Ero tuli miehelle "ihan puskista"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä oli elämäni paras asia kun exä lähti, ensin olin että voihan paska mutta sen 40v harpun vaihdoin 10v nuorempaan niin kaikki oli paremmin. Luulin jo, että minussa on vikaa yms ja kaikki oli niin vaikeeta. Tajusin exän olevan täys kusipää ja nalkuttava harppu. Nyt pysyy koti siistinä jne, yhdessä tehdään hymyssä suin. Ja seksi paljon parempaa.

Ja sitten äiti herätti 🤣

Ei herättänyt vaan kaunis nainen. Sä heräät joka aamu yksin ja katkerana, koska kukaan ei halua kusipäätä.

Voi u lille tuli nyt pahamieli. Tuleeko ihan itkupotkuraivari? 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa miehistä nyt vaan on narsistisia. (huom. Narsistisia, ei narsisteja!) Ajatellaan että ei minua virheetöntä kultakimpaletta kukaan halua jättää.

Mutta sitten ovat kuitenkin aivan yllättyneitä ja masentuvat, kun heidät jätetään. Kannattaisiko muistaa, ettei se oma kumppani ole äiti, muuta kuin niille lapsille, ei sille miehelle. Saatika tuo kehoitus, että mieheen pitäisi suhtautua kuin koiraan ja kehua joka kerta kun mies toimii oikein, ettei vaan opitut asiat unohdu. Tsiisös! Koiraakaan ei tarvitse koko elämänsä kehua niistä asioista, vaan ainoastaan koulutusvaiheessa. Ei ne yhtäkkiä unohda jo opitut asiat niin kuin miehet tekee.

Aikuistukaa miehet. Naiset ei loppujen lopuksi vaadi paljoa yleensä. Esimerkiksi jos nainen tykkää kukkasista, onko niin iso vaiva ostaa sille joku rehupuska silloin tällöin? Mua säälittää äitini, kun hän aina kyttää tulppaanitarjouksia ja ostaa itselleen kukkia, kun isäni ei niitä enää oo hänelle ostanut vuosikymmeniin. Äitini tekee kaikki kotityöt, hän on juuri sellainen perinteinen nainen ja äijä ei voi edes kukkapuskaa hänelle silloin tällöin ostaa. Äitini ei nalkuta, tekee vaan.

En itse suostu moiseen asemaan, että teen miehen puolesta kaiken ja mies ei huomioi ollenkaan. He on vielä sitä sukupolvea, että ei voi erota vaikka olisi huono suhde. Mutta nykynaiset ei enää sellaiseen alistu. Kyllä miehet joutuu vähän tsemppaamaan jos haluaa vaimonsa pitää. Ettekä tuu saamaan niitä nuoria naisia vaikka ne kiinnostaakin enemmän kun se rupsahtanut vaimokulta, joten turha niiden perään haikailla. 

Se tulee yllätyksenä koska meitä ulíopistolaisia ei uskota. Tekin täällä väitätte vastaan ja jotkut hyväuskoiset miehet vielä uskoo teitä. Sanotaan se nyt vielä kaikille miehille: Älkää yllättykö kun ero tulee, sillä se tulee! Se kuuluu modernin naisen elämänkulkuun! Noin nyt se on taas sanottu. Joskus voisi valkoritaritkin uskoa meitä ûliopistolaisia.

Onhan se miehistä harmillista, kun nykyään naiset ei siedä miehiltä samanlaista perseilyä mitä heidän äitinsä ja aikaisempien sukupolvien naiset ovat joutuneet kestämään. Joku mies voisi vaikka miettiä, mitä pitää tehdä toisin.

Mutta eihän ne tee sitä. Sen sijaan ne haukkuu ja hooorittelee normaaleja kunnollisia työtä tekeviä naisia ja hakee jostain kehitysmaasta "perinteisen naisen", eli katuhooooran joka tietenkin kertoo olevansa neitsyt, tai jos on päässyt lapsia tupsahtamaan niin väittävät kuitenkin haluavan perinteistä parisuhdetta. Tietenkin, koska etsivät elättäjää itselleen ja lapselleen. Tästä tuli dokkari joskus, näillä entisillä katuhooorilla oli ihan omat deittisivustot joissa avustajien kanssa etsivät miehiä nimenomaan länsimaista koska etsivät elättäjää päästäkseen pois vaarallisilta kaduilta. Nämä siis olivat niitä "siveitä kunnollisia naisia" joita länkkärimiehet etsivät netistä, kun me vapaat naiset ollaan niin hirveitä hooooria jos on ollut muutama vakikumppania. Miesten logiikka loistaa taas kirkkaana.

