Ero tuli miehelle "ihan puskista"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden peseminen on helppoa, kun on kunnon koneet ja aineet.

Niistä hommista on turha uhriutua.

Minä kyllä pesen kalsarini ja kuivaan ja viikkaan pyykkini ihan itse ilman mitään förmynteriä.

M. 54

Hyvä! Sittenhän miehet osaavat hoitaa nuo jutut täysin itse.

Tottakai. Sinun kuplassasi lienee toisin.ö Valinta tuokin.

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden peseminen on helppoa, kun on kunnon koneet ja aineet.

Niistä hommista on turha uhriutua.

Minä kyllä pesen kalsarini ja kuivaan ja viikkaan pyykkini ihan itse ilman mitään förmynteriä.

M. 54

Yhden ihmisen vaatteet nyt onkin helppo homma, kerran viikossa pesee pari koneellista ja se on siinä. Ei mulla ollu sinkkuna mitään ongelmaa pyykinpesussa. Vaan pesepä 5 hengen pyykit. Sitä pyykkiä on vähän enemmän pestäväksi ja viikattavaksi. Ja ihan ensin ne pitää kerätä kunkin huoneesta tai ainakin tarkistaa ettei sinne ole jäänyt vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden peseminen on helppoa, kun on kunnon koneet ja aineet.

Niistä hommista on turha uhriutua.

Minä kyllä pesen kalsarini ja kuivaan ja viikkaan pyykkini ihan itse ilman mitään förmynteriä.

M. 54

Mitalinko ajattelit siitä saada, omien vaatteiden pesusta?

Naiset näyttää mitaleita vaativan moisesta. Lue ketjua.

M. 54

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden peseminen on helppoa, kun on kunnon koneet ja aineet.

Niistä hommista on turha uhriutua.

Minä kyllä pesen kalsarini ja kuivaan ja viikkaan pyykkini ihan itse ilman mitään förmynteriä.

M. 54

Yhden ihmisen vaatteet nyt onkin helppo homma, kerran viikossa pesee pari koneellista ja se on siinä. Ei mulla ollu sinkkuna mitään ongelmaa pyykinpesussa. Vaan pesepä 5 hengen pyykit. Sitä pyykkiä on vähän enemmän pestäväksi ja viikattavaksi. Ja ihan ensin ne pitää kerätä kunkin huoneesta tai ainakin tarkistaa ettei sinne ole jäänyt vaatteita.

Samalla nuo vaimonkin vaatteet tuossa menee. Pakon sanelema juttu. Jos perheen (lasten) aiheuttama vaiva on noin suuri juttu, kannattaa olla sinkkuna uhrinaiset.

M. 54

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden peseminen on helppoa, kun on kunnon koneet ja aineet.

Niistä hommista on turha uhriutua.

Minä kyllä pesen kalsarini ja kuivaan ja viikkaan pyykkini ihan itse ilman mitään förmynteriä.

M. 54

Yhden ihmisen vaatteet nyt onkin helppo homma, kerran viikossa pesee pari koneellista ja se on siinä. Ei mulla ollu sinkkuna mitään ongelmaa pyykinpesussa. Vaan pesepä 5 hengen pyykit. Sitä pyykkiä on vähän enemmän pestäväksi ja viikattavaksi. Ja ihan ensin ne pitää kerätä kunkin huoneesta tai ainakin tarkistaa ettei sinne ole jäänyt vaatteita.

Perheellisen hommia. Nauti nyt lapsista, kun vielä ehdit.

M. 54

Näiden vauva palstan tanttojen ajatuksen juoksua ei kukaan täysjärkinen ymmärrä. Nää on niin katkeroituneita hirveitä ämmiä, joita kukaan mies ei halua. Mutta hyvää hupia max kerran vuoteen. Näiden provosointi on niin helppoa, huono itsetuntoa, ylipaino yms mt ongelmat saa nää kiukuttelemaan kun pienet lapset:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän keskustelun luettuani laitoin miehelleni "olet rakas" - viestin.

.....

Minulle jos vaimo laittaisi tuommoisen viestin, alkaisin ihmettelemään, että mitä on tapahtunut, pettänyt vai mikä???

Vähän sama kuin, jos mies vie 20v avioliiton jälkeen vaimolle kukkia ilman mitään varsinaista syytä.

