Jos lapsi huutaa _täysillä_ bussissa tai junassa eikä lopeta niin mitä tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten vihamielisyyden lapsia kohtaan näkee tässä ketjussa. Eipä tarvitse ihmetellä syntyvyyden laskua.

Veikkaan että tämä ääretön viha rajoittuu enimmäkseen nettiaailmaan.

"Kaikki vihaavat lapsia" tämän palstan mukaan mutta kyllä mua on autettu lasten kanssa vähän, hymyilty heille ja jopa alettu juttelemaan esim. junassa. Minäkin hymyilen ja jopa pari kertaa heiluttanut muiden lapsille mikäli he ovat ensin ottaneet muhun kontaktia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveitä vastauksia tässä ketjussa. Hävetkää aikuiset.

Vauvat ja taaperot itkevät ja huutavat, koska he eivät osaa ilmaista negatiivisia tunteitaan muulla tavalla. He eivät osaa vielä säädellä tunteitaan, vaan harmitus voi kasvaa niin isonksi, että sitä kerta kaikkiaan ei saa heti pois vaikka mitä tekisi.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja on opetellut vähitellen säätelemään tunteitaan ja käytöstään. Jokainen meistä on varmasti pienenä itkenyt julkisella paikalla.

Ihan hirveää minä-minä-ajattelua, että vain minua häiritsemättömät, täydellisesti itsensä hallitsevat yksilöt saavat matkustaa julkisissa, silloin kun MINÄ olen siellä. Osoittaa myös käsittämättömän itsekeskeistä asennetta kuvitella, että vauva/taapero itkee ilkeyttään tai häiritäkseen muita. Onko tämä nyt vieläkin sitä samaa asenneilmastoa, kun takavuosina vauvat jätettiin yksin toiseen huoneeseen itkemään, ”siinä vain keuhkot vahvistuu” (kuten 40-luvun lopulla syntynyt äitini, joka oli ollut koliikkivauva. Ja voin sanoa, tuon kylmän kasvatustavan seuraukset näkyvät hänessä vieläkin.)?

Ei minua kiinnosta miksi mölisijä mölisee. Minä kuitenkin maksan matkastani toisin kuin vahinkovankkureiden kanssa liikkuva. Mölytoosan vanhempi on tässä itsekeskeinen, kun aiheuttaa kaikille meluhaittaa vain siksi, että HÄNELLÄ on oikeus matkustaa (ilmaiseksi).

Tuo ilmaiseksi matkustaminen ei nyt liity tähän mitenkään. Tämä sama keskustelu on käyty tällä palstalla monta kertaa koskien kaukojunia ja lentoja.

Mutta koskien aikuisten itsekeskeisyyttä ja minä-minä-asennetta, vastauksesi vahvistaa viestini. M.O.T.

Kaukojunat, pitkänmatkanbussit ja lentomatkat on minusta eri asia kuin paikallisjunat ja -bussit. Em. kulkuvälineillä matkustetaan tunteja, vm. ehkä vain joitain minuutteja. On ihan eri asia kuunnella tahtoikäisen karjuntaa viisi minuuttia kuin viisi tuntia.

Pitkänmatkanreissuille tietenkin varaudutaan ikään sopivalla viihdytysvälineistöllä ja valmistellaan myös sitä lasta kaikin keinoin, miten ollaan reissun päällä. 5-10 min bussimatkalle ei mun mielestä tarvitse ottaa koko viihdytysarsenaalia mukaan, kyllä sen matkan kestää jokainen, vaikka kyydissä olisi huutava lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Meidän alakerrassa asui tosi kiukkuinen ja aina vihainen käppänä. Kun ipanat mesosivat, niin oli hyvä uhata niitä, että alakerran käppänä tulee kohta valittamaan tai suuttuu todenteolla. Tehosi aina. Eikä siinäkään mielestäni ole mitään pahaa, jos bussissa/junassa joku nousee paikaltaa ja sanoo ipanalle, että nyt suu kiinni! Itse olisin ainakin iloinen asiasta. Ei se lapsi siitä mene rikki, että häntä ojentaa, kun vanhemman auktoriteetti ei riitä.