Näin taaskaan ei tartte miesten mennä peilin eteen ja miettiä olisiko itsessä jotain häikkää. Ei KUKAAN itsenäisesti toimeen tuleva nainen halua olla miehelle joku nöyrä palvelija. Se tapahtuu aina pakon edestä rahan takia, uskonnollisuuden paineesta (joka koskee myös miehiä) tai liiasta kiltteydestä ja se kiltteyskin loppuu kyllä jossain vaiheessa. 

Vierailija kirjoitti:

Minun ex vaimolle taas tuli ero ihan puskista vaikka kuinka monta kertaa sanoin hänelle että haluan seksiä, haluan että hän olisi laihempi, haluan että hän ei tuhlailisi niin paljon, haluan että joskus viitsisi siivota kotona, haluan että lähtisi kanssani kävelylle tai johonkin muuhun harrastukseen. Mikkään näistä ei toteutunut ja sitten eräänä kauniina päivänä sanoin että tämä oli nyt sitten tässä ja ex vaimo oli hyvin hämmästynyt että miksi näin kävi. Eli ei se ole pelkästään naisten oikeus lähteä yllättäen kalppimaan suhteesta.

Ovat nämä u li jotenkin sulosia 🤗 Säälittävä, mutta suloisia harhoissaan. Äidin mussukat 😍

Mun mies ajattelee että oon niin ruma ettei kukaan muu mua kelpuuttaisi, ja että sen takia en kuitenkaan lähde :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ex vaimolle taas tuli ero ihan puskista vaikka kuinka monta kertaa sanoin hänelle että haluan seksiä, haluan että hän olisi laihempi, haluan että hän ei tuhlailisi niin paljon, haluan että joskus viitsisi siivota kotona, haluan että lähtisi kanssani kävelylle tai johonkin muuhun harrastukseen. Mikkään näistä ei toteutunut ja sitten eräänä kauniina päivänä sanoin että tämä oli nyt sitten tässä ja ex vaimo oli hyvin hämmästynyt että miksi näin kävi. Eli ei se ole pelkästään naisten oikeus lähteä yllättäen kalppimaan suhteesta.

Semmonen 'voimaantumissatu'.

Ja mikähän sinut saa luulemaan että tämä oli joku satu? Voin kertoa myös että kun pistimme ex vaimon kanssa yhteisen velattoman asunnon myyntiin niin hänellä ei ollut niistä rahoista jäljellä 5 vuoden päästä Euroakaan. Kaik män niin kuin avioliittomme aikanakin hän sai kaikki yhteiset rahamme menemään kaikkeen turhuuteen. Älä kysy minne mutta aina tilipäivänä rahat olivat loppu.  Minulla on nyt 16 vuoden jälkeen erosta nykyinen asunto jossa asun, sijoitusasunto ja yhteensä yli 200 k€ arvoiset osake ja rahastosalkut, vuoden 2020 mallinen BMW sekä melkein 50 000€ käteistä tilillä. Ja voit pitää tätä juttua satuna jos haluat minua se ei kiinnosta. Minulle kuitenkin lähteminen oli elämäni paras ratkaisu niin henkisesti kuin taloudellisestikin.

Järkyttävää luettavaa tämä ketju. Täynnä miehiä, nykyisiä ja entisiä joissa kaikissa esiintyy sama kaava, ei tehdä, ei ymmärretä ei kuunnella.. Ihmekään kun syntyvyys ja naisten yksinelo jatkuu kun miehet ruikuttaa lehtiin kuinka nykynaiset eivät halua enää sitä ja tätä. Luojan kiitos on maailma mennyt eteenpäin siinä, että naiset vihdoin tajuavat oman arvonsa ja että ei tarvitse elää enää huonoissa suhteissa miehen tossun alla niinkuin isovanhemmat tai jopa vanhempansa. Tutkimuksethan ovat osoittaneet että naiset ovat terveempiä ja onnellisempia, sekä eläjät pidempään ilman parisuhdetta kun taas miehet ovat fyysisesti sairaampia ja onnettomia ja kuolevat aiemmin ilman suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ex vaimolle taas tuli ero ihan puskista vaikka kuinka monta kertaa sanoin hänelle että haluan seksiä, haluan että hän olisi laihempi, haluan että hän ei tuhlailisi niin paljon, haluan että joskus viitsisi siivota kotona, haluan että lähtisi kanssani kävelylle tai johonkin muuhun harrastukseen. Mikkään näistä ei toteutunut ja sitten eräänä kauniina päivänä sanoin että tämä oli nyt sitten tässä ja ex vaimo oli hyvin hämmästynyt että miksi näin kävi. Eli ei se ole pelkästään naisten oikeus lähteä yllättäen kalppimaan suhteesta.

