Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sosiaalisten taitojen opettelu treffejä varten?
01.01.2021 |
Kysymys on jo otsikossa, mutta hieman pohjustusta alkuun:
Olen 29-vuotias mies. Minua kiusattiin koulussa käytännössä koko peruskoulu, mihin kuului mm. sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle sulkeminen. Peruskoulun jälkeen keskityin täysillä opiskeluun. Olen vuosi sitten valmistunut lääkäriksi, pidän itsestäni huolta ja urheilen paljon. Kuitenkaan seurustelusuhdetta minulla ei ole koskaan ollut. Minulla ei ole ongelmia vuorovaikutuksessa esimerkiksi töissä, mutta olen huomannut, että koulukiusaamisesta johtuen en oikein osaa olla normaalissa kanssakäymisessä ikäisteni kanssa vapaa-ajalla. Minua on kuvattu etäiseksi ja hiljaiseksi. Vaikka minulla ei olekaan varsinaista traumaa koulukiusaamisesta, niin huomaan, että monet sosiaaliset taidot on jäänyt oppimatta, mitkä muut oppivat jo joskus peruskoulun aikana.
Minun tekisi kovasti mieli löytää seurustelukumppani elämääni. Kokeiluni mm. deittiappien kautta eivät ole menneet kovin hyvin. Matcheja saan kyllä, mutta ne kuivuvat kokoon viimeistään ensitreffeillä. Olen kuullut olevani tylsä tai hiljainen.
Kavereita minulla kyllä on, lähinnä ajalta peruskoulun jälkeen eli lukiosta, armeijasta ja yliopistosta. Naispuoleisiakin kavereita on, mutta ehkä voisi sanoa, että taiton riittävät naisten kanssa vain "kaverimielessä" olemiseen.
Osaisiko joku täältä ehdottaa keinoja miten sosiaalisia taitoja voisi kehittää ajatellen intiimin kumppanin löytämistä? Pelkään, että voi olla vaikea oppia tällaisia juttuja n. 15 vuota jälkijunassa.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen tuota kirjaa, "Olet hyvä tyyppi". Se on kirjoittajan mukaan suunnattu kaikille, koska kukaan ei ole ihmissuhdetaidoissa täydellinen. Siinä on paljon hyviä, konkreettisia esimerkkejä, jotka voivat auttaa lukijaa huomaamaan mikä sosiaalisissa tilanteissa on homman idea ja miten niissä voi toimia omana itsenään mutta kuitenkin aktiivisena ja toisen huomioivana.
Kuulostat fiksulta ja uskon vakaasti, että löydät sen kivan naisen vielä.
Pistin jo tuon kirjan tilaukseen, kun aiempi viesti sitä suositteli. :) Ja kiitos kannustuksesta.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Palstalla tätä ei hyväksytä, mutta itselläni auttoi alkoholi. Pahimmillaan jouduin juomaan vähän jo ennen treffejä, myöhemmin riitti yksi siideri treffien aikana. Mutta olinkin alkuun niin ujo, että hädin tuskin pystyin puhumaan.
Joka tapauksessa baarissa tunnelma on paljon rennompi kuin vaikka kahvilassa, vaikka joisi vain kahvia.
Yleensä olen tavannut käydä treffeillä kahvilassa, ainakin ennen koronarajoituksia. Elokuvissakäynti ei tunnut luonnolliselta, kun siinähän vain istutaan hiljaa vierekkäin eikä keskustelulle ole sijaa. Toki jälkeenpäin voi sitten käydä vaikka kahvilassa tai muualla ja puheenaihekin on valmiina, kun voi keskustella juuri nähdystä elokuvasta. Olen näin tehnytkin kerran.
Muuten en ole baari-ihmisiä. Ne eivät oikein ole minun juttuni eikä nuoruudessakaan niissä tullut ymmärrettävästi käytyä taustasta johtuen.
-AP
En minäkään sinne baariin tehnyt treffejä siksi että olisin baari-ihminen. Vaan siksi että tarvitsin paikan missä ei pönötetä. Tietysti osalle ympäristö merkitsee enemmän kuin toisille. Mutta hiljaisessa kahvilassa jännitin niin että olin tukehtua pullaan :D
Kannattaa miettiä mikä auttaa omaan rentoutumiseen ja etsiä sellaisia paikkoja, puheenaiheita ja ihmisiä.
