Sosiaalisten taitojen opettelu treffejä varten?

Vierailija kirjoitti:

Provo aloitus.

Kyllä jokainen, joka tuollaisessa ammatissa on, osaa jonkin verran small talkia.

Siitähän se alkuun lähtee.  Kuka nyt rupeaa ensitreffeillä ulkonäköä tms, kehumaan.

Ja eikö ap muka harrasta yhtään mitään.

Jo harrastuseten parissa kohtaa niin paljon erilaisia ihmisiä, sekä miehiä että naisia,  jotta sellainen kevyt puhuminen luonnistuu kaikilta.

En usko pätkääkään koko aloituksesta!

Kiitos viestistäsi. Ongelmana on sosiaaliset tilanteet vapaa-ajalla eikä niinkään työssä. Kun tekee potilastyötä, niin lääkärin asema ja valkoinen takki tuovat siihen kuitenkin sellaista etäisyyttä, mikä helpottaa vuorovaikutusta. Lisäksi se vastaanottotilannehan on hyvin virallinen ja asiallinen.

Varmasti oma kiusaamistausta vaikuttaa myös siihen, että omanikäisten kanssa on vaikea tulla toimeen. Niin oli nuorempanakin koulussa ja vapaa-ajalla. Muistan, että vielä yliopistossa pelkäsin, että minua kiusattaisiin sielläkin, vaikka tietysti mitään sellaista ei enää tapahtunut.

Ja kyllähän minä harrastan, kuten aiemmassa viestissä kerroin. Juoksua, pyöräilyä, melontaa ja sulkapalloa. Ja toki muuten luonnossa liikkumista. Juoksu ja pyöräily ovat monesti vain yksilösuorituksia minulla. Sulkapallokaverikin puuttuu nyt. Melontaakin harrastan vuokrakajakilla tällä hetkellä.

Olen kyllä yrittänyt etsiä seurustelukumppania harrastusporukastakin, mutta yleensä sitä vain päätyy tuttavalinjalle kaikkien kanssa. Toki minä osaan puhua normaalisti tuntemattomien ihmisten kanssa, mutta ei ne tilanteet ikinä siitä kehity eteenpäin sen kummemmin.

-AP

Vierailija kirjoitti:

Onpa lohduttavaa huomata että on muitakin, jotka painivat samankaltaisten ongelmien äärellä. Minulla ei ole puoliso-ongelmaa, mutta hiljaisuuteni ja syrjään vetäytyminen on ongelma joidenkin ihmisten seurassa ja vähän myös itsellenikin. Minulla on myös sitä ongelmaa etten ole puhelias ja on vaikea keksiä mitään sanottavaa (olen tylsä), jolloin ihmiset eivät viihdy seurassani ja jotkut silminnähden vaivaantuvat jos joutuvat jäämään kanssani kaksin. Tai ainakin puheliaalta ihmiseltä loppuu puhe ja yrityksiäni kehittää keskustelua ei haluta jatkaa.

Itseäni lohduttaa, että edes joku viihtyy seurassani ja luonteestani huolimatta vuosien aikana elämääni on tullut myös uusia ihmisiä. Jos törmäisin enemmän samankaltaisiin ihmisiin, niin olisin varmaankin onnellisempi mutta toisaalta kuten olet kirjoittanut, niin olisi varmaan myös tärkeää yrittää kehittyä itse ihmisenä, jotta pystyisi nauttimaan paremmin kaikenlaisten ihmisten seurasta.

Olen temperamentiltani alistuva ja muistan ihan varhaislapsuudesta asti olleeni vahvasti konflikteja välttelevä ihminen. Siitä syystä en muista olleeni juuri ikinä se, joka ehdottaa tai määrää mitä leikitään, vaan aina odotin että leikitään sitä mitä toinen haluaa. Nykyään ihmisiä ärsyttää, jos en ehdota mitään tai jos minulle "käy kaikki". Kuitenkin kyse on pohjimmiltaan siitä, että vältän äärimmäisyyksiin tilannetta jossa minun ehdotukseni saa vastustusta ja jo etukäteen annan päätäntävallan toisaalle. Ja toiset ihmiset tulkitsevat tilanteen niin, että minua ei niin paljon kiinnostaisi osallistua.

Joka tapauksessa, tsemppiä AP tilanteeseesi ja pidä mielessä, että onnistumisiakin on ollut. Olet rohkeasti pyytänyt ihmisiä treffeille ja ne sinänsä ovat varmaan sujuneet ihan hyvin, vaikka eivät ole johtaneet vielä sen suurempaan.

Tunnistin itseni aika monesta kohdasta sinunkin viestistäsi. Toivotan voimia sinne. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot sekä itsevarmuus ovat onneksi kuitenkin sellaisia asioita, joita voi harjoitella ja parantaa jälkikäteenkin.

-AP

AP, vaikutat viestiesi perusteella tosi hyvältä tyypiltä. Jos se sinun oloasi yhtään parantaa, niin etsin juuri sun kaltaista ihmistä elämääni. Valitettavasti mulla on ollut aivan liian samankaltainen elämä kuin sullakin (kiusaamista, sos.taitojen puutetta, itsetunnon jälleenrakentamista jne.), ainoastaan sillä erotuksella, että olen nainen ja vuoden vanhempi. Toivotan sulle onnea ja varmasti joku nainen vielä huomaa sun ainutlaatuisuuden ja nappaa sinut.

