Tasokeskustelusta inspiroituneena
Tasokeskustelusta inspiroituneena, kerrotko minulle tasoni? Motiivini kyselylle on ihan jokin muu kuin henkilökohtainen tai itseeni liittyvä, vaikka sitä tässä kyselenkin..
Mielestäni ihan jokainen ihminen tässä maailmassa on samanarvoinen.
Nainen, 37 vuotta
Pitkähkö, hoikka ja urheilullinen, vaaleat värjäämättömät hiukset
Rakastan musiikkia ja kirjallisuutta, olen kiinnostunut myös kaikenlaisesta askartelusta, nikkaroinnista ja ruoanlaitosta.
Minua kiehtoo ihmiset ja psykologia yleensä, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, terveelliset elämäntavat.
4 parisuhdetta, viimeisin yli 15 vuotta ja jatkuu
1 lapsi
Kymmeniä seksikumppaneita - tämä on yksi elämään nautintoa tuovia asioita, tasavertaisesti kumppanin kanssa. Ei mitään sen kummallisempaa.
Vakituinen työ, tienaan mieheni kanssa suunnilleen saman verran.
1 mielenterveysdiagnoosi, mielialaan liittyvä
En tupakoi, käytän alkoholia harvoin
Luonteeltani positiivinen, ystävällinen ja kohtelias. Kuitenkin tietyllä tavalla kriittinen - sillä tavalla että yhteiskunnallinen vaikuttaminen saattaisi olla mielestäni kiinnostavaa, mutta minkäänlainen julkisuus tai esillä oleminen olisi kuitenkin kauhistus. (tämä vain esimerkin vuoksi)
Kommentit (94)
Kirjoitin eilen tänne aloituksen, missä pyysin arvioimaan tasoni ja aloitus poistettiin. En kirjoittanut siihen yhtäkään adjektiivia, vain mitat, että taso voitaisiin arvioida ja saisin tietää mihin se perustuu. Ärsyttävää tuollaiset poistot vai enkö vain löydä sitä? Viimeistä viestiä en ehtinyt kunnolla lukea, siinä olisi ollut informaatiota.
Onko sinulla nimetön sormi pidempi vai lyhyempi kuin etusormi. Vai yhtä pitkiä?
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla nimetön sormi pidempi vai lyhyempi kuin etusormi. Vai yhtä pitkiä?
Minultako kysyt? Minulla on nimetön selkeästi pidempi kuin etusormi.
Mitä tämä tarkoittaa?
En pysty jäsentämään maailmaa ja ihmisiä minkään tasohömpän kautta, mutta avauksen suppean kuvauksen perusteella olisit selvästi minun henkilökohtaisen kiinnostukseni kohteena kategoriassa "jatkoon". Jos sen haluaa kääntää johonkin arvosteluasteikkoon, niin sanoisin, että alle 5% kaikista kuviteltavissa olevista naisista mahtuu tuohon joukkoon. Lineaarisella asteikolla kouluarvosanoin siis vähintään yhdeksän ja puoli.
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minäkään. Hyvältä ja tasapainoiselta henkilöltä vaikutat, mutta ei toista pysty kunnolla arvioimaan vain tämän itse antamien valikoitujen tietojen perusteella.
Minä olen btw sitä mieltä, että kaikki ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta elämässä tehtyjen valintojen perusteella ihmisarvo joko nousee tai laskee. Jos kohtelee muita (muut ihmiset, eläimet, luonto) hyvin ja kunnioittaen, on parempi ihminen kuin sellainen, joka kohtelee muita kaltoin.
Kumarrat yhdelle niin pyllistät toiselle, miksi juuri sinä kuvittelet voivasi tuomita muita? Entäs jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinun mielestä hän ansaitsee sen, mutta tästä tuleekin lumipalloefekti ja kyseinen huono kohtelu palautuu sinulle itsellesi huonona kohteluna, oletko sitä mieltä että ansaitset sen?
