Muita jotka toivoo rajoitusten kestävän vielä koko tämän vuoden?
Olen pikkuhiljaa alkanut nauttimaan rajoituksista ja keksinyt paljon hyviä harrastuksia, aloitin esim moottoripyöräilyn jolla kiva matkustella kotimaassa kun ei voi ulkomaille lähteä. Oikeastaan vähän harmittaisi nyt jos kesäksi rajoitukset poistuu, olen jo panostanut hyvin rajoitusten kanssa elämiseen.
Toinen asia mikä yksinäisenä introverttina on mukavaa, on ettei tarvi niin ahdistua kun kaikki muut ulkona pitämässä hauskaa tapahtumissa/matkoilla.
Kommentit (84)
Maski kasvoilla ja pipo päässä saa olla aivan rauhassa kaupassa, ei tarvi lätistä jonninjoutavia puolituttujen kanssa.
Dislikeä siitä, kun olet vahingon-iloinen. Itse noudatan rajoituksia ja viimevuoden työpaikka bonukseni valuivat kankkulan kaivoon, kun viimevuoden tapahtumat kaatuivat. Niihin tapahtumiin, kun kuluivat bonukseni.
Harmittaa vietävästi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä todellakin! Ihmisen parasta aikaa. Ihanaa kun saa kerrankin olla kotona oikein luvan kanssa eikä tarvi nähdä ketään.
Nyt vasta niitä vaatimuksia nähdä tuleekin! Kun ei voi lähteä vaan ulos niin koko ajan joku kitisee kahville tai minne vaan.
Ennen hyväksyivät sen etten jaksa. Rauhassa saisi olla jos muut saisi mennä menojaan.
Siitä vahingonilosta nautin suuresti joka muutaman ihmisen työttömäksi jäämisestä on tullut. Nämä ovat siis niitä jotka ovat sitä mieltä että kyllä töitä tekevälle löytyy eivätkä usko yllättäviin elämäntilanteisiin joista saattaa aiheutua työttömyys. Pitää vain kuulemma osata varautua ja ennakoida. Mites nyt suu pannaan?
Ruuhkien väheneminen ihan kaikkialla on ilahduttanut minua. Olen introvertti. Festareille ja kulttuuritapahtumiin kaipaan, mutta ihmismassoja ja jonoja joka paikkaan en lainkaan.
Töissä on vain hyvä, kun kaikenmaailman palavereja on vähemmän. Teams-palaverit on sopivan ytimekkäitä, kun kukaan ei jorise joutavia.
Haluaisin kuitenkin jo normaalin elämän.
Vierailija kirjoitti:
Maski kasvoilla ja pipo päässä saa olla aivan rauhassa kaupassa, ei tarvi lätistä jonninjoutavia puolituttujen kanssa.
Ah kyllä! Maski kasvoilla ihmisiä on vaikea tunnistaa ja nyt tuntuu kuin olisi näkymätön ja saa aivan kaikessa rauhassa olla kaupassa. Ylimääräinen plussa vielä siitä että maskilla saa piilotettua pakkasen runteleman naaman joka on kuiva ja ärtynyt joten ei kauhean mielellään tätä näyttele.
Vierailija kirjoitti:
Huoleton kirjoitti:
Minä olen ainakin päässyt rajoitusten aikaan Saksaan, Italiaan, Viroon ja Latviaan. Vaimo on lisäksi päässyt Japaniin. Luuletteko te introvertit, että maailma on kiinni?
Ainakaan normityössä et ole, koska sinulla on mahdollisuus 10 päivän kotikaranteeniin joka reissun jälkeen?
Siis onko joku vielä oikeasti noin tietämätön? Ymmärrätkö sinä, mikä ero on vapaaehtoisella karanteenilla ja viranomaisen määräämällä eristyksellä? No et selvästikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maski kasvoilla ja pipo päässä saa olla aivan rauhassa kaupassa, ei tarvi lätistä jonninjoutavia puolituttujen kanssa.
Ah kyllä! Maski kasvoilla ihmisiä on vaikea tunnistaa ja nyt tuntuu kuin olisi näkymätön ja saa aivan kaikessa rauhassa olla kaupassa. Ylimääräinen plussa vielä siitä että maskilla saa piilotettua pakkasen runteleman naaman joka on kuiva ja ärtynyt joten ei kauhean mielellään tätä näyttele.
Vielä enemmän saa olla rauhassa kun ei kuonokoppaa käytä. Eipä ole kukaan uskaltautunut ostareillakaan samaan hissiin maskittoman kanssa :)
Nautin etätyöstä. Ei ole turhanpäiväisiä kokouksia, kehityspäiviä, strategiapäiviä yms. livenä vaan pidetään netin kautta. Ei tarvitse kuunnella töissä turhia pulinoita. Ehtii pitää itsestä paremmin huolta ulkoilemalla ja terveellisesti syömällä. Työpaikalla on niin stressaavaa että suklaapatukkaa kuluu ja lounaat on ravintoiden puffetteja. Kunto on kasvanut ja olen laihtunut 10g. Töitä kuitenkin ollut reippaasti, mutta työteho parempi kotona rauhassa kun avokonttorin melussa, jossa ei voi keskittyä.
