Ahdistaako muita kiusaamismurhan uhrin kohtalo?
Minua ahdistuttaa ja rinnassa viiltää kun näen kuvia, juttuja ja ajattelen, mitä hirveää poika on saanut kestää.
Ja kuinka tällaisia tekijäpoikia ja -tyttöjä on yhteiskunnassa. Ja näiden uhreja, sitä kärsimysten määrää hennoilla olkapäillä. Ottaisin kaikki heidän syliini jos voisin!
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa, kun tiedän miten retuperällä suomalainen lastensuojelu tällä hetkellä on. Tietenkin asiat on hyvin moniin muihin maailman maihin verrattuna.
Lakiin on kirjattu tavoitteet ja kansanedustajat puhuvat, miten lapsia tule suojella, projekteja syntyy, mutta mikään ei näy siellä käytännön tasolla.
Lasten ongelmat ovat nykyään niin vakavia, että ainoa ratkaisu ongelmaan tuntuisi olevan poliisivirkojen lisääminen. Karkuunlähteneitä edes joku etsisi.Feministitanttojen aikahan menee siinä miten saataisiin miehille isommat elarit. Ei heitä lapset kiinnosta.
Kelatkaa tätäkin sankaria, kun tulee syyttämään miesten tekemästä väkivallasta naisia :D
Koska nämä feministinaiset suosivat väkivaltaisia miehiä ja lakaisevathan te miehiin kohdistuvan väkivallan piiloon. Ei näy mitään verorahoitteisia siihen toisin kuin naisiin kohdistuvaan. kelatkaa miten jotkut kannattaa tätä hörhöaatetta :D
Lakaisevat miehiin kohdistuvan väkivallan piiloon? Tämäkin tapaus on ollut viime kuukauden puhutuimpia. Säälittävää haudalla tanssimista, varmaan uhrin omaiset olisivat iloisia siitä että pojan murhaa joku simpanssi käyttää naisvihansa lietsomiseen ja uhriutumiseen.
Kyllä edelleen ahdistaa ja paljon. Olen terveysalan akateeminen ja pitäisi ehkä osata käsitellä tilannetta, mutta tämä viimeisin kolmen pojan tapaus menee yli ymmärryksen. Ei löydy selitystä millään. Jää varmasti ikuisiksi ajoiksi muistiin.
En ole itse ollut kiusattu tai kiusaaja tai esim. erityisen herkkä henkilö, joten olen pohtinut miten tämä voi mennä ns. ihon alle, kun ei ole omaa kokemuspintaakaan. Mikä selittää tätä?
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti ahdistaa, koska ajattelin sitä heti aamusta. Ja mielestäni se poika on nyt paremmassa paikassa. Häneltä oli viety perhe, koti, ihmisoikeudet ja kaikki mahdollinen. Mitä syytä hänellä oli elää. Samanlaista piirrettä löytyy myös Jami-Petterin elämään ja murhaan sekä Eerikan, huonot vanhemmat. Tekijät vain kauaksi aikaa kiinni ja pois muiden ihmisten vaivoista.
Tuolla logiikalla nämä murh@ajat tekivät palveluksen uhrille?!
Tämä teinimurha on niin surullista ajateltavaa ettei siitä voi päästä ohi ilman jonkinlaista tunnereaktiota, joka voi olla esim suuttumus, viha, suru, ahdistus.
Jos on itse kokenut tai nähnyt väkivaltaa esim perheessä, saattaa osata sulkea tunteet ”omaan lokeroonsa”, jotta voi selvitä tilanteen aiheuttamasta pahasta olosta. Käytössä on siis defenssit tai dissosiaatio. Tämä voi osassa tapauksia selittää tunteettomuutta. Voin kuvitella, että osassa tekijöiden perhepiiriäkin voisi olla tällaista, jos taustalla on enemmänkin väkivaltaa.En tunne lainkaan taustoja joten pohdin yleisellä tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti ahdistaa, koska ajattelin sitä heti aamusta. Ja mielestäni se poika on nyt paremmassa paikassa. Häneltä oli viety perhe, koti, ihmisoikeudet ja kaikki mahdollinen. Mitä syytä hänellä oli elää. Samanlaista piirrettä löytyy myös Jami-Petterin elämään ja murhaan sekä Eerikan, huonot vanhemmat. Tekijät vain kauaksi aikaa kiinni ja pois muiden ihmisten vaivoista.
Tuolla logiikalla nämä murh@ajat tekivät palveluksen uhrille?!
