Perheen ruokailuun menee hermot, aika ja rahat - Vinkkejä!
Ennen kuin kutsun Kape Aihisen apuun, kysyn neuvoa av:ltä.
Meillä on kolmehenkinen perhe: Minä, mies ja pieni koululainen. Ruokahuollosta vastaan minä joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta.
Ongelma on siinä, että kaikki perheessä pitävät eri ruoista ja usein sitten syövätkin eri ruokia. Tämä tekee ruoanlaittamisesta työlästä, kallista ja hemmetin rasittavaa.
Mies ei ole kulinaristi. Hän söisi mieluiten lihapiirakoita, voileipiä, pakastepizzoja ja mikroeineksiä. Hän on vaikeasti allerginen esim. kalalle, omenalle, pähkinöille. Hän ei myöskään pidä minkäänlaisista keitoista.
Lapsi on aika isänmaallinen valikoiva syöjä. Hänen lempiruokiaan ovat laitoskeittiöistä tutut jauhelihakeitto, nakkikeitto, makaronilaatikko, lihapullat, salaateista uppoaa vain kurkku ja tomaatti. Mitä tämä on, mitä tässä on, en tykkää ovat tuttuja lauseita pöydässä. Mistään mausteisesta tai muuten vähänkään erikoisesta ja etnisestä ei pidä yhtään, ei edes tortilloista tms.
Omia lempiruokiani sitten taas ovat esimerkiksi thaimaalainen, poke bowlit ja sushi. Kaikki kalaruoat kelpaavat myös (mutta niitä en voi miehen pahan allergian takia kotona kokata). Suomalaisia perusruokia eli nakkikeittoa tai makaronilaatikkoa syön jos muuta ei ole, mutta en tykkää, enkä nauti.
Mitä ihmettä meidän perheessä voitaisiin syödä, että kaikki viihtyisivät pöydän ääressä eikä jokaisen lautasella olisi jotakin omaa, mikrossa lämmitettyä evästä? Ainoa ruoka, josta me kaikki oikeasti tykätään on pinaattikeitto.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
No jos miehesi kerran tykkää einesruuista, niin ei kai sinun hänelle tarvitse ruokaa laittaa? En ymmärrä ongelmaa.
Lasta ei kannata pakottaa syömään ruokia, joista hän ei pidä. Se vain lisää vastenmielisyyttä uusia ruokia kohtaan. Maku muuttuu aikuistuessa, jos on muuttuakseen, etkä sinä oikein voi siihen vaikuttaa.
Kannattaa huomioida sekin, että vaikka mies söisikin pelkästään eineksiä, se tulee kalliimmaksi kuin se, että mies syö samaa ruokaa kuin muutkin. Samoin joku ne einekset myös ostaa kauppareissulla, mahdollisesti ap. Tämän vuoksi eineksistäkin tulee paljon lisätyötä ja säätöä, vaikka voisi ajatella, että se on helppo ratkaisu.
No, sitten voi aina ajatella, että "jos se mies ostaa omat ruokansa". Yhtä hyvin sitten se mies voi olla se, joka käy kaupassa ja hänen pitää sitten yhtä lailla ostaa omat ruoat ja ap:n ja lapsen ruoka erikseen. Että jos heillä on sama talous niin tuskin toimii se, että yksi ostaisi omat ruokansa.
Ja terveellisyysnäkökohta: toivoisitko, että läheisesi söisi lähinnä eineksiä päivästä toiseen? Minä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettisin myös vaikka koko viikon ruoat kerralla ja tekisin vaikka niin, että jos teen jonkun kastikkeen, teen siitä itselleni mausteisemman version. Tämmöisiä voisi olla vaikka nuudeliwokki tai joku pataruoka, johon itselle mahdollisuus laittaa maustetahnoja ja chiliä. Esim. pata jossa kanaa, wokkivihanneksia, kookosmaitoa. Sit jos miedoltakin maistuva kookosmaito-kanaruoka on lapselle liian epäilyttävää, niin kaipa pitää sitten olla joku varasuunitelma (keitetään lapselle nakkeja ja syö eillisen perunamuusin kanssa tai lämmitetään makaronilaatikkoa).