:D

No, jos teillä ei koskaan laiteta tuollaisia viestejä niin varmasti ihmetteludit. Meillä niitä laitetaan tasaisesti ja aina kun siltä tuntuu, joten ei tuu miehelle yllärinä.

Vierailija kirjoitti:

Näiden vauva palstan tanttojen ajatuksen juoksua ei kukaan täysjärkinen ymmärrä. Nää on niin katkeroituneita hirveitä ämmiä, joita kukaan mies ei halua. Mutta hyvää hupia max kerran vuoteen. Näiden provosointi on niin helppoa, huono itsetuntoa, ylipaino yms mt ongelmat saa nää kiukuttelemaan kun pienet lapset:D

Raatajamamman työmäärää ei tule väheksyä On tiskiä ja pyykkiä, juu.

Me tapasimme 40 + ja olemme olleet yhdessä liki kymmenen vuotta.

Mieheni sanoi, että hän luuli nuorena, että kaikki naiset huutavat. Oli ollut huutavia tyttöystäviä ja huutava vaimo. 35 v hän huomasi, ettei kaikki naiset huudakaan.

Minun kohdallani hän huomasi, ettei kaikki naiset nalkuta.

En minä näe syytä nalkuttaa. Kyllä minä teen enemmän kotitöitä, enkä ehkä ole niin siisti kuin hänen eksänsä, mutta en näe syytä mitata kotitöiden tasaisin jakautumista, samoin kuin en mittaa sitä, että kulut jakautuvat juuri tasan.

Tärkeintä on, että kokonaisuus on vastavuoroinen, eikä kumpikaan hyväksikäytä toista. Voin ihan hyvin pestä sitä pyykkiä ja samalla odottaa, että mies hakee hyvää ruokaa, jos ja kun ei halua itse kokata. Tai siivota kevyesti ja odottaa, että mies maksaa siivojan, jos ei itse halua siivota.

Kyllä minäkin välillä hermostun, ja sanon sitten kyllä suoraan. Yleisellä tasolla on hyvä pitää mielessä se, että haluanko olla oikeassa vai onnellinen.

N52

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin en ymmärrä mitä te valitatte kotitöistä. Kyllä se yksinhuoltaja joutuu sitten tekemään ne hommat yksin myös. Ja olen siis itse yh ja olisin halunnut pitää lasten isän täällä mutta hän hermostui lapsiin eikä enää heitä edes tapaa. Nyt on autoasiat ja kaikki minulla, ihan kaikki.

Osa on joutunut jo parisuhteen aikana tekemään kaiken yksin ja lisäksi siivoamaan miehen jälkiä. Minulla kotityöt väheni eron jälkeen. Ruokaa kului vähemmän, joten ei tarvinnut jatkuvasti kokkailla ja käydä kaupassa. Pyykkimäärä väheni, kun yhden aikuisen ihmisen vaatteet puuttuivat. Ex tosin hoiti autoon liittyvät asiat. Renkaiden vaihdon kaksi kertaa vuodessa (tähän meni luonnollisesti monta tuntia aikaa ja laatikollinen kaljaa) ja auton katsastuksen kerran vuodessa. Lisäsi myös välillä tuulilasinpesunestettä autoon. Jatkuvasti sain vielä kuulla miten hän niin kovasti tekee kotona kaikkea ja raataa. Nykyään vien auton liikkeeseen renkaiden vaihtoon (parikymppiä ja 15 min aikaa), katsastus ei kauaa kestä ja tuulilasipesunesteen osaan itsekin lisätä. Eron jälkeen olen päässyt paljon helpommalla.

Terveystiedossa voisi jo koulussa opettaa, että ero kuuluu modernin naisen elämään. Ei tulisi sitten yllätyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin en ymmärrä mitä te valitatte kotitöistä. Kyllä se yksinhuoltaja joutuu sitten tekemään ne hommat yksin myös. Ja olen siis itse yh ja olisin halunnut pitää lasten isän täällä mutta hän hermostui lapsiin eikä enää heitä edes tapaa. Nyt on autoasiat ja kaikki minulla, ihan kaikki.