Olen kyllä samaa mieltä aikaisemman kommentoijan kanssa, on paha virhe deittailla ekstrovertteja. Ymmärrän hyvin että sinunlaistasi ihmistä houkuttelevat iloiset, puheliaat, lähestyttävän oloiset naiset. Mutta sellainen nainen pitää sinua tylsänä, kun huomaa miten sulkeutunut olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen tuota kirjaa, "Olet hyvä tyyppi". Se on kirjoittajan mukaan suunnattu kaikille, koska kukaan ei ole ihmissuhdetaidoissa täydellinen. Siinä on paljon hyviä, konkreettisia esimerkkejä, jotka voivat auttaa lukijaa huomaamaan mikä sosiaalisissa tilanteissa on homman idea ja miten niissä voi toimia omana itsenään mutta kuitenkin aktiivisena ja toisen huomioivana.
Kuulostat fiksulta ja uskon vakaasti, että löydät sen kivan naisen vielä.
Pistin jo tuon kirjan tilaukseen, kun aiempi viesti sitä suositteli. :) Ja kiitos kannustuksesta.
-AP
Olen palstaillut vuosia ja olet ensimmäinen ihminen, joka kuuntelee neuvoja sen sijaan että selittäisi koko ajan miksi hänen ei kannata noudattaa mitään neuvoa tai tehdä mitään eri tavalla. -eri
Kuulostat aika samanlaiselta kuin minä, paitsi en ole päässyt opiskeluissa noin pitkälle eikä ole kavereita :’D propsit siitä siis sinulle!
N24
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.
Kiitos ehdotuksista. Minä kävin viime vuonna tapaamani naisen kanssa ensitreffeillä pelaamassa frisbeegolfia. Se on siitä mukava laji, että vähän kuin keilaus, se on hauskaa vaikka ei juuri osaisikaan. Nämä treffit olivat minulle pettymys, kun nainen lopuksi totesi, että vaikka hauskaa olikin, niin varsinaista kemiaa tai ihastusta ei. Itse olin kyllä jo ihastunut häneen sen päivän päätteeksi. Tässä aktiviteetissa on tosiaan se hyvä puoli, ettei tarvitse olla jatkuvasti keksimässä uutta puheenaihetta vaan voi rauhassa pelailla yhdessä. Asun ja käyn töissä itse Keski-Suomessa, mutta kyllä täälläkin aktiviteetteja on.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Palstalla tätä ei hyväksytä, mutta itselläni auttoi alkoholi. Pahimmillaan jouduin juomaan vähän jo ennen treffejä, myöhemmin riitti yksi siideri treffien aikana. Mutta olinkin alkuun niin ujo, että hädin tuskin pystyin puhumaan.
Joka tapauksessa baarissa tunnelma on paljon rennompi kuin vaikka kahvilassa, vaikka joisi vain kahvia.
Yleensä olen tavannut käydä treffeillä kahvilassa, ainakin ennen koronarajoituksia. Elokuvissakäynti ei tunnut luonnolliselta, kun siinähän vain istutaan hiljaa vierekkäin eikä keskustelulle ole sijaa. Toki jälkeenpäin voi sitten käydä vaikka kahvilassa tai muualla ja puheenaihekin on valmiina, kun voi keskustella juuri nähdystä elokuvasta. Olen näin tehnytkin kerran.
Muuten en ole baari-ihmisiä. Ne eivät oikein ole minun juttuni eikä nuoruudessakaan niissä tullut ymmärrettävästi käytyä taustasta johtuen.
-AP
En minäkään sinne baariin tehnyt treffejä siksi että olisin baari-ihminen. Vaan siksi että tarvitsin paikan missä ei pönötetä. Tietysti osalle ympäristö merkitsee enemmän kuin toisille. Mutta hiljaisessa kahvilassa jännitin niin että olin tukehtua pullaan :D
Kannattaa miettiä mikä auttaa omaan rentoutumiseen ja etsiä sellaisia paikkoja, puheenaiheita ja ihmisiä.
Olen kyllä samaa mieltä aikaisemman kommentoijan kanssa, on paha virhe deittailla ekstrovertteja. Ymmärrän hyvin että sinunlaistasi ihmistä houkuttelevat iloiset, puheliaat, lähestyttävän oloiset naiset. Mutta sellainen nainen pitää sinua tylsänä, kun huomaa miten sulkeutunut olet.