Semmonen 'voimaantumissatu'.

Huutonaurua katkeran naisen kommentista!!!!

Asiat tärkeysjärjestykseen. Jokaisella meillä on vaan tämä yksi elämä. Jos suhteen pahin ongelma on se, että sukat on lattialla ja sen vuoksi haluaa erota (ja mahdollisesti rikkoa lastensa perheen) niin sitten kai se täytyy tehdä. Mutta jos suhteessa on aidosti rakkautta, niin miksi vaihtaa toiseen ihmiseen, josta löytyy myös niitä ärsyttäviä puolia kun alkuhuuma on ohi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ex vaimolle taas tuli ero ihan puskista vaikka kuinka monta kertaa sanoin hänelle että haluan seksiä, haluan että hän olisi laihempi, haluan että hän ei tuhlailisi niin paljon, haluan että joskus viitsisi siivota kotona, haluan että lähtisi kanssani kävelylle tai johonkin muuhun harrastukseen. Mikkään näistä ei toteutunut ja sitten eräänä kauniina päivänä sanoin että tämä oli nyt sitten tässä ja ex vaimo oli hyvin hämmästynyt että miksi näin kävi. Eli ei se ole pelkästään naisten oikeus lähteä yllättäen kalppimaan suhteesta.

Semmonen 'voimaantumissatu'.

Ja mikähän sinut saa luulemaan että tämä oli joku satu? Voin kertoa myös että kun pistimme ex vaimon kanssa yhteisen velattoman asunnon myyntiin niin hänellä ei ollut niistä rahoista jäljellä 5 vuoden päästä Euroakaan. Kaik män niin kuin avioliittomme aikanakin hän sai kaikki yhteiset rahamme menemään kaikkeen turhuuteen. Älä kysy minne mutta aina tilipäivänä rahat olivat loppu.  Minulla on nyt 16 vuoden jälkeen erosta nykyinen asunto jossa asun, sijoitusasunto ja yhteensä yli 200 k€ arvoiset osake ja rahastosalkut, vuoden 2020 mallinen BMW sekä melkein 50 000€ käteistä tilillä. Ja voit pitää tätä juttua satuna jos haluat minua se ei kiinnosta. Minulle kuitenkin lähteminen oli elämäni paras ratkaisu niin henkisesti kuin taloudellisestikin.

Ja olet VAUVA-palstalla 😁

-ohis-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ex vaimolle taas tuli ero ihan puskista vaikka kuinka monta kertaa sanoin hänelle että haluan seksiä, haluan että hän olisi laihempi, haluan että hän ei tuhlailisi niin paljon, haluan että joskus viitsisi siivota kotona, haluan että lähtisi kanssani kävelylle tai johonkin muuhun harrastukseen. Mikkään näistä ei toteutunut ja sitten eräänä kauniina päivänä sanoin että tämä oli nyt sitten tässä ja ex vaimo oli hyvin hämmästynyt että miksi näin kävi. Eli ei se ole pelkästään naisten oikeus lähteä yllättäen kalppimaan suhteesta.

Semmonen 'voimaantumissatu'.

Huutonaurua katkeran naisen kommentista!!!!

Hyssss, äiti kuulee.

