Lue keskustelun säännöt.
Perheen ruokailuun menee hermot, aika ja rahat - Vinkkejä!
07.01.2021 |
Ennen kuin kutsun Kape Aihisen apuun, kysyn neuvoa av:ltä.
Meillä on kolmehenkinen perhe: Minä, mies ja pieni koululainen. Ruokahuollosta vastaan minä joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta.
Ongelma on siinä, että kaikki perheessä pitävät eri ruoista ja usein sitten syövätkin eri ruokia. Tämä tekee ruoanlaittamisesta työlästä, kallista ja hemmetin rasittavaa.
Mies ei ole kulinaristi. Hän söisi mieluiten lihapiirakoita, voileipiä, pakastepizzoja ja mikroeineksiä. Hän on vaikeasti allerginen esim. kalalle, omenalle, pähkinöille. Hän ei myöskään pidä minkäänlaisista keitoista.
Lapsi on aika isänmaallinen valikoiva syöjä. Hänen lempiruokiaan ovat laitoskeittiöistä tutut jauhelihakeitto, nakkikeitto, makaronilaatikko, lihapullat, salaateista uppoaa vain kurkku ja tomaatti. Mitä tämä on, mitä tässä on, en tykkää ovat tuttuja lauseita pöydässä. Mistään mausteisesta tai muuten vähänkään erikoisesta ja etnisestä ei pidä yhtään, ei edes tortilloista tms.
Omia lempiruokiani sitten taas ovat esimerkiksi thaimaalainen, poke bowlit ja sushi. Kaikki kalaruoat kelpaavat myös (mutta niitä en voi miehen pahan allergian takia kotona kokata). Suomalaisia perusruokia eli nakkikeittoa tai makaronilaatikkoa syön jos muuta ei ole, mutta en tykkää, enkä nauti.
Mitä ihmettä meidän perheessä voitaisiin syödä, että kaikki viihtyisivät pöydän ääressä eikä jokaisen lautasella olisi jotakin omaa, mikrossa lämmitettyä evästä? Ainoa ruoka, josta me kaikki oikeasti tykätään on pinaattikeitto.
Kommentit (79)
Tiedän ongelman. Yhtenä esimerkkinä - tein kanakastiketta kermalla+sipulilla. Lisukkeenna perunamuussia vaihteen vuoksi.
Tyttäreni sanoi, että hyvää oli kastike mutta riisiä olisin halunnut mielummin.
Poika sanoi,että muussi on hyvää, mutta kastike pahaa.
Ole nyt sitten heidän kanssa. Tytär nyt omassa taloudessa ja tekee itse ruokansa.
Poika pakana vielä ruokittavana - vaatelias on. Söisi vain pitsoja ja hampurilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te kaksi aikuista aiheutatte sen ruokaongelman perheessänne. Miehelle jos kelpaa einekset, niin hänelle ja lapselle maistuu taatusti 1. Hunajamarinoitu kanakastike vähärasvaisella kermalla höystettynä, 2. Kanajauheliha/soijarouhe ( sitä soijaa ei nirso edes huomaa seassa) mureke uunissa. 3. Broilerin koivet kera uunijuuresten esim porkkkana, punajuuret ,veneperunat ym , tullee koko pannullinen kerralla 4. Hernekeitto5. Lohikeitto ( ukko voi syödä silloin einesroiskeläpän) ,lapsi kyllä syö lohikeittoa. 5. Munakasta kera paistetun lohen, ukko saa lohen tilalle paistetun makkaran.
Lapsi syö taatusti noita ruokia sinun kanssa ja miehen syömisestä et tee numeroa , vaan olet ihan hiljaa. Ei tarvi nähdä sen eteen pahemmin vaivaa , koska on niin vaatimaton , ettei hyvä kelpaa. Kala-allergia on tietty eri asia.
Me syödään miehen kanssa noin, mutta hän ei vaan tykkää kalasta, mutta itse syön sitä 2x vk. Minulla on koko lohi aina 120g paloina pakkasessa ja otan sen ed iltana jk: iin sulamaan.Kaikkien noiden lisänä on tietysti eri juureksia raastettuina. Ihan lapsellista kiukuttelua , jos ei aikuiselle kelpaa. Ei ole sinun murhe.
