Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko kellään ottanut tiukille lapsen armeijaan lähtö?
01.01.2021 |
Itselläni on vaikeuksia asian suhteen, itku on tosi herkässä ja monena iltana nukkumaan mennessä on isot kyyneleet valuneet tyynylle.
Päänaukojat olkaa hiljaa, teidän sananne ei liikuta.
Kommentit (66)
Paras varautua pahimpaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei niillä mitään hätää siellä ole.
Kyllä siellä joutuu kärsimään niin henkisesti kuin fyysisesti.
Onhan useita esimerkkejä siitä kuinka varusmiehet ovat kuolleet tapaturmaisesti tai saaneet tappavan tartuntataudin kuten aivokalvontulehduksen. Tietysti jos tulee aseellinen selkkaus niin kuolemaa ei estä mikään.
Siellä on kuitenkin turvallisempaa kuin nuorella miehellä on siviilissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eijjumalauta mitä itkupillejä......
Armeijassa pidetään hyvää huolta, edes ajatella ei tarvitse. Tekee vaan mitä käsketään.
Eli aivot narikkaan ja tottelee kuin lammas aivan kaikessa?
Entäpä jos on nuori mies joka älykäs ja jolla selkeät ja fiksut mielipiteet asioista, joka osaa keskustella ja perustella asiansa ja joka tarvittaessa myös kyseenalaistaa/kritisoi?Ap
Käyttäytymällä fiksusti, ts. noudattamalla esimisten käskyjä saattaa aueta tie johtajakoulutukseen, ja silloin saa käyttää järkeään hieman itsenäisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Enää 3 yötä kotona ja äitiä pelottaa enemmän kuin asianosaista itseään. Katselin äsken Yle Areenasta naissotilaita tippa linssissä että tuota se on minunkin pojan arki ihan kohta. Aikoo pyrkiä olemaan mahdollisimman pitkään eli tuskin saan heti puolen vuoden jälkeen häntä kotiin. Toisaalta tunnen ylpeyttä mutta toisaalta haikeutta kun olisi hän nyt kotona voinut vielä olla. Erkaannumme väkisinkin tällä ajalla ja sitten pian muuttaa pois kokonaan.
Toivottavasti poikasi ei ole henkisesti tai fyysisesti yhtä heikko kuin nuo naissotilaat.
Mun tytär ei armeijaan mennyt, mutta todellakin tirauttelin kyyneleitä kun illalla menin hänen entiseen, nyt tyhjään huoneeseensa, sinä päivänä kun hän muutti omaan asuntoon. Itketti myös silloin kun hän muutti 300km päähän 19-vuotiaana. Ei se itku mitään haittaa, jokaisella ne tunteet kuitenkin on, ja itkeminen on vain tunteen näkymistä kyyneleiden muodossa.
Haha, ei helv*tti. Ihan kuin ois sotaan lähdössä, kun itkua ihan täytyy vääntää.
Reality check olis paikallaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eijjumalauta mitä itkupillejä......
Armeijassa pidetään hyvää huolta, edes ajatella ei tarvitse. Tekee vaan mitä käsketään.
Eli aivot narikkaan ja tottelee kuin lammas aivan kaikessa?
Entäpä jos on nuori mies joka älykäs ja jolla selkeät ja fiksut mielipiteet asioista, joka osaa keskustella ja perustella asiansa ja joka tarvittaessa myös kyseenalaistaa/kritisoi?Ap
Sääliks käy tupakavereita, ne kun joutuu sijaiskärsimään sun kultamussukas minä minä -asenteesta, kun tarpeeks kauan kritisoi.
Kaikkee se leipä elättää..
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua äitinä hirvittää.
Pelkäät vääriä asioita, luulen:
22. joulukuuta 2020
Oy Sinebrychoff Ab on ilmoittanut poistaneensa markkinoilta tuotteen Monster Energy LH44 (0,5 l).
Tämä energiajuoma sisältää
lisäaineiden, aromien ja entsyymien kantaja-aineena käytettyä
propyleeniglykolia (E 1520)
yli lainsäädännössä sallitun enimmäismäärän.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on määrittänyt
kantaja-aineen E 1520 hyväksyttäväksi
päivittäiseksi enimmäissaanniksi (ADI-arvo, Acceptable Daily Intake) 25 mg/henkilön painokilo/vrk.
Tämä saanti täyttyy 60-kiloisella henkilöllä yhdestä 0,5 litran tölkistä kyseistä juomaa.
Takaisinveto koskee kaikkia nyt myynnissä olevia tämän tuotteen valmistuseriä."