Meillä kiitetään kaikista tehdyistä kotihommista, suhteen alusta asti, ja meillä se toimii, tulee hyvä mieli :) jos toinen ei muista kiittää, niin on lupa muistuttaa nähdystä vaivasta (esim. ”Hei, kävin ostamassa meille viikoksi ruokaa, meni yli tunti kaupassa”, johon toinen tajuaa vastata että kiitos)

Vierailija kirjoitti:

Asiat tärkeysjärjestykseen. Jokaisella meillä on vaan tämä yksi elämä. Jos suhteen pahin ongelma on se, että sukat on lattialla ja sen vuoksi haluaa erota (ja mahdollisesti rikkoa lastensa perheen) niin sitten kai se täytyy tehdä. Mutta jos suhteessa on aidosti rakkautta, niin miksi vaihtaa toiseen ihmiseen, josta löytyy myös niitä ärsyttäviä puolia kun alkuhuuma on ohi?

Siksi koska ero kuuluu modernin naisen elämään.

En tiedä miten oman avioliiton käy kun tuntuu, että ollaan umpikujassa. Toivoisin, että voisin kertoa huolistani tai että mies lohduttaisi kun on murhetta, mutta kun alan kertoa, mies hermostuu että olen kiittämätön. (?) Kun sanon, että haluaisin hänen kuuntelevan, mies keskeyttää jo kesken lauseen ja sanoo että aina tätä sama, aina sä sanot että hän ei kuuntele. No niinpä!

Hän sanoo että haastan riitaa ja luulen olevani täydellinen ja hän on vikapää kaikkeen. En tajua, miten hän ottaa kaiken hyökkäyksenä. Enkä todellakaan nalkuta, viimeksi yritin puhua asiasta kaksi vuotta sitten! Luulen, että hän ei ole oppinut puhumaan asioista vaan joko riitelemään ja vaikenemaan. Minä taas en helpolla puhu vaan pohdin asioita itsekseni ja todellakin loukkaa, että sen kerran kun haluaisi avautua, sekin on liikaa. 

Olen luopunut toiveesta, että mieheni ymmärtäisi ja ehkä olen odottanut liikoja. Hyvä mies hän muuten on, mutta huono juttu on, että meillä ei ole enää mitään tunneyhteyttä eikä siksi enää läheisyyttäkään. Miten ihmeessä voisin tuntea läheisyyttä mieheen, joka suuttuu kun tarvitsen tukea ja lohtua. 

Tähän ketjuun on pesiytynyt katkera mies, jonka vaimo jätti "ihan yllättäen, vaikka meillä oli kaikki hyvin".

Vierailija kirjoitti:

Asiat tärkeysjärjestykseen. Jokaisella meillä on vaan tämä yksi elämä. Jos suhteen pahin ongelma on se, että sukat on lattialla ja sen vuoksi haluaa erota (ja mahdollisesti rikkoa lastensa perheen) niin sitten kai se täytyy tehdä. Mutta jos suhteessa on aidosti rakkautta, niin miksi vaihtaa toiseen ihmiseen, josta löytyy myös niitä ärsyttäviä puolia kun alkuhuuma on ohi?

Miten vaikea on laittaa ne sukat pyykkikoriin, jos tietää, että toinen ärsyyntyy likaisista sukista lattialla? Eikö toista voi ottaa huomioon edes tuon vertaa?

Joo, mä olen jo tosissaan yrittänyt erota mun miehestä muutaman kerran, mutta aina hellyn kun alkaa itkemään. Pitää varmaan tehdä ero seuraavaksi vaikka puhelimessa niin en sorru enää, koska mies EI muuta käytöstään vaikka aina niin lupaa. Onneksi ei ole sentään lapsia. Yksin eläessä oli NIIN paljon helpompaa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ex vaimolle taas tuli ero ihan puskista vaikka kuinka monta kertaa sanoin hänelle että haluan seksiä, haluan että hän olisi laihempi, haluan että hän ei tuhlailisi niin paljon, haluan että joskus viitsisi siivota kotona, haluan että lähtisi kanssani kävelylle tai johonkin muuhun harrastukseen. Mikkään näistä ei toteutunut ja sitten eräänä kauniina päivänä sanoin että tämä oli nyt sitten tässä ja ex vaimo oli hyvin hämmästynyt että miksi näin kävi. Eli ei se ole pelkästään naisten oikeus lähteä yllättäen kalppimaan suhteesta.

Semmonen 'voimaantumissatu'.