Ymmärrän ap:n tuskan siinä mielessä, että jos perheen toinen aikuinen ei nauti ruoanlaitosta ja ihanista ruokalajeista, ne neuvottelut siitä, mitä syötäisiin on vaikeampia, jos toisen mielestä aidosti voitaisin syödä vaikka koko viikko lihapiirakoita ja muita eineksiä.
Mutta koska ap hakee helpotusta arkeen, mielestäni se pitäisi neuvotella miehen kanssa.
Esim. näin:
-tiettynä päivänä mies tekee ruokaa, joka sopii kaikille. Ja sellaista, joka on hänen kanssaan sovittu, että käy. Esim. paistaa lihaa ja keittää perunat.
-tiettyinä päivinä ap tekee ruokaa itselleen ja lapselle ja mies tekee silloin oman ruokansa
-tiettyinä päivinä mies tekee ruokaa, joka maistuu hänelle ja lapselle, ap tekee oman ruokansa
Miten pitkään sille lapselle tarjotaan se ruoka ilman että tämän tarvitsee osallistua ollenkaan? Seuraavaksi ihmetellään palstalla, kun kotoa muuttanut lapsi soittaa pitääkö koko makaronipussi keittää kerralla...
No siinä vaiheessa kun koulussakin alkaa köksä, on hyvä alkaa kotonakin vastuuttamaan, ellei lapsi ole jotenkin erityisen kiinnostunut ruuanlaitosta. Aiemminkin voi tietty houkutella leikkamaan kurkkuja tms, mutta mielestäni yläkoululaiselle voi jo sanoa, että keittää perunat tai paistaa jauhelihan.
Realy?🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettisin myös vaikka koko viikon ruoat kerralla ja tekisin vaikka niin, että jos teen jonkun kastikkeen, teen siitä itselleni mausteisemman version. Tämmöisiä voisi olla vaikka nuudeliwokki tai joku pataruoka, johon itselle mahdollisuus laittaa maustetahnoja ja chiliä. Esim. pata jossa kanaa, wokkivihanneksia, kookosmaitoa. Sit jos miedoltakin maistuva kookosmaito-kanaruoka on lapselle liian epäilyttävää, niin kaipa pitää sitten olla joku varasuunitelma (keitetään lapselle nakkeja ja syö eillisen perunamuusin kanssa tai lämmitetään makaronilaatikkoa).
Ymmärrän ap:n tuskan siinä mielessä, että jos perheen toinen aikuinen ei nauti ruoanlaitosta ja ihanista ruokalajeista, ne neuvottelut siitä, mitä syötäisiin on vaikeampia, jos toisen mielestä aidosti voitaisin syödä vaikka koko viikko lihapiirakoita ja muita eineksiä.
Mutta koska ap hakee helpotusta arkeen, mielestäni se pitäisi neuvotella miehen kanssa.
Esim. näin:
-tiettynä päivänä mies tekee ruokaa, joka sopii kaikille. Ja sellaista, joka on hänen kanssaan sovittu, että käy. Esim. paistaa lihaa ja keittää perunat.
-tiettyinä päivinä ap tekee ruokaa itselleen ja lapselle ja mies tekee silloin oman ruokansa
-tiettyinä päivinä mies tekee ruokaa, joka maistuu hänelle ja lapselle, ap tekee oman ruokansa
Miten pitkään sille lapselle tarjotaan se ruoka ilman että tämän tarvitsee osallistua ollenkaan? Seuraavaksi ihmetellään palstalla, kun kotoa muuttanut lapsi soittaa pitääkö koko makaronipussi keittää kerralla...
Voihan sen lapsen ottaa mukaan tuohon ruoanlaittoon toki, mutta eiköhän alakouluikäisen kohdalla vielä ruoasta vastuussa ole äiti tai isä. Vaikka lapsi myös osallistuisi tuohon, niin eihän tuon ikäinen vielä tee ruokia koko perheelle, ellei ole ihan erityisen kiinnostunut ruoanlaitosta. Ap:n mukaan hän ei ole tällainen tapaus.
t: tuo aiempi kommentoija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos miehesi kerran tykkää einesruuista, niin ei kai sinun hänelle tarvitse ruokaa laittaa? En ymmärrä ongelmaa.