Ps. Tee kerralla n 4-5 l kattila juures/ lihakeittoa, jossa porkkanaa,perunaa, sipulia, lanttua, ja broilerin jauhelihaa, mausteet ja liemikuutiot tekee maukkaaksi. Parasta se on aina 2-4 päivän kuluttua. Jos ei tukaan ukolle kelpaa ,on se änkyröintiä, vs einekset.
Kommentoin vain viestisi alkua: Kermainen kanakastike ja kanamureke uunissa voisivat mennäkin koko perheelle. Broilerinkoipia ei lapsi syö, koska luut yms ällöttävät niin, että okse meinaa tulla. Hernekeitto on yksi miehen inhokkiruoista, ei pysty syömään yhtään. Lohikeitto menee hyvin minulle ja lapselle, miehelle tosiaan keksittävä jotakin muuta silloin. Munakas lohella kelpaa minulle, lapsi ei syö munakasta, inhoaa munia sekä keitettyinä että paistettuina eli hänelle jotakin muuta. Mies varmaan söisi, kun tuunaa tosiaan makkaralla.
Kuten huomaat, aina päädytään siihen, että jollekin perheenjäsenelle täytyy sitten tehdä jotakin erikseen. Ja se on nimenomaan se, mistä haluaisin eroon. AP
Sen vuoksi ehdotin että välillä mies valmistaa tietyn päivän ruoat, jotka kelpaavat kaikille eikä niin että asia on aina ap:n murhe.
Eikö lihapiirakkamies syö myös makaronilaatikkoa yms. tavallisia suomalaisia ruokia (miinus keitot)? Eli lapsella ja miehellä on lähes samanlainen tykkäys setti. Nyrpisteleekö lapsi lihiksille?
Kaipa se miehes tajuaa, ettei ole terveellistä tuollaisia pupeltaa joka päivä?
Itse lähtisi eteenpäin tuosta lapsen ruokavaliosta, kuten moni muukin.. Sitä saa maustettua eritavalla ja niitä saa varioitua hyvinkin sinne idän suuntaan, joka APn lempparia taas on.
Meillähän ei lasten sallita puhuvan noin ruuasta. Rakentavaa kritiikkiä saa antaa, mutta mä en tykkää, en syö, hyi.... ei sovi. Lapset ovat myös pienestä saakka olleet keittiöpuuhissa mukana, että näkevät ja kokevat ja ennenkaikkea maistavat kaikkea. Monipuolisesti syöviä ovatkin nyt teineinä.
Vaikka onhan tässä välillä aina haasteensa. Kyselin taannoin vinkkejä ruokalistaan ja 15 v tuumas... "voisko meillä olla joskus jotain hyvää ruokaa, niinkuin koulussa?" Mitä?! "jos ei tehtäis lihapullia ite, vaan ostais ne kaupasta?" ARGH. :D Selvähän se, pussimuussia, kanannahkapullia ja kermakastikettakin pussista. ;) Teki ihan itse ruokansa, me syötiin miehen kanssa eilisiä.
Mies ei tykkää ollenkaan minkäänlaisista keitoista ja koko perheen yhteinen lemppari on... pinaattikeitto.
Niin on taas päivä Porvoossa potkastu käyntiin.
En ymmärrä, miksi mies ei voi syödä keittoja. Toki jos kyse on siitä että ne eivät ole tarpeeksi ruokaisia, niin sitten miehelle vain ruokaisa lisuke mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
soossi ja muussi kirjoitti:
namnam kirjoitti:
missäpä asut? Ota sen kunnan laitoskeittiön ruokalista esiin,luettelet sieltä aina...maanantaina sitä tiistaina tätä ja kun kuuluu ei niin yli vaan ja niin jatkat.
PS Ja kuntiahan riittää,jokaisella oma ruokalista. Tässä yhden kunnan:
Näytä: Tänään Tämä viikko 2 viikkoa 3 viikkoa PdfMIKSI ALAPEUKUTIT? Näistä listoista voi helposti valita kaikille sopivat sapuskat,sitten vaan etsii ohjeet!
Etkö ymmärtänyt?
Alapeukutin sen takia, että noissa ei ole niitä ruokia, joita ap mielellään söisi.