Mun työmäärä väheni kun mies lähti. Lapset osaa laittaa pyykkinsä koriin ja astiat tiskikoneeseen ja tavarat paikoilleen, miehelle se oli ylivoimaista. Ruokaakaan ei tarvitse raahata enää niin paljon kaupasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katri Manninen on youtube videossa käsitellyt nalkutusta. Kannattaa kaikkien tutustua siihen. Ei ole niin että yksi sukka lattialla saa ihmisen pois tolaltaan. Nalkutuksen perussyy on se, että nalkuttajalla on henkisesti paha olla. Tätä pahaa oloa nalkuttaja sitten purkaa toiseen ihmiseen kuvitellen että se on hänen syynsä kun itsellä on paha olla.

Oma henkinen pahoinvointi on jotain, joka korjataan muulla tavalla kun nalkuttamalla tai ylipäätään toisia kiusaamalla. On olemassa toimivia menetelmiä omien tunteiden hallintaan.

Pitääpä kokeilla miehen auton suhteen. Sukkia en sinne jätä, mutta voisin jatkossa pudottaa aina käyttämäni nenäliinan auton lattialle. Niistä ei ole mitään haittaa ja jos miestä ne alkaa häiritä, niin äkkiäkös hän laittaa ne roskiin.

Tää on testattu! Mies jätti roskat millon mihinkin talossa ni mä aloin jättää autossa. Mies alkoi nalkuttaa ja aloin kutsua sitä miesnalkutukseksi ja vastata samoin kun hän mun nalkutukseen "Mitä sä taas nalkutat toihan on ihan pikkujuttu. Sä vaan haluut syyttää mua kaikesta. Mä teen enemmän ku keskivertonainen tekee. Oisin kiitollinen et mä ylipäänsä teen mitään. Sulle ei mikään kelpaa." Hitto se oli vihainen mulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin en ymmärrä mitä te valitatte kotitöistä. Kyllä se yksinhuoltaja joutuu sitten tekemään ne hommat yksin myös. Ja olen siis itse yh ja olisin halunnut pitää lasten isän täällä mutta hän hermostui lapsiin eikä enää heitä edes tapaa. Nyt on autoasiat ja kaikki minulla, ihan kaikki.

Osa on joutunut jo parisuhteen aikana tekemään kaiken yksin ja lisäksi siivoamaan miehen jälkiä. Minulla kotityöt väheni eron jälkeen. Ruokaa kului vähemmän, joten ei tarvinnut jatkuvasti kokkailla ja käydä kaupassa. Pyykkimäärä väheni, kun yhden aikuisen ihmisen vaatteet puuttuivat. Ex tosin hoiti autoon liittyvät asiat. Renkaiden vaihdon kaksi kertaa vuodessa (tähän meni luonnollisesti monta tuntia aikaa ja laatikollinen kaljaa) ja auton katsastuksen kerran vuodessa. Lisäsi myös välillä tuulilasinpesunestettä autoon. Jatkuvasti sain vielä kuulla miten hän niin kovasti tekee kotona kaikkea ja raataa. Nykyään vien auton liikkeeseen renkaiden vaihtoon (parikymppiä ja 15 min aikaa), katsastus ei kauaa kestä ja tuulilasipesunesteen osaan itsekin lisätä. Eron jälkeen olen päässyt paljon helpommalla.

Unohdin sanoa, että meillä on kaksi lasta ja koira, joten tekemistä kyllä riitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnostaan vähän sotkuisena naisena ajattelin että minusta ei tule sellaista nalkuttavaa siivoushirmua. Miten voisikaan tulla, minähän olen aina se joka siivoaa vasta sitten kun lattialla oleva pyykkikasa on itseni mittainen ja pölypalloista saisi kasattua lumiukon.

Harmi vaan että siistikin mies on aika sotkeva eikä tee omatoimisesti asioita. Pyydät tältä nätisti ohimennen aina voisiko tämä hoitaa vaikka sen vessan siivoamisen tai tiskaamisen tänään tai huomenna, tämä suostuu mutta nämä asiat eivät ikinä tapahdu. Et halua kysyä montaa kertaa uudestaan ja leimautua nalkuttajaksi, joten teet ne jossain vaiheessa itse. Suhteen alkuvaiheessa sitä jaksaakin puuhastella miellyttääkseen toista. Uskot aina ne miehen syyt sille miksi tämä ei voi laittaa ruokaa just tänään tai imuroida huomenna, ei se mitään, sinä voit tehdä nuo asiat. Tottakai sinä voit, kuka muukaan ne tekisi.

