Lue keskustelun säännöt.
Ystävän kodin sotkuisuus ahdistaa!
08.01.2021 |
Itse asiassa en edes välttämättä kaipaa kommentteja. On vaan pakko saada kirjoittaa asiasta ja lievittää omaa ahdistusta, kun en vaan pysty ymmärtämään ihmistä, joka pystyy elämään elämäänsä sotkun keskellä...
Omassa kodissani tavaroilla on paikkansa, eikä mitään jätetä lojumaan ympäriinsä. Lapset olen opettanut pienestä lähtien siivoamaan omat lelunsa, tiskejä ei jätetä omiin huoneisiin homehtumaan ja vaatteet tuodaan pyykkiin, kun ne likaantuvat.
Siivoan keittiön jokaisen käytön jälkeen ja pyyhin pölyt ja imuroin kerran päivässä. Kun on perussiistiä, niin noihin ei kauaa aikaa mene. Ei minuakaan aina huvittaisi työpäivän jälkeen alkaa pyykkiä pesemään tai viikata puhtaita vaatteita kaappiin, mutta en myöskään siedä niitä silmissäni yhtään sen kauempaa kuin on tarpeen.
Tänään käväisin ystäväni luona pikaisesti ja ahdistuin. Heidän perheessään puhtaita pyykkejä on pinottuna sohvan nurkkiin, ruokapöydälle oli levitetty työkaluja, lehrikori puraisi ja keittiöön oli joku jättänyt likaiset astiat tiskipöydälle. Pölyt pyyhkimättä ja hiekka ratisi varpaissa. En vaan ymmärrä miten siinä sekasotkussa kukaan pystyy asumaan.
Huh, jo helpotti.
Kommentit (104)
Mä olen ihan siisti ihminen, ja meillä on kotona juuri tuollaista useinkin, kuin ap ystävällään kuvaili. Tiskikone laitetaan päälle illalla ruokailun jälkeen, ja kun se lopettaa ohjelman, lähes kaikki ovat jo nukkumassa, itsellä voimat loppu, enkä ala sen tyhjentämistä enää yöllä kilistelemään. Aamulla kun kaikki syövät aamupalaa, siihen ne tiskit lavuaariin kiireessä jää. Puhtaita pyykkejä viikkailen olohuoneessa, kun mitään muuta tilaa ei ole. Laitan kaappiin ne, mitkä voin, mutta teinit ei tosiaan samalla sekunnilla käy omiaan hakemassa. Saattaa mennä seuraavaan päiväänkin. Eteisessä on usein hiekkaa, koska asutaan maan tasalla, enkä imuroi kuin noin kerran viikossa. Ei ne hiekat siitä minnekään sen enempää leviä. Minusta tuo nyt ei kuulosta kovin kamalalta, enemmän olisin huolissani, jos olisi jotain oikeaa sotkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kotihan kuulosti ihan siistiltä!
Menet maanantaina päälääkärille ja pyydät reseptin, niin lakkaa ahdistamasta.
Ap vaikuttaa neuroottiselta ja ystävä huithapelilta.
Ainoa oikein tapa elää on minun tapa. Yleiset tilat siistit, pienemmän lapsen huoneessa on usein sotkua, kodinhoitotilat usein sotkuiset ja imurointi ehdottomasti kerran viikossa., keittiön ja eteisen saa tarvittaessa imuroida toistekin. WC-tilat ja keittiö pidetään puhtaana muttei olla neuroottisia jos pöydällä on hetken muutama astia.
Kysyttäessä olen valmis kertomaan enemmän miten oikeasti kuuluu tehdä.
Mieti. Lehtikoritkin ahdistuu sun naamasta niin pahasti, että käyvät aggressiiviksi. Oisko peiliin katsomisen paikka. Onko sulla muuten muitakin ocd-oireita kuin pakkosiivous?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit myös taivastelun sijasta tarjota apua.
