Mistä motivaatiota laihduttaa? Ei ulkonäkö tai terveys, läski tuntuu olevan ikuista.

Olisi se varmaan helpompi olla? Saa kengännauhat solmittua jne.

Motivaatio löytyy, kun on löytyäkseen. Täältä palstalta et sitä saa eikä sitä sinulle voi antaa.

Tosin sinulla on toivoa, kun jo asiaa mietit. Jonain päivänä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunnasta pitäisi tulla hyvä olo. Liikunta vapauttaa endorfiineja

Liikunta vapauttaa aivoista endorfiineja, jotka aiheuttavat sitä ihanaa ja hyvää oloa, joka piristää koko päiväksi.

Väittääkö joku tosissaan, että liikunnasta tulee hyvä olo? Iso valhe!

Yhtään ainutta kertaa ei liikunnasta ole tullut hyvä olo, ja uskon, että jokainen niin väittävä valehtelee.

Kyllä minulle tulee liikunnasta hyvä olo. Tottakai ensin tuntuu hirveältä jos lähtökunto on nolla, mutta kun kunto kohenee, niin olokin paranee. Ei liikunnan ole pakko olla mitään verenmaku suussa paahtamista yrjöämispisteeseen asti, se voi olla vaikka tanssimista tai kevyt kävelylenkki.

Etkö muka oikeasti usko, että liikunnasta voi tulla hyvä olo? Luuletko tosiaan kaikkien liikuntaa harrastavien olevan täysiä masokisteja? Kamoon.

Vierailija kirjoitti:

Ap kuulostat hieman alakuloiselta, olet ihana just noin! Nyt piristät mieltäsi, laitat kivat vaatteet ja laittaudut nätiksi. Ei se hyvä olo pelkästään koosta riipu.  Mä luulen että jos saat fiiliksen kohdilleen niin se laihtuminen alkaa innostaa toisella lailla. 

Monta vinkkiä ja ruokavaliota on sinulle tarjottu ja  en usko että ylipaino nykyään johtuu kenelläkään tiedonpuutteesta.

Tähän voi laittaa sen vanhan kysymyksen : miksi lihavat meikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Parempi olo, väsymys lähti, enemmän voimaa ja energiaa. Toki rahansäästö kun ei ostele enää mässyä eikä tarvitse mättää hirveitä määriä leipää kun leipähän ei pidä nälkää joten sitä on turha syödä.

VHH:lla lähti makeanhimo, nesteturvotus ja ylimääräiset löllöt. Ei tarvitse väkisin tehdä mitään eikä kituuttaa vaan saa syödä niin paljon kuin tahtoo. Liikkuakin jaksaa kun ei ole hiilariväsymystä.

En oikein jaksa ymmärtää noita jotka syövät lääkkeitä kun eivät saa syötyä järkevästi. Miksi sitten lääkkeitäkään viitsivät syödä? Mitä ne auttavat, jos elintavat on pelkkää paskaa?

Itse vaihdoin jossain vaiheessa ketoruokavalioon ja lähti enemmän kiloja ja olo oli huomattavasti parempi. Ja nyt kun viime vuoden lopulla tuli pari kuukautta mätettyä hiilareita, niin sehän näkyi ja tuntui. Olo väsynyt ja huono, joten nyt siirryin taas vhh-ruokavalioon. Parissa päivässä tullut jo sellainen ero vointiin, etten tajua, että miksi ihmeessä mätin hiilareita.

Onhan se nopeampaa ja helpompaa ottaa nappi, kuin syödä kolo päivä kuivasti eli virallisterveellisesti

Vierailija kirjoitti:

Laihduttamista (kaikkine muutoksineen) pitää haluta enemmän kuin sitä että asiat pysyvät ennallaan. Sanoit ettet siedä yhtään epämukavuutta, mutta tapa miten puhut olostasi ei kuulosta kyllä yhtään siltä että sinulla olisi mukava olla. Jos ehkä saisit ajatuksesi käännettyä niin että alat hakemaan sitä oikeasti mukavaa oloa? Aika kuluu kuitenkin, laihdutit tai et. Niin mikset sitten laihduttaisi? Epämukavaa se on joka joulu miettiä kun ei tänäkään vuonna kiloja tippunut.. tai joka kesä. Kerkeäisit varmasti tiputtamaan ainakin 5kiloa ennen kesää. Ja toiset 5 kesän aikana. Se olisi jo 10prosenttia lähtöpainostasi. Jos englanti sujuu niin kannattaa youtubesta katsoa ravinto tieteistä videoita. Itselle tuli yllätyksenä tiede sen takana miksi mikään herkku ei välttämättä riitä. Se miten asian ymmärsin oli että verensokeri tasot saavan piikin ja laskee sitten alemmas kuin ne ennen niiden syömistä oli, keho ei rekisteröi sitä ruuaksi. Tiedän että laihdutus voi olla helvetin raskasta, mutta se voi oikeasti tuntua myös hyvältä. Oman mielen tarvii olla mukana. Ja tutkimusten mukaan oli kyse ruoka tai mistä tahansa muuta addioktiosta, parhaiten onnistut mitä enemmän näet hyvää muutoksessa parempaan verrattuna että elät kuin ennenkin. Sanot että haet täältä innostusta, tiedän että se jollain tasolla saattaa kuulostaa järkevältä. Mutta tämän keskustelun luettua kuulostaa oikeasti siltä että tahtoisit vain sormia napsauttamalla ratkaisun ja motivaation ja laihtua vielä kesään mennessä tavoitepainoosi. Mutta ei se oikein toimi niin. Ehkä ensikesäksi saisit laihdutettua ja olla itsestäsi pirun ylpeä! kun onvisoosis iso määrä laihdutettavaa niin kannattaa keskittyä pienempiin tavoitteissiin, vaikka sen 5kg kerralla. Olet selkeästi jumittunut tässä laihdutus aiheessa ajatustesi kanssa niin kauan että ajatuksesi ovat menneet solmuun. Jostain kohtaa täytyy löytyä se langan pää ja pitää siitä lujaa kiinni ja selvittää tämä sotku.

En saanut laihdutettua kesäksi :(

Edelleen 100kg ap

Hei ap, kirjoitin tuon kommentin 179. Voisitko vastata siihen, että miksi nämäkään asiat eivät motivoi sinua? Odotan innolla vastaustasi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihduttamista (kaikkine muutoksineen) pitää haluta enemmän kuin sitä että asiat pysyvät ennallaan. Sanoit ettet siedä yhtään epämukavuutta, mutta tapa miten puhut olostasi ei kuulosta kyllä yhtään siltä että sinulla olisi mukava olla. Jos ehkä saisit ajatuksesi käännettyä niin että alat hakemaan sitä oikeasti mukavaa oloa? Aika kuluu kuitenkin, laihdutit tai et. Niin mikset sitten laihduttaisi? Epämukavaa se on joka joulu miettiä kun ei tänäkään vuonna kiloja tippunut.. tai joka kesä. Kerkeäisit varmasti tiputtamaan ainakin 5kiloa ennen kesää. Ja toiset 5 kesän aikana. Se olisi jo 10prosenttia lähtöpainostasi. Jos englanti sujuu niin kannattaa youtubesta katsoa ravinto tieteistä videoita. Itselle tuli yllätyksenä tiede sen takana miksi mikään herkku ei välttämättä riitä. Se miten asian ymmärsin oli että verensokeri tasot saavan piikin ja laskee sitten alemmas kuin ne ennen niiden syömistä oli, keho ei rekisteröi sitä ruuaksi. Tiedän että laihdutus voi olla helvetin raskasta, mutta se voi oikeasti tuntua myös hyvältä. Oman mielen tarvii olla mukana. Ja tutkimusten mukaan oli kyse ruoka tai mistä tahansa muuta addioktiosta, parhaiten onnistut mitä enemmän näet hyvää muutoksessa parempaan verrattuna että elät kuin ennenkin. Sanot että haet täältä innostusta, tiedän että se jollain tasolla saattaa kuulostaa järkevältä. Mutta tämän keskustelun luettua kuulostaa oikeasti siltä että tahtoisit vain sormia napsauttamalla ratkaisun ja motivaation ja laihtua vielä kesään mennessä tavoitepainoosi. Mutta ei se oikein toimi niin. Ehkä ensikesäksi saisit laihdutettua ja olla itsestäsi pirun ylpeä! kun onvisoosis iso määrä laihdutettavaa niin kannattaa keskittyä pienempiin tavoitteissiin, vaikka sen 5kg kerralla. Olet selkeästi jumittunut tässä laihdutus aiheessa ajatustesi kanssa niin kauan että ajatuksesi ovat menneet solmuun. Jostain kohtaa täytyy löytyä se langan pää ja pitää siitä lujaa kiinni ja selvittää tämä sotku.