Jossain vaiheessa alat huomata että joustat aina. Mies ei suostu laittamaan ruokaa edes silloin kun horjut kuolemanväsyneenä rankan työpäivän jälkeen kotiin.

Mainitsemalla kotitöistä et ole tarpeeksi suorasanainen että mies ymmärtäisi. Kertomalla tälle mitä pitäisi tehdä olet komenteleva. Sanomalla uudestaan oletkin jo nalkuttaja. Mikään ei kelpaa, vika on aina naisissa eikä tietenkään siinä miehessä joka ei omalla pääkopallaan tajua että vessa pitää pestä siinä vaiheessa kun se on p*skan peitossa. Miesten ns. rento asenne kodinhoidossa karisee kummasti aina siinä vaiheessa kun äidin korvikkeeksi otettu naisystävä ei ole pessyt tämän lempifarkkuja ja paitaa, jolloin vedetään kiukkuraivarit kun nyt niitä ei voi laittaa Maken luokse illanviettoon.

Mä en tajua miten te päädytte ikinä pyykkäämään niitä miesten vaatteita tai kokkaamaan heille, jos koette, ettei ne ikinä tee teidän eteen mitään. Se nyt on aika helppo juttu pistää koneeseen vain ne omat vaatteet ja laittaa ruoka vain itselleen. En kyllä ymmärrä mikä se olisi se voima joka saisi mut laittamaan miehen vaatteet koneeseen siinä vaiheessa kun hän on itse kieltäytynyt pesemästä mun vaatteita ikinä. Jos vielä kehtaisi alkaa mulle huutamaan asiasta, nauraisin sille päin naamaa, että pese itte kamppeesi v* t u n  kakara.

Mä olin yhden kesän poikkeuksellisesti töissä, kun olin vaihtanut työpaikkaa eikä mulla ollut kesälomaa. Lisäks työt oli iltapainotteisia ja päivät saattoi olla pitkiä. Mies tietty oli normisti lomalla ja muun kesän teki etätöitä, koska töissä oli hiljaista. Ja teki tietty enemmän kotihommia, kun minä olin töissä ja hän kotona. Kerran ihmettelin ääneen miksei ole pyykkiä pestessään ottanut makkarista mun likaisia vaatteita rahilta, siitä omiensa vierestä ja pistänyt pyykkiin. Mies ilmoitti, että hän pesee vain likapyykkikorissa olevat vaatteet, ei muita. Kiitos vaan tästä, minä olin aina siihen asti kerännyt miehen likapyykit siitä rahilta ja lattialta motkottamatta ja pessyt ne. Mutta mulle ei haluttu tehdä samaa. Siihen loppui mun ekstrapalvelut. Myöhemmin syksyllä kun mun työajat taas tasaantu, mies ihmetteli miksen mä ikinä pese hänen pyykkejään. Pesinhän minä, ne jotka on likapyykkikorissa. En niitä, jotka on makkarissa. Mies siis edelleen odotti, että mä kerään pyykkivuorollani hänen vaatteensa makkarista ja vien pesuun. Pieni asiahan tuo on, mutta silti jotenkin ärsytti täysillä. Se että minä olin vuosia tehnyt tätä ekstrahommaa ei loppupelissä tuntunut missään, sitä ei oltu vissiin edes kunnolla noteerattu tai sen ajateltiin olevan ihan automaattista ja asiaankuuluvaa. Minä opin, että älä turhaan tee mitään ylimääräistä, itseltä se vaan on pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteiden peseminen on helppoa, kun on kunnon koneet ja aineet.

Niistä hommista on turha uhriutua.

Minä kyllä pesen kalsarini ja kuivaan ja viikkaan pyykkini ihan itse ilman mitään förmynteriä.

M. 54

Yhden ihmisen vaatteet nyt onkin helppo homma, kerran viikossa pesee pari koneellista ja se on siinä. Ei mulla ollu sinkkuna mitään ongelmaa pyykinpesussa. Vaan pesepä 5 hengen pyykit. Sitä pyykkiä on vähän enemmän pestäväksi ja viikattavaksi. Ja ihan ensin ne pitää kerätä kunkin huoneesta tai ainakin tarkistaa ettei sinne ole jäänyt vaatteita.