Heillä on selvästi liikaa tavaraa, jolloin vapaita pintoja ei juurikaan ole, ja siivoaminen on hankalaa. Myös puhtaiden vaatteiden vuoret kertovat samasta. Kun kaapista riittää aina vaan päällepantavaa, voivat pyykit lojua ihan rauhassa.
Tarjoa apua tavaroiden karsimiseen/kirpparimyyntiin ja siivoamiseen. Ei se itsestään tapahdu.
Ehkäpä osa syy tilanteeseen on se, ettei hän ole koskaan vaatinut lapsia siivoamaan omia sotkujaan. Pointtini oli myös se, että meillä jokainen tekee oman osansa eikä sotkua siksi muodostu niin paljon, etteikö joka päiväinen siivous olisi helppo toteuttaa.
En minäkään kotona päivittäin suursiivoa. Viikonlopulla enemmänkin, jos tarvetta on.
Saatan ystävällä ollessani siivota hänen keittiö sä tai muuten laitella paikkoja kuntoon, jos olen pidemmän aikaa. Siinähän se menee samalla jutellessa mukavia.
Ap
Mua ahdistais jos ystävä tulis laittelemaan pyytämättä paikkoja kuntoon. Ei todellakaan mene siinä samassa jutustellessa. Pidä näppisi erossa ellei niitä erikseen pyydetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä imuroit ja pyyhit pölyt, onko vähän siivousaddiktio?
Täytyy sotkea tosi paljon päivän aikana, jos noin usein pitää kuitenkin siivota.
Onneksi et ole minun ystäväni. Minulla ei ole edes lapsia ja silti puhdas pyykki kiikkuu pinoissa, ei kaapeissa.
Olen monilla mittareilla poikkeuksellisen menestynyt, ainakaan en ole masentunut, ja minulla on ystäviä, joita kutsun kotiini. Toisilla on siistimpää kuin luonani, toisilla kaoottisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on useimmiten epätäydellistä.
No minä en ymmärrä pakonomaista siisteyttä. Imurointi kerran päivässä? Aivan turhaa ajan hukkaa. Se pöly on siinä vaiheessa ihan omassa päässä vain. Tiskipöydällä ei saa olla likaista astiaa? No mitä kamalaa tapahtuu, jos siinä on? Ei mitään. Mitä eroa on tiskaanko kahvimukini nyt heti vai huomenna? Sohvan reunalla on pinossa vaatteita? Mihin tämä vaikuttaa maailmassa? Ei mihinkään.
Minä saan rentouden ja kotoisan olon siitä että en suorita. Jos en juuri tällä hetkellä tiskaa kuppeja ja viikkaa vaatteita, voin käpertyä viltin alle vaikka katsomaan hyvää leffaa ja tehdä nuo myöhemmin. Mielessäni on rauha, ei ahdista eikä ole pakkoa. Kotonani on ihan perussiistiä mutta jos vierailisit luonani huonona päivänä, pitäisit varmaan minuakin sikapossuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on pientä. Olet neuroottinen.
Näkisitpä minkälainen mylläkkä täällä on.
Sekasotku,kaaos, ahtaus ja roskaista.
Aivan järkyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit myös taivastelun sijasta tarjota apua.
Heillä on selvästi liikaa tavaraa, jolloin vapaita pintoja ei juurikaan ole, ja siivoaminen on hankalaa. Myös puhtaiden vaatteiden vuoret kertovat samasta. Kun kaapista riittää aina vaan päällepantavaa, voivat pyykit lojua ihan rauhassa.
Tarjoa apua tavaroiden karsimiseen/kirpparimyyntiin ja siivoamiseen. Ei se itsestään tapahdu.
Ehkäpä osa syy tilanteeseen on se, ettei hän ole koskaan vaatinut lapsia siivoamaan omia sotkujaan. Pointtini oli myös se, että meillä jokainen tekee oman osansa eikä sotkua siksi muodostu niin paljon, etteikö joka päiväinen siivous olisi helppo toteuttaa.