Lasta ei kannata pakottaa syömään ruokia, joista hän ei pidä. Se vain lisää vastenmielisyyttä uusia ruokia kohtaan. Maku muuttuu aikuistuessa, jos on muuttuakseen, etkä sinä oikein voi siihen vaikuttaa.
Kannattaa huomioida sekin, että vaikka mies söisikin pelkästään eineksiä, se tulee kalliimmaksi kuin se, että mies syö samaa ruokaa kuin muutkin. Samoin joku ne einekset myös ostaa kauppareissulla, mahdollisesti ap. Tämän vuoksi eineksistäkin tulee paljon lisätyötä ja säätöä, vaikka voisi ajatella, että se on helppo ratkaisu.
No, sitten voi aina ajatella, että "jos se mies ostaa omat ruokansa". Yhtä hyvin sitten se mies voi olla se, joka käy kaupassa ja hänen pitää sitten yhtä lailla ostaa omat ruoat ja ap:n ja lapsen ruoka erikseen. Että jos heillä on sama talous niin tuskin toimii se, että yksi ostaisi omat ruokansa.
Ja terveellisyysnäkökohta: toivoisitko, että läheisesi söisi lähinnä eineksiä päivästä toiseen? Minä en.
No tietenkin aikuiset ostavat omat ruokansa omilla rahoillaan. Ei avioliitto ole tarkoittanut mitään yhteistaloutta enää ainakaan sataan vuoteen. Ihme juttuja täällä, mutta toki jos haluatte tehdä asioista tarpeettoman vaikeita, niin siitä vaan. Ei se minulta ole pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettisin myös vaikka koko viikon ruoat kerralla ja tekisin vaikka niin, että jos teen jonkun kastikkeen, teen siitä itselleni mausteisemman version. Tämmöisiä voisi olla vaikka nuudeliwokki tai joku pataruoka, johon itselle mahdollisuus laittaa maustetahnoja ja chiliä. Esim. pata jossa kanaa, wokkivihanneksia, kookosmaitoa. Sit jos miedoltakin maistuva kookosmaito-kanaruoka on lapselle liian epäilyttävää, niin kaipa pitää sitten olla joku varasuunitelma (keitetään lapselle nakkeja ja syö eillisen perunamuusin kanssa tai lämmitetään makaronilaatikkoa).
Ymmärrän ap:n tuskan siinä mielessä, että jos perheen toinen aikuinen ei nauti ruoanlaitosta ja ihanista ruokalajeista, ne neuvottelut siitä, mitä syötäisiin on vaikeampia, jos toisen mielestä aidosti voitaisin syödä vaikka koko viikko lihapiirakoita ja muita eineksiä.
Mutta koska ap hakee helpotusta arkeen, mielestäni se pitäisi neuvotella miehen kanssa.
Esim. näin:
-tiettynä päivänä mies tekee ruokaa, joka sopii kaikille. Ja sellaista, joka on hänen kanssaan sovittu, että käy. Esim. paistaa lihaa ja keittää perunat.
-tiettyinä päivinä ap tekee ruokaa itselleen ja lapselle ja mies tekee silloin oman ruokansa
-tiettyinä päivinä mies tekee ruokaa, joka maistuu hänelle ja lapselle, ap tekee oman ruokansa
Mikä perhe sellainen on jossa yksi porukka tekee omansa ja toinen omansa? Ei kovin toimiva.
Ei ole. Mutta ei tuo ap:n mies ole mitenkään ainut laatuaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3916986/tapailumies-syo-luolamiestyyppi…
Tuo lapsen osuus kuulostaa normaalilta, peruskeittoja ja laatikoita. (Toki voisi oppia syömään lisää rehuja.)
Sinun miehen ruokavalio kuulostaa 5v uhmaiältä.
Miksi ihmiset menee kimppaan jos näin perusasioissa ollaan aivan kuin yö ja päivä. Ruokailuun liittyy paljon arvoja (haluaako elää terveellisesti vai holtittomasti, tuhlaten vai säästäen, jne....) ja minun mielestä yhteiset arvot on tärkeä asia avioliittoa suunnitellessa.
