Miksi ranskalaiset ja italialaiset ovat usein hoikkia tai normaalipainoisia, vaikka syövät vehnäleipää?
Lisäksi hiilihydaatteja tulee runsaasti mm.pastaruuista ja risotoista.
Kommentit (116)
Olen minäkin hoikka, vaikka syön vehnäleipää ja rakastan pastaa. Suomalainenkin olen. Taidan vaan yksinkertaisesti syödä sopivasti kulutukseen nähden.
Rasvaiset juustot, jäätelöt, rasvaa tihkuvat leivokset, suklaa, viini jne.kuuluvat noihin maihin mutta niitä ei oteta kaksin käsin jatkuvasti!
Molemmat ovat keskimäärin luuston rakenteeltaan sirompia kuin suomalaiset. Rotu on olemassa ja ihmiset ovat eri rotuisia täällä kuin siellä. Ei me olla samoja eurooppalaisia kuin he, vaikka nykyaikana kovasti yritetään sulauttaa kaikki samaksi. Pelkästään ravitsemus ei voi selittää sitä, että kaikki vaatekoot ovat ihan erit kuin suomalaisten kokoluokitus. Ollut jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.
Vierailija kirjoitti:
Kun pitää ruoka-ajoista kiinni ja syö vain pieniä määriä, ei liho. Jos aamupala on yksi croisant ja kuppi kahvia, niin kalorimäärä ei epäterveellisestä croisantista huolimatta nouse kauhean suureksi. Se, mitä minä ihmettelen, on se, miten pärjäävät tällaisella ruokavaliolla. Itse en kestäisi lounasaikaan saakka yhden croisantin voimalla. Nälkä kurnisi ja heikottaisi aika pian.
Ja kannattaa huomata, että kyllä vanhemmat naiset esim. Italiassakin saattavat olla aika pyöreitä...
Illallinen syödään niin myöhään, ettei aamulla ole suden nälkä.
Kyllähän sitä pysyy hoikkana vaikka pelkillä perunalastuilla, jos syö enintään yhtä paljon kuin kuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Rasvaiset juustot, jäätelöt, rasvaa tihkuvat leivokset, suklaa, viini jne.kuuluvat noihin maihin mutta niitä ei oteta kaksin käsin jatkuvasti!
Nehän läträä viinillä joka aterialla, joten ei pidä paikkansa.
He syövät sitä leivänpalasta 2 tuntia nautiskellen siitä ja seurasta. Suomalainen hotkii siinä ajassa koko limpun ja välipalat.
Ei käytetä automarketteja vaan kävellään kaupungin sisällä, ateriarytmi ei sisällä välipaloja eikä karkin syöntiä aterioiden välillä. On vain hyvä asia jos ateria aikaan on nälkä.
Ruoka-ajat, ei napostelua. Pieni aamiainen, lounas ja illallinen. Ateria nautitaan. Ja vielä uudelleen: ei napostelua noiden kolmen ruokahetken välillä.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat keskimäärin luuston rakenteeltaan sirompia kuin suomalaiset. Rotu on olemassa ja ihmiset ovat eri rotuisia täällä kuin siellä. Ei me olla samoja eurooppalaisia kuin he, vaikka nykyaikana kovasti yritetään sulauttaa kaikki samaksi. Pelkästään ravitsemus ei voi selittää sitä, että kaikki vaatekoot ovat ihan erit kuin suomalaisten kokoluokitus. Ollut jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.
Samanlaiset luurangot meistä jää, se mitä on luiden ympärillä näkyy selkeänä erona
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasvaiset juustot, jäätelöt, rasvaa tihkuvat leivokset, suklaa, viini jne.kuuluvat noihin maihin mutta niitä ei oteta kaksin käsin jatkuvasti!
Nehän läträä viinillä joka aterialla, joten ei pidä paikkansa.
Maltillisesti juovat viiniä noissa maissa. Suomessa nainen saattaa hetkessä juoda viinipullon.