Kyse ei ole niinkään siitä, mitä "ansaitsee", vaan kuinka hyvä/huono ihminen on. Mielipiteet siitä, mikä on hyvää, neutraalia tai pahaa totta kai vaihtelevat, mutta luulisin, että suuri osa ihmisistä pitää esimerkiksi siilin sadistista potkimista pahana ja loukkaantuneen eläimen toimittamista eläinhoitolaan hyvänä.
Jos kohtelen jotakuta huonosti, niin ei minua hämmästytä, jos hän kohtelee minua huonosti takaisin. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja minähän valitsin ensiksi käyttäytyä huonosti. Jos toinen ihminen on minua esimerkiksi kohteliaampi ja käyttäytyy edelleen kohteliaasti minua kohtaan vaikka minä olisin haukkunut hänet syyttä suotta pataluhaksi, niin ei minusta ole mitään epäselvää, kumpi meistä on parempi yksilö siinä tilanteessa.
Sinustako sitten siilinpotkijat ja luonnonystävät ovat samanarvoisia? Vai irrotatko ihmisen teot hänen luonteestaan?
En ole koskaan tavannut siilinpotkijaa. Tällaisia ihmisiä lienee aika harvassa.
Jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinusta hän sen ansaitsee, mutta sinun tai hänen läheinen todistaa tapahtumaa ja pitää sinua "siilinpotkijana" ja sinun aivan vastaavalla tavalla ansaitsevan huonoa kohtelua. jne tilanne vyöryy eteenpäin ja maailmasta tulee parempi paikka? Mutta tuleeko?
En minäkään ole tietääkseni kohdannut ketään siilinpotkijaa, mutta lehtijuttujen perusteella se on ikävästi lisääntynyt viime vuosina.
Ole hyvä, äläkä jumita tuossa "ansaitsemisessa". Minä en sellaisesta ole puhunut mitään.
Pieni vastakysymys: jos siilien potkiminen ja siilien pelastaminen saavat yhteisöltä aivan samanlaista palautetta, niin tuleeko sitten maailmasta parempi paikka?
Jos kaikki kohtelevat tosiaan kauniisti eikä ns. pahantahtoisuutta huomioida millään tavalla, se jää huomiotta ja tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin se että on tärkeää kostaa kaikki ilkeydet, tai väärin perustein pahantahtoisuudeksi tulkitut asiat.
'Be the change that you wish to see in the world.'
Väitteesi on ristiriitainen: jos kaikki kohtelevat toisiaan kauniisti, niin silloin ei myöskään ole pahantahtoisuutta.
Mielestäni ihmiskunnan historia on osoittanut sen, että joukkoomme mahtuu aina sellaisia, jotka joko eivät välitä muiden hyvinvoinnista tai jopa aktiivisesti nauttivat siitä, että saavat aiheuttaa muille pahaa oloa.
Mielestäni myös yhteisön velvollisuus on ilmoittaa, että se ei hyväksy tiettyjä asioita - ja jos joku siitä huolimatta tekee niitä, niin siitä ei selviä seuraamuksitta. On yksinkertaistavaa väittää, että kyse olisi vain kostosta. Kyse esimerkiksi vankilassa on siitä, että vapauden menetyksen uhka ennaltaehkäisee tietynlaista toimintaa, ja siitä että sellaiset yksilöt jotka eivät kykene itsehillintään esimerkiksi väkivaltaisuuden suhteen, eristetään muista ihmisistä, jotta he eivät toistaisi tekojaan.
Se että sinä näet pahojen tekojen tuomitsemisen kostona kertoo ehkä eniten sinusta itsestäsi.
Jokaisella toisia huonosti kohtelevalla on todennäköisesti sama motiivi kuin sinulla. Vaikka se ei sellaisena juuri sinulle näyttäytyisi.
