Nyt kun tytär lähestyy teini-ikää, elämä hänen kehitysviivästymänsä kanssa alkaa olla sietämätöntä

Mitä väliä jos 12v leikkii? Sehän on lapsi. Mitä pitäisi tehdä se aika?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on typeriä kommentteja.

Ap, sinulla on täysi oikeus surra omaa ja lapsesi kohtaloa. Kaikki tunteesi ovat normaaleja. On helppo hurskastella, kun ei ole ollut samassa tilanteessa. Siksi voisi olla hyvä, jos löytäisit vertaistukea.

Tuollaisessa tilanteessa suru, huoli ja pettymys muuttaa muotoaan ajan kuluessa, eikä aina helpompaan suuntaan. Lapsi on nyt siinä iässä, että ero ikätovereihin repeää. Tekee todella kipeää seurata, miten muut nuoret kypsyvät ja itsenäistyvät ihan toisella tavalla.

Tee niinkuin mun äiti.

Älä huolehdi siitä.

Muutin himasta 16 vuotiaana.

Minulla on ollut elämäni aikana 4 seksikumppania , koska en luota ihmisiin.

Nykyään koulutus työ ja rakastava aviomies.

en muuten tehnyt lapsia, onneksi en:)

Anna lapsi pois..joku muu hoitaa..ei tommoista voi rakastaa..

Et ole terve.

Ootko nähny kun 16 vuotias poika ruunkkaa ja huutaa: inkitaiiaa inki taiiaa

Minä olen.

Se 16 vuotiaana kotoaan lähtenyt

Ihan "kotonani näin" yrjöttävää ja epänormaalia

Vierailija kirjoitti:

Huolissaan saa tottakai olla.

AP ei ollut lapsesta huolissaan, vaan sanoi että oma elämä on sietämätöntä, kun lapsi leikkii eikä käy yksin kaupassa. AP on arvostelevat sanat ansainnut.

Ap on samanlainen kuin minun äitini.

Ap sano että inhoat outoa lastasi.

Se on ihan ok

Miehestä saa esim erota

Kissan saa t.appaa

Mutta ölisevää kehitysvammaa pitää rakastaa

se 16 vuotiaana kotoa muuttanut VELA

oletko sinä terve nähnyt? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on typeriä kommentteja.

Ap, sinulla on täysi oikeus surra omaa ja lapsesi kohtaloa. Kaikki tunteesi ovat normaaleja. On helppo hurskastella, kun ei ole ollut samassa tilanteessa. Siksi voisi olla hyvä, jos löytäisit vertaistukea.

Tuollaisessa tilanteessa suru, huoli ja pettymys muuttaa muotoaan ajan kuluessa, eikä aina helpompaan suuntaan. Lapsi on nyt siinä iässä, että ero ikätovereihin repeää. Tekee todella kipeää seurata, miten muut nuoret kypsyvät ja itsenäistyvät ihan toisella tavalla.

Tee niinkuin mun äiti.

Älä huolehdi siitä.

Muutin himasta 16 vuotiaana.

Minulla on ollut elämäni aikana 4 seksikumppania , koska en luota ihmisiin.

Nykyään koulutus työ ja rakastava aviomies.

en muuten tehnyt lapsia, onneksi en:)

Anna lapsi pois..joku muu hoitaa..ei tommoista voi rakastaa..

Et ole terve.

Ootko nähny kun 16 vuotias poika ruunkkaa ja huutaa: inkitaiiaa inki taiiaa

Minä olen.

Se 16 vuotiaana kotoaan lähtenyt

Ihan "kotonani näin" yrjöttävää ja epänormaalia

Et ole terve.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota leikkimisen kuvaamista niinkuin ei kukaan muu 12-vuotias muka enää leikkisi. Oma 12-vuotias tyttöni leikkii kaiket päivät ja niin muutama kaverikin hänen luokaltaan. On luokkansa paras ja tosi fiksu tyttö. Itse oon iloinen, että hän leikkii. Paljon järkevämpää ja kehittävämpää leikkiminen on kuin hengailla laumoina kauppakeskuksessa tai näprätä puhelinta aamusta iltaan.

