Mitä teillä tuilla elävillä ei ole mitä keskiluokalla on?
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Entisenä tuilla elävänä (opiskelija), nykyisenä keskiluokkaisena:
- autoa
- omistusasuntoa
- mahdollisuutta lomamatkoihin muuallekin kuin korkeintaan Viroon
- laadukkaita, omaa silmää miellyttäviä vaatteita
- kalliita harrastuksia/harrastusvälineitä
- kaunista kotia
- mahdollisuutta huolehtia hyvin itsestä, esimerkiksi yksityislääkäri tarvittaessa, hieronta, kasvohoito
- mielen tyyneyttä
- vapautta tehdä toisinaan valintoja myös helppouden tai mukavuuden, ei pelkästään rahan puitteissa
Lisäisin tuohon, ja vielä ihan ensimmäiseksi vapauden.
Vapaus on sitä että voi valita nuo kaikki mainitsemasi ja myös sen koska lopettaa työt, vaikka kokonaan. Ja silti on riippumaton mistään tuista.
Se sisältää myös vapauden olla tekemättä mitään, mitä itse ei oikeasti halua.
Käänteisesti se, mitä tuilla elävät kehuvat, he ei halua töitä tehdä, mutta haluaisivat kaiken, mitä töissä kävijät voi hankkia.
Keskiluokkainen aikansa niitä töitä tehnyt voi valita olla tekemättä vaikka niitä töitä jos ei huvita, mutta silti on kaikki mahdollisuudet kuin jos edelleenkin kävisi töissä, mutta ei tarvi jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Entisenä tuilla elävänä (opiskelija), nykyisenä keskiluokkaisena:
- autoa
- omistusasuntoa
- mahdollisuutta lomamatkoihin muuallekin kuin korkeintaan Viroon
- laadukkaita, omaa silmää miellyttäviä vaatteita
- kalliita harrastuksia/harrastusvälineitä
- kaunista kotia
- mahdollisuutta huolehtia hyvin itsestä, esimerkiksi yksityislääkäri tarvittaessa, hieronta, kasvohoito
- mielen tyyneyttä
- vapautta tehdä toisinaan valintoja myös helppouden tai mukavuuden, ei pelkästään rahan puitteissa
Huh, olit siis melkoisen onneton :/
Minulla on auto, hieno koti (joo ei oma mutta on tämä kaunis) ja mielikin on tyyni kuin horroksessa uinuvalla karhulla.
Miksi stressasit niin paljon? Kyllä työtönkin voi budjetoida ja käydä jopa ulkomailla kunhan vain säästää pikkuhiljaa.
Lääkärikäynnit on ilmaisia, ei siihen yksityistä vältyämättä tarvitse.
Mitä nämä sinun kalliit harrastukset ovat? Minä maalaan, piirrän, kirjoitan, valokuvaan, melon, patikoin ja joogaan.
Ostan myös juuri sellaisia vaatteita kuin haluan ja jotka miellyttävät silmää. Miksi sinä et tehnyt sitä? Esim. viime syksynä löysin laadukkaan takin -70% Luhdan outletista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaa? Omistuasuntoa? Omaa autoa? Varaa ulkomaanmatkoihin? Varaa harrastaa? Varaa heräteostoksiin?
Varmaankin jos on koko ikänsä tuilla eikä saa rahaa mistään muualta, tämä voi olla totta. Useimmat tukia nostavat ovat kuitenkin olleet aiemmin töissä, saaneet perintöjä, tienanneet sijoituksilla jne. Aika moni asuu omistusasunnossa, tekee ulkomaanmatkoja ja varsinkin harrastaa.
Enpä usko että useimmilla on noin hyvä tilanne. Toki jos laskee tueksi jonkin lapsilisänkin niin sitten.
Ei ole omaisuutta eikä säästöjä, ei autoa eikä varaa ulkomaanmatkoihin tai kalliisiin kampaamokäynteihin yms. eikä varaa käydä ulkona syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisenä tuilla elävänä (opiskelija), nykyisenä keskiluokkaisena:
- autoa
- omistusasuntoa
- mahdollisuutta lomamatkoihin muuallekin kuin korkeintaan Viroon
- laadukkaita, omaa silmää miellyttäviä vaatteita
- kalliita harrastuksia/harrastusvälineitä
- kaunista kotia
- mahdollisuutta huolehtia hyvin itsestä, esimerkiksi yksityislääkäri tarvittaessa, hieronta, kasvohoito
- mielen tyyneyttä
- vapautta tehdä toisinaan valintoja myös helppouden tai mukavuuden, ei pelkästään rahan puitteissa
Lisäisin tuohon, ja vielä ihan ensimmäiseksi vapauden.