Minunkin puolestani voi sanoa lapselle, jopa omalleni, ja ns yhdessä kasvattaa. Turpa kiinni -karjuminen ei kuitenkaan ole mitään kasvatusta. Se on pienen lapsen pelottelua saa hänet pahimmillaan kauhun valtaan. Kerta tuskin rikkoo lasta, mutta on aivan tieteellisesti tunnistettu tosiasia, että ihminen alkaa toistaa isompana hänelle osoitettua kohtelua. Kun sitten pyydät tällä lailla pelolla kasvatettua lasta teininä vaikenemaan, hän todennäköisesti iskee sinua nyrkillä leukaan ja kehottaa sinua puolestasi pitämään turpasi kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo muistan kun meidän 5v kehtasi NAURAA niin sekin oli kamalaa. En välittänyt muista, en todellakaan vaan annoin lapsen nauraa ja iloita.

Joo voin kuvitella... Sellainen ärsyttävä kovaääninen räkätys. Tuskin ne muut ihan tyhjästä ärsyyntyivät.

Harmi kun sinulla on niin huono olla että naurukin ärsyttää. Minkäslainen sinun naurusi on? Hento, huomaamaton ja kikattava keijukaisnauru? Ihihihihiihi. -eri

Taskumatti mukana jossa hyvää viskiä ja sitä antaa korkillinen lapselle niin lakkaa mölisemästä turhia. Skoteissa ollaan tuota tehty vuosisatoja ja miehistä kasvaa miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveitä vastauksia tässä ketjussa. Hävetkää aikuiset.

Vauvat ja taaperot itkevät ja huutavat, koska he eivät osaa ilmaista negatiivisia tunteitaan muulla tavalla. He eivät osaa vielä säädellä tunteitaan, vaan harmitus voi kasvaa niin isonksi, että sitä kerta kaikkiaan ei saa heti pois vaikka mitä tekisi.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja on opetellut vähitellen säätelemään tunteitaan ja käytöstään. Jokainen meistä on varmasti pienenä itkenyt julkisella paikalla.

Ihan hirveää minä-minä-ajattelua, että vain minua häiritsemättömät, täydellisesti itsensä hallitsevat yksilöt saavat matkustaa julkisissa, silloin kun MINÄ olen siellä. Osoittaa myös käsittämättömän itsekeskeistä asennetta kuvitella, että vauva/taapero itkee ilkeyttään tai häiritäkseen muita. Onko tämä nyt vieläkin sitä samaa asenneilmastoa, kun takavuosina vauvat jätettiin yksin toiseen huoneeseen itkemään, ”siinä vain keuhkot vahvistuu” (kuten 40-luvun lopulla syntynyt äitini, joka oli ollut koliikkivauva. Ja voin sanoa, tuon kylmän kasvatustavan seuraukset näkyvät hänessä vieläkin.)?

Ei minua kiinnosta miksi mölisijä mölisee. Minä kuitenkin maksan matkastani toisin kuin vahinkovankkureiden kanssa liikkuva. Mölytoosan vanhempi on tässä itsekeskeinen, kun aiheuttaa kaikille meluhaittaa vain siksi, että HÄNELLÄ on oikeus matkustaa (ilmaiseksi).

Se itsekäs olet juurikin sinä ja muut täyttä hiljaisuutta ylistävät minäminät. Jos Aikuinen ihminen ei kestä lyhyttä bussimatkaa metelissä niin otan osaa. Hermosi taitaa olla olemattomat.

Oletko milloin viimeksi tarkistuttanut kuulosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eipä siinä olisi muuta vaihtoehtoa kuin vain jatkaa matkustamista ja yrittää saada huutoa loppumaan. Tuskin se tilanne sillä raukeaa, että pidennetään matkaa poistumalla kulkuneuvosta ja odottamalla seuraavaa.

kyllä se muita matkustajia helpottaa, jos poistutte kulkuneuvosta ja vaikka konttaatte perille, mutta eihän muiden kärsimys nykyisiä itsekkäitä vanhempia kiinnosta

Eikös julkisia kulkuneuvoja yleensä käytetä siitä syystä, että päästään paikasta toiseen? Jos matka on sellainen, että sen voi vaikka kontata perille, niin kaipa se sitten liikutaan jalan? Että mieti nyt ihan oikeasti, mitä ehdotat muille ihmisille. 

