Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi monet nuoret puhuvat nykyään näin?

Vierailija
01.01.2021 |

"Saanko lataa mun puhelimen sun laturilla?"
"Mä en pysty käydä siellä"

Kommentit (61)

Vierailija
21/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikä noissa on ongelmana? Pitäiskö kaikkien sitten puhua kirjakieltä?

Kyllä pitäisi, tuo ärsyttävä puhetapa ei ole suomen kieltä, en tiedä mitä v..um siansaksaa se on mutta se ei ole suomea. V..un z sukupolvi.

Vierailija
22/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutenkin joillakin nuorilla (Helsinki/Espoo) on ihmeellisen monotoninen puhetapa väärien taivutusmuotojen lisäksi ja puhetta ei heti tunnista edes suomeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin joillakin nuorilla (Helsinki/Espoo) on ihmeellisen monotoninen puhetapa väärien taivutusmuotojen lisäksi ja puhetta ei heti tunnista edes suomeksi.

Tämä v..un z sukupolvi ei osaa edes suomen kieltä.

Vierailija
24/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisin kirjoittaa väärän sanan, kokeillaan uudelleen:

Tuo tyyli puhua tulee luultavasti siitä kun ulkomailta muuttaneet eivät osaa taivuttaa sanoja vaan sanovat ne perusmuodossa. Tämä sitten tarttunut kantaväestöönkin.

"Lataa" ei ole perusmuoto. "Ladata" on.

Lataa on käsky-muoto. Eihän kapiainenkaan ärjy muodon eessä: Ladata ja varmistaa! Olalle viedä!

Vierailija
25/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antakaa nuorten olla nuoria! Kyllä ne vielä ennättää tätiytyä/setäytyä.

Ja täyttää opinnäytetyönsä ja myöhemmin työhön liittyvät dokumentit tuolla epäkielellä.

Huomaatko kielioppivirheen omassa kommentissasi?

Ei ole mitään virhettä.

Kyllä on. Jos puhutaan "monista nuorista", niin he täyttäVÄT.

Vierailija
26/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itseäni ihmetyttää eniten pitää-verbin kanssa käytetty rakenne, joka tuntuu yleistyneen sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä: esimerkiksi "Kaikki opiskelijat pitää mennä".

Oikea muotohan olisi "kaikkien opiskelijoiden pitää".

Mistä tuollainen kielen rapautuminen johtuu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisin kirjoittaa väärän sanan, kokeillaan uudelleen:

Tuo tyyli puhua tulee luultavasti siitä kun ulkomailta muuttaneet eivät osaa taivuttaa sanoja vaan sanovat ne perusmuodossa. Tämä sitten tarttunut kantaväestöönkin.

"Lataa" ei ole perusmuoto. "Ladata" on.

Monessa muussa sanassa se on se verbin perusmuoto jota käytetään:

En pysty syömään --> En pysty syödä

Vierailija
28/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei se mitään nuorisokieltä ole, vaan Uudenmaan puhekieleen kuuluvaa. (Uudenmaan murteesta ei oikeastaan kielitieteessä puhuta, koska se on uudempi kielimuoto kuin perinteiset aluemurteet.) Se on ruotsalaisten puhujien vaikutusta. 

Ei se ole sen kummempi ero yleiskieleen kuin joku muukaan murrepiirre. Ei kannata kerätä kauheasti lämpöä siitä, että joku toinen puhuu eri tavalla. 

Tuo ei ole suomen kieltä, ei mitään murretta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä noissa on ongelmana? Pitäiskö kaikkien sitten puhua kirjakieltä?

Kyllä pitäisi, tuo ärsyttävä puhetapa ei ole suomen kieltä, en tiedä mitä v..um siansaksaa se on mutta se ei ole suomea. V..un z sukupolvi.

No ei sinunkaan suomen kieli ole mitään hyvän näköistä :D hyvä jos tosta sun kommentista sai edes selvää.

Vierailija
30/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä noissa on ongelmana? Pitäiskö kaikkien sitten puhua kirjakieltä?

Kyllä pitäisi, tuo ärsyttävä puhetapa ei ole suomen kieltä, en tiedä mitä v..um siansaksaa se on mutta se ei ole suomea. V..un z sukupolvi.

Olet samalla linjalla siis kaikista Suomen murteista? Siansaksaa nekin yhtä tyynni? Miksi otat lämpöä nuorison puhetavasta? Murteita ja nuorisoslangia on ollut iät ajat ja ihan kelvollisia veronmaksajia suuresta osasta on tullut aikuisena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No, kertokaa nyt mikä noissa on nyt niin vikana.

