Koiranpennun etsiminen on ihan mahdotonta. Aiheuttaa pahempaa stressiä kuin työhaastattelu tai pääsykokeet aikoinaan
En koe että itsessäni tai perheessäni olisi mitään arveluttavaa ja ymmärrän hyvin että pitää olla tarkka eläimen pääsemisestä hyvään ja huolehtivaan kotiin. Nyt koronan myötä tilanne on varmasti tiukentunut entisestään.
Perheessämme on aiemmin ollut koira, jonka kuoleman jälkeen emme kyenneet hankkimaan uutta (luopuminen tuntui todella rankalta).
Kommentit (258)
Sanot että haluat viedä koiraa näyttelyyn. Varmasti alkaa löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka vaan voi tehdä lapsen tähän maailmaan, mutta koitapa ostaa rotukoira niin sinut ja perheesi elämä läpivalaistaan tarkkaan.
On kyllä niitä hihnan toisessa päässä joiden kohdalla ei ole harkittu yhtään mitään. Päihteiden käyttäjiä, epämääräistä elämää viettäviä, ainaisessa rahapulassa olevia, nämä kaikki samassa. Lannistunut, sairas, epätoivoinen koira siinä kannoilla.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen koiravillitys nykyään on? Haju on kuvottava kerrostalon hississä koirien jäljiltä, voin vaan kuvitella miltä haisee asunnoissa.
Koirista on seuraa, hupia ja turvaa. Ei ihme, että ovat suosittuja.
Useimmat koirat haisevat paremmalta kuin moni ihminen.
Onpa kummallisia kokemuksia pentua haluavilla.
Me saatiin saksanpaimenkoiranpentu tunnetulta kasvattajalta parin-kolmen kuukauden odotusajan jälkeen. Soitettiin hänelle, mentiin ensin tapaamaan, mutta ei se mikään "työpaikkahaastattelu" ollut, vaan ihan yleistä jutustelua rodusta ja koiran kanssa elämisestä ja niitä näitä. Eli heti päästiin "jonotuslistalle", ja tosiaan aika pian saatiin hakea pentu kotiin. Ollaan lapseton pariskunta ja asutaan omakotitalossa, mutta tuskin sillä oli merkitystä sen kannalta, päättikö kasvattaja myydä meille pennun. Olennaista oli varmaankin se, että kasvattaja sai tutustua meihin ihmisinä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen koiravillitys nykyään on? Haju on kuvottava kerrostalon hississä koirien jäljiltä, voin vaan kuvitella miltä haisee asunnoissa.
Jaaa-a. Minun koirani ei haise millekkään. Paitsi jos nenän laittaa turkkiin kiinni, niin tuoksuu samalle kuin lampaan villa. Ihmiset toisaalta taas sitten haisevat usein aika karsealle.
En tiedä työhaastatteluista, kun en ole edes saanut suomalaisilta kasvattajilta yhteyenottoihin minkäänlaista vastausta. Kannattaisi edes joku automaattinen viesti ohjelmoida.
Tai poistaa kokonaan sivut, jos uusia asiakkaita ei nyt haluta. Varsinkin toivomukset yhteydenotoista kannattaa sivuilta poistaa, jos vastaamiseen ei ole oikeasti aikaa. Jää todella epäkohtelias kuva, kun ei vastata mitään.
Olenkin nyt hankkimassa koiraa ulkomaiselta kasvattajalta. Sieltä vastattiin heti asiallisesti useasta kennelistä.
Koiranomistajat, varsinkin naiset, ovat usein ihan hysteerisiä ja paranoideja. Jatkuvasti yliliioittelevat koiran "kärsimyksiä" ja heillä jonkunlainen psyykkinen tarve päästä suojelemaan sitä otusta. Usein ovat lapsettomia tai kärsineet psyykkisesti kun lapset lähteneet kotoa eivätkä voi enää hoivat ketään pikkuista. Tämänhän huomaa hyvin esim ilotulitekeskustelussa, jatkuvasti ajattelevat kaikkien koirien lähes kuolevan kauhusta, siis haluavat ajatella näin, vaikka järkikin jo sanoo että koira lähinnä ihmettelee.
En siis ihmettele ollenkaan miksi koiranmyyjät usein niin psykoja, haluavat aina kuvitella pahinta jotta voivat jotenkin kokea suojelevansa sitä pikkuista.
Vierailija kirjoitti:
Koiranomistajat, varsinkin naiset, ovat usein ihan hysteerisiä ja paranoideja. Jatkuvasti yliliioittelevat koiran "kärsimyksiä" ja heillä jonkunlainen psyykkinen tarve päästä suojelemaan sitä otusta. Usein ovat lapsettomia tai kärsineet psyykkisesti kun lapset lähteneet kotoa eivätkä voi enää hoivat ketään pikkuista. Tämänhän huomaa hyvin esim ilotulitekeskustelussa, jatkuvasti ajattelevat kaikkien koirien lähes kuolevan kauhusta, siis haluavat ajatella näin, vaikka järkikin jo sanoo että koira lähinnä ihmettelee.
En siis ihmettele ollenkaan miksi koiranmyyjät usein niin psykoja, haluavat aina kuvitella pahinta jotta voivat jotenkin kokea suojelevansa sitä pikkuista.