Tietysti pitemmällä tähtäimellä hän olisi voinut päästä parempaan elämään kiinni. Esim muuttamalla paikkakuntaa.
Tiedättekö sellaisia ihmisiä, joista toisen heikkous houkuttelee esiin pahan? Kuuluvat telkien taakse.
Näihin tekoihin liityy monimutkainen tausta, jossa selittäviä tekijöitä saadaan ehkä vasta myöhemmin. Kun selitystä ei löydy, tilanne on hankala käsitellä.Yksi mahdollinen käytöstä selittävä asia: Väkivalta kulkee sukupolvelta toiselle.Väkivallan ketju pitäisi katkaista.Perheväkivaltahan ei katso sosiaaliluokkaa laisinkaan ja se voi olla osasyy väkivaltaiseen käytökseen esim poika nähnyt isänsä pahoinpitelevän äitiään. Perheväkivalta ei näy useinkaan ulospäin ja sitä harjoitetaan nk kunnon perheissäkin.
Syitä on todennäköisesti monia.
Kyllä ja samalla ihmetyttää tällainen ”huostaan” otto, jossa vastuun vanhemmilta ottanut taho ei kaipaa lasta koko viikonlopun aikana.
Onko lastensuojelu synonyymi kiusattavana olemiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa, kun tiedän miten retuperällä suomalainen lastensuojelu tällä hetkellä on. Tietenkin asiat on hyvin moniin muihin maailman maihin verrattuna.
Lakiin on kirjattu tavoitteet ja kansanedustajat puhuvat, miten lapsia tule suojella, projekteja syntyy, mutta mikään ei näy siellä käytännön tasolla.
Lasten ongelmat ovat nykyään niin vakavia, että ainoa ratkaisu ongelmaan tuntuisi olevan poliisivirkojen lisääminen. Karkuunlähteneitä edes joku etsisi.Feministitanttojen aikahan menee siinä miten saataisiin miehille isommat elarit. Ei heitä lapset kiinnosta.
Mene nyt muualle provoilemaan siitä ja anna aikuiset puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö sellaisia ihmisiä, joista toisen heikkous houkuttelee esiin pahan? Kuuluvat telkien taakse.
Joo ja tämä saattaa ola se syy miksi joku valikoituu uhriksi. Kiusaaja siis aistii jotain heikkoutta toisessa mikä herättää jotain sadistisia haluja käydä kimppuun. Tälläkin palstalla huomaa joidenkin käyttäytyvän niin samoin kuin IRL. Mistä se sitten johtuu niin en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Näihin tekoihin liityy monimutkainen tausta, jossa selittäviä tekijöitä saadaan ehkä vasta myöhemmin. Kun selitystä ei löydy, tilanne on hankala käsitellä.Yksi mahdollinen käytöstä selittävä asia: Väkivalta kulkee sukupolvelta toiselle.Väkivallan ketju pitäisi katkaista.Perheväkivaltahan ei katso sosiaaliluokkaa laisinkaan ja se voi olla osasyy väkivaltaiseen käytökseen esim poika nähnyt isänsä pahoinpitelevän äitiään. Perheväkivalta ei näy useinkaan ulospäin ja sitä harjoitetaan nk kunnon perheissäkin.
Syitä on todennäköisesti monia.
Kommentoin aiemmin toiseen viestiin samasta aiheesta, mutta meni tarkastukseen eli suoraan bittiavaruuteen vaikka ihan viesti oli asiallinen. Kokeillaan uudestaan.
Minulla tulee tästä tapauksesta mieleen se Briteissä tapahtunut teinityttöjen tekemä k!dutusmurh@ kun t@ppoivat paikallisen alkoholistinaisen. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001170472.html Tämä tapaus siis.
En usko yhdenkään lapsen syntyvän pahana vaan nekin joilla on aivomuunnoksia psykopaateiksi eivät hyvissä oloissa kasva pahoiksi. Tuossa Brittien tapauksessa toisen tytön kotiolot olivat hirvittävät ja jo tuolloin pohdin pitäisikö myös vanhemmille laittaa tuomio jos kasvattavat lapsensa niin kieroon että näistä tulee k!dutt@jamurh@ajia.
En tiedä tarkkaan tämän Koskelan tapauksen taustoja, joten en ota siihen sen tarkemmin kantaa. Mietin vain voisiko myös vanhempien vastuuseenlaitto niissä tapauksissa joissa kotiolot ovat selvästi vaikuttaneet lapsen kieroonkasvamiseen auttaa siihen ettei tällaista enään tapahtuisi.