Tätä samaa itsekin olin tulossa sanomaan että meillä 12 -vuotias tyttö leikkii vielä välillä, piirtää ym. lasten juttuja kavereidensa kanssa. Ja hänellä on kavereita paljon. Olen erittäin tyytyväinen, että heillä on tuollainen kaveriporukka, missä kaikki saavat olla vielä lapsia eikä yksikään heistä ole esim. meikeistä kiinnostunut. Tyttöni haluaa myös nukkua vieressäni aika usein, tosin se on vähän kausiluonteista. Nyt on taas se vaihe kun haluaisi äidin viereen ja muutenkin hellyyttä äidiltä. On myös kausia kun ei missään nimessä halua äitiä lähellekään.

Yhdellä tutuntutulla, yh, oli tollanen lapsi. Paitsi ettei sillä ollut mitään diagnoosia. Nukkuivat samassa sängyssä vielä kun lapsi oli 16v. Muutenkin jotenkin outo se suhde.

Toisella, tutulla, oli vähän hitaalla käyvä tytär, joka 15v iässä alkoi seurustella parikymppisen kanssa, Raskaan atietenkin ennen kuin täytti 16v, vähän hidas se jätkäkin. Likka asui kakaransa kanssa vanhempiensa hoivissa vielä lähes kolmikymppisenä, kun viimeksi kuulin.

Ap tapauksessa joku tuettu hoivakoti tms. voisi olla parempi kuin kotona asuminen. Ammattilaiset paikalla huolehtimassa. Ja ehdottomasti pillerit käyttöön mahdollisimman pian, ette tarvitse mitään pikaraskautumisia tohon päälle.

Siskoni 12-vuotias tytär leikkii ilolla mun pienempien lasten kanssa. Voi olla että oman ikäisten kanssa ei leikkisi, mutta en ole toisaalta paikalla tarkistamassa.

Luulisin että tunnistaisin semmoisen alkavan teinin poseerauksen, mutta päin vastoin musta vaikuttaa siltä että nykymukulat eivät pidä leikkimistä nolona isompanakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on typeriä kommentteja.

Ap, sinulla on täysi oikeus surra omaa ja lapsesi kohtaloa. Kaikki tunteesi ovat normaaleja. On helppo hurskastella, kun ei ole ollut samassa tilanteessa. Siksi voisi olla hyvä, jos löytäisit vertaistukea.

Tuollaisessa tilanteessa suru, huoli ja pettymys muuttaa muotoaan ajan kuluessa, eikä aina helpompaan suuntaan. Lapsi on nyt siinä iässä, että ero ikätovereihin repeää. Tekee todella kipeää seurata, miten muut nuoret kypsyvät ja itsenäistyvät ihan toisella tavalla.

Tee niinkuin mun äiti.

Älä huolehdi siitä.

Muutin himasta 16 vuotiaana.

Minulla on ollut elämäni aikana 4 seksikumppania , koska en luota ihmisiin.

Nykyään koulutus työ ja rakastava aviomies.

en muuten tehnyt lapsia, onneksi en:)

Anna lapsi pois..joku muu hoitaa..ei tommoista voi rakastaa..

Et ole terve.

OLen täysin terve.

En ole koskaan sairastanut flunssaa, näytän 10 vuotta nuoremmalta.

Kävin koulut yksin, rahoitin opintolainalla ja työllä.

Päätin että minä en sitä riskiä ota että syntyy kehitysvammainen.

Rakastan miestäni, olemme olleet yhdessä 30 vuotta.

Ap ei rakasta enää lastaan. On vain TABU että sitä ei saa sanoa äänen.

Tyttö on lihanpala ja miesten saalistuksen tuleva uhri.

Ei rakkaus minnekään häviä, mutta elämäntilanteen aiheuttama turhautuminen saattaa saada ihmisen toimimaan kamalilla tavoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on typeriä kommentteja.

