Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisitte tilanteessani? Akuutti tilanne, hämmentynyt olo, mitä kaikkea seurasi suhteellisen pienestä asiasta.
Suru
01.01.2021 |
Tänä aamuna tapahtunutta, mokasin.
Menin nukkumaan uudenvuoden yönä ennen miestä ja lapsia. Heräsin kuuden aikaan aamulla huomasin että mies oli jättänyt palamaan olohuoneeseen ja keittiöön kaksi isoa oikeaa kynttilää yöksi. Säikähdin tosi paljon ajatusta mitä olisi voinut sattua.
Herätin miehen toisesta huoneesta ja sanoin hänelle tympääntyneenä miksi oli jättänyt kynttilät palamaan. Joo, tiedän ei ollut järkevää herättää.
Mies suuttui, hermosi, hakkasi ovia, huusi, töni, kuitenkin sitten halasi ja pyysi tönimistä anteeksi. Lapsi heräsi, itki, säikähti. Mies ei välittänyt siitä mitään. Lähdin nukkumaan ja kuulin kun mies liikkui talossa.
Keräsi tavaroitaan, meni ulos ja lähti autolla pois. Kerkesin vain kysyä perään että tällaisen seurauksenko laitat mun tekemiselle?
Laitoin perään viestiä, jossa kerroin että aika kohtuuttomat seuraukset, olisi voitu selvittää juttelemalla.
Pyysin anteeksi, toistuvasti.
Pyysin miettimään lapsia mikä huoli heillä tulee kun heräävät. Pyysin tulemaan kotiin ennen kun lapset tajuaa. Sanoin että haluan sopia ja annan ison halin ja pusun jos tulisi pian kotiin.
Sain vain vastauksen että miksi mistään pitää riidellä jos se onkin noin helppo sopia.
Pyysin uudestaan anteeksi ja pyysin miettimään lapsia.
En saanut vastausta.
Illalla tuli viesti että olen jo kaukana ja että se saattaa ärsyttää.
Kysyin että missä ja sanoin että minulla pitäisi olla oikeus tietää.
Vastasi että huitsin vitussa. Ja sitten sain tietää että 200 km päässä.
Nyt odottelen vastausta kysymykseen kenen luona?
Vastasi että minulle riittää ja suru hymiö.
Vastasin että kiitos tiedosta.
Ja kysyin vielä kenen luona on.
Mies on ollut yli 10 vuotta täysin uskollinen ja arvot on kohdanneet täysin siinä aiheessa, en osaisi epäillä siitä.
Mies hävisi 2 kk sitten myös ryyppäämään yksin autoon lähelle kotia kun oli ensin itse riehunut täällä lasten nähden, kun reagoi meidän erimielisyyteen, jossa kummallakin oli oikeus mielipiteeseen.
Sen jälkeen oli tosi pahoillaan, ymmärsi että oli tehnyt väärin meitä kohtaan. On yrittänyt korjata tilannetta. Ja nyt tämä.
Mitä te tekisitte minun asemassa? Itsellä todella toivoton olo koska tiedän että mies ei ikinä hyväksyisi itselleen tällaisia seurauksia siitä mitä laittaa nyt minulle.
Olen shokissa.
Kommentit (305)
Pakko olla jotain muutakin kriisiä taustalla, ei kukaan voi hermostua noin pahasti yhdestä järkeenkäyvästä huomautuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan aikuinen ihminen pyydä anteeksi toiselta, kun se toinen on vaarantanut koko perheen hengen (ja omaisuuden) ja vielä pahoinpidellyt..... Ei helkkari. Kasvata selkäranka.
Ei ole vissiin ap käynyt kertomassa kuinkas sitten kävi. Eli mitäs siitä voidaan päätellä...
Vierailija kirjoitti:
Eli nalkutit miehesi ulos elämästäsi. Nyt sitten makaat niin kuin petasit
Jos tuosta kännäävä ukko lähtee, niin parempi se, kuin että tuo meno jatkuu aina vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen on sytyttänyt kynttilät ja mennyt ennen miestä nukkumaan, niin kyllä olis naisen pitänyt sammuttaa kynttilät. Meillä mies ei ainakaan ikinä edes sytyttele kynttilöitä eikä välttämättä edes huomaa jos minä oon johonkin sytyttänyt. Eli minun miehelle ainakin vois käydä tollanen moka, että ei vaan huomaa edes koko kynttilää. Niinpä huolehdin ite aina niiden sammutuksen.
Ei ne kynttilät nyt taida olla se pääasia, vaan reaktio niistä syntyneeseen riitaan. Aiheen tuskin pitäisi syöstä mitään parisuhdetta eron partaalle.
