Mitä tekisitte tilanteessani? Akuutti tilanne, hämmentynyt olo, mitä kaikkea seurasi suhteellisen pienestä asiasta.
Tänä aamuna tapahtunutta, mokasin.
Menin nukkumaan uudenvuoden yönä ennen miestä ja lapsia. Heräsin kuuden aikaan aamulla huomasin että mies oli jättänyt palamaan olohuoneeseen ja keittiöön kaksi isoa oikeaa kynttilää yöksi. Säikähdin tosi paljon ajatusta mitä olisi voinut sattua.
Herätin miehen toisesta huoneesta ja sanoin hänelle tympääntyneenä miksi oli jättänyt kynttilät palamaan. Joo, tiedän ei ollut järkevää herättää.
Mies suuttui, hermosi, hakkasi ovia, huusi, töni, kuitenkin sitten halasi ja pyysi tönimistä anteeksi. Lapsi heräsi, itki, säikähti. Mies ei välittänyt siitä mitään. Lähdin nukkumaan ja kuulin kun mies liikkui talossa.
Keräsi tavaroitaan, meni ulos ja lähti autolla pois. Kerkesin vain kysyä perään että tällaisen seurauksenko laitat mun tekemiselle?
Laitoin perään viestiä, jossa kerroin että aika kohtuuttomat seuraukset, olisi voitu selvittää juttelemalla.
Pyysin anteeksi, toistuvasti.
Pyysin miettimään lapsia mikä huoli heillä tulee kun heräävät. Pyysin tulemaan kotiin ennen kun lapset tajuaa. Sanoin että haluan sopia ja annan ison halin ja pusun jos tulisi pian kotiin.
Sain vain vastauksen että miksi mistään pitää riidellä jos se onkin noin helppo sopia.
Pyysin uudestaan anteeksi ja pyysin miettimään lapsia.
En saanut vastausta.
Illalla tuli viesti että olen jo kaukana ja että se saattaa ärsyttää.
Kysyin että missä ja sanoin että minulla pitäisi olla oikeus tietää.
Vastasi että huitsin vitussa. Ja sitten sain tietää että 200 km päässä.
Nyt odottelen vastausta kysymykseen kenen luona?
Vastasi että minulle riittää ja suru hymiö.
Vastasin että kiitos tiedosta.
Ja kysyin vielä kenen luona on.
Mies on ollut yli 10 vuotta täysin uskollinen ja arvot on kohdanneet täysin siinä aiheessa, en osaisi epäillä siitä.
Mies hävisi 2 kk sitten myös ryyppäämään yksin autoon lähelle kotia kun oli ensin itse riehunut täällä lasten nähden, kun reagoi meidän erimielisyyteen, jossa kummallakin oli oikeus mielipiteeseen.
Sen jälkeen oli tosi pahoillaan, ymmärsi että oli tehnyt väärin meitä kohtaan. On yrittänyt korjata tilannetta. Ja nyt tämä.
Mitä te tekisitte minun asemassa? Itsellä todella toivoton olo koska tiedän että mies ei ikinä hyväksyisi itselleen tällaisia seurauksia siitä mitä laittaa nyt minulle.
Olen shokissa.
Kommentit (305)
Luepa nyt itse tuo teksti ja ajattele.
Mieheltä aivan kohtuuton reaktio ja sinä olet kynnysmatto.
Älä nyt ruikuta sen perään enää yhtään vaan anna olla missä on.
Tuo miehen reaktio nyt oli tekosyy kehittää riita ja häipyä.
Sinä olet sinä ja teit ihan oikein. Kynttilät jatkossa pois ja ostajaa niitä ledejä.
Vahinkojen tuo oli. Noita sattuu. Onneksi ei perhe palanut.
Pyysit kerran anteeksi. Se riittää.
Jotenkin nyt liikaa syyllistät itse itseäsi. Suosittelisin sinulle terapiaa tai keskusteluapua.
Sinulla oli oikein hyvät perusteet käytöksellesi.
Mies on stressissä. Suosittelisin hänellekin keskusteluapua.
Keskity arkeen ja itsesi ja lasten hoitamiseen.
Tsemppiä.
Keskity konkreettisiin asioihin nyt. Tuo teidän solmu selviää ajallaan. Et oikeastaan pysty sitä jouduttamaan. Anna ajan kulua.
Älä asetu liian alas. Pysy siinä missä olet.
Puhutte, kun puhutte tai ette puhu.