Vapaus on sitä että voi valita nuo kaikki mainitsemasi ja myös sen koska lopettaa työt, vaikka kokonaan. Ja silti on riippumaton mistään tuista.
Se sisältää myös vapauden olla tekemättä mitään, mitä itse ei oikeasti halua.
Käänteisesti se, mitä tuilla elävät kehuvat, he ei halua töitä tehdä, mutta haluaisivat kaiken, mitä töissä kävijät voi hankkia.
Keskiluokkainen aikansa niitä töitä tehnyt voi valita olla tekemättä vaikka niitä töitä jos ei huvita, mutta silti on kaikki mahdollisuudet kuin jos edelleenkin kävisi töissä, mutta ei tarvi jos ei halua.
Tavallaan tämä on totta. Toisaalta vapaus on täydellinen illuusio ja se mikä on yhden mielestä vapautta, voi olla toisen mielestä kauhea vankila. Joku tuntee olonsa vapaaksi kun tilillä on muutama miljoona, toisaalta sen täydellisempää vapautta ei ole, kuin ihmisellä, jolla ei ole mitään menetettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisenä tuilla elävänä (opiskelija), nykyisenä keskiluokkaisena:
- autoa
- omistusasuntoa
- mahdollisuutta lomamatkoihin muuallekin kuin korkeintaan Viroon
- laadukkaita, omaa silmää miellyttäviä vaatteita
- kalliita harrastuksia/harrastusvälineitä
- kaunista kotia
- mahdollisuutta huolehtia hyvin itsestä, esimerkiksi yksityislääkäri tarvittaessa, hieronta, kasvohoito
- mielen tyyneyttä
- vapautta tehdä toisinaan valintoja myös helppouden tai mukavuuden, ei pelkästään rahan puitteissa
Lisäisin tuohon, ja vielä ihan ensimmäiseksi vapauden.
Vapaus on sitä että voi valita nuo kaikki mainitsemasi ja myös sen koska lopettaa työt, vaikka kokonaan. Ja silti on riippumaton mistään tuista.
Se sisältää myös vapauden olla tekemättä mitään, mitä itse ei oikeasti halua.
Käänteisesti se, mitä tuilla elävät kehuvat, he ei halua töitä tehdä, mutta haluaisivat kaiken, mitä töissä kävijät voi hankkia.
Keskiluokkainen aikansa niitä töitä tehnyt voi valita olla tekemättä vaikka niitä töitä jos ei huvita, mutta silti on kaikki mahdollisuudet kuin jos edelleenkin kävisi töissä, mutta ei tarvi jos ei halua.
Siis mitähän minun täytyy työttömänä tehdä mitä en oikeasti halua tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaa? Omistuasuntoa? Omaa autoa? Varaa ulkomaanmatkoihin? Varaa harrastaa? Varaa heräteostoksiin?
Varmaankin jos on koko ikänsä tuilla eikä saa rahaa mistään muualta, tämä voi olla totta. Useimmat tukia nostavat ovat kuitenkin olleet aiemmin töissä, saaneet perintöjä, tienanneet sijoituksilla jne. Aika moni asuu omistusasunnossa, tekee ulkomaanmatkoja ja varsinkin harrastaa.
Enpä usko että useimmilla on noin hyvä tilanne. Toki jos laskee tueksi jonkin lapsilisänkin niin sitten.
En tunne koko ikänsä minimitoimeentulotuella eläneitä, mutta monta ansiosidonnaisilla, asumistuilla ja muilla koko kansan tuilla eläneitä. Ei heistä päälle päin kurjuus huo'u.