Se on pääasia, koska miehen aivot eivät pysty näkemään kynttilöitä. Mies ei koskaan edes nähnyt, että kynttilät olisivat palamassa. Sitten nainen aamulla herättää ja puhuu jostain mitä ei ole miehen mielestä olemassa.
Vaikka mies vaikuttaa epävakaalta (ja taisi olla ihan diagnoosikin) ja impulsiiviselta, niin en nyt suoraan väittäisi että hän on niin älyttömän idiootti miniaivoinen, etteikö kynttilöitä näkisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on tainnut ukko hiipiä takaisin ja ap on kyynelsilmin pyytänyt anteeksi käytöstään ja on onnellisena leipassut koko onnelliselle perheelle pannarin , jäämme odottamaan seuraavaa tarinaa miksei voi erota kun kun . . .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaukseni kysymykseen "Mitä tekisitte tilanteessani" on, että eroaisin henkilöstä joka ei näytä kunnioittavan minua tippaakaan.
Jatkatte kuten tähänkin asti. Sinulla on pakkomielle terävästi ojentaa miestä todennäköisesti aika usein ja mies vetää kilarit siitä joka kerta.
Tätä sitten jatkatte loppuelämänne, kun kumpikin on oikeassa. Jos ne lapset niin huolettaa niin pakkoko on tuollaiselle miehelle sitä suuta soittaa varsinkin ensimmäisenä aamulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko kynttilät palaneet loppuun ja mies hereillä koko ajan? Uudenvuoden yö kuitenkin.
Oliko kynttilät turvallisella alustalla eli oliko oikeaa vaaraa vai ei? Jos ei ollut todellista vaaraa niin kilari oli ylireagointia.
Jäikö mies sille tielleen? Itkevätkö lapset kyynelsilmin? Onko varannut jo ajan parisuhdeterapiaan? Onko koti laitettu myyntiin vai onko se palanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli jättänyt... mikset itse sammuttanut mennessäsi nukkumaan? Kukas ne oli sytyttänyt? Ei mielestäni yksiselitteisesti miehen vika niin miksi menit herättämään ja syyttelemään? Muutenkin kuulostaa epäuskottavalta että pelkästään tuollaisen takia lähdettäisiin muualle? Miten muuten teillä menee? Nukutte ainakin eri huoneissa.
Nukutte eri huoneissa? Mitähän ihmettä taas, luuleeko joku ettei pariskunta voi nukkua eri huoneissa?! Siis onnellinenkin pariskunta.
Ap:n parisuhde kuulostaa kyllä huonolta.
Me nukutaan eri huoneissa, vaikka ollaan onnellisia. Mä nukun todella huonosti ja meillä on niin erilainen vuorokausirytmi. Läheisyyttä saadaan muuten halailemalla paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti. Jätä se sika.
Ei kannata varmaan palata takaisin. Tuo kuudelta herättäminen ja syyttäminen asiasta joka on molempien vastuulla kuvastaa piittaamattomuutta toisesta ihmisestä. Miehen reaktio paljastaa että henkinen väkivalta on saattanut jatkua jo pitkään. Lasten vetäminen asiaan mukaan on tehokas keino aiheuttaa suuresti lisää mielipahaa ja henkistä painetta miehelle. Selvästi heti epäiltiin että on toinen nainen jonne lähdettiin. Miksi jos kerran tälläisestä ei ollut mitään näyttöä? Sekin kuvastaa että ei taida olla ilmapiiri kunnossa. Varmaan parasta mennä terapiaan joko yhdessä tai erikseen.
Ei tuosta reaktiosta välttämättä voi päätellä, että ap olisi häntä riepotellut henkisesti, etenkin kun ap on niin anelemassa häntä palaamaan. Se viittaa siihen, että ap on samalla logiikalla myös pitkällisen henkisen väkivallan uhri, jos epävakaisuus johtuu henkisestä väkivallasta.
On toki mahdollista, että toisen ahdistavuus ja rajattomuus ja persoonallisuushäiriö ajavat kenet tahansa sekavaan tilaan, jossa syvästä unesta hätääntyneenä herättämään tullut saa osakseen raivokohtauksen, jos todellista syytä ei ole. Itse heittelin itsekeskeistä miestäni kaikilla tyynyillä jotka käsiini sain, kun hän tuli hädissään vaatimaan, että minun pitäisi heti nyt herätä koska joku sähköposti pitää hoitaa (jossain vaiheessa) tänään. Sitten ryntäsin ovesta nyyhkyttämään autotallin seinää vasten, ymmärsin siinä vaiheessa jo, etten ole turvallisessa mielentilassa menemään rattiin.