Meillä on sama ongelma, tosin mieheni, joka asuu eri osoitteessa, on kokki ja minähän en laita ruokaa silloin, kun hän on paikalla saati kukaan valita mistään. No niin.
Lapsen kanssa jaamme arjen kahdestaan ja ei oikein mikään maistu ja mä haluaisin just syödä kaikenlaista erikoisempaa. Jonkinlainen kompromissi tässä on menossa. Yritän tehdä ruoat sillä tavalla, että jos tiedän jo ennalta, että lapsi ei tule syömään esim sitä intialaista linssipöperöä, joka on mun pääruokani, sitä pitää kuitenkin maistaa ja pöydässä on riisiä, salattia yms ja kukapa tietää, ehkä joltain aiemmalta aterialta jäänyt lihapulla tai kaksi. Ja sitten seuraavana päivänä teen vaikka niitä lihapullia lisää ja kas, ehkä mulle onkin jäänyt linssejä vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos miehesi kerran tykkää einesruuista, niin ei kai sinun hänelle tarvitse ruokaa laittaa? En ymmärrä ongelmaa.
Lasta ei kannata pakottaa syömään ruokia, joista hän ei pidä. Se vain lisää vastenmielisyyttä uusia ruokia kohtaan. Maku muuttuu aikuistuessa, jos on muuttuakseen, etkä sinä oikein voi siihen vaikuttaa.
Kannattaa huomioida sekin, että vaikka mies söisikin pelkästään eineksiä, se tulee kalliimmaksi kuin se, että mies syö samaa ruokaa kuin muutkin. Samoin joku ne einekset myös ostaa kauppareissulla, mahdollisesti ap. Tämän vuoksi eineksistäkin tulee paljon lisätyötä ja säätöä, vaikka voisi ajatella, että se on helppo ratkaisu.
No, sitten voi aina ajatella, että "jos se mies ostaa omat ruokansa". Yhtä hyvin sitten se mies voi olla se, joka käy kaupassa ja hänen pitää sitten yhtä lailla ostaa omat ruoat ja ap:n ja lapsen ruoka erikseen. Että jos heillä on sama talous niin tuskin toimii se, että yksi ostaisi omat ruokansa.
Ja terveellisyysnäkökohta: toivoisitko, että läheisesi söisi lähinnä eineksiä päivästä toiseen? Minä en.
Toivoisin, että aikuinen ihminen osaisi ottaa itse vastuuta elämäntavoistaan ja ruokavaliostaan.
Kiitos tähän mennessä kommentoinneille.
Korostan vielä, että toivoisin, että meillä kaikki söisivät samaa ruokaa ja ettei monia eri ruokia tarvitsisi lämmitellä mikrossa tai valmistaa. Nyt monet ovat ehdottaneet ratkaisuksi sitä, että "mies voi syödä eineksiä, tee jotakin perusruokaa itsellesi ja lapselle, mutta itsellesi tee jokin mausteinen kastike..." Tämä on siis lähtötilanne, josta nimenomaan haluaisin päästä eroon! AP
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä kommentoinneille.
Korostan vielä, että toivoisin, että meillä kaikki söisivät samaa ruokaa ja ettei monia eri ruokia tarvitsisi lämmitellä mikrossa tai valmistaa. Nyt monet ovat ehdottaneet ratkaisuksi sitä, että "mies voi syödä eineksiä, tee jotakin perusruokaa itsellesi ja lapselle, mutta itsellesi tee jokin mausteinen kastike..." Tämä on siis lähtötilanne, josta nimenomaan haluaisin päästä eroon! AP
Miehesi on aikuinen ihminen ja päättää omista syömisistään itse. Sinun täytyy vain luopua siitä ajatuksesta, että SINUSTA olisi parempi, jos miehesi söisi eri tavalla. Jos hänen ruokavalionsa on sinulle kynnyskysymys, niin sitten teidän täytyy erota - tosin siinä tapauksessa ihmettelen, miten ihmeessä olette päätyneet yhteen.