Sinäkin olet joskus ollut vauva ja olet itkenyt ja huutanut, ja joku on saattanut siitä silloin kärsiä.

Ehkäpä tässä pitää erottaa, että onko kyseessä vauva vaiko jo 2-3 -vuotias. Aika iso ero. Vauvat kyllä itkevät. 2-3 veet myös itkevät, mutta myös jo kiukuttelevat sekä erityislasten käytöshaasteet alkavat nousta esille. Näiden isojen nälät pysyvät huollettuna ruokarytmillä, joten tuskin täysin yllättäen nälkä yllättää niin että lapsi samalla hetkellä päätyy nälkäitkuun. Mikäli lapsella on ongelmia ruokatasapainossa, niin vanhemmilla on varmasti nopeaa evästä mukana. Kiukuttelussa periksi antaminen on haitaksi. Lapselle voisi ainakin yrittää selvittää, että muut häiriintyvät ja ihmettelevät tai yrittää ohjata huomio muualle. Toki erityislapsiin nämä eivät kovin usein tehoa. Erityislasten kohdalla ymmärtää vanhempaakin, koska arki varmasti raskasta jo valmiiksi.

Minkä ikäistä pitäisi tukkapöllyttää? Jos on sen ikäisestä vauvasta kyse, ettei vielä ole töyhtöäkään päässä, niin kuinka sitten? Ravistelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveitä vastauksia tässä ketjussa. Hävetkää aikuiset.

Vauvat ja taaperot itkevät ja huutavat, koska he eivät osaa ilmaista negatiivisia tunteitaan muulla tavalla. He eivät osaa vielä säädellä tunteitaan, vaan harmitus voi kasvaa niin isonksi, että sitä kerta kaikkiaan ei saa heti pois vaikka mitä tekisi.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja on opetellut vähitellen säätelemään tunteitaan ja käytöstään. Jokainen meistä on varmasti pienenä itkenyt julkisella paikalla.

Ihan hirveää minä-minä-ajattelua, että vain minua häiritsemättömät, täydellisesti itsensä hallitsevat yksilöt saavat matkustaa julkisissa, silloin kun MINÄ olen siellä. Osoittaa myös käsittämättömän itsekeskeistä asennetta kuvitella, että vauva/taapero itkee ilkeyttään tai häiritäkseen muita. Onko tämä nyt vieläkin sitä samaa asenneilmastoa, kun takavuosina vauvat jätettiin yksin toiseen huoneeseen itkemään, ”siinä vain keuhkot vahvistuu” (kuten 40-luvun lopulla syntynyt äitini, joka oli ollut koliikkivauva. Ja voin sanoa, tuon kylmän kasvatustavan seuraukset näkyvät hänessä vieläkin.)?

Ei minua kiinnosta miksi mölisijä mölisee. Minä kuitenkin maksan matkastani toisin kuin vahinkovankkureiden kanssa liikkuva. Mölytoosan vanhempi on tässä itsekeskeinen, kun aiheuttaa kaikille meluhaittaa vain siksi, että HÄNELLÄ on oikeus matkustaa (ilmaiseksi).

Tuo ilmaiseksi matkustaminen ei nyt liity tähän mitenkään. Tämä sama keskustelu on käyty tällä palstalla monta kertaa koskien kaukojunia ja lentoja.

Mutta koskien aikuisten itsekeskeisyyttä ja minä-minä-asennetta, vastauksesi vahvistaa viestini. M.O.T.

Kaukojunat, pitkänmatkanbussit ja lentomatkat on minusta eri asia kuin paikallisjunat ja -bussit. Em. kulkuvälineillä matkustetaan tunteja, vm. ehkä vain joitain minuutteja. On ihan eri asia kuunnella tahtoikäisen karjuntaa viisi minuuttia kuin viisi tuntia.