Saanko ladata puhelimeni laturillasi

En pysty käymään siellä

Vierailija
32/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on normaalia Uudenmaan/Helsingin puhekieltä. Ei edes slangia. Eli esim. "pystytsä lainaa laturii?" tai "mun on pakko mennä ostaa joululahjoja". Jne. Noin puhuvat ihmiset noin ~65-vuotiaisiin saakka täällä. Sitä iäkkäämmät puhuvat yleensä kirjakielisemmin tai toisaalta murteellisemmin, jos ovat alun perin muualta kotoisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Håmån kuuloista

Tietääkseni oon vaa sillane perrus hettero!

Vierailija
34/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me ei olla, vaan oomme nuoriso kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisin kirjoittaa väärän sanan, kokeillaan uudelleen:

Tuo tyyli puhua tulee luultavasti siitä kun ulkomailta muuttaneet eivät osaa taivuttaa sanoja vaan sanovat ne perusmuodossa. Tämä sitten tarttunut kantaväestöönkin.

"Lataa" ei ole perusmuoto. "Ladata" on.

Lataa on käsky-muoto. Eihän kapiainenkaan ärjy muodon eessä: Ladata ja varmistaa! Olalle viedä!

No ei se nyt kaikissa tapauksessa käsky ole. "Minna lataa puhelimen" ilmaisee, että Minna tekee jotain (lataa puhelimen).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ihmetyttää eniten pitää-verbin kanssa käytetty rakenne, joka tuntuu yleistyneen sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä: esimerkiksi "Kaikki opiskelijat pitää mennä".

Oikea muotohan olisi "kaikkien opiskelijoiden pitää".

Mistä tuollainen kielen rapautuminen johtuu?

Salattuja kielioppivirheitä lähetetty parikymmentä vuotta parhaalla katseluajalla

Vierailija
36/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kielet ovat aina muuttuneet ja aina on ollut ihmisiä päivittelemässä nykynuorten rappiota. Ette tekään varmasti puhuisi täysin oikeanlaista suomenkieltä 100 vuotta sitten eläneiden suomalaisten mielestä.

Vierailija
37/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, kertokaa nyt mikä noissa on nyt niin vikana.

Saanko ladata puhelimeni laturillasi

En pysty käymään siellä

Ja te oikeasti haluatte, että ihmiset alkaa puhumaan kirjakieltä? :D Sehän se vasta kuulostaa hirveen tönköltä. Ihan hyvä, että ihmisillä on käytössä puhekieli. Onhan muuallakin Suomessa eri murteita, mutta te ette ole itkemässä niistä?

Vierailija
38/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Håmån kuuloista

Tietääkseni oon vaa sillane perrus hettero!

Tai sitten vaan perus hökälle , joka puhaltaa riimissä tupakansavua pallovaroittimeen niin että pallokunta ja pompulla ryntäävät keskellä yötä kerrostaloon

Vierailija
39/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo on normaalia Uudenmaan/Helsingin puhekieltä. Ei edes slangia. Eli esim. "pystytsä lainaa laturii?" tai "mun on pakko mennä ostaa joululahjoja". Jne. Noin puhuvat ihmiset noin ~65-vuotiaisiin saakka täällä. Sitä iäkkäämmät puhuvat yleensä kirjakielisemmin tai toisaalta murteellisemmin, jos ovat alun perin muualta kotoisin.

Ja Uudenmaan/pääkaupunkiseudun puhetapa on todella ärsyttävän ja ylimielisen kuuloista kummallisine intonaatioineen ja sanojen perusmuotoineen.

Kuulostaa ihan m a a h a n muuttajien kömpelöltä puheelta

”Pitää hyppää tästä yli”

Vierailija
40/61 |
01.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo on normaalia Uudenmaan/Helsingin puhekieltä. Ei edes slangia. Eli esim. "pystytsä lainaa laturii?" tai "mun on pakko mennä ostaa joululahjoja". Jne. Noin puhuvat ihmiset noin ~65-vuotiaisiin saakka täällä. Sitä iäkkäämmät puhuvat yleensä kirjakielisemmin tai toisaalta murteellisemmin, jos ovat alun perin muualta kotoisin.

Toki Uudellamaalla on palkon muualta muuttaneita, joille kyseinen puhetapa on vieras. Mutta väitän, että tuo muoto on se puhekielinen yleisin muoto heillä, jotka ovat syntyperäisiä uusmaalaisia tai varsinkin PK-seudulta kotoisin. Ja jotka ovat iältään juuri puhumaan oppineista nuorimpiin eläkeikäisiin saakka.