Muille pahaa oloa aiheuttavat väistyvät jos heille ei anna jalansijaa. Tilanne ei ainakaan siitä parane jos sinäkin alat aiheuttamaan muille pahaa oloa.
Ole hyvä ja sano, missä olen ilmoittanut pyrkiväni rankaisemaan tai kostamaan muille sellaisen käytöksen, jota en pidä hyväksyttävänä.
Minä olen omasta puolestani puhunut vain siitä, etten pidä toisia huonosti kohtelevia ihmisiä yhtä arvokkaina yksilöinä kuin sellaisia, jotka kohtelevat muita hyvin tai neutraalisti. Sinä aloit puhumaan lumipalloefekteistä ja seuraamuksista.
On kuitenkin täysin mahdollista ajatella jostakusta, että tuo ei ole hyvä ihminen ja silti kohdella häntä asiallisesti.
Kuulostaa että haluat rankaista muita, sellaisia ihmisiä joita juuri sinä et hyväksy.
Kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset eivät oikein hallitse itseään ja aiheuttavat vain lisää vahinkoa.
Siinä tapauksessa tulkitset vahvasti. Ole hyvä ja lue viestini ajatuksella äläkä täytä aukkopaikkoja omien ennakkoluulojesi mukaisesti. En itse ole ottanut mitään rangaistuksia tai rankaisemista puheeksi, vaan sinä niitä jatkuvasti tuot esille ja lisäksi vaikutat olettavan ajatusmaailmastani (sellaisena kuin se sinulle näyttäytyy) seuraavan väistämättä tietynlaisen käyttäytymisen.
Minä olen puhunut siitä, onko muita kaltoin kohteleva ihminen yhtä hyvä ja arvokas luonteeltaan, persoonaltaan, sielultaan (miten sen nyt haluaa ilmaista) kuin sellainen, joka kohtelee muita hyvin tai neutraalisti.
Jos itse "rankaisisin" (mitä nyt oletatkaan sen tarkoittavan) huonosti käyttäytyviä ihmisiä huonolla käytöksellä, niin silloinhan minä laskeutuisin alas heidän tasolleen. En pyri kehittymään huonommaksi vaan paremmaksi ihmiseksi. Minä jätän rankaisun oikeusvaltion systeemeille silloin kun on kyse rikoksista. Silloin kun kyse on omasta henkilökohtaisesta elämästäni, niin "rankaisen" minusta huonosti käyttäytyvää ja ikävää ihmistä sillä, että en uhraa hänelle aikaani tai huomiotani.
Kerropa muuten se, uskotko lainkaan lakiin ja järjestyssääntöihin vai onko ihanneyhteiskuntasi sellainen, missä jokaisen ihmisen käytöstä kontrolloi ainoastaan hänen omat käsityksensä sopivasta käytöksestä?
Olet täysi kymppi jollekin, vaikka minua surettaakin, että ylipäänsä lähdet kyselemään tuollaista. Olisin toivonut, että naiset tällä palstalla olisivat olleet aikuisia.
Annan arvon 6-7, mt-ongelma on jo itsessään täysi turnoff, asenteesi on jankkaavan jeesusteleva, ominaisuutesi mitäänsanomattomia. Kuitenkin, vaimomateriaalia jollekkin.
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla nimetön sormi pidempi vai lyhyempi kuin etusormi. Vai yhtä pitkiä?
Minultako kysyt? Minulla on nimetön selkeästi pidempi kuin etusormi.
Mitä tämä tarkoittaa?
Sinulta kysyin. Etusormea pidempi nimetön merkitsee korkeampia testosteronitasoja, joka taas merkitsee aktiivisempaa seksielämää.
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minäkään. Hyvältä ja tasapainoiselta henkilöltä vaikutat, mutta ei toista pysty kunnolla arvioimaan vain tämän itse antamien valikoitujen tietojen perusteella.