He käyttävät paljon oliiviöljyä ja kasviksia, valkosipulia. Eivät kittaa oluita yhtä paljon kuin suomalaiset, eivätkä varsinkaan siidereitä. Eivät, ainakaan Etelä-Ranskassa, syö makkaroita tai leikkeleitä . Vastoin Suomen ravintosuosituksia syödään Etelä-Euroopassa iltapainotteisesti. Tosin ikääntyessä sielläkin alkaa paino kertyä vyötärölle.
He vain nauttivat ruoasta, eivätkä usko hevonpaskaravitsemusterapeutteihin.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat keskimäärin luuston rakenteeltaan sirompia kuin suomalaiset. Rotu on olemassa ja ihmiset ovat eri rotuisia täällä kuin siellä. Ei me olla samoja eurooppalaisia kuin he, vaikka nykyaikana kovasti yritetään sulauttaa kaikki samaksi. Pelkästään ravitsemus ei voi selittää sitä, että kaikki vaatekoot ovat ihan erit kuin suomalaisten kokoluokitus. Ollut jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.
Mitä väliä jollain kokoluokituksilla ja vaatekoilla on? Ne on ihan keksittyjä ja koot vaihtelevat eri vaatevalmistajienkin välillä. Firma A:n S-koko voi olla ihan eri kokoinen kuin firma B:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasvaiset juustot, jäätelöt, rasvaa tihkuvat leivokset, suklaa, viini jne.kuuluvat noihin maihin mutta niitä ei oteta kaksin käsin jatkuvasti!
Nehän läträä viinillä joka aterialla, joten ei pidä paikkansa.
Maltillisesti juovat viiniä noissa maissa. Suomessa nainen saattaa hetkessä juoda viinipullon.
Jossain alkoholistiparantolassako ole töissä?
Vierailija kirjoitti:
He käyttävät paljon oliiviöljyä ja kasviksia, valkosipulia. Eivät kittaa oluita yhtä paljon kuin suomalaiset, eivätkä varsinkaan siidereitä. Eivät, ainakaan Etelä-Ranskassa, syö makkaroita tai leikkeleitä . Vastoin Suomen ravintosuosituksia syödään Etelä-Euroopassa iltapainotteisesti. Tosin ikääntyessä sielläkin alkaa paino kertyä vyötärölle.
Miksi siellä sitten valmistetaan paljon makkaroita ja leikkeleitä, eläimillekö ne on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat keskimäärin luuston rakenteeltaan sirompia kuin suomalaiset. Rotu on olemassa ja ihmiset ovat eri rotuisia täällä kuin siellä. Ei me olla samoja eurooppalaisia kuin he, vaikka nykyaikana kovasti yritetään sulauttaa kaikki samaksi. Pelkästään ravitsemus ei voi selittää sitä, että kaikki vaatekoot ovat ihan erit kuin suomalaisten kokoluokitus. Ollut jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.
Samanlaiset luurangot meistä jää, se mitä on luiden ympärillä näkyy selkeänä erona
Ihmisten luurangot eivät kyllä ole samanlaisia. Toisilla on esimerkiksi pitkä selkä ja toisilla pitkät jalat. Ei luurangosta kenenkään kansallisuutta voi päätellä, mutta on niissä silti selkeitä eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat keskimäärin luuston rakenteeltaan sirompia kuin suomalaiset. Rotu on olemassa ja ihmiset ovat eri rotuisia täällä kuin siellä. Ei me olla samoja eurooppalaisia kuin he, vaikka nykyaikana kovasti yritetään sulauttaa kaikki samaksi. Pelkästään ravitsemus ei voi selittää sitä, että kaikki vaatekoot ovat ihan erit kuin suomalaisten kokoluokitus. Ollut jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.
Samanlaiset luurangot meistä jää, se mitä on luiden ympärillä näkyy selkeänä erona
Ei ihan sama:
Forensic anthropologists determine the ancestry of a skeleton by examining the morphology, or shape, of the skull and by taking measurements of the skull vault (cavity) and face. By comparing these results with data from populations worldwide, scientists can evaluate that individual's relationship to a world group.
Eli juurikin luurangosta voidaan päätellä ihmisen rotu ja kansallisuus.
Onhan Suomessakin pitkät perinteet työpaikkaruokaloissa ja ne tarjoavat monipuolisesti ruokaa.