Mutta olin selvin päin eikä minulla ole persoonallisuushäiriötä. Epävakaa on jatkuvasti omasta mielestään altavastaaja ja provosoituna väkivaltainen, ja parisuhdekelpoisuus on kyseenalainen asia alunperinkin. Tuntuukin, että ap ei ole sisäistänyt lainkaan, mitä hänen miehensä diagnoosi tarkoittaa. Sekä sen suhteen, mitä tältä voi odottaa, eli kynttilöistä herättäminen oli ilmeinen virhe. Mutta ennen kaikkea sen suhteen, mitä tuhoa sellaisen ihmisen rinnalla eläminen tekee hänelle ja lapsille.
Kun ap on täysin hysteerinen yrittäessään toistuvasti nojautua mieheen, joka ei ole nojattavissa, kierre vain pahenee. Ap yrittää mielistellä ja epävakaa raivoaa, koska tarvitsisi itse vakautta vaimoltaan.
Mietittävää aapeelle: yrität pitää perheen kasassa lasten takia. Miehen diagnoosi voi kuitenkin olla asiaperuste, joka nimenomaan puolustaa eroa samasta syystä: lasten takia.
Puhu ammattilaisten kanssa, mitä tilanteessa voi tehdä ja voiko mies saada jatkossa tukea isyyteen. Sinun äitiytesi kuitenkin kärsii rajusti siitä, että mies on läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin säikähdit aiheesta, valvomatta jäänyt kynttilä on ihan oikeasti turvallisuusriski. Eikä tuon miehen käytös ole millään lailla hyväksyttävää, vähemmästäkin olisi shokissa. Kehotan irtautumaan tuosta suhteesta niin pian kuin suinkin pystyt, toi käytös tulee sairastuttamaan sut ja lapset ja ihan oikean väkivallan uhka on mahdollinen.
En tosiaan ymmärrä niitä, jotka täällä haukkuu ap:ta. Tarinan ukkoko se siellä vinkuu puolustuksekseen?
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan aikuinen ihminen pyydä anteeksi toiselta, kun se toinen on vaarantanut koko perheen hengen (ja omaisuuden) ja vielä pahoinpidellyt..... Ei helkkari. Kasvata selkäranka.
Mietin vain, että olemme kuulleet vain yhden tarinan, töniminen ja raivoaminen voi olla toisen värittämä kertomus.
Tulin just kaupassa ja totesi että mies oli jättänyt hellan levyn ykköselle ja lähtenyt lenkille. Laitoin levyn nollille ja ehkä sanon sitten illalla jossain vaiheessa, mutta en heti ala paasata kun mies tulee hikisenä kotiin. Menköön suihkuun, vaihtakoon vaatteet ja juokoon + syököön jotain ensin.
PS. Sammutan aina itse omat sytyttämäni kynttilät, enkä poistu huoneesta muuta kuin lyhyesti esim vessaan. Se, joka sytyttää kynttilät, on niistä vastuussa.
Vähän ohi ketjun aiheesta, mutta toisin kuin täällä väitetään, niin epävakaa persoonallisuushäiriö voi myös parantua. Ei itsestään, eikä helposti ja nopeasti, mutta oikealla hoidolla siitäkin voi parantua tai oireet voivat lievittyä niin, että pystyy elämään normaalia elämää.
Että jos nyt joku epävakaan diagnoosin saanut lukee noita juttuja, että epävakaa ei ikinä kelpaa parisuhteeseen, käytös vaan pahenee iän myötä jne. Niin ei välttämättä, se ei monellakaan ole koko loppuelämää leimaava diagnoosi, mutta työtä ja oikeanlaista hoitoa vakautuminen tietenkin vaatii.
Aloittajalle ja miehelleen toivon minäkin apua, jotain isompaa solmua vaikuttaisi olevan taustalla, ja tämä katkaisi kamelin selän.
Miestä selvästi vaivannut pidempään teidän välinen kommunikointi tms tai on muuten jotenkin väsynyt. Kyse ei ole siis kynttilöistä. Lisäksi herätit kesken unien että varmaan saattoi vähän ylireagoida ja se jäi sitten vähän päälle.
Ehkä häntä itseäänkin vaivaa että unohti sammuttaa kynttilät, jospa oli niin väsynyt vain - ehkä oli laittanut lapsia nukkumaan eikä lapset millään nukahtaneet? Nyt sitten ei yhtään kiinnosta häntä enää lapsiin liittyvät verukkeet koska tarvii hengähdystauon.