Meillä on käytössä kuuden viikon kiertävä ruokalista. Kaikki perheessä osallistuivat sen tekoon. Yhdelläkään viikolla ei ole kenelläkään joka päivä lempiruokaa. Mukana on myös lasten inhokkeja ja silloin sitten syövät vain vähemmän, mutta maistavat kuitenkin ja ottavat sitten vaikka sen leivän lisäksi ja paljon salaattia. Yksi vähemmän syöty päivä ei ketään nälkään tapa. Ei tarvitse nipottaa eikä ruokapöytä ole mikään taistelutanner. Joskus on täysin inhokkipäivänä voinut jääkaapista lämmittää jämiä jos sellaisia on sattunut olemaan, mutta en niitä todellakaan ala sinne tätä varten jemmaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käytössä kuuden viikon kiertävä ruokalista. Kaikki perheessä osallistuivat sen tekoon. Yhdelläkään viikolla ei ole kenelläkään joka päivä lempiruokaa. Mukana on myös lasten inhokkeja ja silloin sitten syövät vain vähemmän, mutta maistavat kuitenkin ja ottavat sitten vaikka sen leivän lisäksi ja paljon salaattia. Yksi vähemmän syöty päivä ei ketään nälkään tapa. Ei tarvitse nipottaa eikä ruokapöytä ole mikään taistelutanner. Joskus on täysin inhokkipäivänä voinut jääkaapista lämmittää jämiä jos sellaisia on sattunut olemaan, mutta en niitä todellakaan ala sinne tätä varten jemmaamaan.
En mä kyllä ymmärrä, että inhokkejakin pitää laittaa ruokalistaan, jos niitä kerran joku inhoaa.
Muttei selkeesti olekaan inhokkeja, kun kuitenkin voivat niitä syödä. Oikeasti inhokkiruokaan ei pysty koskemaan, edes ajatuksen voimalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käytössä kuuden viikon kiertävä ruokalista. Kaikki perheessä osallistuivat sen tekoon. Yhdelläkään viikolla ei ole kenelläkään joka päivä lempiruokaa. Mukana on myös lasten inhokkeja ja silloin sitten syövät vain vähemmän, mutta maistavat kuitenkin ja ottavat sitten vaikka sen leivän lisäksi ja paljon salaattia. Yksi vähemmän syöty päivä ei ketään nälkään tapa. Ei tarvitse nipottaa eikä ruokapöytä ole mikään taistelutanner. Joskus on täysin inhokkipäivänä voinut jääkaapista lämmittää jämiä jos sellaisia on sattunut olemaan, mutta en niitä todellakaan ala sinne tätä varten jemmaamaan.
En mä kyllä ymmärrä, että inhokkejakin pitää laittaa ruokalistaan, jos niitä kerran joku inhoaa.
Muttei selkeesti olekaan inhokkeja, kun kuitenkin voivat niitä syödä. Oikeasti inhokkiruokaan ei pysty koskemaan, edes ajatuksen voimalla.
Jos on isompi perhe ja kaikkien inhokit poistetaan listalta niin jäljelle ei jää mitään. Kyllä meillä on ne oksennan kun katson ruuat vähitellen muuttuneet sellaisiksi että sen lusikallisen voi syödä kun siitä ei ole kauheaa numeroa tehty, mutta ei ole kuitenkaan jätetty listoilta poiskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen samanlainen perhe ja ongelmana oli syömishäiriöinen mies. Ronkalasi eikä aina tullut samaan pöytään kun oli käynyt pikaruoka paikassa juuri syömässä. Huutaa ruokapöydässä ettei syö sitä ja tätä niin lapset ottivat saman mallin. Sillä tavalla ne syömishäiriöt periytyy.
En laittaisi monia ruokia ja erikoisherkkuja. Jos ei kelpaa niin olkoon nälässä. Ruokabudjettia ei ylitetä sen takia jos ei kelpaa. Allergiat ainoastaan otettaisiin huomioon.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi mies ei voi syödä keittoja. Toki jos kyse on siitä että ne eivät ole tarpeeksi ruokaisia, niin sitten miehelle vain ruokaisa lisuke mukaan.
Ihan samasta syystä, kun toisille ei maistu puurot, toisille laatikot...
Keitot ovat aika tavpeetonta ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Listaisin ylös kaikki ne ruuat, joita vähintään kaksi perheestä syö ja merkitsisin vaikka tähdellä ne, jotka käyvät kaikille.