Lasta EI nykytiedon mukaan pitäisi pakottaa syömään epämieluisia ruokia, vaikka tällä palstalla sellainen uskomus elääkin sitkeästi. Ainoa, mihin voit järkevästi vaikuttaa, on oma ruokailusi, ja oma asenteesi. Minusta sinun kannattaisi päästää irti siitä ajatuksesta, että sinun täytyy kontrolloida muiden syömisiä, ja olet jotenkin epäonnistunut, jos he eivät syö haluamallasi tavalla.
Mun mielestä monessa suomalaisessa perheessä tehdään liikaa erilaisia ruokia. Tai siis ihmiset tuntuvat ajattelevan, että niitä eri päivällisvaihtoehtoja pitää olla joku kuuden viikon kiertävä lista.
Mä olen asunut Isossa-Britanniassa ja Italiassa, eikä siellä perheillä ole mitään kymmeniä erilaisia päivällisvaihtoehtoja. Briteissä syötiin illalliseksi kanaa, riisiä & kastiketta, pasta bolognesea, kanakasvispiirasta sekä uuniperunaa kanatäytteellä, lauantai-iltana pizzaa. Italiassa illallisruoat koostuivat muutamasta erilaisesta pastasta eri kastikkeella, lasagnesta, uuniperunoista ja kanafileistä.
Aterialla syötäviä salaatteja ja hedelmiä ja jälkiruokia vaihdeltiin jonkin verran. Juhlapyhät sitten tietenkin erikseen.
Keksitte varmasti esim. kuusi ruokalajia, joista kaikki tykkäävät. Sitten opettelet tekemään ne supermaukkaiksi. Muuta ei tarvita. Tuossa on jo niin monta ruokalajia, ettei kyllästy ainakaan aivan heti.
Mies on aikuinen ihminen, jonka pitää ymmärtää, että joskus on esimerkiksi keittoa. Nirsoilemalla hän tekee elämäsi vaikeaksi ja opettaa lapselle väärää asennetta.
Lapsi pitää ottaa mukaan ruuan tekemiseen ja suunniteluun. Yritä herättää hänen uteliaisuutensa. Epäluulo on normaalia, jos hän ei tiedä, mitä oikein syö. Jos tekee, itse niin tietää. Opiskelkaa yhdessä raaka-aineita ja ruokalajeja.
namnam kirjoitti:
missäpä asut? Ota sen kunnan laitoskeittiön ruokalista esiin,luettelet sieltä aina...maanantaina sitä tiistaina tätä ja kun kuuluu ei niin yli vaan ja niin jatkat.
PS Ja kuntiahan riittää,jokaisella oma ruokalista. Tässä yhden kunnan:
Näytä: Tänään Tämä viikko 2 viikkoa 3 viikkoa PdfMIKSI ALAPEUKUTIT? Näistä listoista voi helposti valita kaikille sopivat sapuskat,sitten vaan etsii ohjeet!
Etkö ymmärtänyt?
Te kaksi aikuista aiheutatte sen ruokaongelman perheessänne. Miehelle jos kelpaa einekset, niin hänelle ja lapselle maistuu taatusti 1. Hunajamarinoitu kanakastike vähärasvaisella kermalla höystettynä, 2. Kanajauheliha/soijarouhe ( sitä soijaa ei nirso edes huomaa seassa) mureke uunissa. 3. Broilerin koivet kera uunijuuresten esim porkkkana, punajuuret ,veneperunat ym , tullee koko pannullinen kerralla 4. Hernekeitto5. Lohikeitto ( ukko voi syödä silloin einesroiskeläpän) ,lapsi kyllä syö lohikeittoa. 5. Munakasta kera paistetun lohen, ukko saa lohen tilalle paistetun makkaran.
Lapsi syö taatusti noita ruokia sinun kanssa ja miehen syömisestä et tee numeroa , vaan olet ihan hiljaa. Ei tarvi nähdä sen eteen pahemmin vaivaa , koska on niin vaatimaton , ettei hyvä kelpaa. Kala-allergia on tietty eri asia.