Ahdistaa. Yleensä pystyn kyllä lukemaan kaiken maailman rikoksista ja kauheuksista, mutta tässä on jotain sellaista mitä en pysty ahdistumatta ajattelemaan. Mietin millaista tuon pojan elämä on ollut ja varsinkin sen nuoren elämän loppu. Meillä on myös tuon ikäisiä lapsia ja nuorten maailma on lähellä mutta tätä en pysty käsittämään. Miten paljon tätä kaikkea pahoinvointia onkaan piilossa
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa. Yleensä pystyn kyllä lukemaan kaiken maailman rikoksista ja kauheuksista, mutta tässä on jotain sellaista mitä en pysty ahdistumatta ajattelemaan. Mietin millaista tuon pojan elämä on ollut ja varsinkin sen nuoren elämän loppu. Meillä on myös tuon ikäisiä lapsia ja nuorten maailma on lähellä mutta tätä en pysty käsittämään. Miten paljon tätä kaikkea pahoinvointia onkaan piilossa
Minullakin samanikäinen ja avasi vielä joulukalenteria joka aamu ihan tärkeänä.
Jotkut ovat helppoja saaliita, kun ovat itse viattomia ja ehkä vähän erilaisia, rauhallisempia.
Ei ahdista. Tunnetasolla ei tunnu missään, kuten ei ihmisten kohtalot mulla yleensäkään. Moraalin tasolla kuitenkin tiedän mikä on väärin ja mikä ei. Vaikea olisi työskennellä mun alalla (rikosseuraamusala) jos kaikki itkettäisi.
Minun on vaikea käsittää tätä.Oma rakas poika tuon ikäinen ja tuska on ihan viiltävä kun kauheutta miettii oman pojan kautta.pitäisi saada apua vaikka koko maahan vaikka tv ohjelman muodossa että selitettäisiin asiaa kunnolla ja sitä miten voidaan estää edes osittain tällaista eli psykiatrit tulisivat selittämään ja neuvomaan..ei tarvita mitään sosiaalineuvontaa kun se on sellaista lässytystä ja toimeen tarttumattomuutta ja selittelyä.tarvitaan oikeita asiantuntijoita jotka tietävät mistä puhuvat.mukana voisi olla siis lasten- tai nuorisopsykiatri, poliisin edustaja ja lakimies.Se riittäisi jotta viesti pysyy selkeänä.
Jokaisella vanhemmalla on nyt iso huoli omasta lapsesta vaikka ollaan suurin osa tavallisia ja niin sanottuja oireettomia perheitäkin eli ettei ole suuria huolia.tämä ravisutti koko maata karmealla tavalla.tulee uniinkin tuo tilanne
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ahdistaa, koska tulee omatkin kokemukset mieleeni. En kokenut niin paljon pahaa mitä moni muu, mutta jälkiä se on jättänyt paljon ja tuntuu kuin olisin ihmisenä tavallaan ihan toisenlainen kuin haluaisin olla. Sitten välillä aina pystyn hetken olemaan enemmän sellainen omanlaiseni, mutta sitten taas en vaan pysty ja ahdistaa. Tämä kaikki on vienyt elämästäni jo vuosia ja yksinäinen olen ollut nuoruudesta lähtien. Nyt vasta yritän taistella ammattia itselleni. Todellisuudessa on koskaan usko, että elämäni olisi näinkin vaikeaa ilman kiusaamista. Ei se varmaan helppoa olisi, mutta siedettävämpää. Nyt sorruin taas kirjoittamaan omista kokemuksista, mutta todellakin nämä uutiset ovat aina todella kauheita ja surullisia. Minä nyt tietenkin olen täällä vielä kirjoittamassa toisin kuin hän, mutta pelkään silti miten elämäni menee ja pysynkö edes tässä kunnossa.
Toivon Sulle kaikkea hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa aivan hirveästi. Yritän työntää mieleen välähtäviä ajatuksia syrjään, en kestä niitä.
Olen sitä mieltä, että tekijät eivät ole normaaleja nuoria. Tiedän hyvin, miten porukassa tyhmyys tiivistyy: yksi saa läppänä päähänsä et hei, hakataan toi, ja muut lähtevät mukaan. Mutta se, että homma kesti niin pitkään ja päättyi niin kuin päättyi, ei ole normaalia.
Aivan uskomatonta, että yrittävät nyt katua ja toivovat pääsyä kotiin.Tämä.