Aikuiset voivat töissä lounaalla syödä niitä omia herkkujaan ja perheen kanssa syödään sitten sellaista, joka maistuu suurimmalle osalle. Joka päivä ei voi olla lempiruokaa. Miehellesi voit puhua, että lapsi tarvitsee roolimallia. Aikuiset eivät marise ruokapöydässä, vaan maistavat ruokaa. Kaikesta ei tarvitse tykätä ja sen voi sanoa kohteliaasti ja perustellen.
Sitä vähän tylsää laitosmaista ruokaa voi piristää lisukkeilla. Esimerkiksi teet kanafilettä, riisiä ja currykastiketta. Lapsi voi maistaa kastiketta ja muuten jättää sen pois lautaselta mutta sinä saat siitä lisämakua. Voit myös paahtaa vaikka parsakaalia kaveriksi ja maustaa sen soijalla tms. Lapsi oppii ehkä jossain vaiheessa uusia makuja mutta sinun ei tarvitse syödä pelkkää riisiä. Eihän tämä nyt täysin poista sitä, että ei tarvitse tehdä useampaa ruokaa mutta itse ajattelen sen ennemminkin niin, että teen yhden aterian ja nirsot sitten syövät osia siitä.
Teet pääosin perus hyvää kotiruokaa mistä lapsi tykkää. Välillä teet jotain vähän "eksoottisempaa" kuten kanawokkia ja toteutat lasta pikkuhiljaa uusiin makuihin. Lapsi mukaan kokkaamaan niin kiinnostuu enemmän ruoasta. Jos mies ei syö, ostakoon niitä eineksiä. Aikamoinen aikuisvauva kyllä on jos näin tekee.
Helpointa on jos lapsen opettaa pienestä asti syömään niitä ruokia mistä itekin tykkää ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tehnyt periaatepäätöksen kaikki ruokaisena, että mies hommatkoon itse ateriansa mistä hommaa, jos ei ne ruoat kelpaa, joita me muut syödään. Opetelkoon syömään erilaisia ruokia varsinkin, kun ne yleensä on vielä hyviä, ainakin mun tekemät. Jos on niin ruokarajoitteinen, ettei voi siskonmakkarakeittoa syödä niiden siskonmakkaroiden takia, niin ostakoon sinäpäivänä vaikkapa Saarioisten pinaattikeiton itselleen.
Toinen periaate on, kun käyn töissä, niin en tee etätyöläisille lounasta. Hommatkoon lounaansa mistä hommaa.
Yleensäkin teen keittoa, patoja, laatikoita sellaisen annoksen, että siitä riittää kahdeksi päiväksi vähintään.
Meillä on auttanut lasten ottaminen mukaan ruuanlaittoon. Kiinnostuvat ihan eri tavalla maistelemaan ja muutenkin oppivat, mistä ruoka tulee. Tai siis, että se tosiaankin tehdään, eikä vaan ilmaannu lautaselle :D
Lapset on tästä vähän eri mieltä, mutta oikeastihan mikään "ei-lempiruoka" ei ole niin pahaa, ettei sitä sen pari kertaa voi syödä. Pakko ei ole, mutta meillä on alusta asti ollut tapana, että väliin jätettyä pääruokaa ei paikkailla leivällä tai välipaloilla.
Ikäväähän se on, että aina ei voi syödä lempiruokaa - aikuisenakaan (jos mä saisin päättää niin meillä syötäisiin niitä tacoja jatkuvasti, heh). En tiedä auttaisiko jutella ja selittää, että äitikin mieluummin söisi jotain muuta kuin nakkikeittoa, mutta se ei vaan käy. Tai viikon ruokalistan suunnittelu valmiiksi yhdessä?
Ruoka on ruokaa ja sitä pitää syödä mitä tehdään. Siinä ei tarvitse ajatella, että kuka mistäkin tykkää. Minäkin söin lapsena 6-70- luvulla sitä mitä tehtiin, vaikkei aina lempiruokaani ollutkaan. Ei silloin kysytty että mitä halutaan syödä, varsinkaan arkena. Ainut on allergiat, ne tulee ottaa huomioon. Ap:lle, että mies voi ostaa lihapiirakkansa jne itse ja lämmittää ne. Kyllä miehenkin pitäisi jotain terveellisempää syödä, salaattia esim. Lapsi syö sitä mitä tehdään. Ap sanoi ettei voi kalaa tehdä kun mies allerginen. Voihan ap itselleen ja lapselle tehdä kalaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettisin myös vaikka koko viikon ruoat kerralla ja tekisin vaikka niin, että jos teen jonkun kastikkeen, teen siitä itselleni mausteisemman version. Tämmöisiä voisi olla vaikka nuudeliwokki tai joku pataruoka, johon itselle mahdollisuus laittaa maustetahnoja ja chiliä. Esim. pata jossa kanaa, wokkivihanneksia, kookosmaitoa. Sit jos miedoltakin maistuva kookosmaito-kanaruoka on lapselle liian epäilyttävää, niin kaipa pitää sitten olla joku varasuunitelma (keitetään lapselle nakkeja ja syö eillisen perunamuusin kanssa tai lämmitetään makaronilaatikkoa).