Me syödään miehen kanssa noin, mutta hän ei vaan tykkää kalasta, mutta itse syön sitä 2x vk. Minulla on koko lohi aina 120g paloina pakkasessa ja otan sen ed iltana jk: iin sulamaan.
Kaikkien noiden lisänä on tietysti eri juureksia raastettuina. Ihan lapsellista kiukuttelua , jos ei aikuiselle kelpaa. Ei ole sinun murhe.
Ps. Tee kerralla n 4-5 l kattila juures/ lihakeittoa, jossa porkkanaa,perunaa, sipulia, lanttua, ja broilerin jauhelihaa, mausteet ja liemikuutiot tekee maukkaaksi. Parasta se on aina 2-4 päivän kuluttua. Jos ei tukaan ukolle kelpaa ,on se änkyröintiä, vs einekset.
Vaikkakuinka toivot ap , että KAIKKI söisitte samaa ruokaa, et voi mitään sille ,jos ukko kiukuttelee ,eikä syö sitä, mikä lapselle ja sinulle on terveelllistä.
Me tehdään viikon ruokalista yhdessä, jokainen ehdottaa jotain mitä haluaa syödä ja muina päivinä tyytyy siihen mitä muut ovat halunneet, demokratiaa ihan käytännössä.
Usein parille päivälle samaa ruokaa ja jämät/pakastimen yllätykset hyödynnetään niin että se kenen lemppari se on niin se saa sen.
En minä kyllä kysele mitä lapset haluaa tai syö, joka kerta kun teen ruokaa.. Enkä kyllä mieheltäkään. Viikonloppuisin voidaan tehdä yhdessä jotain, mutta jos minä arkena käyn kaupassa ja teen ruoan niin myös päätän. Lapset syö tai on syömättä. Mies syö oikeastaan mitä vaan, vaikka ei tykkää tai sitten itse kokkaa mitä haluaa. Lounaalla kuitenkin käy siellä syömässä missä haluas ja illalla käy itse kaupassa. Eihän lapset opi mitään uusia makuja jos saisivat aina päättää itse. Minun lapset söisivät vain nuudeleita ja leipää kaiket päivät jos voisivat....
Vierailija kirjoitti:
Te kaksi aikuista aiheutatte sen ruokaongelman perheessänne. Miehelle jos kelpaa einekset, niin hänelle ja lapselle maistuu taatusti 1. Hunajamarinoitu kanakastike vähärasvaisella kermalla höystettynä, 2. Kanajauheliha/soijarouhe ( sitä soijaa ei nirso edes huomaa seassa) mureke uunissa. 3. Broilerin koivet kera uunijuuresten esim porkkkana, punajuuret ,veneperunat ym , tullee koko pannullinen kerralla 4. Hernekeitto5. Lohikeitto ( ukko voi syödä silloin einesroiskeläpän) ,lapsi kyllä syö lohikeittoa. 5. Munakasta kera paistetun lohen, ukko saa lohen tilalle paistetun makkaran.
Lapsi syö taatusti noita ruokia sinun kanssa ja miehen syömisestä et tee numeroa , vaan olet ihan hiljaa. Ei tarvi nähdä sen eteen pahemmin vaivaa , koska on niin vaatimaton , ettei hyvä kelpaa. Kala-allergia on tietty eri asia.
Me syödään miehen kanssa noin, mutta hän ei vaan tykkää kalasta, mutta itse syön sitä 2x vk. Minulla on koko lohi aina 120g paloina pakkasessa ja otan sen ed iltana jk: iin sulamaan.Kaikkien noiden lisänä on tietysti eri juureksia raastettuina. Ihan lapsellista kiukuttelua , jos ei aikuiselle kelpaa. Ei ole sinun murhe.
Ps. Tee kerralla n 4-5 l kattila juures/ lihakeittoa, jossa porkkanaa,perunaa, sipulia, lanttua, ja broilerin jauhelihaa, mausteet ja liemikuutiot tekee maukkaaksi. Parasta se on aina 2-4 päivän kuluttua. Jos ei tukaan ukolle kelpaa ,on se änkyröintiä, vs einekset.