Ap, sinulla on täysi oikeus surra omaa ja lapsesi kohtaloa. Kaikki tunteesi ovat normaaleja. On helppo hurskastella, kun ei ole ollut samassa tilanteessa. Siksi voisi olla hyvä, jos löytäisit vertaistukea.

Tuollaisessa tilanteessa suru, huoli ja pettymys muuttaa muotoaan ajan kuluessa, eikä aina helpompaan suuntaan. Lapsi on nyt siinä iässä, että ero ikätovereihin repeää. Tekee todella kipeää seurata, miten muut nuoret kypsyvät ja itsenäistyvät ihan toisella tavalla.

Tee niinkuin mun äiti.

Älä huolehdi siitä.

Muutin himasta 16 vuotiaana.

Minulla on ollut elämäni aikana 4 seksikumppania , koska en luota ihmisiin.

Nykyään koulutus työ ja rakastava aviomies.

en muuten tehnyt lapsia, onneksi en:)

Anna lapsi pois..joku muu hoitaa..ei tommoista voi rakastaa..

Pakko kommentoida.

Olen 15v, kohta 16v ja leikin ajoittain : D keskiarvo tavallisella luokalla 8.4 ja älykkyysosamäärä selvästi yli keskitason.

Leikitkö nukeilla?

Kerro nyt?

Minä olen asunut itsenäisesti 16 vuotiaasta asti.

Huvitin itseäni lukemalla, sain hetken todellisuuspaon tilanteestani.

Luin 16 vuotiaana  Mika Valtaria , isac Asinovia, Stanislam Leviä , Tolstoita ja historiaa

Minäkin leikin pitkälle teini-ikään, mutta luin myös todella paljon. Esim Seitsemän veljestä meni ihan sujuvasti jo ala-asteella, yläasteella kiinnostuin filosofian historiasta, vaikka luin paljon myös fantasiaa. Millä tavalla nämä sulkisivat toisensa pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotas kun pääsee kunnolla teini-ikään. On täysin manipuloitavissa ja vietävissä. Hanki ajoissa sille ehkäisykapseli. Sekään ei estä alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä yleisenä patjana oloa. Minulla on poika samoilla diagnooseilla ja lapsikin tuli heti aikuisuuden kynnykselle tehtyä teinieron seurauksena kun tyttö päätti pitää pojasta kiinni. Lapsi huostattiin samoin tein.

Tähän voisi lisätä että huh huh, IS:n uutiset on aika kevyttä läppää näihin verrattuna.

Kun se on tätä näiden kanssa. Elämässäni on aiemmin ollut toinenkin tapaus, täysin samanlaisen kuuloinen kuin ap:n tyttö. Samat diagnoosit, sama kaava, mutta tyttö tapettiin teini-iässä ja lapsi jäi orvoksi. Koko nuoruus päihteitä ja seksiä, mistä lapsikin seurasi. Että kyllä nämä on aikamoinen helvetti vanhemmille. Hirveä yhdistelmä tuo laaja-alainen kehitysviivästymä ja adhd. Mielessäni olen haudannut lapseni jo moneen kertaan.

Mun tytöllä on samat diagnoosit. Ikää 19. Aika sydän syrjällään saa olla. Ehkäisykapseli hankittiin heti, kun kuukautiset alkoi. Tyttö mennä koheltaa ja kuka tahansa voi uskotella mitä tahansa. Ei osaa epäillä yhtään mitään ja tekee kaiken mitä joku keksii vaatia. Koko ajan ei voi kädestäkään olla pitelemässä.

olet sairas kirjoitti:

oletko sinä terve nähnyt? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on typeriä kommentteja.

Anna lapsi pois..joku muu hoitaa..ei tommoista voi rakastaa..

Et ole terve.

Ootko nähny kun 16 vuotias poika ruunkkaa ja huutaa: inkitaiiaa inki taiiaa

Minä olen.