Ymmärrän ap:n tuskan siinä mielessä, että jos perheen toinen aikuinen ei nauti ruoanlaitosta ja ihanista ruokalajeista, ne neuvottelut siitä, mitä syötäisiin on vaikeampia, jos toisen mielestä aidosti voitaisin syödä vaikka koko viikko lihapiirakoita ja muita eineksiä.
Mutta koska ap hakee helpotusta arkeen, mielestäni se pitäisi neuvotella miehen kanssa.
Esim. näin:
-tiettynä päivänä mies tekee ruokaa, joka sopii kaikille. Ja sellaista, joka on hänen kanssaan sovittu, että käy. Esim. paistaa lihaa ja keittää perunat.
-tiettyinä päivinä ap tekee ruokaa itselleen ja lapselle ja mies tekee silloin oman ruokansa
-tiettyinä päivinä mies tekee ruokaa, joka maistuu hänelle ja lapselle, ap tekee oman ruokansa
Mikä perhe sellainen on jossa yksi porukka tekee omansa ja toinen omansa? Ei kovin toimiva.
Miten tämä muka liittyy perheen toimivuuteen? Miksi pitäisi pakolla syödä mitä ei halua vain siksi että kaikkien lautasella olisi samaa? En ole ikinä tajunnut tätä, enkä sitä että pöydässä pitää istua yhdessä joka päivä. Me syödään mitä halutaan, eikä useinkaan syödä samaan aikaan, ja perhe on erittäin "hyvin toimiva". Ostan ruokia niin että kaikille löytyy sellaista mistä tykkäävät, ja mieheni tekee samoin. Ei ole mitään niin ahdistavaa kuin joku pakko-perhepöytä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä kommentoinneille.
Korostan vielä, että toivoisin, että meillä kaikki söisivät samaa ruokaa ja ettei monia eri ruokia tarvitsisi lämmitellä mikrossa tai valmistaa. Nyt monet ovat ehdottaneet ratkaisuksi sitä, että "mies voi syödä eineksiä, tee jotakin perusruokaa itsellesi ja lapselle, mutta itsellesi tee jokin mausteinen kastike..." Tämä on siis lähtötilanne, josta nimenomaan haluaisin päästä eroon! AP
Siis ongelmaksi muodostuu se, että joudut tekemään yhden ylimääräisen kastikkeen tms? Näitähän voi ostaa ihan valmiina erilaisia tai tehdä isompi satsi jotain mausteisempaa lisukesalaattia tai vaikka wokkia, josta riittää lisuketta useammalle aterialle.
Ja miksi sulle on ongelma, jos mies lämmittää omia eineksiään mikrossa? Et kai tee tuota hänen puolestaan, saati osta hänelle noita erikseen? Mies huolehtikoon täysin omista ruokailuistaan (ja maksaa ne kallimmat einekset myös), jos ei sinun laittamasi ruoka kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te kaksi aikuista aiheutatte sen ruokaongelman perheessänne. Miehelle jos kelpaa einekset, niin hänelle ja lapselle maistuu taatusti 1. Hunajamarinoitu kanakastike vähärasvaisella kermalla höystettynä, 2. Kanajauheliha/soijarouhe ( sitä soijaa ei nirso edes huomaa seassa) mureke uunissa. 3. Broilerin koivet kera uunijuuresten esim porkkkana, punajuuret ,veneperunat ym , tullee koko pannullinen kerralla 4. Hernekeitto5. Lohikeitto ( ukko voi syödä silloin einesroiskeläpän) ,lapsi kyllä syö lohikeittoa. 5. Munakasta kera paistetun lohen, ukko saa lohen tilalle paistetun makkaran.