Ja mikähän sinut saa luulemaan että tämä oli joku satu? Voin kertoa myös että kun pistimme ex vaimon kanssa yhteisen velattoman asunnon myyntiin niin hänellä ei ollut niistä rahoista jäljellä 5 vuoden päästä Euroakaan. Kaik män niin kuin avioliittomme aikanakin hän sai kaikki yhteiset rahamme menemään kaikkeen turhuuteen. Älä kysy minne mutta aina tilipäivänä rahat olivat loppu.  Minulla on nyt 16 vuoden jälkeen erosta nykyinen asunto jossa asun, sijoitusasunto ja yhteensä yli 200 k€ arvoiset osake ja rahastosalkut, vuoden 2020 mallinen BMW sekä melkein 50 000€ käteistä tilillä. Ja voit pitää tätä juttua satuna jos haluat minua se ei kiinnosta. Minulle kuitenkin lähteminen oli elämäni paras ratkaisu niin henkisesti kuin taloudellisestikin.

Ja olet VAUVA-palstalla 😁

-ohis-

Miksi en olisi olethan sinäkin täällä. Tämä on hyvää viihdettä lukea miten katkerat naiset voimansa tunnossaan haukkuvat meitä miehiä täällä. Kuten aiemmin olen kertonut minulla on elämässä tällä hetkellä kaikki hyvin. Ikää on kohta 60 v mutta terveyttä ja töitä on toistaiseksi piisannut, kuten kerroin olen saanut kerättyä omaisuutta vanhuuden päivien varalle, vieressä avovaimo jonka kanssa ajattelin viettää eläkepäiviä jos luoja suo minun elää niin vanhaksi. Mutta kuten kerroin olen pelkästään viihteen vuoksi täällä vauva keskustelupalstalla. Nuorempana vietin aikaa nettiseksin parissa mutta tässä iässä seksi ei enää ole se ykkösjuttu niin kuin oli alle viisikymppisenä. Näin se ikä ainakin meitä miehiä kohtelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat tärkeysjärjestykseen. Jokaisella meillä on vaan tämä yksi elämä. Jos suhteen pahin ongelma on se, että sukat on lattialla ja sen vuoksi haluaa erota (ja mahdollisesti rikkoa lastensa perheen) niin sitten kai se täytyy tehdä. Mutta jos suhteessa on aidosti rakkautta, niin miksi vaihtaa toiseen ihmiseen, josta löytyy myös niitä ärsyttäviä puolia kun alkuhuuma on ohi?

Siksi koska ero kuuluu modernin naisen elämään.

Joo kyllä, aivan. Naiset tietysti eroaa vaan sen takia, että se on nyt muotia ja naistenlehdet ja sinkkuelämää-sarja ja feminismi ja voimaantuminen. Missään nimessä ei voi olla miehissä koskaan mitään vikoja.

Mitään voimaantumista ei olisi koskaan tarvittukaan ellei siihen olisi annettu syytä. Tässäkin keskustelussa miesten ainoa anti on ollut tyyliin: "sheivaa, laihduta, älä ikäänny, oo hiljaa."

Jos kerran mies ei tuo parisuhteessa naiselle mitään muuta kuin taakkaa, mitä järkeä naisena on olla parisuhteessa? Järkevämpää on päästää se mies juoksemaan vapaasti nuorten naisten perässä ja elää itse vihdoinkin onnellista elämää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No toi on jo ihan aiheellinen ero. Mutta miksi sä suret exän asioita? Eihän niiden enää pitäis sua liikuttaa.

Ihan tosi alanuolettajat. Miksi exän asiat pitäis liikuttaa eron jälkeen?

Kyllä ne liikuttaa, halusi tai ei.

Se on sitä empaattisuutta se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No toi on jo ihan aiheellinen ero. Mutta miksi sä suret exän asioita? Eihän niiden enää pitäis sua liikuttaa.

Ihan tosi alanuolettajat. Miksi exän asiat pitäis liikuttaa eron jälkeen?

Kyllä ne liikuttaa, halusi tai ei.

Se on sitä empaattisuutta se.

Katsopa, mitä empatia tarkoittaa. Siihen ei exän stalkkaaminen liity mitenkään.

Toi yksi mieskommentoija kuulostaa lähinnä neitsytpojalta, on niin teoreettista soopaa että tuskin on naiseen koskenutkaan. Hänellä se elämä on sen varassa mitä on töllöstä nähnyt, oma kokemus puuttuu.