Se 16 vuotiaana kotoaan lähtenyt

Ihan "kotonani näin" yrjöttävää ja epänormaalia

Et ole terve.

Sulla meni nyt jotain ohi,VELI ei ollut terve.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin uusioperheessä yks lapsi, jolla on satavarmasti kaikki mahdolliset kehitysviivästymät. Valehtelee, kus*ttaa, ja kieroilee koko ajan. Hermot menee siihen. T. Paha äitipuoli

Kuulostaa enemmänkin persoonallisuushäiriöltä.

Pikemminkin normaalilta teiniltä, joka hankaa sarvia yhteen äitipuolen kanssa. Palstan ylidiagnosoijat taas vauhdissa.

Lue uudelleen! kirjoitti:

olet sairas kirjoitti:

oletko sinä terve nähnyt? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on typeriä kommentteja.

Anna lapsi pois..joku muu hoitaa..ei tommoista voi rakastaa..

Et ole terve.

Ootko nähny kun 16 vuotias poika ruunkkaa ja huutaa: inkitaiiaa inki taiiaa

Minä olen.

Se 16 vuotiaana kotoaan lähtenyt

Ihan "kotonani näin" yrjöttävää ja epänormaalia

Et ole terve.

Sulla meni nyt jotain ohi,VELI ei ollut terve.

Veljesi kuulostaa terveeltä, kehitysviiveiseltä nuorelta mieheltä jolle ei vain ole saatu opetettua että itsetyydytys on ok jos sitä ei tee muiden nähden.

Sulta tulee kyllä sen verran kitkerää kommenttia, että kannattaisi käydä juttelemassa ammattilaisen kanssa - ja sanon tämän nyt terapiassa itsekin käyneenä.

On hyvin mahdollista että olet joutunut perheessäsi syrjään kehitysvammaisen veljesi tieltä, mutta sehän ei ole veljesi vastuulla ollut. Miksitoi aggressio suuntautuu veljeesi eikä esimerkiksi vanhempiisi?

Vierailija kirjoitti:

Laita laitokseen ja jatka elämää

Ihme ettei kukaan ole vielä huutanut perinteistä Suomessa ei ole laitoksia.

Up

Anteeksi off-topic.

Miksi sitä sanotaan kehitysviivästymiseksi, kun eihän se ihminen ikinä saavuta normaalia kehitystasoa? Tuosta termistä tulee mielikuva että kehittyisi hitaasti. Eivätkös nämä jää ns. hitaalla käyviksi, yksinkertaisiksi?

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä tutuntutulla, yh, oli tollanen lapsi. Paitsi ettei sillä ollut mitään diagnoosia. Nukkuivat samassa sängyssä vielä kun lapsi oli 16v. Muutenkin jotenkin outo se suhde.

Toisella, tutulla, oli vähän hitaalla käyvä tytär, joka 15v iässä alkoi seurustella parikymppisen kanssa, Raskaan atietenkin ennen kuin täytti 16v, vähän hidas se jätkäkin. Likka asui kakaransa kanssa vanhempiensa hoivissa vielä lähes kolmikymppisenä, kun viimeksi kuulin.

Ap tapauksessa joku tuettu hoivakoti tms. voisi olla parempi kuin kotona asuminen. Ammattilaiset paikalla huolehtimassa. Ja ehdottomasti pillerit käyttöön mahdollisimman pian, ette tarvitse mitään pikaraskautumisia tohon päälle.

Pillerit kuulostaa huonolta. Ne pitää muistaa ottaa ja vielä tiettyyn aikaan päivästä.

Miten täällä on takerruttu tuohon leikkimiseen?

Se nyt ei varmaan se ongelma ole vaan ap avasi vähän tyttärensä kehityksen tasoa.

Leikki on varmastikin sellaista joka ei ole enää tyypillistä tuon ikäiselle.

Ja joku kommentoi että diagnoosin saadakseen tutkitaan tarkoin ja sairaalassa jne. Ei tuo nyt ihan noin mene. Diagnoosi saatetaan antaa heppoisinkin perustein ja usein se muuttuu matkalla.