Lapsi syö taatusti noita ruokia sinun kanssa ja miehen syömisestä et tee numeroa , vaan olet ihan hiljaa. Ei tarvi nähdä sen eteen pahemmin vaivaa , koska on niin vaatimaton , ettei hyvä kelpaa. Kala-allergia on tietty eri asia.
Me syödään miehen kanssa noin, mutta hän ei vaan tykkää kalasta, mutta itse syön sitä 2x vk. Minulla on koko lohi aina 120g paloina pakkasessa ja otan sen ed iltana jk: iin sulamaan.Kaikkien noiden lisänä on tietysti eri juureksia raastettuina. Ihan lapsellista kiukuttelua , jos ei aikuiselle kelpaa. Ei ole sinun murhe.
Ps. Tee kerralla n 4-5 l kattila juures/ lihakeittoa, jossa porkkanaa,perunaa, sipulia, lanttua, ja broilerin jauhelihaa, mausteet ja liemikuutiot tekee maukkaaksi. Parasta se on aina 2-4 päivän kuluttua. Jos ei tukaan ukolle kelpaa ,on se änkyröintiä, vs einekset.
Kommentoin vain viestisi alkua: Kermainen kanakastike ja kanamureke uunissa voisivat mennäkin koko perheelle. Broilerinkoipia ei lapsi syö, koska luut yms ällöttävät niin, että okse meinaa tulla. Hernekeitto on yksi miehen inhokkiruoista, ei pysty syömään yhtään. Lohikeitto menee hyvin minulle ja lapselle, miehelle tosiaan keksittävä jotakin muuta silloin. Munakas lohella kelpaa minulle, lapsi ei syö munakasta, inhoaa munia sekä keitettyinä että paistettuina eli hänelle jotakin muuta. Mies varmaan söisi, kun tuunaa tosiaan makkaralla.
Kuten huomaat, aina päädytään siihen, että jollekin perheenjäsenelle täytyy sitten tehdä jotakin erikseen. Ja se on nimenomaan se, mistä haluaisin eroon. AP
Eikö sillä miehellä pitänyt olla paha kala-allergia? Yhtäkkiä niitä kalaruokia voikin tehdä kotona.
On totta, että lasta ei nykytiedon valossa missään nimessä pidä pakottaa syömään mitään, mutta tässäkin ketjussa tuntuu monella menneen puurot ja vellit sekaisin siinä, mitä se syömään pakottaminen tai sen välttäminen on.
Lasta ei siis pidä pakottaa syömään tai edes maistamaan, niinkuin esim. aikoinaan oli tapana monissa perheissä ja koulussakin istuttaa lautasen ääressä niin kauan kuin se oli tyhjä. Ei siis pidä pakottaa. Mutta tämä EI TARKOITA SITÄ ETTÄ LAPSI VOI VUOSITOLKULLA SYÖDÄ VAIN JA AINOASTAAN LEMPIRUOKIAAN niin että tämä vaikuttaa muunkin perheen ruokailuun. Ei, vaan lasta tulee kannustaa maistamaan, kehaista vähän jos uskaltaa maistaa, jättää huomiotta se jos ei maista, ottaa lapsi ruuanlaittoon mukaan, ja tehdä myös sellaisia aterioita mitkä ei ole lapselle niin mieluisia. Lapsi syö sitten mitä syö, ja seuraavalla aterialla taas sitten jotain mieluisampaa. Näin voidaan tehdä vaan yksi ruoka, joka on vuorollaan jokaisen syöjän mieleen.
Toki sitten tietysti jos perheen toinen aikuinen elää vaan "herkkuruuilla", ei kyllä mitenkään saa lapselle perusteltua sitä, miksi hänellekin ei sitten valmisteta vaan niitä mieluisia ruokia. Eli jos ei halua tehdä kolmea eri ruokaa, silloin ongelman ratkaisu alkaa siitä, että sen nirsoilevan vanhemman pitäisi alkaa ymmärtää se monipuolisen ruokavalion merkitys kaikille, niin lapselle kuin itselleenkin. Jos tämä ei onnistu, vaan toinen haluaa vaan pupeltaa sitä omaa ruokaansa, sitten ei paljon muuta vaihtoehtoa ole kuin sopeutua siihen, että kolmehenkisellä perheellä on aina kolme eri ruokaa...