Näinhän se voi olla. Molemmat naispuoleiset ystäväni ovat selvästi ekstroverttejä, mutta he vaikuttavat silti pitävän minusta. Toki olemme olleet vain kavereita aina ja heillä on ollut aina seurustelukumppani, niin pitkään kuin ollaan tunnettu (toinen heistä tosin on jo naimisissa ja toinenkin kihloissa). Heistä on ollut kuitenkin iso apu, kun on miettinyt millaisia vaatteita treffeilla laittaa päälle yms.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.
Itse en tykkää tuollaisista treffeistä kun tavataan ensi kertaa livenä. Kahvikuppi on äkkiä juotu, mutta minigolfia on vaikeaa jättää kesken.
Kerran sovin kävelytreffit lenkkipolulle. Emme tulleet juttuun yhtään, mutta oli pakko joko kävellä tunti tai oikaista risukon läpi. Kävelimme tunnin ja pidimme yllä väkinäistä keskustelua. Kiusallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat aika samanlaiselta kuin minä, paitsi en ole päässyt opiskeluissa noin pitkälle eikä ole kavereita :’D propsit siitä siis sinulle!
N24
Kiitos viestistäsi. Minä olen vain sattumanvarainen tyyppi internetissä, mutta toivon sydämestäni, että löydät elämääsi juuri sellaisia ihmissuhteita, joita sinä haluat.
Yritetään siis molemmat parhaamme tänä vuonna. Olkoon se tämänkertainen uuden vuoden lupaus! :)
-AP
Mielestäni ongelma on ehkä sitä tasoa että tarvitsisit ihan terapiaa. Hieman pitäisi tuota vyyhtiä selvitellä ammattilaisen kanssa... Tämän ei ole oma syysi, jos kiusaaminen jätti sinuun jälkensä. Jotenkin tulee sellainen kuva sinusta kuin et olisi aivan kosketuksissa itseesi ja siksi et "keksi puhuttavaa". Toki aika ja sosiaalisten tilanteiden treenaus voi myös tehdä tehtävänsä, ehkä ajan kanssa löydät kaltaisesi rauhallisen, ei niin "sosiaalisen" naisen esimerkiksi työkuvioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Palstalla tätä ei hyväksytä, mutta itselläni auttoi alkoholi. Pahimmillaan jouduin juomaan vähän jo ennen treffejä, myöhemmin riitti yksi siideri treffien aikana. Mutta olinkin alkuun niin ujo, että hädin tuskin pystyin puhumaan.
Joka tapauksessa baarissa tunnelma on paljon rennompi kuin vaikka kahvilassa, vaikka joisi vain kahvia.
Yleensä olen tavannut käydä treffeillä kahvilassa, ainakin ennen koronarajoituksia. Elokuvissakäynti ei tunnut luonnolliselta, kun siinähän vain istutaan hiljaa vierekkäin eikä keskustelulle ole sijaa. Toki jälkeenpäin voi sitten käydä vaikka kahvilassa tai muualla ja puheenaihekin on valmiina, kun voi keskustella juuri nähdystä elokuvasta. Olen näin tehnytkin kerran.
Muuten en ole baari-ihmisiä. Ne eivät oikein ole minun juttuni eikä nuoruudessakaan niissä tullut ymmärrettävästi käytyä taustasta johtuen.
-AP
En minäkään sinne baariin tehnyt treffejä siksi että olisin baari-ihminen. Vaan siksi että tarvitsin paikan missä ei pönötetä. Tietysti osalle ympäristö merkitsee enemmän kuin toisille. Mutta hiljaisessa kahvilassa jännitin niin että olin tukehtua pullaan :D
Kannattaa miettiä mikä auttaa omaan rentoutumiseen ja etsiä sellaisia paikkoja, puheenaiheita ja ihmisiä.
Olen kyllä samaa mieltä aikaisemman kommentoijan kanssa, on paha virhe deittailla ekstrovertteja. Ymmärrän hyvin että sinunlaistasi ihmistä houkuttelevat iloiset, puheliaat, lähestyttävän oloiset naiset. Mutta sellainen nainen pitää sinua tylsänä, kun huomaa miten sulkeutunut olet.
