Lue keskustelun säännöt.
Harrastelen sukututkimusta ja huvittaa
09.01.2021 |
kun jotkut muut harrastajat kokevat tarvetta häpeillä ja salailla jopa useiden sukupolvien ja vuosisatojen takaisia asioita, joita esivanhemmista tai muista sukulaisista paljastuu. Yhtä naurettavaa on tehdä numero ja tuntea ylpeyttä joistakin "merkittävistä" esivanhemmista. Ja ne aateliset, tuntuu että joidenkin mielestä he ovat jokin oma, ylivertainen ihmisrotunsa, joista polveutumista kannattaa korostaa :'D
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DNA tutkimus vasta mielenkiintoista on ja sitä kautta saa selville paljon enemmän. Itse olen sukua jäämies Ötzille.
Joo, joo. Tieteen näkökulmasta nuo "etnisyys"-testit ym. ovat ihan horoskooppeihin verrattavaa höpsöilyä.
Ei kysymys aina ole ns."etnisyydestä". Ötzistä saadun DNA:n perusteella olen myös kaukaista sukua hänelle. Äidin puoleisen isoisäni Mthaplo on sama kuin Ötzin. DNA testin olen tehnyt FTDNA:lla ja siirtänyt tulokset MyHeritageen. FTDNA:lla matcheja on 6500 MH:lla 43 000. Lisäksi suvussa on sukututkija, joka on tutkinut sukua tosi pitkälle taakse päin. Aika monipuolista tietoa esivanhemmista on, on aatelisia ja taviksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän sukututkimus koki ensimmäiset vaikeutensa jo siinä vaiheessa, kun isoäidin veljen kantakortista löytyi merkintä että ollut Sotasairaalassa hoidossa sota-aikaan. Ei siinä mitään, mutta kun se oli psykiatrinen sairaala, että hulluksihan se oli siellä tullut. Homma parani kun isoisän kantakortista puolestaan löytyi merkintä varkaudesta, josta oli langetettu muistaakseni 6 kk vankeus, jota ei tosin joutunut istumaan kun suurhyökkäys ehti alkaa. Rauhan tultua hänet vissiin armahdettiin. Ei näistä ikinä puhuttu.
Ei hullu ja varas heti isovanhempien ikäluokassa. Oli siinä äidillä nielemistä.
Homma paranee kun päästään pidemmälle historiaan, eli 1800-luvulle. Kaikki on olleet jotakin ljuusereita, eli pelkkiä "lois"-merkintöjä täynnä. Kenelläkään ei ole ollut mitään omaisuutta koulutuksesta tai muusta nyt puhumattakaan. Lisäksi kirkonkirjoissa on erään kohdalla omituinen merkintä, että viety alta 40-vuotiaana kunnalliskotiin, eli niissähän pidettiin vammaisia ja mielisairaita. Eli hullujahan sitä sielläkin on ollut.
Tässä vaiheessa äiti lopetti sukututkimuksen ja katsoi harsoisella katseella ikkunasta vesisadetta. Minä kyllä arvasin, koska hulluus ja masennus nakertaa meitä molempia siellä alitajunnassa. Se geeni on se perintö, minkä olemme saaneet. Ei ollut merkittäviä ihmisiä, ei aatelisia, ei kiinnostavia tarinoita. Vain harmaata massaa, yhteiskunnan pohjimmaista kerrosta, kenties sukurutsan aiheuttamaa tuo hulluuskin (kaikki puolisot hommattu lähitaloista/kyliltä).
Jos sodassa tappamisen keskellä mieli järkkyy, niin se kertoo lähinnä siitä että on tervejärkisempi kuin ne jotka sotia aloittavat. Eihän se ole inhimillinen ympäristö.
Minusta on kunnioitettavaa, että esi-isäsi ovat onnistuneet selviytymään noin vaikeissa oloissa. Ennen elämä oli niin kovaa, että ihme kun eivät kaikki seonneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kysymys tähän liittyen. 1900-luvulla on varmasti rekisteröity jokainen kuolema? Isoisoäitini on ollut Venäjän ortodekseja, mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa Suomessa ja kuollut todennäköisesti 20- tai 30- luvulla Karjalassa, mutta YHTÄÄN MISTÄÄN ei löydy tietoa kuolemasta. Kai tämä jossain täytyy olla rekisteröitynä?
Kirkonkirjoja on voinut kadota tulipaloissa yms. onnettomuuksissa. Minne Karjalasta kuljetettiin kirkonkirjat kun alue menetettiin? Minulla ei ole tietoa.
