Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voiko mies olla naisen kanssa oikeasti vaan kaveri?

Vierailija
01.01.2021 |

Mulla on paljon miehiä kavereina. Tai siis itse pidän heitä vaan kaverina, mutta olenko liian sinisilmäinen? Jotkut jutut ihmetyttää, että onko heillä sittenkin enemmän mielessä, kun pelkkä kaveruus..

Kommentit (105)

Vierailija
101/105 |
03.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, älä usko näitä. Minullakin on miehiä kavereina eikä mitään muuta ole välillämme.

Kyllä vaan voi...itselläni on aina, nuoresta asti ollut mieskavereita enemmän kuin naisia. Ja työkaveritkin on lähes kaikki olleet miehiä.Paljon reilumpaa ja kivempaa on mieskavereitten kanssa kuin naisten. 

On oma mieskin.Ollut jo 40v.

Vierailija
102/105 |
03.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Erittäin tyypillinen tarina. Sinänsä miesten kannalta surullista kun ovat niin p*skahousuja että roikkuvat vuosia tuollaisessa toivotaan toivotaan kaveruussuhteessa. Olisi heidänkin kannalta paljon parempi ottaa ne mahdolliset pakit ja sitten siirtyä eteenpäin.

En halua ajatella hänestä noin, mutta se on totta, että signaali romanttisesta kiinnostuksesta ei välittynyt missään vaiheessa minulle asti.

Enkä ollut häneen romanttisesti ihastunut, niin pakithan siitä olisikin tullut.

Hän näki sen, että suhteen laadun muuttuminen ei ole todennäköistä, mutta ilmeisesti tykkäsi silti viettää aikaa seurassa. 

Aivan toivotonta kaverisuhteen laadun muuttuminen ei minun tapauksessani ole,

ainakaan jos ei olla ihan iäisyyksiä oltu kavereita.

Kerran eräs kaveriporukassa ollut nuori mies teki sellaisen liikun, vaikkakin hienovaraisen,

mutta teki kuitenkin, että ymmärsin, että nyt on muutakin kuin kaveruutta tarjolla.

Nuorempana tuli vietettyä isommassa kaveriporukassa aikaa päivittäin. 

Yksi päivä en sitten jostain syystä lähtenytkään kavereiden luo.

En enää muista, että ajattelinko, että menen vähän myöhemmin vai olinko jättämässä kaverit väliin kokonaan siltä iltapäivältä, mutta joka tapauksessa jäin kotiin. 

Ovikello soi ja yksi miespuolinen kaveri oli siellä ja minä toivotin hänet tervetulleeksi,

niin kuin se olisi maailman luonnollisin asia, että hän on ovellani.

Sillä siltä se tuntui.

Maailman luonnollisimmalta asialta.

Mutta - koska hän oli yksin, ilman sitä kaverilössiä - niin minä tajusin, että hän tuli luokseni vain ja ainoastaan siksi, koska haluaa olla minun kanssani, vaikka ne kaikki muut kaverit ovat kokoontuneet muualle. 

Hän teki tuon niin hienovaraisesti, että tuossahan olisi ollut mahdollisuus jatkaa kavereina ilman minkäänlaista nolostumista, mutta vihje oli kuitenkin niin selkeä,

että ymmärsin, että häntä ei haittaisi ollenkaan jos kaikki muu jää ja ollaan vain kahdestaan.

Ja siinä kun höpöteltiin niitä näitä ja naurettiin yhdessä, niin hän katsoi minua niin lämpimästi, että minä tiesin, että häntä ei haittaisi ollenkaan, jos meidän välillä olisi muutakin kuin kaveruutta.
Hän ei ollut vailla minulta mitään, hän ei edes vihjaillut mitään,

mutta siltikin minulle oli täysin selvää, että hän asetti itsensä saataville.

Minä näin hänet ja hän oli ihana.

Ja jonkin ajan päästä päätin tarttua tähän tilaisuuteen, jonka hän tarjosi minulle.

Tein seuraavan liikun ja kosketin häntä kevyesti ylävartaloon.  

Ja se henkäisy ja katse millä hän vastasi kosketukseeni!  <3

Tuosta hetkestä alkaen seurustelimme. 

Hän oli minulle entuudestaan tuttu ihminen, mutta olin siltikin häntä nähnyt aina vain kaveriporukassa, en koskaan aikaisemmin kahden kesken. 

En osaa arvioida olisiko noin voinut käydä jos oltaisiin oltu läheisiä kavereita todella kauan. Ehkä ei, koska sitten olisi ehkä ollut liian tuttu (?).

Se on kuitenkin selvää, että kun hän päätti kokeilla kiinnostaako minua enempi kuin kaveruus, niin ymmärsin hänen hienovaraisen tarjouksensa eikä minulle jäänyt epäilystä väärintulkinnasta.

Tiesin hänen katseestaan ja elekielestään, että hän on ihastunut minuun, vaikka olikin kaikin puolin hyvin käyttäytyvä eikä lainkaan tökerö. Jos hän ei olisi antanut noin selkeää signaalia, niin en usko, että välillemme olisi kehkeytynyt mitään. Ellei sitten jossain vaiheessa myöhemmin olisi jotain silmäpeliä tullut siellä kaveriporukassa, niin että minäkin olisin sen ihastuksen sitten lopulta tajunnut. 

:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/105 |
05.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
104/105 |
05.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika vaikeaa se ainakin minulle on mikäli nainen on yhtään miellyttävä ulkonäöltään ja luonteeltaan. On minulla yksi naispuolinen kaverikin, mutta hän on minua 20 cm lyhyempi ja 10 kg painavampi.

Vierailija
105/105 |
02.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu näin kävi myös vaimon mies kaverille kun sitä kolmen kimppaan kysyttiin.