Pitkänmatkanreissuille tietenkin varaudutaan ikään sopivalla viihdytysvälineistöllä ja valmistellaan myös sitä lasta kaikin keinoin, miten ollaan reissun päällä. 5-10 min bussimatkalle ei mun mielestä tarvitse ottaa koko viihdytysarsenaalia mukaan, kyllä sen matkan kestää jokainen, vaikka kyydissä olisi huutava lapsi.

Onko sun lapsessa jotain vikaa, kun sen täytyy huutaa kaikki matkat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveitä vastauksia tässä ketjussa. Hävetkää aikuiset.

Vauvat ja taaperot itkevät ja huutavat, koska he eivät osaa ilmaista negatiivisia tunteitaan muulla tavalla. He eivät osaa vielä säädellä tunteitaan, vaan harmitus voi kasvaa niin isonksi, että sitä kerta kaikkiaan ei saa heti pois vaikka mitä tekisi.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja on opetellut vähitellen säätelemään tunteitaan ja käytöstään. Jokainen meistä on varmasti pienenä itkenyt julkisella paikalla.

Ihan hirveää minä-minä-ajattelua, että vain minua häiritsemättömät, täydellisesti itsensä hallitsevat yksilöt saavat matkustaa julkisissa, silloin kun MINÄ olen siellä. Osoittaa myös käsittämättömän itsekeskeistä asennetta kuvitella, että vauva/taapero itkee ilkeyttään tai häiritäkseen muita. Onko tämä nyt vieläkin sitä samaa asenneilmastoa, kun takavuosina vauvat jätettiin yksin toiseen huoneeseen itkemään, ”siinä vain keuhkot vahvistuu” (kuten 40-luvun lopulla syntynyt äitini, joka oli ollut koliikkivauva. Ja voin sanoa, tuon kylmän kasvatustavan seuraukset näkyvät hänessä vieläkin.)?

Ei minua kiinnosta miksi mölisijä mölisee. Minä kuitenkin maksan matkastani toisin kuin vahinkovankkureiden kanssa liikkuva. Mölytoosan vanhempi on tässä itsekeskeinen, kun aiheuttaa kaikille meluhaittaa vain siksi, että HÄNELLÄ on oikeus matkustaa (ilmaiseksi).

Se itsekäs olet juurikin sinä ja muut täyttä hiljaisuutta ylistävät minäminät. Jos Aikuinen ihminen ei kestä lyhyttä bussimatkaa metelissä niin otan osaa. Hermosi taitaa olla olemattomat.

Oletko milloin viimeksi tarkistuttanut kuulosi?

Sillä on kuulo jo mennyt, kun on joutunut kuuntelemaan lapsensa lakkaamatonta rääyntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan huudon aiheesta. Jos on kova nälkä niin äkkiä kotiin. Jos huutaa huutamisen ilosta niin sitten pois bussista.

Huutamisen ilosta tai joku suht turha rage.

Ap

Mistä asioista sinä rageat turhaan? Miltä tuntuisi istua rattaissa kakat ja pissat housussa, hirveä nälkä ja väsy päällä, etkä voisi vaikuttaa tilanteeseen ollenkaan, etkä ymmärtäisi, milloin tilanteeseen voisi tulla muutos?

Mistä milloinkin, mutta teen sen kotona :D

En moittinut lapsia aloituksessani, vaan kysyin miten vanhemmat toimivat tilanteessa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveitä vastauksia tässä ketjussa. Hävetkää aikuiset.

Vauvat ja taaperot itkevät ja huutavat, koska he eivät osaa ilmaista negatiivisia tunteitaan muulla tavalla. He eivät osaa vielä säädellä tunteitaan, vaan harmitus voi kasvaa niin isonksi, että sitä kerta kaikkiaan ei saa heti pois vaikka mitä tekisi.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja on opetellut vähitellen säätelemään tunteitaan ja käytöstään. Jokainen meistä on varmasti pienenä itkenyt julkisella paikalla.