Terveisiä Ruokavirastolta. Miksi nuo vasta nyt hoksasivat, et on liikaa sitä ainetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole poikaa, mutta serkkuni äiti ei halunnut poikaansa armeijaan tuhlaamaan aikaansa, kun opiskelu oli tärkeämpää. Serkku kävi armeijan vasta 30-vuotiaana. Tutkinnon avulla sai mukavampia tehtäviä.
Pidä huoli, että alokkaiden kohtelu on asiallista - kovia oloja voi joskus olla, mutta kenenkään ei tarvitse sietää sadismia. Kyllä siinä on raja olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa siitä paineita ottaa. itsekin olisin armeijan käynyt, jos se olisi minun ikäluokkani naisille ollut käytännössä mahdollista. Toki olisin ikäni puolesta ensimmäisten naisten joukossa pystynyt armeijaan hakeutumaan, mutta elämäntilanteeni oli silloin sellainen, ettei se ollut järkevää.
Nyt on tyttäreni laittanut, pitkän harkinnan jälkeen, hakemuksen vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Mielenkiinnolla odotan, pääseekö oman alansa tehtäviin, vai johonkin muuhun.
Yleensä pojat kyllä tykkää, kun saavat armeijassa kavereita. Ja Suomessa armeija kestää vissiin vähän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eijjumalauta mitä itkupillejä......
Armeijassa pidetään hyvää huolta, edes ajatella ei tarvitse. Tekee vaan mitä käsketään.
Eli aivot narikkaan ja tottelee kuin lammas aivan kaikessa?
Entäpä jos on nuori mies joka älykäs ja jolla selkeät ja fiksut mielipiteet asioista, joka osaa keskustella ja perustella asiansa ja joka tarvittaessa myös kyseenalaistaa/kritisoi?Ap
Sehän intin idea on. Ei ajatella itse, kaikki käskyt tulee ylhäältäpäin. Niitä käskyjä ei kyseenalaisteta eikä kritisoida.
Sulla onkin oikeaa syytä huoleen. Poikasi ei tule pärjäämään, jos ei äkkiä muutu.
Jatka itkujasi vain märisijä muori.
Höh. Siellä saa ruokaa, raitista ilmaa, kuntoilua, aamuherätyksen, päiväohjelman , kavereita. Hyvin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei herra isä mikä takertuja-äiti.
Miten sä meinaat selvitä kun poika muuttaa pois kotoa? Tai ajatella, löytää tyttöystävän ja äitimuori jää kakkoseksi.
Katkaseppa pikku hiljaa se napanuora, pikkupoikasi on aikuinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eijjumalauta mitä itkupillejä......
Armeijassa pidetään hyvää huolta, edes ajatella ei tarvitse. Tekee vaan mitä käsketään.
Eli aivot narikkaan ja tottelee kuin lammas aivan kaikessa?
Entäpä jos on nuori mies joka älykäs ja jolla selkeät ja fiksut mielipiteet asioista, joka osaa keskustella ja perustella asiansa ja joka tarvittaessa myös kyseenalaistaa/kritisoi?Ap
Ehkä fiksu nuori myös osaa ottaa armeijaa kohtaan sellaisen asenteen, että tämä on suoritettava, koska on tehnyt sen valinnan, että menee armeijaan. Eikä tee armeija ajasta itselleen liian hankalaa alkamalla kyseenalaistamaan siellä liikaa.
Pelkäsin etukäteen. Onneksi eka päivänä oli koko ajan ohjelmaa kun poika oli lähtenyt.
Hyvin pian tuli läheisten käyntipäivä ja se oli lohduttavaa.
Sitten alkoikin lomat joita oli joka vkl.
Vierailija kirjoitti:
Jos lähtö on henkisesti kova paikka, pitänee anoa lykkäystä tai valita siviilipalvelus. Ei kumpikaan vaihtoehto ole mikään maailmanloppu.
Jos pojan lähtö inttiin on äidille kova paikka, ei äidillä ole muuta vaihtoehtoa, kuin käydä läpi se suru ja muut tunteet, mitä tämä tilanne aiheuttaa. Ei hän voi poikansa puolesta päättää, meneekö ppoika inttiin vai sivariin, tai hakeeko lykkäystä.
AP: nuo tunteesi ovat ihan normaaleja aikuistuvan nuoren vanhemmilla, etenkin äideillä. Jokaiselle lastaan oikeasti rakastavalle vanhemmalle tulee haikea fiilis siinä kohtaa, kun lapsi aikuistuu ja alkaa tekemään itsenäisiä päätöksiä elämässään. Itke sinäkin itkusi pois, niin kyllä se ajan myötä helpottaa.
Lapsen armeijaan meno pelottaa. Poika ollut aina yksin. Ei yhtään kaveria. Tosi hiljanen. Kiltti.
Alue: Aihe vapaa
Pojan elämä on varmaan kamalaa, kun äiti on noin omistushaluinen.