Jollain tasolla en voi käsittää, miten joku vain voi olla noin uhri?
Mutta vielä vaikeampaa on käsittää, että joukossamme on lapsia, jotka ottavat ”hyödyn” irti tästä. Ja toteuttavat sadistisia puoliaan. Hyi että.Helposti voi jos on vuosikausia opetettu hänelle että hän on arvoton. Noinhan se menee. Itse kipuilen ihan samojen tunteiden kanssa yhä. Kiusattiin, ja pienessä maalaiskylässä lähes kaikki ajatteli että ansaitsin sen. Se on sellainen joukkopsykoosi, joku kiusaaja päättää että tuota alan kiusata, lopulta ihan järkevätkin tyypit alkaa uskoa että se on ansainnut sen. Eri elämässä ja eri ihmisten kanssa ei olisi tullut mitään ongelmaa välttämättä. Älkää syyllistäkö uhria, kun systemaattinen henkinen väkivalta saa hänet uhriksi.
Toi joukkopsykoosi on totta.
Kun jopa aikuiset ihmiset uskoo kaiken mitä joku juoruaa sensuroimatta lainkaan, sen täytyy olla lapsille suorastaan lähes mahdotonta. Sitten aletaan vihata, karttaa , eristää ja muuta mukavaa. Omilla aivoilla ei ajatella.
Ihan ekana, kun joku alkaa jauhaa sontaa, tulisi miettiä, mikä se motiivi siellä taustalla on. Tutkia ennen kuin hutkii. Tutkia pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa aivan hirveästi. Yritän työntää mieleen välähtäviä ajatuksia syrjään, en kestä niitä.
Olen sitä mieltä, että tekijät eivät ole normaaleja nuoria. Tiedän hyvin, miten porukassa tyhmyys tiivistyy: yksi saa läppänä päähänsä et hei, hakataan toi, ja muut lähtevät mukaan. Mutta se, että homma kesti niin pitkään ja päättyi niin kuin päättyi, ei ole normaalia.
Aivan uskomatonta, että yrittävät nyt katua ja toivovat pääsyä kotiin.Tämä.
Jollain tasolla en voi käsittää, miten joku vain voi olla noin uhri?
Mutta vielä vaikeampaa on käsittää, että joukossamme on lapsia, jotka ottavat ”hyödyn” irti tästä. Ja toteuttavat sadistisia puoliaan. Hyi että.Helposti voi jos on vuosikausia opetettu hänelle että hän on arvoton. Noinhan se menee. Itse kipuilen ihan samojen tunteiden kanssa yhä. Kiusattiin, ja pienessä maalaiskylässä lähes kaikki ajatteli että ansaitsin sen. Se on sellainen joukkopsykoosi, joku kiusaaja päättää että tuota alan kiusata, lopulta ihan järkevätkin tyypit alkaa uskoa että se on ansainnut sen. Eri elämässä ja eri ihmisten kanssa ei olisi tullut mitään ongelmaa välttämättä. Älkää syyllistäkö uhria, kun systemaattinen henkinen väkivalta saa hänet uhriksi.
Toi joukkopsykoosi on totta.
Kun jopa aikuiset ihmiset uskoo kaiken mitä joku juoruaa sensuroimatta lainkaan, sen täytyy olla lapsille suorastaan lähes mahdotonta. Sitten aletaan vihata, karttaa , eristää ja muuta mukavaa. Omilla aivoilla ei ajatella.
Ihan ekana, kun joku alkaa jauhaa sontaa, tulisi miettiä, mikä se motiivi siellä taustalla on. Tutkia ennen kuin hutkii. Tutkia pitkään.
Aiempi kirjoittaja mainitsi tuon maalaiskylän. Kertoo siitä miten epäterve ja toimintahäiriöinen paikka on, kun joukkopsykoosin omaisesti aletaan jotakuta lynkata.
Eikä kyse tosiaan ole mistään yhdestä tai parista hitleristä vaan niistä muista kymmenistä miljoonista saksalaisista. Joku mielenvikainen löytyy aina, ei sitä voi estää, mutta eivät he tee pahuuksiaan millään pimeyden voimilla vaan ihan sillä, että muut lähtevät mukaan, joko suoraan toimimalla tai olemalla puuttumatta. Ja tämmöiset kiusaajakolmikotkin ja heidän uhrinsa tunnistetaan aina, ei vain aina haluta tunnistaa eikä puututa tarpeeksi kun "ei ole minun ongelma".