En saanut laihdutettua kesäksi :(

Edelleen 100kg ap

Aletaanko yhdessä laihduttaa? Ryhmä pystyyn!

immuunijärjestelmä ja mielialakeskus ovat suolistossa

Vierailija kirjoitti:

Hei ap, kirjoitin tuon kommentin 179. Voisitko vastata siihen, että miksi nämäkään asiat eivät motivoi sinua? Odotan innolla vastaustasi!

Mitä lukee viestissä 179?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hei ap, kirjoitin tuon kommentin 179. Voisitko vastata siihen, että miksi nämäkään asiat eivät motivoi sinua? Odotan innolla vastaustasi!

En ähise ja puhisee kun menen autoon, mahdun yhteen bussin penkkiin ja kaupan käytävälle. En Huomaa, että paino vaikuttaisi fyysisesti, olen tottunut varmaan tähän oloon ja pidän tätä normina. Tietysti huomaisin eron, jos se 35kg tulisi yhdessä yössä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olisi se varmaan helpompi olla? Saa kengännauhat solmittua jne.

Motivaatio löytyy, kun on löytyäkseen. Täältä palstalta et sitä saa eikä sitä sinulle voi antaa.

Tosin sinulla on toivoa, kun jo asiaa mietit. Jonain päivänä sitten.

En tiedä onko toivoa, kun olen miettinyt jo 7 vuotta.

Ap

Mulla auttoi syömispäiväkirja. Tajusin jääneeni herkkukoukkuun. Vähän samalla tavoin kuin jotkut koukuttuu tupakasta.

Siirryin herkuista kuivattuihin marjoihin. Opettelin syömään välipalana hedelmäsoseita.

Jos haluat aloittaa jostain niin kokeilisin viikon verran smoothie-/sorbettidiettiä. Auttaa poistamaan tukoksen. Tämän jälkeen sitoudut päiväkirjan pitämiseen, liikuntaan ja normaaliin ruokavalioon. Laita puhelimeen muistutus Youtube jumppahetkestä (et skippaa!)

3-4x viikossa hikijumppaa, loput venyttelyä (ellet onnistu yhdistämään verryttelyhetkiä jumppien kanssa)

Laihduttaminen ei ole helppoa. Mäkin koin ahaa!-elämyksen älyttyäni pitämään rehellistä päiväkirjaa omista syntipäivistäni. Muista myös kirjata syyt mitkä ajoivat syömään, niistäkin on apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunnasta pitäisi tulla hyvä olo. Liikunta vapauttaa endorfiineja

Liikunta vapauttaa aivoista endorfiineja, jotka aiheuttavat sitä ihanaa ja hyvää oloa, joka piristää koko päiväksi.

Väittääkö joku tosissaan, että liikunnasta tulee hyvä olo? Iso valhe!

Yhtään ainutta kertaa ei liikunnasta ole tullut hyvä olo, ja uskon, että jokainen niin väittävä valehtelee.

Kyllä minulle tulee liikunnasta hyvä olo. Tottakai ensin tuntuu hirveältä jos lähtökunto on nolla, mutta kun kunto kohenee, niin olokin paranee. Ei liikunnan ole pakko olla mitään verenmaku suussa paahtamista yrjöämispisteeseen asti, se voi olla vaikka tanssimista tai kevyt kävelylenkki.

