan.

Otsikossa puhuttiin keskiluokasta. Ei keskiluokkaan nykyisin pelkillä keskituloilla pääse. :)

1 900-6 400 eur ennen veroja. Kyllä noilla rajoilla keskiluokkaan kuuluu suurin osa työssäkäyvistä. Ja huomaa, että alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka lasketaan myös keskiluokkaan. Lähde

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005698604.html

Miten ihmeessä parin tonnin kuukausituloilla voisi olla keskiluokkaa? Varsinkaan jos ei ole ikinä tienannut enemmän tai saanut pääomatuloja. Tuo tulotaso on pari sataa enemmän kuussa kuin tuilla saa.

Poliitikot tietenkin väittävät jokaisen työssäkäyvän olevan keskiluokkaa, koska on hyvä huijata pienituloisia käymään töissä. Todellisuudessa tuolla tulotasolla ei päästä mihinkään keskiluokan etuina pidettyihin asioihin, esim. omaan asuntoon, ulkomaanmatkailuun, autoon. Yksinäinen ihminen tarvitsisi vähintään 1,5 kertaa keskitulon voidakseen harrastaa em asioita. Kahden tienaajan taloudessa keskitulokin ehkä riittää.

Suomessa keskiluokka on maailman köyhintä.

Suomessa keskiluokka on köyhää, tuo on Evan määritelmä vuodelta 2018, enkä tiedä uudempaa. Siinä on toki keskiluokka jaettu myös alempaan ja ylempään keskiluokkaan, joten keskituloiselle keskiluokalle mediaani 2568 on lähempänä. Sillä ehkä pääsee lainaan kiinni, jos maksajia 2.

Oletko tyhmä?

Tuilla elävällä on siis 1-3 kertaa vähemmän käyttörahaa, eli siis pystyy ostamaan vähemmän asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velkaa

Tämä on totta! Ja toisinpäin sanottuna: tuilla elävillä on harvoin mahdollisuutta kasvattaa omaisuuttaan, kuten monet keskiluokkaiset tekevät joka kuukausi asuntovelan maksamisen muodossa.

Tätä olin tulossa itsekin sanomaan. Ehkä tärkein pointtu juuri tämä, että tuilla elävillä ei ole mahdollisuutta kasvattaa omaisuuttaan, mm. omistus-, sijoitusasuntojen ja osakesalkkujen muodossa. Esim. tt-tuesta ei saa sijoittaa eikä oikein säästääkään. 

Tämä on syy siihen, miksi rikkaammat jatkuvasti rikastuvat ja tuolla elävät köyhtyvät eli tuloerot kasvavat ja kärjistyvät.