Ihan hirveää minä-minä-ajattelua, että vain minua häiritsemättömät, täydellisesti itsensä hallitsevat yksilöt saavat matkustaa julkisissa, silloin kun MINÄ olen siellä. Osoittaa myös käsittämättömän itsekeskeistä asennetta kuvitella, että vauva/taapero itkee ilkeyttään tai häiritäkseen muita. Onko tämä nyt vieläkin sitä samaa asenneilmastoa, kun takavuosina vauvat jätettiin yksin toiseen huoneeseen itkemään, ”siinä vain keuhkot vahvistuu” (kuten 40-luvun lopulla syntynyt äitini, joka oli ollut koliikkivauva. Ja voin sanoa, tuon kylmän kasvatustavan seuraukset näkyvät hänessä vieläkin.)?

Ei minua kiinnosta miksi mölisijä mölisee. Minä kuitenkin maksan matkastani toisin kuin vahinkovankkureiden kanssa liikkuva. Mölytoosan vanhempi on tässä itsekeskeinen, kun aiheuttaa kaikille meluhaittaa vain siksi, että HÄNELLÄ on oikeus matkustaa (ilmaiseksi).

Tuo ilmaiseksi matkustaminen ei nyt liity tähän mitenkään. Tämä sama keskustelu on käyty tällä palstalla monta kertaa koskien kaukojunia ja lentoja.

Mutta koskien aikuisten itsekeskeisyyttä ja minä-minä-asennetta, vastauksesi vahvistaa viestini. M.O.T.

Kaukojunat, pitkänmatkanbussit ja lentomatkat on minusta eri asia kuin paikallisjunat ja -bussit. Em. kulkuvälineillä matkustetaan tunteja, vm. ehkä vain joitain minuutteja. On ihan eri asia kuunnella tahtoikäisen karjuntaa viisi minuuttia kuin viisi tuntia.

Pitkänmatkanreissuille tietenkin varaudutaan ikään sopivalla viihdytysvälineistöllä ja valmistellaan myös sitä lasta kaikin keinoin, miten ollaan reissun päällä. 5-10 min bussimatkalle ei mun mielestä tarvitse ottaa koko viihdytysarsenaalia mukaan, kyllä sen matkan kestää jokainen, vaikka kyydissä olisi huutava lapsi.

Tästä olen samaa mieltä. Aika keskityskyvyttömiä impulssihäiriöisiä lapsia kasvaa, jos viihdytysarsenaali tarvitaan lähiliikennematkaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten vihamielisyyden lapsia kohtaan näkee tässä ketjussa. Eipä tarvitse ihmetellä syntyvyyden laskua.

Ei tässä vihata lapsia vaan häiritsevää käyttäytymistä riippumatta tekijästä. Ei ketään haittaa asiallisesti matkustavat lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei haittaa, jos jonkun skidi huutaa. Etenkin, jos näen, että vanhempi yrittää kaikkensa. Joskus on myös viisainta olla reagoimatta karjuvaan uhmapussiin. Jos minulla on korvatulpat, isken ne korviini. Jos kuulokkeet, lisään volyymia. Jos ei ole kumpiakaan, katson ulos ikkunasta ja kärsin. Olen aikuinen, tervepäinen ihminen, ja kestän kyllä sen bussimatkan verran epämukavuutta etenkin, kun kyseessä on pikkulapsi.

Sen sijaan minun on erittäin vaikea sietää pahankurisia teinejä tai möliseviä nuoria aikuisia juopoista puhumattakaan. He voisivat puolestani vaikka kävellä.

Kiitos! Ihanan lämminsydämistä ajattelua.

Ei minusta. Tyypillistä pikkulapsen vanhemman ajattelua: kaikkien pitää ymmärtää pikkulapsia, mutta teinit ne vasta hirveitä ovat. Teini-ikäkin on kasvuvaihe siinä missä uhmaikäkin ja siihenkin kuuluu tietty äänekäs oleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet nämä vanhemmat tädit, jotka jupisevat ”Ei näitä nykyajan äitejä kiinnosta” ovat sen aikakauden vanhempia, kun lapsia kuritettiin fyysisesti. Saahan sillä joo kenet tahansa hiljaiseksi jos uhkailee väkivallalla. Onneksi tuollaista ei enää suvaita.

Kumpi on oikeasti pahempi: pieni tukkapölly, vaiko armoton riehuminen ja auktoriteetin rapautuminen?

Kaikilla asioilla on hyötynsä ja haittansa. Järkevässä yhteiskunnassa hyödyt ja haitat punnitaan neutraalisti eikä mennä ideologia edellä.