Mikkelin maakunta-arkistoon. Nykyisin nuo on kaikki digitalisoitu ja netissä. Joko kansallisarkiston tai sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsenyyden kautta pääsee käsiksi ihan kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän sukututkimus koki ensimmäiset vaikeutensa jo siinä vaiheessa, kun isoäidin veljen kantakortista löytyi merkintä että ollut Sotasairaalassa hoidossa sota-aikaan. Ei siinä mitään, mutta kun se oli psykiatrinen sairaala, että hulluksihan se oli siellä tullut. Homma parani kun isoisän kantakortista puolestaan löytyi merkintä varkaudesta, josta oli langetettu muistaakseni 6 kk vankeus, jota ei tosin joutunut istumaan kun suurhyökkäys ehti alkaa. Rauhan tultua hänet vissiin armahdettiin. Ei näistä ikinä puhuttu.
Ei hullu ja varas heti isovanhempien ikäluokassa. Oli siinä äidillä nielemistä.
Homma paranee kun päästään pidemmälle historiaan, eli 1800-luvulle. Kaikki on olleet jotakin ljuusereita, eli pelkkiä "lois"-merkintöjä täynnä. Kenelläkään ei ole ollut mitään omaisuutta koulutuksesta tai muusta nyt puhumattakaan. Lisäksi kirkonkirjoissa on erään kohdalla omituinen merkintä, että viety alta 40-vuotiaana kunnalliskotiin, eli niissähän pidettiin vammaisia ja mielisairaita. Eli hullujahan sitä sielläkin on ollut.
Tässä vaiheessa äiti lopetti sukututkimuksen ja katsoi harsoisella katseella ikkunasta vesisadetta. Minä kyllä arvasin, koska hulluus ja masennus nakertaa meitä molempia siellä alitajunnassa. Se geeni on se perintö, minkä olemme saaneet. Ei ollut merkittäviä ihmisiä, ei aatelisia, ei kiinnostavia tarinoita. Vain harmaata massaa, yhteiskunnan pohjimmaista kerrosta, kenties sukurutsan aiheuttamaa tuo hulluuskin (kaikki puolisot hommattu lähitaloista/kyliltä).
Sota-aikana haavoittuneita hoidettiin missä pystyttiin, eli ei automaattisesti tarkoita mielen järkkymistä, vaan on voinut olla ihan fyysinen vamma.
Sukusi kyllä tuntuu mielenkiintoiselta, olepa ylpeä värikkäästä taustastasi!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä on merkitystä tänäkin päivänä, jos polveutuu paremmista piireistä. Näkyyhän se jälkeläisissä ja perimässä, jos on ollut vuosisatojen ajan mahdollisuus parempaan elintasoon, mahdollisuus valita parhaimmat kumppanit niin ulkonäön kuin terveyden kannalta jne. Kyllä aateliset ovat keskimääräistä paremman näköistä ja fiksua sakkia edelleen. Terkuin erään vanhan suvun vesa
Aatelisilla oli vaan se ongelma, että nämähän ei voineet naida sieltä säätynsä alapuolelta. Niinpä naitiin toisia aatelisia, usein tuttuja ja sukulaisia. Ennen sitä ei varmasti ymmärretty vaan ajateltiin vahvistavan suvun mahtia ja terveyttä, mutta nykytiedon valossahan tilanne näyttää täysin erilaiselta.
Suku on niin ympäri Eurooppaa, että sukututkimus on vaikeaa.
Geenitesteistä en ole kiinnostunut, koska haluan mieluummin tutkia tätä tosiallista sukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suku on niin ympäri Eurooppaa, että sukututkimus on vaikeaa.
Geenitesteistä en ole kiinnostunut, koska haluan mieluummin tutkia tätä tosiallista sukua.
Kun mennään isovanhempien vanhempien tasolle, eli isomummojen ja isopappojen, niin pelkästään heitä on kotoisin yhteensä viidestä tai kuudesta eri maasta. Yhdestä en ole ihan varma miten määrittelisin, koska yhdessä maassa mahdollisesti syntynyt toisesta maasta kotoisin olevien vanhempien lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä on merkitystä tänäkin päivänä, jos polveutuu paremmista piireistä. Näkyyhän se jälkeläisissä ja perimässä, jos on ollut vuosisatojen ajan mahdollisuus parempaan elintasoon, mahdollisuus valita parhaimmat kumppanit niin ulkonäön kuin terveyden kannalta jne. Kyllä aateliset ovat keskimääräistä paremman näköistä ja fiksua sakkia edelleen. Terkuin erään vanhan suvun vesa
Aatelisilla oli vaan se ongelma, että nämähän ei voineet naida sieltä säätynsä alapuolelta. Niinpä naitiin toisia aatelisia, usein tuttuja ja sukulaisia. Ennen sitä ei varmasti ymmärretty vaan ajateltiin vahvistavan suvun mahtia ja terveyttä, mutta nykytiedon valossahan tilanne näyttää täysin erilaiselta.