Kommentoin vain viestisi alkua: Kermainen kanakastike ja kanamureke uunissa voisivat mennäkin koko perheelle. Broilerinkoipia ei lapsi syö, koska luut yms ällöttävät niin, että okse meinaa tulla. Hernekeitto on yksi miehen inhokkiruoista, ei pysty syömään yhtään. Lohikeitto menee hyvin minulle ja lapselle, miehelle tosiaan keksittävä jotakin muuta silloin. Munakas lohella kelpaa minulle, lapsi ei syö munakasta, inhoaa munia sekä keitettyinä että paistettuina eli hänelle jotakin muuta. Mies varmaan söisi, kun tuunaa tosiaan makkaralla.
Kuten huomaat, aina päädytään siihen, että jollekin perheenjäsenelle täytyy sitten tehdä jotakin erikseen. Ja se on nimenomaan se, mistä haluaisin eroon. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te kaksi aikuista aiheutatte sen ruokaongelman perheessänne. Miehelle jos kelpaa einekset, niin hänelle ja lapselle maistuu taatusti 1. Hunajamarinoitu kanakastike vähärasvaisella kermalla höystettynä, 2. Kanajauheliha/soijarouhe ( sitä soijaa ei nirso edes huomaa seassa) mureke uunissa. 3. Broilerin koivet kera uunijuuresten esim porkkkana, punajuuret ,veneperunat ym , tullee koko pannullinen kerralla 4. Hernekeitto5. Lohikeitto ( ukko voi syödä silloin einesroiskeläpän) ,lapsi kyllä syö lohikeittoa. 5. Munakasta kera paistetun lohen, ukko saa lohen tilalle paistetun makkaran.
Lapsi syö taatusti noita ruokia sinun kanssa ja miehen syömisestä et tee numeroa , vaan olet ihan hiljaa. Ei tarvi nähdä sen eteen pahemmin vaivaa , koska on niin vaatimaton , ettei hyvä kelpaa. Kala-allergia on tietty eri asia.
Me syödään miehen kanssa noin, mutta hän ei vaan tykkää kalasta, mutta itse syön sitä 2x vk. Minulla on koko lohi aina 120g paloina pakkasessa ja otan sen ed iltana jk: iin sulamaan.Kaikkien noiden lisänä on tietysti eri juureksia raastettuina. Ihan lapsellista kiukuttelua , jos ei aikuiselle kelpaa. Ei ole sinun murhe.
Ps. Tee kerralla n 4-5 l kattila juures/ lihakeittoa, jossa porkkanaa,perunaa, sipulia, lanttua, ja broilerin jauhelihaa, mausteet ja liemikuutiot tekee maukkaaksi. Parasta se on aina 2-4 päivän kuluttua. Jos ei tukaan ukolle kelpaa ,on se änkyröintiä, vs einekset.
Kommentoin vain viestisi alkua: Kermainen kanakastike ja kanamureke uunissa voisivat mennäkin koko perheelle. Broilerinkoipia ei lapsi syö, koska luut yms ällöttävät niin, että okse meinaa tulla. Hernekeitto on yksi miehen inhokkiruoista, ei pysty syömään yhtään. Lohikeitto menee hyvin minulle ja lapselle, miehelle tosiaan keksittävä jotakin muuta silloin. Munakas lohella kelpaa minulle, lapsi ei syö munakasta, inhoaa munia sekä keitettyinä että paistettuina eli hänelle jotakin muuta. Mies varmaan söisi, kun tuunaa tosiaan makkaralla.
Kuten huomaat, aina päädytään siihen, että jollekin perheenjäsenelle täytyy sitten tehdä jotakin erikseen. Ja se on nimenomaan se, mistä haluaisin eroon. AP
Jospa ottaisit nyt järjen käteen ja lopettaisit tuon ruualla leikkimisen. Täysin järjetöntä tuollainen venkoilu.
No siinä vaiheessa kun koulussakin alkaa köksä, on hyvä alkaa kotonakin vastuuttamaan, ellei lapsi ole jotenkin erityisen kiinnostunut ruuanlaitosta. Aiemminkin voi tietty houkutella leikkamaan kurkkuja tms, mutta mielestäni yläkoululaiselle voi jo sanoa, että keittää perunat tai paistaa jauhelihan.