Näinhän se voi olla. Molemmat naispuoleiset ystäväni ovat selvästi ekstroverttejä, mutta he vaikuttavat silti pitävän minusta. Toki olemme olleet vain kavereita aina ja heillä on ollut aina seurustelukumppani, niin pitkään kuin ollaan tunnettu (toinen heistä tosin on jo naimisissa ja toinenkin kihloissa). Heistä on ollut kuitenkin iso apu, kun on miettinyt millaisia vaatteita treffeilla laittaa päälle yms.
-AP
Ekstrovertit vaikuttavat pitävän kaikista. Siksi he ovatkin niin suosittuja. Ja viihdyn itsekin ekstroverttien seurassa. Mutta en kuvittele hetkeäkään, että kukaan ekstrovertti haluaisi seurustella kanssani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.Kiitos ehdotuksista. Minä kävin viime vuonna tapaamani naisen kanssa ensitreffeillä pelaamassa frisbeegolfia. Se on siitä mukava laji, että vähän kuin keilaus, se on hauskaa vaikka ei juuri osaisikaan. Nämä treffit olivat minulle pettymys, kun nainen lopuksi totesi, että vaikka hauskaa olikin, niin varsinaista kemiaa tai ihastusta ei. Itse olin kyllä jo ihastunut häneen sen päivän päätteeksi. Tässä aktiviteetissa on tosiaan se hyvä puoli, ettei tarvitse olla jatkuvasti keksimässä uutta puheenaihetta vaan voi rauhassa pelailla yhdessä. Asun ja käyn töissä itse Keski-Suomessa, mutta kyllä täälläkin aktiviteetteja on.
-AP
Toivottavasti en kuulosta ilkeältä, mutta miten nainen huomaa ihastuksesi kun vain "pelailet rauhassa"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä vinkkejä tullut. Positiivisen mielikuvan luomisessa tärkeää on myös eleet esim. muista hymyillä, näytä kiinnostuneelta toisesta, kun hän kertoo jotakin, naura vitseille vaikka ne eivät iskisi. Muutamia helppoja kysymyksiä ja keskustelunaiheita on hyvä miettiä etukäteen. Kerro esim. jotakin mitä hassua sinulle kävi päivän aikana tai uudesta harrastuksesta, jonka olet aikonut aloittaa. Kahvilassa voi tulla tahattomankin jäykät treffit ympäristöstä johtuen. Museo tai luonnossa kävely antaa puheenaiheita kuin itsestään. Itse välttelen vakavia aiheita alkuun ennen kuin olen tutustunut enemmän. Minullakin on koulukiusaamistausta ja hankalia perhesuhteita yms, mutta en niin henkilökohtaisia asioita juttelisi ihan uudelle tuttavuudelle. Empaattiset ihmiset ymmärtävät kyllä muutenkin, että jännittäminen treffeillä on luonnollista ja että meillä useimmilla on rosoja menneisyydessä.
Kirjoitat hyvin ja vaikutat pohdiskelevalta. Uskon sinun löytävän hyvän parisuhteen, kun löydät sopivan naisen.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ongelma on ehkä sitä tasoa että tarvitsisit ihan terapiaa. Hieman pitäisi tuota vyyhtiä selvitellä ammattilaisen kanssa... Tämän ei ole oma syysi, jos kiusaaminen jätti sinuun jälkensä. Jotenkin tulee sellainen kuva sinusta kuin et olisi aivan kosketuksissa itseesi ja siksi et "keksi puhuttavaa". Toki aika ja sosiaalisten tilanteiden treenaus voi myös tehdä tehtävänsä, ehkä ajan kanssa löydät kaltaisesi rauhallisen, ei niin "sosiaalisen" naisen esimerkiksi työkuvioista.
En ole koskaan ajatellut tarvitsevani terapiaa, kun en ole koskaan ollut varsinaisesti masentunut tai vastaavaa ja olen aina pystynyt huolehtimaan itsestäni ja omista asioistani. Toki elämä on ollut sitten muilla tavoilla "köyhää" eli lähinnä tällä ihmissuhdepuolella. Toki esimerkiksi kognitiivinen psykoterapia voisi sopia minulle. Psykoterapeutin löytäminen ja tapaamisissa käyminen vain tekee tiukkaa ma-pe 8-16 työn kanssa.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.Itse en tykkää tuollaisista treffeistä kun tavataan ensi kertaa livenä. Kahvikuppi on äkkiä juotu, mutta minigolfia on vaikeaa jättää kesken.