Onko olemassa ihmisiä, jotka antavat treenausta tuollaisiin small talk -tilanteisiin ja treffeillä käymiseen? Puheiden pitämiseen on koulutusta, debatointiin on koulutusta (esim. poliitikoille), myyntikeskusteluihin on koulutusta (ihan siis harjoitellaan simuloimalla ja jopa videoimalla niitä myyntikeskusteluja), niihin joskus kuuluu myös vähän small talk -harjoittelua. Nepsy-ihmisille on koutusta/coachingia sosiaalisiin tilanteisiin (kuten totesit, tämä ei ole sinulle). Löytäisitkö jostain valmentajan, jonka kanssa voisit ihan harjoitella noita tilanteita ja saada palautetta turvallisessa ympäristössä? Nuo taidot ovat ihan opittavia taitoja, kuten kirjoitatkin. Ei vaatisi välttämättä kovin montaakaan valmennuskertaa.

Vierailija kirjoitti:

AP, vaikutat viestiesi perusteella tosi hyvältä tyypiltä. Jos se sinun oloasi yhtään parantaa, niin etsin juuri sun kaltaista ihmistä elämääni. Valitettavasti mulla on ollut aivan liian samankaltainen elämä kuin sullakin (kiusaamista, sos.taitojen puutetta, itsetunnon jälleenrakentamista jne.), ainoastaan sillä erotuksella, että olen nainen ja vuoden vanhempi. Toivotan sulle onnea ja varmasti joku nainen vielä huomaa sun ainutlaatuisuuden ja nappaa sinut.

Toivotan onnea myös sinne. Olisi mukavaa kohdata kaltaisesi nainen. Tuntuu oudolta, miten hankalaa kumppanin etsiminen on, vaikka nykyään on kaikki mahdolliset appit ja nettisivut käytössä. Vaikka maailma on avoimempi kuin koskaan, jotkin asiat eivät tunnu helpottuneen. Ehkä päinvastoin.

Kiusaamisesta voi jäädä vuosien (tai vuosikymmenten) traumat, mutta niistä on mahdollista mennä eteenpäin.  Samalla pitää tosin osaa välttää katkeroituminen "menetetyistä" vuosista. Välillä kyllä itseäkin hävettää kokemattomuus, mutta pitää vain puskea eteenpäin askel kerrallaan.

Toivotan sinulle hyvää uutta vuotta 2021. Olkaamme oman onnemme seppiä.

-AP

84 lisää.

Olen siis töissä liike-elämässä. Siellä toimii paljon koulutusfirmoja, jotka tarjoavat treenausta tämän tyyppisissä teemoissa: neuvottelutaidot, miten herätät luottamusta, miten saat vastapuolen nopeasti pitämään itsestäsi, miten herätät tunteita vastapuolessa (koskien sitä asiaa mitä olet myymässä), miten hankit nopeasti olennaista tietoa vastapuolelta (esim. rekrytoiva esimies työhaastattelussa tai myyjä myyntitilanteessa), miten vakuutat vastapuolen tekemään mitä hän ei olun perin ollut motivoitunut tekemään (esim. työkaverisi investoimaan aikaansa tai firman johdon investoimaan rahaa sinun projektiisi) jne jne.

Koska kaikessa tässä ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa, monet näistä taidoista tavallaan toimivat myös treffeillä. Mietin, löytäisitkö konsulttifirman, joka kouluttaa johtajia ja poliitikkoja, voisikohan heiltä ostaa muutaman yksityistunnin.

Hiljaisia hetkiä varten kannattaa ennen treffejä miettiä valmiiksi arsenaali sopivia aiheita, joista voi aloittaa juttua, mikäli keskistelu uhkaa tyrehtyä. Tarpeeksi neutraaleja, yleiskiinnostavia aiheita, tai mikä vielä parempaa, naisen treffiprofiilin perusteella hänen kiinnostuksen kohteita. Ei politiikkaa eikä makuuhuoneosastoa eka treffeillä :-) Keskustelussa on hyvä säilyttää tasapaino kysymisen, kuuntelemisen ja kertomisen välillä. Kuten tuolla mainittiinkin, kaikki tykkäävät kertoa itsestään, joten voit hyvin antaa vauhtia osoittamalla kiinnostusta ja antaa naisen puhua vähän enemmän kuin sinä (kunhan hänelle ei jää tunnetta, että hän joutui vetämään koko keskustelua). Heti jos löytyy yhteinen kiinnostuksen aihe, viipykää siinä hetki, koska se on tietty kivaa molempien mielestä ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kyllä se siitä. Olet kuitenkin lääkäri, mikä tarkoittaa sitä, että jos naisen löytäminen olisi 400 m juoksu, lähtisit sieltä 200 m kohdalta matkaan.

Mutta en usko että olet mitenkään toivoton tapaus. Kuulostaa vain siltä, että kärsit samasta ongelmasta kuin monet miespuoliset kaverini. Yritetään liikaa onnistua -> pelataan varman päälle -> ei oteta riskejä -> tulee tylsä vaikutelma. Itse olen aika huonosti menestynyt ihmissuhteissani, mutta treffeillä pärjään yleensä melko hyvin jo sillä, etten mieti liikaa mitä sanon, vaan ajattelen naista ihan vain potentiaalisena kaverina, jonka kanssa heitän läppää. Myönnän kyllä ettei sekään ole paras strategia, mutta ainakin sellainen keventää tunnelmaa. En siis ole todellakaan aina kellistänyt heitä kuin James Bond, mutta ainakin hauskaa on ollut, ja monet naiset ovat nauraneet jutuilleni ja treffeistä jäänyt ihan hyvä maku.