Onko ap lapsesi kuinka avun piirissä?

Toimintaterapia on aivan loistavaa toiminnanohjauksesta johtuviin pulmiin!

Sen voi saada kotiin missä ne pulmat yleensä on.

Maksusitoumus yksityiselle kuten meillä, koska kunnallinen ei tee kotikäyntejä.

Meillä poika kävi 3 vuotta toimintaterapiassa joka tapahtui viikoittain kotona. Muutos aivan ällistyttävä!

Nepsyvalmennusta on mahdollista saada myös.

Sopeutumisvalmennuskurssia (kela) suosittelen jos ette ole olleet.

Tai monimuotoinen yksilövalmennus vai millä nimellä se nyt kulkikaan? Vähän sama kuin sopeutumisvalmennus mutta räätälöidympi.

Siellä saatte ammattitaitoista ohjausta ja ennen kaikkea tietoa mitä kuntoutuksia teidän on mahdollista saada ja vaatia.

Ja vertaistukea on tarjolla. Muut ovat samassa tilanteessa joten he tietävät mistä puhut.

Ja esim toimintaterapiaa ei voi hoitava taho evätä suoraan vaan sinulla on oikeus pyytää toimintaterapeutin arviota tilanteesta. Vaikka lääkäri sanoisi ettei tarvitse niin sanot että haluat ammattilaisen (tässä tapauksessa toimintaterapeutin) lausunnon asiasta.

Nyt on viime hetket hakea apua jos ette sitä ole vielä diagnooseja enempää saaneet, tai edellisestä kuntoutuksesta on vuosia aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kehitysviiveisenkin lapsen voi opettaa nukkumaan omassa sängyssään. Kuukautissiteen vaihtamisesta ei tarvitse kysellä jatkuvasti, vaan vain huolehtia, että side vaihdetaan riittävän usein (4-8 tunnin välein). Leikkeihin kannattaa hankkia kavereeita vertaisryhmistä, siis toisista kehitysviiveisistä. Menkää johonkin sopeutumisvalmennukseen tai tutustu paikalliseen vanhempainryhmään, sieltä löytyy sopivia kavereita samantasoisilla kiinnostuksenaiheilla. Ja miksi 12-vuotiaan tarvitsisi osata käydä yksin kaupassa? Se voi olla kehitysporras, mutta ei se vaikuta elämään - et sä tervettäkään 12-vuotiasta voi lähettää tekemään ostoksia puolestasi,

Kaverin lapsi 13v ja on kyllä jo vuoden voinut käydä ostoslistan kanssa kaupassa. Kunhan ei tarvitse enempää sieltä tuoda ruokia kuin mitä reppuun mahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi off-topic.

Miksi sitä sanotaan kehitysviivästymiseksi, kun eihän se ihminen ikinä saavuta normaalia kehitystasoa? Tuosta termistä tulee mielikuva että kehittyisi hitaasti. Eivätkös nämä jää ns. hitaalla käyviksi, yksinkertaisiksi?

Mun pojalla oli tuo diagnoosi.

Pelkäsin että pojastani tulee yksinkertainen ja vietävissä oleva aikuinen.

Kuntoutusta ja terapiaa.

Nyt ei tuota diagnoosia enää ole ja täysin normaali teini. Itse asiassa vielä sieltä fiksuimmasta ja aikuismaisemmasta päästä.

Luulen että jossain vaiheessa diagnoosi muuttuu tai häipyy. Lievä älyllinen kehitysvamma voisi olla seuraava diagnoosi tuosta jos ei kehitystä tapahtuisi?

Ymmärrän ap:n huolen ja pelon.

Ei siinä sure itseään vaan suree sen lapsen puolesta.

Eikä se suru siitä häviä. Varsinkaan jos lapsi on todellakin sinun koko maailma.

Tottakai kaikki välittävät vanhemmat suree ettei lapsi pysty elämään normaalia elämää.