Vierailija kirjoitti:
Kun omaan tuttavapiiriin vertaa, niin minulla ei ole 250-neliöistä arkkitehdin suunnittelemaa omakotitaloa, jossa marmorilattiat ja saunaosastolla kaikki hienoudet. Asun kerrostaloasunnossa, vaikkakin keskeisemmin kuin parempituloiset kaverini. Oikeastaan asun mieluummin tässä kuin heidän linnoissaan, joiden ylläpito on itseasiassa melkoinen show.
Minulla ei myöskään ole siis omaa kuntosalihuonetta eikä muutakaan harrastehuonetta, joka parempituloisilta kavereilta löytyy kaikilta. Sellainen voisi olla kiva. Toisaalta syön paremmin kuin useimmat kavereistani, koska työ ei vie yhtä paljon aikaa, eikä myöskään asunnon ylläpito. Ehdin kokata hyviä ruokia itse.
Minulla ei ole varaa hienoimpiin viineihin eikä japanilaiseen viskiin, mutta enpä oikeasta enää käytä alkoholia muutenkaan, joten ei haittaa. Lapsillani ei ole omia mautoja eikä ratsastusharrastusta, kuten parempituloisempien kavereideni lapsilla, mutta eivät ole niitä edes kaivanneet.
Tässäpä joitakin asioita, joita minä olen näköjään jäänyt paitsi rahan puutteen vuoksi.
Ei noita ole KESKItuloisillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa, hiustehoitoainetta, kampaajakäyntejä, uusia talvikenkiä (edelliset jo irvistelee), rintaliivejä (Changesta tai mistään muualtakaan), ravintolakäyntejä, elokuvakäyntejä... en mä jaksa edes luetella enempää.
No jos nyt jatkan sen verran, että työterveyshuoltoa ei ole. Terveyskeskuksessa asiani on ollut kesken jo neljännesvuoden. Ei ole lounasseteleitä, ei työsuhdepuhelinta, ei työsuhdeläppäriä, ei työsuhdebussilippua (meillä oli sellainenkin), ei virkistysseleleitä...
Käyn töissä ja minulla on vakituinen työsuhde. Työterveyshuoltoni kattaa vain joka vuotiset terveystarkastukset, sairastaessani tai sairautta hoitaesssani hakeudun kunnalliseen terveydenhuoltoon. Minulla ei ole työsuhdeläppäriä eikä työsuhdepuhelinta tai bussilippuja jotka työnantaja kustantaa, töissä syön kotona tuotavat eväät työpaikan taukotilassa, virkistyssetelit joiden arvo oli 60e vuodessa otettiin juuri pois koska työnantaja päätti säästää.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole perhettä, ei omaa asuntoa, ei säästöjä. Naisetkaan ei kiinnostu työttömästä köyhästä miehestä, koska mies ei voi taata turvallista tulevaisuutta.
Tapasin yksi päivä vanhan opiskelukaverin jolla hyvä työpaikka. Oli ostanut hevostilan ja vaimo ja pari lasta. Itse vuokrayksiössä toimeentulotuella. Tasan ei käy...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisenä tuilla elävänä (opiskelija), nykyisenä keskiluokkaisena:
- autoa
- omistusasuntoa
- mahdollisuutta lomamatkoihin muuallekin kuin korkeintaan Viroon
- laadukkaita, omaa silmää miellyttäviä vaatteita
- kalliita harrastuksia/harrastusvälineitä
- kaunista kotia
- mahdollisuutta huolehtia hyvin itsestä, esimerkiksi yksityislääkäri tarvittaessa, hieronta, kasvohoito
- mielen tyyneyttä
- vapautta tehdä toisinaan valintoja myös helppouden tai mukavuuden, ei pelkästään rahan puitteissa
Lisäisin tuohon, ja vielä ihan ensimmäiseksi vapauden.
Vapaus on sitä että voi valita nuo kaikki mainitsemasi ja myös sen koska lopettaa työt, vaikka kokonaan. Ja silti on riippumaton mistään tuista.
Se sisältää myös vapauden olla tekemättä mitään, mitä itse ei oikeasti halua.
Käänteisesti se, mitä tuilla elävät kehuvat, he ei halua töitä tehdä, mutta haluaisivat kaiken, mitä töissä kävijät voi hankkia.