Aatelisia pidetään sisäsiittoisina, mutta tämä ei pidä paikkaansa ainakaan Ruotsin aatelin kohdalla. Adela of Flanderssista menee sukupuu syvälle eurooppaan ja Sofia on Minskistä sukupuu menee aina Bysantin hallitsijoihin eli itä-roomaan ja itä-eurooppaan. Toisaalta talonpojat asuivat paljon pienemmällä alueella ja naivat toisten talonpoikien lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä on merkitystä tänäkin päivänä, jos polveutuu paremmista piireistä. Näkyyhän se jälkeläisissä ja perimässä, jos on ollut vuosisatojen ajan mahdollisuus parempaan elintasoon, mahdollisuus valita parhaimmat kumppanit niin ulkonäön kuin terveyden kannalta jne. Kyllä aateliset ovat keskimääräistä paremman näköistä ja fiksua sakkia edelleen. Terkuin erään vanhan suvun vesa
Aatelisilla oli vaan se ongelma, että nämähän ei voineet naida sieltä säätynsä alapuolelta. Niinpä naitiin toisia aatelisia, usein tuttuja ja sukulaisia. Ennen sitä ei varmasti ymmärretty vaan ajateltiin vahvistavan suvun mahtia ja terveyttä, mutta nykytiedon valossahan tilanne näyttää täysin erilaiselta.
Aatelisia pidetään sisäsiittoisina, mutta tämä ei pidä paikkaansa ainakaan Ruotsin aatelin kohdalla. Adela of Flanderssista menee sukupuu syvälle eurooppaan ja Sofia on Minskistä sukupuu menee aina Bysantin hallitsijoihin eli itä-roomaan ja itä-eurooppaan. Toisaalta talonpojat asuivat paljon pienemmällä alueella ja naivat toisten talonpoikien lapsia.
Se, ketä tuhannen vuoden takaiset esi-isät naivat, ei kerro mitään siitä onko suku sisäsiittoinen. Kaikki eurooppalaiset ovat matemaatikoiden mukaan Kaarle Suuren jälkeläisiä. Me kaikki olemme toistemme sukulaisia kun mennään Bysantin ajoille. Sukusiittoisuus katsotaan ihan muusta.
Vierailija kirjoitti:
Kovin monessa suvussa on perimätiedon mukaan joku aatelisherra tekaissut piikanaan toimineelle esiäidille muksun. Saattaahan se joskus paikkansakin pitää. Todennäköisemmin au-lapsen isukki kuitenkin on ollut joku tavan renkipoika.
No geenitestit yllättävän harvoin kertovat samaa kuin esivanhempien pitämät sukutaulut. Aina joskus aatelinen, pappi tai ihan vaan isäntä tai isännän poika on polkaissut piikatyttöä ja joskus siitä on seurannut raskaus - ja sitten emäntä häätänyt talosta koska moraaliton lunttu.. Viitseliåämpi isäntä on ehkä naittanut rengille.
Omassa suvussani tosiaan geenitesti viitttaaakin yhteen pappissuvun kunnottomaan vessaan jolla oli kai useampi lapsenruokkojuttu. Miehestä tuli sitten aikanaan itsekin pappi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sen tietää, että jos suvusta löytyy aatelisia, on kunnolla sukurutsattu. Sitä en tiedä kuka tällä haluaisi tänä päivänä ylpeillä.
Vierailija kirjoitti:
No sen tietää, että jos suvusta löytyy aatelisia, on kunnolla sukurutsattu. Sitä en tiedä kuka tällä haluaisi tänä päivänä ylpeillä.
Ehkä nuoremmat sukupolvet joo, mutta Adela of Flanders ja Sofia of Minsk on naitu ympäri eurooppaa. Väitän, että talonpojat enemmän naineen samalla paikkakunnalla olevia sukuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen tietää, että jos suvusta löytyy aatelisia, on kunnolla sukurutsattu. Sitä en tiedä kuka tällä haluaisi tänä päivänä ylpeillä.
Ehkä nuoremmat sukupolvet joo, mutta Adela of Flanders ja Sofia of Minsk on naitu ympäri eurooppaa. Väitän, että talonpojat enemmän naineen samalla paikkakunnalla olevia sukuja.