Kerran sovin kävelytreffit lenkkipolulle. Emme tulleet juttuun yhtään, mutta oli pakko joko kävellä tunti tai oikaista risukon läpi. Kävelimme tunnin ja pidimme yllä väkinäistä keskustelua. Kiusallista.
Tuo on toki totta. En missään nimessä haluaisi tilannetta, jossa nainen tuntisi olonsa noin epämukavaksi. Ainakin tuo aiempi frisbeegolftreffi oli vilkkaalla radalla. Näin miehenä sitä ei muutenkaan aina tiedosta niitä asioita ja riskejä, mitä naiset joutuvat ajattelemaan, kun tapaavat ennestään tuntemattomia miehiä.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.Kiitos ehdotuksista. Minä kävin viime vuonna tapaamani naisen kanssa ensitreffeillä pelaamassa frisbeegolfia. Se on siitä mukava laji, että vähän kuin keilaus, se on hauskaa vaikka ei juuri osaisikaan. Nämä treffit olivat minulle pettymys, kun nainen lopuksi totesi, että vaikka hauskaa olikin, niin varsinaista kemiaa tai ihastusta ei. Itse olin kyllä jo ihastunut häneen sen päivän päätteeksi. Tässä aktiviteetissa on tosiaan se hyvä puoli, ettei tarvitse olla jatkuvasti keksimässä uutta puheenaihetta vaan voi rauhassa pelailla yhdessä. Asun ja käyn töissä itse Keski-Suomessa, mutta kyllä täälläkin aktiviteetteja on.
-AP
Toivottavasti en kuulosta ilkeältä, mutta miten nainen huomaa ihastuksesi kun vain "pelailet rauhassa"?
Siis kyllähän me juttelimme koko ajan pelailun lomassa. Ehkä en silti osannut osoittaa kiinnostustani oikealla tavalla. En välttämättä tiedä, miten kiinnostuksen osoittaminen kannattaisi tehdäkään.
Ehkä tuossa Olet hyvä tyyppi-kirjassa on siihen vastaus.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.Itse en tykkää tuollaisista treffeistä kun tavataan ensi kertaa livenä. Kahvikuppi on äkkiä juotu, mutta minigolfia on vaikeaa jättää kesken.
Kerran sovin kävelytreffit lenkkipolulle. Emme tulleet juttuun yhtään, mutta oli pakko joko kävellä tunti tai oikaista risukon läpi. Kävelimme tunnin ja pidimme yllä väkinäistä keskustelua. Kiusallista.
Tuo on toki totta. En missään nimessä haluaisi tilannetta, jossa nainen tuntisi olonsa noin epämukavaksi. Ainakin tuo aiempi frisbeegolftreffi oli vilkkaalla radalla. Näin miehenä sitä ei muutenkaan aina tiedosta niitä asioita ja riskejä, mitä naiset joutuvat ajattelemaan, kun tapaavat ennestään tuntemattomia miehiä.
-AP
Eihän se tuon miehen syytä ollut, että minulla oli epämukava olo. Emme kumpikaan pitäneet toisistamme yhtään ja huomasimme sen heti. Mutta olimme liian kohteliaita. Kävelystä oli sovittu joten kävelimme, vaikka kumpikin tiesi että toista kertaa ei nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.Kiitos ehdotuksista. Minä kävin viime vuonna tapaamani naisen kanssa ensitreffeillä pelaamassa frisbeegolfia. Se on siitä mukava laji, että vähän kuin keilaus, se on hauskaa vaikka ei juuri osaisikaan. Nämä treffit olivat minulle pettymys, kun nainen lopuksi totesi, että vaikka hauskaa olikin, niin varsinaista kemiaa tai ihastusta ei. Itse olin kyllä jo ihastunut häneen sen päivän päätteeksi. Tässä aktiviteetissa on tosiaan se hyvä puoli, ettei tarvitse olla jatkuvasti keksimässä uutta puheenaihetta vaan voi rauhassa pelailla yhdessä. Asun ja käyn töissä itse Keski-Suomessa, mutta kyllä täälläkin aktiviteetteja on.