Etkö muka oikeasti usko, että liikunnasta voi tulla hyvä olo? Luuletko tosiaan kaikkien liikuntaa harrastavien olevan täysiä masokisteja? Kamoon.

Mulle ei tule hyvä olo liikunnasta, ei kevyestä eikä raskaasta. Olen muutaman kerran saanut sellaisen euforisen olon treenin jälkeen, mutta se vaati TODELLA raskaan harjoituksen, jossa keskisyke oli korkealla. Ja siitä palautumiseen menikin sitten päiviä, joten ei ole kovin järkevä tapa treenata säännöllisesti.

Mulla on tasan kaksi lajia, joita harrastan ja joista pidän. Kaupungin ympärikävely tai porrasjuoksu ei kuulu niihin.

Liikunta on kyllä pahinta p a s kaa, huono olo ja väsymys

Itseäni on välillä motivoinut painopudottamiseen se, että liian painavana en jaksa kantaa Lapin tuntureilla sekä rinkkaa että omia turhia kilojani ja ylimääräiset kilot ottavat hirveästi myös jalkojen ja polvien päälle. Tosin näin syyspimeällä ruoka maistuu taas aivan liikaa ja viimeistään keväällä on pakko keventää ja liikkua enemmän, että on kuntoa tehdä taas seuraava vaellus. Just nyt olen niin sammaloitunut tähän nojatuoliin ettei mitään määrää. Ei aina jaksa suorittaa tätä elämää.

Tänään uusi työkaveri toi karkkipussin. Se oli yhteiseksi tarkoitettu, mutta minä söin melkein kaikki, jätin vain salmiakit ja lakut.🙄

Vierailija kirjoitti:

Itseäni on välillä motivoinut painopudottamiseen se, että liian painavana en jaksa kantaa Lapin tuntureilla sekä rinkkaa että omia turhia kilojani ja ylimääräiset kilot ottavat hirveästi myös jalkojen ja polvien päälle. Tosin näin syyspimeällä ruoka maistuu taas aivan liikaa ja viimeistään keväällä on pakko keventää ja liikkua enemmän, että on kuntoa tehdä taas seuraava vaellus. Just nyt olen niin sammaloitunut tähän nojatuoliin ettei mitään määrää. Ei aina jaksa suorittaa tätä elämää.

Minua ei koskaan saisi vaeltamaan, haluan olla puhdas, pideesuihku joka wc käynnille

Jos terveys tai ulkonäkö ei motivoi laihduttamaan, niin entäs energiataso? Minua ainakin harmittaa olla niin usein väsähtänyt ja saamaton.

160 cm, 73 kg

N59

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihduttamista (kaikkine muutoksineen) pitää haluta enemmän kuin sitä että asiat pysyvät ennallaan. Sanoit ettet siedä yhtään epämukavuutta, mutta tapa miten puhut olostasi ei kuulosta kyllä yhtään siltä että sinulla olisi mukava olla. Jos ehkä saisit ajatuksesi käännettyä niin että alat hakemaan sitä oikeasti mukavaa oloa? Aika kuluu kuitenkin, laihdutit tai et. Niin mikset sitten laihduttaisi? Epämukavaa se on joka joulu miettiä kun ei tänäkään vuonna kiloja tippunut.. tai joka kesä. Kerkeäisit varmasti tiputtamaan ainakin 5kiloa ennen kesää. Ja toiset 5 kesän aikana. Se olisi jo 10prosenttia lähtöpainostasi. Jos englanti sujuu niin kannattaa youtubesta katsoa ravinto tieteistä videoita. Itselle tuli yllätyksenä tiede sen takana miksi mikään herkku ei välttämättä riitä. Se miten asian ymmärsin oli että verensokeri tasot saavan piikin ja laskee sitten alemmas kuin ne ennen niiden syömistä oli, keho ei rekisteröi sitä ruuaksi. Tiedän että laihdutus voi olla helvetin raskasta, mutta se voi oikeasti tuntua myös hyvältä. Oman mielen tarvii olla mukana. Ja tutkimusten mukaan oli kyse ruoka tai mistä tahansa muuta addioktiosta, parhaiten onnistut mitä enemmän näet hyvää muutoksessa parempaan verrattuna että elät kuin ennenkin. Sanot että haet täältä innostusta, tiedän että se jollain tasolla saattaa kuulostaa järkevältä. Mutta tämän keskustelun luettua kuulostaa oikeasti siltä että tahtoisit vain sormia napsauttamalla ratkaisun ja motivaation ja laihtua vielä kesään mennessä tavoitepainoosi. Mutta ei se oikein toimi niin. Ehkä ensikesäksi saisit laihdutettua ja olla itsestäsi pirun ylpeä! kun onvisoosis iso määrä laihdutettavaa niin kannattaa keskittyä pienempiin tavoitteissiin, vaikka sen 5kg kerralla. Olet selkeästi jumittunut tässä laihdutus aiheessa ajatustesi kanssa niin kauan että ajatuksesi ovat menneet solmuun. Jostain kohtaa täytyy löytyä se langan pää ja pitää siitä lujaa kiinni ja selvittää tämä sotku.