Armoton riehuminen ja auktoriteetin rapautuminen? Oikeasti? Ajatteleeko ihmiset tosiaan, että vain väkivallalla vanhempi voi pitää auktoriteettiasemaansa yllä? Väkivallan käyttö kasvatustilanteessa on merkki siitä että muuta osaamista ei ole.

Esimerkki: oma 2 tai 3v lapseni huutaa bussissa kun ei pääse uimahalliin tänään. Pysyn itse rauhallisena ja puhun lapselle "Huomaan, että susta tuntuu tosi pahalta. Suututtaa niin paljon että haluat huutaa. Uimahallissa on niin kivaa. Me menemme sinne kyllä varmasti vielä uudestaan. Äikin tykkää käydä uimahallissa, varsinkin siinä lämpimässä altaassa. Ja siellä on kivaa sukeltaa. Mennään uudestaan vaikka ensi viikolla. Mutta tänään ollaan sovittu Tainan kanssa, että mennään puistoon. Muistatko kuinka iso liukumäki siellä on? Haluatko ottaa pallon mukaan sinne? “

Mahdollisesti vielä laukusta joku naksupussi tai lelu tai ikkunasta bongaillaan sinisiä autoja. Ja jatkon kannalta kerron lapselle päivän ohjelman pääpiirteittän jo aamulla niin uimahallittomuus ei tule hänelle yllätyksenä. Huolehdin myös, ettei lapsi saa huudolla periksi, niin hän ei käytä sitä keinona myöhemmin.

Enkä muuten häpeä huutotilanteessa ollenkaan, sillä tiedän toimivani oikein vaikeassa tilanteessa. Eikä muiden paheksuvat katseet nujerra itsetuntoani vanhempana.

Tuon ikäiset lapset eivät huuda tarkoituksenaan häiritä muita matkustajia. He eivät opi käsittelemään tunteitaan uhkailuilla tai rangaistuksilla vaan ymmärryksen saamisella, tunteiden vastaanottamisella ja niiden sanoittamisella.

Keskustelusta käy kyllä hineosti ilmi taas se perinteinen. Suomi on hyvin lapsivastainen maa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveitä vastauksia tässä ketjussa. Hävetkää aikuiset.

Vauvat ja taaperot itkevät ja huutavat, koska he eivät osaa ilmaista negatiivisia tunteitaan muulla tavalla. He eivät osaa vielä säädellä tunteitaan, vaan harmitus voi kasvaa niin isonksi, että sitä kerta kaikkiaan ei saa heti pois vaikka mitä tekisi.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja on opetellut vähitellen säätelemään tunteitaan ja käytöstään. Jokainen meistä on varmasti pienenä itkenyt julkisella paikalla.

Ihan hirveää minä-minä-ajattelua, että vain minua häiritsemättömät, täydellisesti itsensä hallitsevat yksilöt saavat matkustaa julkisissa, silloin kun MINÄ olen siellä. Osoittaa myös käsittämättömän itsekeskeistä asennetta kuvitella, että vauva/taapero itkee ilkeyttään tai häiritäkseen muita. Onko tämä nyt vieläkin sitä samaa asenneilmastoa, kun takavuosina vauvat jätettiin yksin toiseen huoneeseen itkemään, ”siinä vain keuhkot vahvistuu” (kuten 40-luvun lopulla syntynyt äitini, joka oli ollut koliikkivauva. Ja voin sanoa, tuon kylmän kasvatustavan seuraukset näkyvät hänessä vieläkin.)?

Ei minua kiinnosta miksi mölisijä mölisee. Minä kuitenkin maksan matkastani toisin kuin vahinkovankkureiden kanssa liikkuva. Mölytoosan vanhempi on tässä itsekeskeinen, kun aiheuttaa kaikille meluhaittaa vain siksi, että HÄNELLÄ on oikeus matkustaa (ilmaiseksi).

Tuo ilmaiseksi matkustaminen ei nyt liity tähän mitenkään. Tämä sama keskustelu on käyty tällä palstalla monta kertaa koskien kaukojunia ja lentoja.