-AP
Toivottavasti en kuulosta ilkeältä, mutta miten nainen huomaa ihastuksesi kun vain "pelailet rauhassa"?
Siis kyllähän me juttelimme koko ajan pelailun lomassa. Ehkä en silti osannut osoittaa kiinnostustani oikealla tavalla. En välttämättä tiedä, miten kiinnostuksen osoittaminen kannattaisi tehdäkään.
Ehkä tuossa Olet hyvä tyyppi-kirjassa on siihen vastaus.
-AP
En todellakaan ole deittailuguru, mutta esimerkiksi näin. Ehdotat että istutte hetkeksi, ostatte vaikka juotavaa, juttelette. Keskityt häneen täysin. Jossain vaiheessa katsot silmiin ja sanot jotain mitä ajattelet hänestä. "Olet todella kiinnostava ihminen" riittää, tai jotain muuta mikä tyyliisi sopii. Kunhan se on totta.
Tämä ei ole taikatemppu joka vie naiselta kuin naiselta jalat alta, mutta ainakin hän tietää mitä ajattelet etkä ole enää vain kiva kaveri.
Voi AP, vaikutat aivan ihanalta ja todella fiksulta! Ainakin kirjoittaessasi olet aidon kohtelias ja toiset huomioon ottava! Osaat selvästi myös kuunnella. Kirjallisessa ilmaisussa en siis ainakaan havaitse mitään puutteita sosiaalisissa taidoissa. Älykäskin olet selvästi, ja ilmeisesti vielä urheilullinenkin. Aivan varmasti löydät itsellesi sopivan naisen, kuka järkevä nainen nyt ei tuollaista miestä tahtoisi! Olet vielä valmis kehittämäänkin itseäsi ja tarttumaan asioihin ruikuttamisen (johon suurin osa miehistä valitettavasti tyytyy) sijaan! Se jos mikä on seksikästä. Ei täällä valmiiksi tulla ja harvoin ne ongelmat itsestään ratkeaa. Kasvua koko elämä ;)
N28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Vierailija kirjoitti:
Hei ap, voisitko kertoa tarkemmin miten treffit joilla olet ollut, ovat sujuneet? Siten olisi helpompi pohtia, missä on ”mennyt pieleen” ja mihin asioihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ennen treffejä?
Oletteko olleet naisen kanssa tasavertaisesti äänessä treffeillä vai onko vastapuoli pitänyt enemmän juttua yllä? Minkälaisista asioista olette jutelleet ja oletko jutuilla osoittanut kiinnostusta vastapuoleen? Miten olet vastaillut, kun sinun elämästä on kysytty, ovatko vastaukset olleet liian pintapuolisia? Onko jotain tiettyjä asioita, mihin haluaisit jatkossa kiinnittää huomiota tai onko jotain tiettyä kompastuskiveä mikä tulee treffeillä vastaan?
En saanut täysin kiinni, onko ongelmana, että olet treffeillä hieman ujo, ja vastapuoli kokee rankkana pitää yksin keskustelua yllä, vai jääkö juttelusi liian pintapuoliseksi, niin ettei sinusta saa oikein ”mitään irti”, etkä ehkä uskalla kertoa tarpeeksi elämästäsi.
Joka tapauksessa, on tosi hyvä, että pystyt asiaa käsittelemään ja pohtimaan syitä käytöksellesi. Se, että sinulla on kaverisuhteita ja pärjäät hyvin työssä, on tosi hieno juttu rankan lapsuuden jäljiltä ja tuosta ei ole enää pitkä matka sen oikean löytämiseen.Ongelmana on ehkä vähän molemmat: joskus on hirveän vaikea keksiä puheenaiheita treffeillä ja voin vaikuttaa ujolta. Ehkä sitä pelkää liiaksi kiusallista hiljaisuutta, jos puhe ei solju kovin hyvin. Loppujen lopuksihan sitä istutaan siinä käytännössä tuntemattoman ihmisen kanssa. Joskus taas treffeistä tulee sellainen jäykkä "työhaastattelufiilis" jossa vain kysellään toisiltamme irrallisia asioita elämistämme tai tulevaisuuden suunnitelmista. Minun on varmaan vaikea olla rento treffitilanteessa, mikä varmasti näkyy ulospäin, vaikka kyllähän kaikki nyt jännittää ensitreffeillä. Ehkä koulukiusaaminen muokkasi minua ja persoonaani tietynlaiseksi, sillä ei minulla mielestäni enää nykyään ole huono itsetunto.