En saanut laihdutettua kesäksi :(

Edelleen 100kg ap

Aletaanko yhdessä laihduttaa? Ryhmä pystyyn!

Aloitetaanko joulun jälkeen? Vai heti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihduttamista (kaikkine muutoksineen) pitää haluta enemmän kuin sitä että asiat pysyvät ennallaan. Sanoit ettet siedä yhtään epämukavuutta, mutta tapa miten puhut olostasi ei kuulosta kyllä yhtään siltä että sinulla olisi mukava olla. Jos ehkä saisit ajatuksesi käännettyä niin että alat hakemaan sitä oikeasti mukavaa oloa? Aika kuluu kuitenkin, laihdutit tai et. Niin mikset sitten laihduttaisi? Epämukavaa se on joka joulu miettiä kun ei tänäkään vuonna kiloja tippunut.. tai joka kesä. Kerkeäisit varmasti tiputtamaan ainakin 5kiloa ennen kesää. Ja toiset 5 kesän aikana. Se olisi jo 10prosenttia lähtöpainostasi. Jos englanti sujuu niin kannattaa youtubesta katsoa ravinto tieteistä videoita. Itselle tuli yllätyksenä tiede sen takana miksi mikään herkku ei välttämättä riitä. Se miten asian ymmärsin oli että verensokeri tasot saavan piikin ja laskee sitten alemmas kuin ne ennen niiden syömistä oli, keho ei rekisteröi sitä ruuaksi. Tiedän että laihdutus voi olla helvetin raskasta, mutta se voi oikeasti tuntua myös hyvältä. Oman mielen tarvii olla mukana. Ja tutkimusten mukaan oli kyse ruoka tai mistä tahansa muuta addioktiosta, parhaiten onnistut mitä enemmän näet hyvää muutoksessa parempaan verrattuna että elät kuin ennenkin. Sanot että haet täältä innostusta, tiedän että se jollain tasolla saattaa kuulostaa järkevältä. Mutta tämän keskustelun luettua kuulostaa oikeasti siltä että tahtoisit vain sormia napsauttamalla ratkaisun ja motivaation ja laihtua vielä kesään mennessä tavoitepainoosi. Mutta ei se oikein toimi niin. Ehkä ensikesäksi saisit laihdutettua ja olla itsestäsi pirun ylpeä! kun onvisoosis iso määrä laihdutettavaa niin kannattaa keskittyä pienempiin tavoitteissiin, vaikka sen 5kg kerralla. Olet selkeästi jumittunut tässä laihdutus aiheessa ajatustesi kanssa niin kauan että ajatuksesi ovat menneet solmuun. Jostain kohtaa täytyy löytyä se langan pää ja pitää siitä lujaa kiinni ja selvittää tämä sotku.

En saanut laihdutettua kesäksi :(

Edelleen 100kg ap

Koska se motivaatio löytyy?? Olen edelleen 100kg.

Ap