Mutta koskien aikuisten itsekeskeisyyttä ja minä-minä-asennetta, vastauksesi vahvistaa viestini. M.O.T.

Itsekäs ihminen on itsekäs: itsekäs velana, mutta itsekäs myös vanhempana. Vanhempana itsekkyys toki laajenee koskemaan myös omaa lasta, jonka puolesta myös on itsekäs.

En ymmärrä keskusteluja, että onko Bela tai vanhempi itsekäs. Itsekäs ihminen on itsekäs missä roolissa vain.

Huvittavaa :D nuo jotka epäilivät kuuloani eivät varmasti usko että olen jopa herkkäkuuloinen. Ollut jo lapsesta asti mutta kiitos huolenpidosta ja veetuilusta.

No, miten siedän lasteni huutoa sitten? Koska ymmärrän mistä se johtuu. Ymmärrän että lapset ovat pieniä vain lyhyen hetken. En ota stressiä lasten huudosta sen enempää kuin normaalilla kuulolla varustettu hlö. Ehkä minulla on sitten lehmänhermot.

Rentoudun sillointällöin iltaisin kirjan parissa täydessä hiljaisuudessa kun lapset ovat koisimassa. Onneksi on tuo toinen puolikas niin pääsen välillä ulkoilemaan itsekseni. Näin pärjään ihan ok herkkien korvien kanssa. Uskotte tai ette. Kaikkeen tottuu.

Vierailija kirjoitti:

Pitää ottaa syliin jotta rahoittuu. 

Otapa mun autisti syliin niin alkaa vasta huutaa. On kyllä harvinaisen hiljainen kaveri muuten, ei häiriköi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveitä vastauksia tässä ketjussa. Hävetkää aikuiset.

Vauvat ja taaperot itkevät ja huutavat, koska he eivät osaa ilmaista negatiivisia tunteitaan muulla tavalla. He eivät osaa vielä säädellä tunteitaan, vaan harmitus voi kasvaa niin isonksi, että sitä kerta kaikkiaan ei saa heti pois vaikka mitä tekisi.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja on opetellut vähitellen säätelemään tunteitaan ja käytöstään. Jokainen meistä on varmasti pienenä itkenyt julkisella paikalla.

Ihan hirveää minä-minä-ajattelua, että vain minua häiritsemättömät, täydellisesti itsensä hallitsevat yksilöt saavat matkustaa julkisissa, silloin kun MINÄ olen siellä. Osoittaa myös käsittämättömän itsekeskeistä asennetta kuvitella, että vauva/taapero itkee ilkeyttään tai häiritäkseen muita. Onko tämä nyt vieläkin sitä samaa asenneilmastoa, kun takavuosina vauvat jätettiin yksin toiseen huoneeseen itkemään, ”siinä vain keuhkot vahvistuu” (kuten 40-luvun lopulla syntynyt äitini, joka oli ollut koliikkivauva. Ja voin sanoa, tuon kylmän kasvatustavan seuraukset näkyvät hänessä vieläkin.)?

Ei minua kiinnosta miksi mölisijä mölisee. Minä kuitenkin maksan matkastani toisin kuin vahinkovankkureiden kanssa liikkuva. Mölytoosan vanhempi on tässä itsekeskeinen, kun aiheuttaa kaikille meluhaittaa vain siksi, että HÄNELLÄ on oikeus matkustaa (ilmaiseksi).

Se itsekäs olet juurikin sinä ja muut täyttä hiljaisuutta ylistävät minäminät. Jos Aikuinen ihminen ei kestä lyhyttä bussimatkaa metelissä niin otan osaa. Hermosi taitaa olla olemattomat.

Oletko milloin viimeksi tarkistuttanut kuulosi?

Sillä on kuulo jo mennyt, kun on joutunut kuuntelemaan lapsensa lakkaamatonta rääyntää.

Jos lapsi itkee lakkaamatta kannattaa viedä hänet lääkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää ottaa syliin jotta rahoittuu. 

Otapa mun autisti syliin niin alkaa vasta huutaa. On kyllä harvinaisen hiljainen kaveri muuten, ei häiriköi.

Olen eri mutta miksi huutaa sylissä? - tietämätön