Tämä oli ehkä vähän huono vastaus, mutta oli vaikea muotoilla sitä paremmaksikaan.
-AP
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.Kiitos ehdotuksista. Minä kävin viime vuonna tapaamani naisen kanssa ensitreffeillä pelaamassa frisbeegolfia. Se on siitä mukava laji, että vähän kuin keilaus, se on hauskaa vaikka ei juuri osaisikaan. Nämä treffit olivat minulle pettymys, kun nainen lopuksi totesi, että vaikka hauskaa olikin, niin varsinaista kemiaa tai ihastusta ei. Itse olin kyllä jo ihastunut häneen sen päivän päätteeksi. Tässä aktiviteetissa on tosiaan se hyvä puoli, ettei tarvitse olla jatkuvasti keksimässä uutta puheenaihetta vaan voi rauhassa pelailla yhdessä. Asun ja käyn töissä itse Keski-Suomessa, mutta kyllä täälläkin aktiviteetteja on.
-AP
Toivottavasti en kuulosta ilkeältä, mutta miten nainen huomaa ihastuksesi kun vain "pelailet rauhassa"?
Siis kyllähän me juttelimme koko ajan pelailun lomassa. Ehkä en silti osannut osoittaa kiinnostustani oikealla tavalla. En välttämättä tiedä, miten kiinnostuksen osoittaminen kannattaisi tehdäkään.
Ehkä tuossa Olet hyvä tyyppi-kirjassa on siihen vastaus.
-AP
Tuo onkin tosi vaikeaa, ei sitä kiinnostusta ihan ensitapaamisella välttämättä kannatakaan ihan kauhean suoraan mennä osoittamaan. Mutta kaikilla sellaisilla tavoilla, mitkä soveltuisi kavereihinkin kyllä. Naura niiden jutuille, katso silmiin, hymyile, kuuntele kiinnostuneena, ilmaise arvostusta, kosketa ohimennen kaverillisesti. Ennen kaikkea sano ihan suoraan että pidät toisesta ja haluaisit nähdä uudestaan. Ota reippaasti ja pehmentelemättä torjutuksi tulemisen riski – ttoki samalla tee toiselle mahdollisimman helpoksi sanoa ei (esim. jos otat seuraavan tapaamisen puheeksi toiselle kasvotusten treffien päätteeksi, ja toinen vastaa myöntyvästi, pistä vielä viesti perään, että tarkoitit sitä ihan tosiaan ja tuntuuko deitistäsikin vielä samalta).
Alue: Aihe vapaa
Tuli mieleen, että mitä jos suunnittelisit treffit jatkossa eri tavalla? Kahvila/ravintolatreffit ekoiksi treffeiksi voivat olla aika painostavat, kun juttua on pakko pitää koko ajan yllä ettei tule kiusallista hiljaisuutta ja juttelusta tulee helposti työhaastatteluolo kun molemmat (tai pahimmassa tapauksessa vaan toinen) kyselevät irrallisia kyksymyksiä joihin täytyy äkkiä keksiä järkevä vastaus. Kukaan ei ole varmasti tällaisessa parhaimmillaan ja jännitys ottaa helposti vallan.
Itse keksisin treffit, joissa olisi enemmän aktiviteettia (enkä puhu nyt mistään benji-hypyistä tai vuorikiipeilystä) mutta kun olisi jotain yhteistä tekemistä, niin jutunaiheita olisi helppo keksiä ilman tenttausta eikä haittaa jos toiminnan ohessa tulisi hiljaisiakin hetkiä. En tiedä mitä aktiviteetteja paikkakunnallasi on, mutta esimerkiksi kävelyreissu nuotiolle eväät mukana, taidenäyttelyssä / museossa käyminen jos sellainen kiinnostaa, minigolfia jos siihen on sisällä mahdollisuus jne. Jos asut pk-seudulla, niin mahdollisuuksia on vaikka mitä. Itselleni ainakin tällaiset treffit on ollut parhaita, kahvilassa istumiset on jäänyt harvemmin mieleen. Toki tässä kannattaa kysellä treffikumppanin mielenkiinnon kohteita, kaikki ei tällaisesta innostu.