En minäkään kotona päivittäin suursiivoa. Viikonlopulla enemmänkin, jos tarvetta on.
Saatan ystävällä ollessani siivota hänen keittiö sä tai muuten laitella paikkoja kuntoon, jos olen pidemmän aikaa. Siinähän se menee samalla jutellessa mukavia.
Ap
Mua ahdistais jos ystävä tulis laittelemaan pyytämättä paikkoja kuntoon. Ei todellakaan mene siinä samassa jutustellessa. Pidä näppisi erossa ellei niitä erikseen pyydetä.
Hyvin on apu tähän mennessä kelvannut. Ihan hyvin voin auttaa ja suoda hänelle lepohetken. Lähinnä itseäni ehkä tilanteessa ahdistaa se, että hän tekee liikaa yksin ilman perheen apua. Muut eivät osallistu. Itse taas olen omat lapseni opettanut siivoamaan jälkensä.
Kyllä minä ystäväni tunnen niin hyvin, että tiedän mikä on auttamista ja mikä tuppaantumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä imuroit ja pyyhit pölyt, onko vähän siivousaddiktio?
Täytyy sotkea tosi paljon päivän aikana, jos noin usein pitää kuitenkin siivota. [/quot
Eläinten ja hiekan takia imuroin. Pölyt tulee pyyhittyä samalla.
Ap
Hahaa, näkisitpä mun kodin... No et näe, kun en koskaan päästä tänne ketään.
Helvetisti tavaraa ja kaikki muu sotku päälle. Ei toivoakaan sellaisesta että "tavaroille olisi paikkansa". Ovet eivät mahdu aukeamaan kunnolla, nurkkiin ei pääse lähellekään. Siivoaminen on tietysti aika hankalaa, imuroin vaivalla ja pesen lattioita läikkä kerrallaan kun lattia jostain pilkistää.
Ja hei, nautin minäkin siisteydestä ja järjestyksestä. Sitä varten täytyy vaan mennä muualle.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on apu tähän mennessä kelvannut. Ihan hyvin voin auttaa ja suoda hänelle lepohetken. Lähinnä itseäni ehkä tilanteessa ahdistaa se, että hän tekee liikaa yksin ilman perheen apua. Muut eivät osallistu. Itse taas olen omat lapseni opettanut siivoamaan jälkensä.
Kivasti syytät ystävääsi perheen sotkuista tai siitä, ettei ole kasvattanut lapsiaan riittävän siisteiksi. Mikähän mahtaa perheen toisen aikuisen osuus tässä asiassa olla? No, ihan sama, syytithän ystävää jo siitäkin, että hän tekee liikaa yksin :D
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä imuroit ja pyyhit pölyt, onko vähän siivousaddiktio?
AV-sotkumammat närkästyivät aloituksesta.
Riippu vähän lasten iästäkin ja siitä kuinka suuri koti on suhteessa asukasmäärään. On varmaan vähän helpompi pitää koti siistinä, jos asuu isossa omakotitalossa, missä on paljon kaappitilaa ja lapset on isoja koululaisia tai opiskelijoita. Tai toisaalta voi olla vaikeampaa pitää koti siistinä pienessä kaksiossa, missä on vähän kaappitilaa ja tilaa yleensäkin, ja varsinkin jos lapset ovat touhukkaita päiväkoti-ikäisiä.
No tämähän ei olisi yhtään alentuvaa: "Voi Pirkko, olen pannut merkille, että kotisi on aika karsea läävä ja se pitää minua hereillä öisin. Niinpä päätin, että teen reilun ja hyvän teon ja tarjoan sinulle apuani elämäsi saattamiseksi soveliaaseen tilaan a opetan sinulle perus elämisen taitoja. Enkös olekin hyvä ystävä!"
Itsekin olen siivousfriikki ja ahdistun sotkusta. Mutta siis omassa kotonani. Muut asukoot oman tyylinsä mukaan, ei kiinnosta.