Samalla nuo vaimonkin vaatteet tuossa menee. Pakon sanelema juttu. Jos perheen (lasten) aiheuttama vaiva on noin suuri juttu, kannattaa olla sinkkuna uhrinaiset.

M. 54

Eikö mun sinkkuna tarvis huolehtia lapsistani ja niiden vaatteista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnostaan vähän sotkuisena naisena ajattelin että minusta ei tule sellaista nalkuttavaa siivoushirmua. Miten voisikaan tulla, minähän olen aina se joka siivoaa vasta sitten kun lattialla oleva pyykkikasa on itseni mittainen ja pölypalloista saisi kasattua lumiukon.

Harmi vaan että siistikin mies on aika sotkeva eikä tee omatoimisesti asioita. Pyydät tältä nätisti ohimennen aina voisiko tämä hoitaa vaikka sen vessan siivoamisen tai tiskaamisen tänään tai huomenna, tämä suostuu mutta nämä asiat eivät ikinä tapahdu. Et halua kysyä montaa kertaa uudestaan ja leimautua nalkuttajaksi, joten teet ne jossain vaiheessa itse. Suhteen alkuvaiheessa sitä jaksaakin puuhastella miellyttääkseen toista. Uskot aina ne miehen syyt sille miksi tämä ei voi laittaa ruokaa just tänään tai imuroida huomenna, ei se mitään, sinä voit tehdä nuo asiat. Tottakai sinä voit, kuka muukaan ne tekisi.

Jossain vaiheessa alat huomata että joustat aina. Mies ei suostu laittamaan ruokaa edes silloin kun horjut kuolemanväsyneenä rankan työpäivän jälkeen kotiin.

Mainitsemalla kotitöistä et ole tarpeeksi suorasanainen että mies ymmärtäisi. Kertomalla tälle mitä pitäisi tehdä olet komenteleva. Sanomalla uudestaan oletkin jo nalkuttaja. Mikään ei kelpaa, vika on aina naisissa eikä tietenkään siinä miehessä joka ei omalla pääkopallaan tajua että vessa pitää pestä siinä vaiheessa kun se on p*skan peitossa. Miesten ns. rento asenne kodinhoidossa karisee kummasti aina siinä vaiheessa kun äidin korvikkeeksi otettu naisystävä ei ole pessyt tämän lempifarkkuja ja paitaa, jolloin vedetään kiukkuraivarit kun nyt niitä ei voi laittaa Maken luokse illanviettoon.

Mä en tajua miten te päädytte ikinä pyykkäämään niitä miesten vaatteita tai kokkaamaan heille, jos koette, ettei ne ikinä tee teidän eteen mitään. Se nyt on aika helppo juttu pistää koneeseen vain ne omat vaatteet ja laittaa ruoka vain itselleen. En kyllä ymmärrä mikä se olisi se voima joka saisi mut laittamaan miehen vaatteet koneeseen siinä vaiheessa kun hän on itse kieltäytynyt pesemästä mun vaatteita ikinä. Jos vielä kehtaisi alkaa mulle huutamaan asiasta, nauraisin sille päin naamaa, että pese itte kamppeesi v* t u n  kakara.

Siihen ajaudutaan hitaasti ja teko kerrallaan. Heität uuden suhteen alkuhuumassa miehenkin pyykit samalla pesuun kun pyykkäät. Menet ilosta hymisten ilmoittamaan että pyykkäsit tämänkin kalsarit ja t-paidat kun koneeseen kerran mahtui. Tämä kiittää söpösti. Viikon päästä tämä pesee omia vaatteitaan ja kysyt voisiko tämä pestä samalla sinunkin vaatteitasi. Se suostui, jee, vastavuoroisuutta!

Haluat jatkaa sitä ihanan tyttöystävän roolia. Tottakai heität aina tämänkin pyykit samalla pesuun, olisi veden tuhalusta tehdä toisin. Puolen vuoden päästä havahdut siihen ettei mies pyykkää koska hemmetti, eihän sen tarvitse kun sinä peset aina samalla kaiken.