Suku menee ympäri Eurooppaa aina Jerusalemiin ja Itä-Roomaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen tietää, että jos suvusta löytyy aatelisia, on kunnolla sukurutsattu. Sitä en tiedä kuka tällä haluaisi tänä päivänä ylpeillä.
Ehkä nuoremmat sukupolvet joo, mutta Adela of Flanders ja Sofia of Minsk on naitu ympäri eurooppaa. Väitän, että talonpojat enemmän naineen samalla paikkakunnalla olevia sukuja.
Kuten jo todettu, niin varhaiset esi-isät ovat käytännössä joko kaikkien esi-isiä tai ei kenenkään (lapsettomana kuolleet). Ei kerro mitään onko joku aatelissuku myöhemmin ollut sukurutsainen vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen tietää, että jos suvusta löytyy aatelisia, on kunnolla sukurutsattu. Sitä en tiedä kuka tällä haluaisi tänä päivänä ylpeillä.
Ehkä nuoremmat sukupolvet joo, mutta Adela of Flanders ja Sofia of Minsk on naitu ympäri eurooppaa. Väitän, että talonpojat enemmän naineen samalla paikkakunnalla olevia sukuja.
Kuten jo todettu, niin varhaiset esi-isät ovat käytännössä joko kaikkien esi-isiä tai ei kenenkään (lapsettomana kuolleet). Ei kerro mitään onko joku aatelissuku myöhemmin ollut sukurutsainen vai ei.
Toisella on voinut tulla 1 sukuhaara Euroopasta Suomeen tuhat vuotta sitten ja muuten on naitu paikallisesti. . Toisella taas voi olla tuhat sukuhaaraa ympäri Eurooppaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sen tietää, että jos suvusta löytyy aatelisia, on kunnolla sukurutsattu. Sitä en tiedä kuka tällä haluaisi tänä päivänä ylpeillä.
Ehkä nuoremmat sukupolvet joo, mutta Adela of Flanders ja Sofia of Minsk on naitu ympäri eurooppaa. Väitän, että talonpojat enemmän naineen samalla paikkakunnalla olevia sukuja.
Kuten jo todettu, niin varhaiset esi-isät ovat käytännössä joko kaikkien esi-isiä tai ei kenenkään (lapsettomana kuolleet). Ei kerro mitään onko joku aatelissuku myöhemmin ollut sukurutsainen vai ei.
Toisella on voinut tulla 1 sukuhaara Euroopasta Suomeen tuhat vuotta sitten ja muuten on naitu paikallisesti. . Toisella taas voi olla tuhat sukuhaaraa ympäri Eurooppaa.
Yritö nyt ymmärtään, että se tuhat vuotta sitten elänyt on moneen kertaan sekä sinun että naapurin Pertin esi-isä tai esiäiti. Jos sukurutsaisuutta haluat selvitellä, tutki lähempiä sukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä on merkitystä tänäkin päivänä, jos polveutuu paremmista piireistä. Näkyyhän se jälkeläisissä ja perimässä, jos on ollut vuosisatojen ajan mahdollisuus parempaan elintasoon, mahdollisuus valita parhaimmat kumppanit niin ulkonäön kuin terveyden kannalta jne. Kyllä aateliset ovat keskimääräistä paremman näköistä ja fiksua sakkia edelleen. Terkuin erään vanhan suvun vesa
Aatelisilla oli vaan se ongelma, että nämähän ei voineet naida sieltä säätynsä alapuolelta. Niinpä naitiin toisia aatelisia, usein tuttuja ja sukulaisia. Ennen sitä ei varmasti ymmärretty vaan ajateltiin vahvistavan suvun mahtia ja terveyttä, mutta nykytiedon valossahan tilanne näyttää täysin erilaiselta.
Kaikissa kuningashuoneissa on muuten huomattu tämä: ei ole sattumaa että lähes kaikki nuoret kuninkaalliset ovat naineet rahvasta - näyttelijöitä ja urheilijoita. Jopa joissain tapauksissa eri maasta tai etnisyydestä.
Suomalaiset ovat jonkin verran sisäsiittoisia. Maaltamuutto on helpottanut tätä asiaa kun tehtaissa ja kaupungeissa on Suomen eri puolilta geenit yhdistyneet. Meidän vähäinen maahanmuuttommekin on tässä suhteessa hyödyllinen vaikka sinisilmä blondit ennenpitkää vähenee.
Hyvältä kuulostaa. On sentään merkintöjä.