Mitä helkkaria selität? Saatiinhan tämäkin ongelma lopulta naissukupuolen syyksi. 🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiranomistajat, varsinkin naiset, ovat usein ihan hysteerisiä ja paranoideja. Jatkuvasti yliliioittelevat koiran "kärsimyksiä" ja heillä jonkunlainen psyykkinen tarve päästä suojelemaan sitä otusta. Usein ovat lapsettomia tai kärsineet psyykkisesti kun lapset lähteneet kotoa eivätkä voi enää hoivat ketään pikkuista. Tämänhän huomaa hyvin esim ilotulitekeskustelussa, jatkuvasti ajattelevat kaikkien koirien lähes kuolevan kauhusta, siis haluavat ajatella näin, vaikka järkikin jo sanoo että koira lähinnä ihmettelee.
En siis ihmettele ollenkaan miksi koiranmyyjät usein niin psykoja, haluavat aina kuvitella pahinta jotta voivat jotenkin kokea suojelevansa sitä pikkuista.
Mitä helkkaria selität? Saatiinhan tämäkin ongelma lopulta naissukupuolen syyksi. 🤣🤣
Osuiko arkaan paikkaan? Kyllähän kaikki tunnistaa tämän ilmiön.
Saiko ap koiran? Minä sain huhtikuussa Espanjasta hylätyn 1-vuotiaan kotikoiran. Aivan ihsna koira. En käsitä miksi se oli jätetty rescue-toimistolle. Olen niin onnellinen ja kiitollinen tuosta rakkaasta tenavastani.
Minusta on yksinomaan hyvä, että kasvattajat valikoivat koirille parhaat mahdolliset kodit. Itsekin jännitän parhaillaan saanko haluamaani pentua vai en, ja vaikka sitä ei tästä pentueesta tulisikaan, en kyllä silti aio koirahaaveitani haudata. Jos pentua ei olla valmiita odottanaan yhtään koska hankkiminen on liian vaivalloista, lienee tosiaan parempi luopua aikeista koiran hankintaan.
OIS JOSKUS KIVA OMISTAA KOIRA TAI KOIRIA JA ESIM SIT BERNHARDILAISPENTU TAI NÖFFI
OIS KIVA OMISTAA JOSKUS KOIRA/KOIRIA JA PENTUEITA mm NÖFFISTA AMSTAFFIIN
Se on todella hyvä, ettei koiria kasvateta liikaa, koska Euroopassa on niin paljon koiraraukkoja kodittomana. Pelastakaa koditon koira <3
Pentuja myyneen näkökulmasta: Hyvien, järkevien kotien löytäminen on nykyään hirveän vaikeaa. Myin palveluskoiria joiden kanssa monella on yleensä alkuun vaikeaa, koska kuvitelmat ei ole vastannut todellisuutta. 10 pennusta kolme palautui koska oli haukattu liian iso pala ja valehdeltu kaikki. Se muutama viikkokin on hyvin lyhyt aika "tutustua" ihmisiin ja tehdä päätös mikä ratkaisee sen koiran loppuelämän kulun. Valehdellaan kokemuksesta ja harrastus/koulutus suunnitelmista, ei kerrota että kas kun lapsi onkin kroonisesti sairas ja ollaan sairaalassa joskus pitkiäkin kausia eikä oikein olekaan aikaa eikä energiaa sille koiralle, luonnollisesti. Ei niitä tuttuja koiranomistajia ole niin paljoa että osuu heillä koiran kaikilla tarve koiralle juuri siihen aikaan kun itsellä on hyvä narttu astutusiässä, että voisi aina vain itselle ja kavereille pentuja tehdä.
Tuttu kasvattaja lopetti koko homman koska ihmiset on nykyään niin käsiä ettei ne pärjää ihan tavallisen nuoren palveluskoiran kanssa joka kokeilee rajojaan. Jo pennun kanssa saatetaan olla ongelmissa. Ei sitä jaksa enää katsoa.
Tuntuu että nykyään ei pärjätä minkään ongelman kanssa yksin, tai oteta mistään itse selvää. Syytellään vaan koiraa kun se ei olekaan heti 7 vko iässä hyvin käyttäytyvä koira. Kun nämä tämän rotuiset vaativat ihan oikeasti aikaa ja viitseliäisyyttä kouluttaa kivaksi koiraksi. Ei sovi pelkäksi lenkkikaveriksi ellei kouluta ensimmäisinä vuosina ahkerasti. Vaikka miten sanoo että pitää kouluttaa, menee se ensimmäiset kolme vuotta. Ei mene kaaliin. 1-1,5v iässä luovutaan kun on vaikea.
Pentujen ostamisessa ei ole ollut mitään ongelmaa. Nykyään useampi koira kotona. Ymmärrän, että se johtuu siitä että olen ollut halukas kouluttamaan koirani, on ollut vaativia ja helppoja rotuja useita. Eli on kokemusta jo sen verran paljon että en tarvitse kasvattajaa enää pennun oston jälkeen mihinkään kuin kuulumisten vaihtoon.
Lennät pariisiin ja ostat eläinkaupasta. Paperit on EU alueella jo kunnossa. Sitten lennät takaisin koira kopassa, pentu ja pieni koppa pääsee matkustamoon.
Moraalitonta suosia koirakasvatusta, kun maailma on täynnä rescueita vailla kotia. Adoptoi, älä osta. Terveisin ex-rotukoiraomistaja, jolla nykyään rescueita
2.1.2021 oli AP:llä ajankohtaista. No? Löytyikö se koiranpentu?