Olet just hyvä ja arvokas.
Rauhoita mielesi. Juttele, liiku, puuhaile.
Ap, miehesi itsetunto on tosi alhaalla. Se on itsekin täysin hukassa, eikä tuommoista läheiset voi auttaa. Kun raivokohtaukset tulee lähes tyhjästä, on mielen alueella häiriöitä syystä tai toisesta. Puoliso jouluu olemaan varpaillaaan ja seurauksena on puhumattomuus. Tuollainen ihminen ei näe itsessään koskaan mitään vikaa. Syntipukkeja ovat aina muut, milloin puoliso, työkaverit, lapset, sukulaiset jne.
Ei tule muuttumaan.
Erittäin vaikeaa on elämä tällaisen ihmisen kanssa. Nähty ja koettu on.
Jokainen aamu alkaa negaation kautta ja ongelmia kumpuaa kaikista asioista. Iloa ja kiitollisuutta ei ko tyyppinen henkilö koe koskaaan.
Sinä ne kynttilät olit ostanut ja halunnut ja sytyttänyt. En ole ikinä nähnyt miehen ostavan kynttilöitä ja laittavan pöydille ja palamaan. Kynttilät on vaarallisia, paljon tulipaloja tullut kun jätetty lyhtyjä parvekkeelle ja terasseille.
Toinen nainen kierrossa ja ei osaa erota vanhasta joten hermo pinnassa äijällä.
Eropaperit vetämään, tuo ei muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei näe kynttilöitä, ne ovat naisille. Tästä syystä sinun olisi pitänyt sammuttaa kynttilät ennen kuin menit nukkumaan. Hän suuttui, koska ei edes tiennyt mistä puhuit.
Sokeitako ne miehet taas on?
Jos sitä palavaa kynttilää ei muka millään huomaa niin aika pelottavaa mitä muuta tuollaiselta ihmiseltä jää huomaamatta.
Kumma kun miehillä ei ole mitään vastuuta missään.
Ap on laittanut ne kynttilät ja vastuussa niistä eli hänen olisi pitänyt itse sammuttaa ne kynttilät mennessään nukkumaan. Vaikka sopisi, että mies sammuttaa kynttilät niin mies olisi voinut ne unohtaa, ap:n mies ei vaikuta tyypiltä, joka muistaisi tuollaisen asian, tai edes kiinnostuisi kynttilöiden olemassaolosta. Selkeästi ap:n juttu.
Ja kun mitään ei ole tapahtunut niin oli vain yksinkertaisesti tyhmää mennä herättämään toinen (varsinkin aamu 06) ja kynttilöistä, vahingosta, joka olisi voinut tapahtua. Kas kun ei Norjan maasortumasta.
Miehen reagointi oli ylimitoitettu, ei missään nimessä hyväksyttävä. Tuo hänen pitää avata miksi. Jotain on pahasti pielessä miehen päässä ja tässä parisuhteessa.
Törkeää myös ap:n käyttää lapsia saadakseen miehen käyttäytymään kuten haluaa. Lapsilla tulee ”huoli” kun heräävät missä isä on. Ei tule jos itse ei mesoa.
Tuntuu, että tilanne on eskaloitunut pitemmän pahoinvoinnin jatkoksi.
Mitä he,,, ttiä te jankkaatte niistä kynttilöistä. Puhukaa aidasta eikä aidan seipäistä. Ei tässä ole kysymys yksistä kynttilöistä, vaan miehen raivopäiväisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Onko se todella niin tärkeää sinulle, että sulla on joku mies? Että ihan sama millainen, kunhan on joku äijä? En käsitä, miten olet edes tässä tilanteessa. Tuollaisen mielisairaan kanssa ei tapailla, ei muuteta yhteen eikä perusteta perhettä. Tietenkään.
Äläkä sano, että oli joskus erilainen. Varmaan olikin mutta persoonallisuushäiriö on pysyvä ja parantumaton. Ihmistä ei voi laittaa uusilla geeneillä kohtuun takaisin, että otetaanpas uusiksi, myös kaikki lapsuuden kokemukset joiden summana persoona muotoutuu.
Nyt ihan ensimmäisenä jätät miehen. Sitten menet tosi syvälle itseesi, että miten näin edes pääsi käymään. Mies ei tullut yhtäkkiä hulluksi vaan sinä valitsit ihan itse hullun miehen.