Samaan aikaan karmivaa ja lohdullista huomata, etten ole ainoa, jolle on ollut helpotus, ettei tarvitse olla muiden ihmisten seurassa.
Nuorena vielä jaksoi teeskennellä, enää ei. Ei jaksa hymyillä suupielet kivistäen, kun joku kertoo elämänkertaansa, sairauksiaan ja tylsiä mielipiteitään. Ei kiinnosta.
Tykkään etätöistä. On ihanaa että voin käyttää työmatkaan kuluvan ajan lenkkeilyyn, nukkumiseen, tai joogaan. Minulla on enemmän aikaa tehdä terveellistä ruokaa.
Olen myös nauttinut kotona olemisesta. Tänä vuonna ei ole tarvinnut osallistua yksiinkään miehen suvun kissanristiäisiin.
En todellakaan toivo. Olen myös introvertti eikä mulla ennen pandemiaakaan ollut mitään pakottavaa tarvetta päästä ulkomaillr, juosta kapakoissa ja käydä yleisötapahtumissa. Ihan yhtä rauhallista introverttiä elämää elin ennen pandemiaakin. Lähinnä säälin ihmisiä, jotka tarvitsevat maailmanlaajuisesti leviävän viruksen voidakseen elää kuten itse haluavat.
Aikamoisia vässyköitä kun tarvitsee viranomaismääräyksiä saadakseen nyhjöttää yksin :D
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia vässyköitä kun tarvitsee viranomaismääräyksiä saadakseen nyhjöttää yksin :D
Luulen, ettei se riitä heille vaan haluavat pakottaa muutkin nyhjöttämään yksinään. Kyllä on sitten hyväsydämisiä ihmisiä. 😊
Huoleton kirjoitti:
Minä olen ainakin päässyt rajoitusten aikaan Saksaan, Italiaan, Viroon ja Latviaan. Vaimo on lisäksi päässyt Japaniin. Luuletteko te introvertit, että maailma on kiinni?
Ei me mitään luulla, näkeehän sen jo sairastuneiden määrästä jotta jotkut itsekkäästi levittää tautia.
Vierailija kirjoitti:
Dislikeä siitä, kun olet vahingon-iloinen. Itse noudatan rajoituksia ja viimevuoden työpaikka bonukseni valuivat kankkulan kaivoon, kun viimevuoden tapahtumat kaatuivat. Niihin tapahtumiin, kun kuluivat bonukseni.
Harmittaa vietävästi.
Ymmärrätkö, kuinka paljon paremmassa asemassa olet kuin esim työkyvyttömyyseläkeläinen?
Jos jotain tästä on kauhukseen oppinut niin sen etteivät kaikki vanhemmat suurinpiirtein siedä tai tunne omia lapsiaan. Joillekkin tuntunut olevan ihan ylitsepääsemätön ja kerrassaan kamala paikka kun ne ihan omat lapset viettävät enemmän aikaa nyt siellä yhteisessä kodissa. Totuttu siihen että niitä lapsia juoksutetaan joka päivä koulun lisäksi ties missä harrastuksissa ja kotona ollaankin vain myöhään illalla ja niin väsyneitä ettei jaksa mitään. Työpaikalla tietysti valitellaan kun ei ole aikaa lasten kanssa touhuta voivoi. Nyt on aikaa muttei vaan vissiin huvita sitten kuitenkaan.
Huoleton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia vässyköitä kun tarvitsee viranomaismääräyksiä saadakseen nyhjöttää yksin :D
Luulen, ettei se riitä heille vaan haluavat pakottaa muutkin nyhjöttämään yksinään. Kyllä on sitten hyväsydämisiä ihmisiä. 😊
Tätä minäkin. Minulla ei ole ikinä ollut ongelmaa nyhjöttää yksin, ihmiset ympärilläni ovat kauan aikaa sitten oppineet millainen minä olen.
Nämä rajoitukset nimenomaan eivät kiinnosta minua tippaakaan koska eivät minua kosketa. Nämä jotka haluavat että ne jatkuu ovat vain pahansuopia ja toivoivat rajoituksia muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dislikeä siitä, kun olet vahingon-iloinen. Itse noudatan rajoituksia ja viimevuoden työpaikka bonukseni valuivat kankkulan kaivoon, kun viimevuoden tapahtumat kaatuivat. Niihin tapahtumiin, kun kuluivat bonukseni.
Harmittaa vietävästi.Ymmärrätkö, kuinka paljon paremmassa asemassa olet kuin esim työkyvyttömyyseläkeläinen?
Ymmärrän, mutta mikä syy se on ajatella toisista pahalla? Itse olen nuori ja en kuulu dissaajien joukkoon. Parhaimmat vuotenikin on nyt ja koronaa pukkaa, ettei ketään näy missään. "Kiva" sitä sitten vanhempana muistella kuinka "kivaa" on vain oleskella. Ihan kuin korona ei vaikuttaisi toisten elämään negatiivisesti. Ja toi dissaaminen vain suututtaa entisestään. Kiitos kun sain purkaa pahaa oloani.
Uusmaalaiset voisi pysyä vaan siellä omassa kupolissaan ja ravintolat kiinni jo klo 23. Kaikki festarit peruttu. Tämä käy mulle.