Annat sen nyt rauhoittua rauhassa.
Huolestuttavaa tossa on se, että mies ei selvästikään osaa kommunikoida teidän suhteen miinuspuolista sinulle............ se ei varsinaisesti oo sun homma saada sitä avautumaan sydäntään vaivaavista asioista, mutta se vois auttaa että annat tilaa. Jotkut ihmiset (miehet), on sellaisia että ne ei saa omia ajatuksiaan selväksi ennen kuin saavat olla hiljaisuudessa. Jos on naimisissa naisen kanssa joka jatkuvasti kyselee, saattavat mennä ihan lukkoon.
Eli nyt ite rauhoitut ja rentoudut eka. Luota siihen että mies tulee takaisin ja että sillä on omatki aivot.
Uskomaton ketju, uskomattoman raskaita näkemyksiä. Miehet eivät nää kynttilöitä ja tarvitseeko hengenvaarasta suuttua kun miehen tunteet. Miehet ovat infantilisoituja reppanoita ja naiset kaiken metatyön tekeviä aikuisia.
Itsellä on mies joka kykenee valmistelemaan talon yöpuulle kuin normaaleilla kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen ja jos ei kykenisi (esimerkiksi jättäisi oven auki, hellan päälle tai kynttilät palamaan), hän pyytäisi sitä anteeksi. Ei huutaisi, eikä varsinkaan kävisi käsiksi.
Jäisi yhteen kertaan kohdallani vastaava holtiton raivoaminen ja manipuloiva poisajelu. Hirveää elämää. Ei ap vaan sulla vaan monella tähän ketjuun vastanneilla.
Ap kysyi, mitä itse tekisitte, joten tässä oma näkökulma.
Kynttilöitten suhteen molemmat teki virheen ja ne voi tässä jättää huomiotta. Ehdottomasti töniminen on väärin ja riippumatta antaisinko sen omalle miehelleni anteeksi, niin en luottaisi mieheen enää ja pelkäisin alkaako ensi kerralla pahemmin väkivaltaiseksi. Jos miehellä ei ole kontrollia omaan käytökseen niin saattaa vaikka tappaa, ja jos taas kontrollia on, niin hän on tarkoituksella valinnut töniä sinua. Tähän ei ole mitään tekosyitä.
Eniten haluaisin kuitenkin nostaa esiin tämän häipymisen, jonka moni tuntuu ohittavan sillä että tällä tavallahan ihmiset lähtee riidan päätteeksi rauhoittumaan. Mutta kun on lapsia niin ei voi noin vain sopimatta lähteä. Mies käyttäytyy niinkuin lapset olisi sinun lapsia eikä teidän yhteisiä. Kuvittele tilanne, jossa sinäkin nyt päättäisit että tarvitset omaa aikaa ja häippäisit? Voisit miehelle ilmoittaa, että hei lapset on nyt keskenään, jos sinä kerran saat lähteä niin saan minäkin. En sietäisi itse parisuhdetta, jossa minun pitää olla yksin se vastuullinen aikuinen ja toinen saa raivota, kiukutella, olla väkivaltainen ja sopimatta jättää lapset minun vastuulleni. Se on epäreilua ja vastuutonta.
Lisäksi oma näkemykseni miehen tilanteesta on se, että hän raivoamalla ja lähtemällä pelottelee ja manipuloi sinua. Mies ajattelee, että siinähän oppii olemaan nalkuttamatta, kun lähden yllättäin ja ap joutuu pelkäämään puolestani ja oikein anelemaan takaisin. Mies toimii aivan tietoisesti siten, että satuttaa ja rankaisee sinua mahdollisimman paljon, mutta kuitenkin sellaisella tavalla, että voi kiistää kaiken. Jos päätät nyt erota, niin hän tekeytyy uhriksi ja valittaa että julmasti nainen hänet hylkäsi kun hänellä oli vaikeaa.
Kuitenkin ero on tässä oikea ratkaisu. Hae apua omien ajatustesi selvittämiseen ja joku pitämään arjesta huolta. Jos mies tulee takaisin niin lähde itse muualle, muuten et ole turvassa väkivallalta ja manipuloinnilta. Mies varmasti vyöryttää syyt sinyn niskoillesi, mutta sinä et eroamalla kohtele häntä väärin. Aina saa erota, siihen ei tarvitse muuta perustelua kun ettei tahdo enää olla suhteessa. Mies saa apua ja tukea muualta ja sinä et ole velvollinen vaarantamaan itseäsi ja pysymään huonossa suhteessa.