Kynttilät tietenkin pitää sammuttaa. Ehdottomasti. Mutta asuat mittasuhteisiin. Ei-lemmikkitaloudessa ne vain sitten ovat ja palavat sen yön. Jos asiallinen paikka, se ei tee mitään pahaa. Säikähdit varmasti mutta kuten näet, eivät ne itsestään lautaselta lähde liikkeelle ja polta taloa.
Hullu puoliso voi senkin tehdä. Hullun kanssa eläminen särkee varmasti lapset ja särkee se sinutkin. Sinä kouhkaat kynttilöistä ja pyytelet anteeksi ja sun koti on kuvainnollisesti tulessa ihan koko ajan.
Tänään on hyvä päivä erota, eilinen vielä parempi. Tämä on sitten vain minun mielipide. Älä tee elämäsi suuria päätöksiä jonkun nettikeskustelun perusteella. Sekin on hullua.
Sen verran haluan sanoa, että ihan oikeasti ei voi olla varma siitä, että kynttilät vaan palaa rauhallisesti loppuun asti.
Mulla on kolme kertaa elämässäni ihan rauhassa itsekseen palamassa ollut kynttilä tehnyt temput.
Ensimmäisen kerran kynttilä paloi olkkarissa, itse olin kylvyssä ovi auki, ja rupesin ihmettelemään, että miten se kynttilä saa niin ison valonkajastuksen olkkariin aikaiseksi. Nousin katsomaan, niin kyseinen kynttilä paloi kuin soihtu. Siis koko se kynttilän pää paloi, ja liekki oli n. 20cm korkea. En tiedä millaiseksi olisi äitynyt, olisiko siitä putoillut palavia steariiniklönttejä pöydälle tms. mutta aivan varmasti olisi voinut sytyttää kunnon tulipalon.
Toisen kerran mulla oli takkahuoneessa tuikkukipoissa tuikkuja takan reunalla. Olin keittiössä, ja kuulin ihan vaan pienen rasahduksen, ja hetken päästä kolahduksen. Menin katsomaan, niin yksi tuikkukippo oli haljennyt keskeltä kahtia, pudonnut takan reunalta, ja jälleen siellä ollut tuikku paloi ihan soihtuna. Onneksi takan edessä on laattalattia, eli taaskaan ei palo levinnyt.
Ja sitten naapurin mökillä oli ei-tuulisena päivänä kipossa tuikku kiviportaalla, n. mertrin päässä seinästä. Eikä ole mitään selitystä miten, mutta siitä kohtaa lähti mökin tulipalo.
Eli siihen on todellakin syynsä, että niitä kynttilöitä ei koskaan saa jättää palamaan!! Ei ole mitään takuuta, että ne vaan nätisti palaisivat loppuun.
PS. Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että se joka kynttilät sytyttää, niistä myös vastuun kantaa. ELi aloittajan olisi pitänyt sammuttaa itse kynttilänsä, tai ainakin illalla sitten kysyä että haluaako mies että ne jätetään palamaan.
Mies on hakemalla hakenut syytä saada aikaiseksi riita, joka ”oikeuttaa” hänet pakenemaan jonkun toisen luo.
Et ole tehnyt mitään väärin. Miehellä henkisiä ongelmia.
Sori nyt vaan mutta mies ei ole ihan ok, vaikka kuinka joutuisi heräämään niin ovien hakkaaminen ja töniminen ei ole normaalia käytöstä aikuiselta mieheltä! Itse olisin varautunut moisen sekopään seurassa, odottaa vain seuraavaa "naksahtamista"
Ei ole hyväksyttävää käytöstä, mutta mulle tuli hieman myös hätä miehen toiminnasta. Etenkin jos ei ole aiemmin käyttäytynyt noin, niin voi olla kyse myös jostain terveydellisestä asiasta.
etkö lukenut, on aiemminkin häippäissyt ja todettu epävakaa pershäiriö. Tuommoista ei pidä huolia takaisin.
Eroatte ja lapset viikko - viikko.
Tässä ei ole nyt kyse pelkästään kynttilöistä. Mies on todennäköisesti ollut jo pidempään stressaantunut tai jonkinlaisessa eksistentiaalisessa kriisissä. Nämä kriisit ovat osa elämänkaaripsykologiaa ja vaarallisia parisuhteelle, jos niistä ei puhuta ajoissa. Kynttilät olivat kirsikka kakun päällä, viimeinen niitti. Miehellä on paha olla.