Keskiluokkainen aikansa niitä töitä tehnyt voi valita olla tekemättä vaikka niitä töitä jos ei huvita, mutta silti on kaikki mahdollisuudet kuin jos edelleenkin kävisi töissä, mutta ei tarvi jos ei halua.
Tavallaan tämä on totta. Toisaalta vapaus on täydellinen illuusio ja se mikä on yhden mielestä vapautta, voi olla toisen mielestä kauhea vankila. Joku tuntee olonsa vapaaksi kun tilillä on muutama miljoona, toisaalta sen täydellisempää vapautta ei ole, kuin ihmisellä, jolla ei ole mitään menetettävää.
Tämä. Kaverilla on kuulemma velkaa n.330.000€. Ei käy kateeksi vaan lähinnä pelottaa hänen puolesta. En näe hänen elämäänsä vapautena vaikka hän kuinka sitä toitottaa.
Minkä luokittelet tueksi?
Olen keskiluokkainen, joka saa työttömyyskorvausta ja nuori aikuinen saa kuntoutusrahaa. Ei puutu muuta kuin työpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Omantunnonarvoa ja muiden kunnioitusta.
Niin, kyllä keskiluokkaista ihmistä pitää kaikkien kunnioittaa. Hän on sentään saavuttanut suuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa, hiustehoitoainetta, kampaajakäyntejä, uusia talvikenkiä (edelliset jo irvistelee), rintaliivejä (Changesta tai mistään muualtakaan), ravintolakäyntejä, elokuvakäyntejä... en mä jaksa edes luetella enempää.
No jos nyt jatkan sen verran, että työterveyshuoltoa ei ole. Terveyskeskuksessa asiani on ollut kesken jo neljännesvuoden. Ei ole lounasseteleitä, ei työsuhdepuhelinta, ei työsuhdeläppäriä, ei työsuhdebussilippua (meillä oli sellainenkin), ei virkistysseleleitä...
Minulla työssä käyvälläkään ei ole mitään mainitsemaasi. Työterveyshuolto kattaa vain lakisääteisen. Eli minun on haettava sairaslomatodistuksetkin julkiselta terveysasemalta.
Ei ole myöskään mitään lounareita, virkistysseteleitä, puhelimia, autoja..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun omaan tuttavapiiriin vertaa, niin minulla ei ole 250-neliöistä arkkitehdin suunnittelemaa omakotitaloa, jossa marmorilattiat ja saunaosastolla kaikki hienoudet. Asun kerrostaloasunnossa, vaikkakin keskeisemmin kuin parempituloiset kaverini. Oikeastaan asun mieluummin tässä kuin heidän linnoissaan, joiden ylläpito on itseasiassa melkoinen show.
Minulla ei myöskään ole siis omaa kuntosalihuonetta eikä muutakaan harrastehuonetta, joka parempituloisilta kavereilta löytyy kaikilta. Sellainen voisi olla kiva. Toisaalta syön paremmin kuin useimmat kavereistani, koska työ ei vie yhtä paljon aikaa, eikä myöskään asunnon ylläpito. Ehdin kokata hyviä ruokia itse.
Minulla ei ole varaa hienoimpiin viineihin eikä japanilaiseen viskiin, mutta enpä oikeasta enää käytä alkoholia muutenkaan, joten ei haittaa. Lapsillani ei ole omia mautoja eikä ratsastusharrastusta, kuten parempituloisempien kavereideni lapsilla, mutta eivät ole niitä edes kaivanneet.
Tässäpä joitakin asioita, joita minä olen näköjään jäänyt paitsi rahan puutteen vuoksi.
Ei noita ole KESKItuloisillakaan.
Minä olen varakas eikä mullakaan ole. Tunnetteko te edes millaista elämää keskituloilla keskiluokassa eletään? Vai onko se joku telkkarisarja teille?
Vierailija kirjoitti:
Velkaa
Tämä on totta! Ja toisinpäin sanottuna: tuilla elävillä on harvoin mahdollisuutta kasvattaa omaisuuttaan, kuten monet keskiluokkaiset tekevät joka kuukausi asuntovelan maksamisen muodossa.
Omistusasuntoa, HYVÄÄ autoa, varaa matkustaa joka vuosi.. köyhän pitäisi vaan tyytyä pas.kaan.
Ei ole autoa, omistusasuntoa tai kesämökkiä.