Ruokaa on vain järkevää tehdä aina molemmille samalla. Tulee vähemmän tiskiäkin. Suhteen alun vaihtelevat kokkausvuorot ja tasapuolinen työnjako kallistuvat huomaamatta sinulle. Alkuun et viitsi valittaa siitä että tämä tekee vähän, kun elät siinä luulossa että sinäkin voit sitten omalla vuorollasi antaa tälle enemmän vastuuta ruuanlaitosta. Tässäkin havahdut vasta siinä kun et viitsi pyytää tätä tekemään ruokaa koska kyllähän se keitti riisit kaksi viikkoa sitten, sehän on jo melkein ruuanlaittoa.

Vierailija kirjoitti:

Me tapasimme 40 + ja olemme olleet yhdessä liki kymmenen vuotta.

Mieheni sanoi, että hän luuli nuorena, että kaikki naiset huutavat. Oli ollut huutavia tyttöystäviä ja huutava vaimo. 35 v hän huomasi, ettei kaikki naiset huudakaan.

Minun kohdallani hän huomasi, ettei kaikki naiset nalkuta.

En minä näe syytä nalkuttaa. Kyllä minä teen enemmän kotitöitä, enkä ehkä ole niin siisti kuin hänen eksänsä, mutta en näe syytä mitata kotitöiden tasaisin jakautumista, samoin kuin en mittaa sitä, että kulut jakautuvat juuri tasan.

Tärkeintä on, että kokonaisuus on vastavuoroinen, eikä kumpikaan hyväksikäytä toista. Voin ihan hyvin pestä sitä pyykkiä ja samalla odottaa, että mies hakee hyvää ruokaa, jos ja kun ei halua itse kokata. Tai siivota kevyesti ja odottaa, että mies maksaa siivojan, jos ei itse halua siivota.

Kyllä minäkin välillä hermostun, ja sanon sitten kyllä suoraan. Yleisellä tasolla on hyvä pitää mielessä se, että haluanko olla oikeassa vai onnellinen.

N52

Tässähän se ero on ikisinkkujen ja parisuhdekelpoisten välillä. Pieni suurpiirteisyys ei elämää kaada ja toisen ihmisen rakastaminen on paljon tärkeämpää kun excelillä töiden jakautumisen kyttääminen ja siitä sitten katkeroituminen. Ja tätä asiaa voi jokainen opetella.

Kyllä huutaminen ja nalkutus kumpuaa omasta pahasta olosta. Samat tyypit ne kiusaa koulussa lapsena luokkatovereita ja sitten parisuhteessa puolisoa. Vanhana nämä on sitten yksinäisiä, katkeria ja ihmisvihaisia. Kukaan ei kelpaa parisuhteeseen eikä ystäväksi. Muut välttelee näitä ihmisiä. Omat lapset joutuu kerran pari vuodessa käymään kuuntelemassa samat valitusjargonit.

Itsellä lapsena oli niin kovia menetyksiä, että ei maailma kaadu parista sukasta. Kiitän jokaisesta päivästä jonka saan viettää terveenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden vauva palstan tanttojen ajatuksen juoksua ei kukaan täysjärkinen ymmärrä. Nää on niin katkeroituneita hirveitä ämmiä, joita kukaan mies ei halua. Mutta hyvää hupia max kerran vuoteen. Näiden provosointi on niin helppoa, huono itsetuntoa, ylipaino yms mt ongelmat saa nää kiukuttelemaan kun pienet lapset:D

Raatajamamman työmäärää ei tule väheksyä On tiskiä ja pyykkiä, juu.

Voisitte tekikin vähän ajatella sitä äitiänne, sehän on jo eläkeikäinen ja edelleen pesee teidän vaatteet ja hoitaa ruuat pöytään? Maksatteko edes omia kulujanne vai maksaako äiti nekin siitä eläkkeestään? Ei tunnu varmaan äidistä kovin kivalta kuin aikuisen miehen arvostus on tuota luokkaa. 

Nyt kun on talvi ja lunta, niin kohta alkaa lehdissä olla tekstaripalstalla valituksia, miksi aina yhdet ja samat joutuu putsaamaan lumet postilaatikkorivin edestä. En tajua, mitä ne valittaa. Ihan samalla vaivalla sitä pukkii lumet pois toistenkin laatikoiden edestä kuin oman. Pikku homma, mistä ei ole mitään vaivaa.