Mies tarvitsee apuja solmujensa selvittämiseen. Siinä ei auta, että toinen nalkuttaa kaikista virheistä, vaan jonkinlaista vastaan tulemista tarvitaan. Raakaa joo, että pitää tulla vastaan, vaikka toinen on käyttäytynyt kuin teini-ikäinen. Mutta avioliitto voi pelastua vain ymmärtämisellä ja armolla tämmöisen kriisin kohdalla. Se ei tarkoita kuitenkaan kynnysmattona olemista, vaan kissa nostamista pöydälle. Kaikki tekee virheitä.
Kerro, että näet, että hän voi nyt huonosti. Kysy oikeat kysymykset. Miten voit? Mikä aiheuttaa nämä tunnereaktiot? Miten voin olla avuksi, että voisit paremmin? Kerro myös minä-muodossa, miltä sinusta tuntuu. Lopeta jo anteeksipyyteleminen, mutta hyväksy anteeksipyyntö häneltä, kun se tulee.
Onko tärkeämpää olla oikeassa vai rakastaa?
Tsemppiä!
Kirjoittaisin takas että taitaa minullekki riittää, sopiminen ei enää mahdollista. Vaihda jo hyvä ihminen maisemaa. Vaikka olisi taloudellisesti tiukempaa yksinhuoltajana lasten kanssa, niin onpahan ainakin turvallista(siis sekä sinulle että lapsille). Saatte mielenrauhaa kun ei tarvii miettiä että milloin tuo ylikasvanut teinimies taas ryyppää itsensä jonnekki huitsin nevadaan tai aiheuttaa vaaratilanteita kotonanne. Selkeästi ei isä-materiaalia, kuvailemasi perusteella. It's to better to be single than being with a dysfunctional partner.
Kyllä sä jonkun oikeasti kunnollisen miehen löydät aikanaan. Mutta olis niiku tehtävä aikuinen päätös. Minä ainakin lähtisin tuollaisesta tilanteesta ja äkkiä. Ei muuta ku lumo.fi sieltä vuokraat suoraan netistä modernin kivan saunallisen kaksio-kolmion itselles ja lapsillesi. Menox!
Olen ollut sinkkuna viimeiset 15 vuotta ja välillä haikailen parisuhteen perään. Sitten luen tällaisia juttuja ja ajattelen, että kiitos luojani, miltä olet mut säästänyt. Ei kai tämä totta voi olla, eihän?!
Siis mies käyttäytyy vastuuttomasti, AP huomauttaa asiasta, jonka seurauksena mies jättää vaimon ja lapsensa, koska hänelle riitti. Ok. Vähän sanattomaksi vetää. Pakko kysyä, että kun menit herättämään miestä aamulla, niin pamautitko jollain paistinpannulla ohimoon ja kiljuit kynttilöistä hysteerisenä? Mikään muu ei nyt oikein selitä tai oikeuta miehesi tekoa.
Selkein vaihtoehto on tämä klishee, olet naimisissa narsistin kanssa. Koska oikeassa elämässä narsisteja on kuitenkin verrattain vähän, todennäköisempää on, että miehelläsi on suhde ja on etsinyt syytä jättää sut. Kumpikaan ei ole hyvä juttu, mutta sinun tulevaisuuttasi ajatellen toinen nainen on kuitenkin parempi vaihtoehto.
No, itselle tuli mieleen, että kannattaisi laskea sataan tai vaikka tuhanteen ennen kuin alkaa räksyttään mistään krapulaiselle. Olkoot hän mies tai nainen.
Koska mitään pahaa ei onneksi tapahtunut ja toinen eli ap olisi ollut fiksumpi ja älynnyt sammuttaa kynttilät. Miehen kontolle ei voinut jättää mitään koska oli päihtynyt.
Asia olis pitänyt ottaa esiin vasta sitten, kun molemmat olivat kunnossa kaikin puolin. Ja huomauttamalla nätisti, vaikka edelleen olen sitä mieltä että päihteettömämmän tulee älytä enemmän, eikä jättää toisen syyksi. Opittavaa monella tapaa ja virheistään yleensä oppii. Älytöntä alkaa erota.
Sillä on toinen nainen, siksi sekoilee ja rähjää sinulle.
Älä hyvä ihminen ota miestä takaisin kotiin!
Jos hänelle kerran riitti, niin riittäkööt. Mies kuulostaa väkivaltaiselta ja impulsiiviselta, ja AP on vahvasti miehen ikeen alla. Sanoisin että hyvä kun roskat vie itsensä ulos!