Minä olen btw sitä mieltä, että kaikki ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta elämässä tehtyjen valintojen perusteella ihmisarvo joko nousee tai laskee. Jos kohtelee muita (muut ihmiset, eläimet, luonto) hyvin ja kunnioittaen, on parempi ihminen kuin sellainen, joka kohtelee muita kaltoin.
Kumarrat yhdelle niin pyllistät toiselle, miksi juuri sinä kuvittelet voivasi tuomita muita? Entäs jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinun mielestä hän ansaitsee sen, mutta tästä tuleekin lumipalloefekti ja kyseinen huono kohtelu palautuu sinulle itsellesi huonona kohteluna, oletko sitä mieltä että ansaitset sen?
Kyse ei ole niinkään siitä, mitä "ansaitsee", vaan kuinka hyvä/huono ihminen on. Mielipiteet siitä, mikä on hyvää, neutraalia tai pahaa totta kai vaihtelevat, mutta luulisin, että suuri osa ihmisistä pitää esimerkiksi siilin sadistista potkimista pahana ja loukkaantuneen eläimen toimittamista eläinhoitolaan hyvänä.
Jos kohtelen jotakuta huonosti, niin ei minua hämmästytä, jos hän kohtelee minua huonosti takaisin. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja minähän valitsin ensiksi käyttäytyä huonosti. Jos toinen ihminen on minua esimerkiksi kohteliaampi ja käyttäytyy edelleen kohteliaasti minua kohtaan vaikka minä olisin haukkunut hänet syyttä suotta pataluhaksi, niin ei minusta ole mitään epäselvää, kumpi meistä on parempi yksilö siinä tilanteessa.
Sinustako sitten siilinpotkijat ja luonnonystävät ovat samanarvoisia? Vai irrotatko ihmisen teot hänen luonteestaan?
En ole koskaan tavannut siilinpotkijaa. Tällaisia ihmisiä lienee aika harvassa.
Jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinusta hän sen ansaitsee, mutta sinun tai hänen läheinen todistaa tapahtumaa ja pitää sinua "siilinpotkijana" ja sinun aivan vastaavalla tavalla ansaitsevan huonoa kohtelua. jne tilanne vyöryy eteenpäin ja maailmasta tulee parempi paikka? Mutta tuleeko?
En minäkään ole tietääkseni kohdannut ketään siilinpotkijaa, mutta lehtijuttujen perusteella se on ikävästi lisääntynyt viime vuosina.
Ole hyvä, äläkä jumita tuossa "ansaitsemisessa". Minä en sellaisesta ole puhunut mitään.
Pieni vastakysymys: jos siilien potkiminen ja siilien pelastaminen saavat yhteisöltä aivan samanlaista palautetta, niin tuleeko sitten maailmasta parempi paikka?
Jos kaikki kohtelevat tosiaan kauniisti eikä ns. pahantahtoisuutta huomioida millään tavalla, se jää huomiotta ja tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin se että on tärkeää kostaa kaikki ilkeydet, tai väärin perustein pahantahtoisuudeksi tulkitut asiat.
'Be the change that you wish to see in the world.'
Väitteesi on ristiriitainen: jos kaikki kohtelevat toisiaan kauniisti, niin silloin ei myöskään ole pahantahtoisuutta.
Mielestäni ihmiskunnan historia on osoittanut sen, että joukkoomme mahtuu aina sellaisia, jotka joko eivät välitä muiden hyvinvoinnista tai jopa aktiivisesti nauttivat siitä, että saavat aiheuttaa muille pahaa oloa.
Mielestäni myös yhteisön velvollisuus on ilmoittaa, että se ei hyväksy tiettyjä asioita - ja jos joku siitä huolimatta tekee niitä, niin siitä ei selviä seuraamuksitta. On yksinkertaistavaa väittää, että kyse olisi vain kostosta. Kyse esimerkiksi vankilassa on siitä, että vapauden menetyksen uhka ennaltaehkäisee tietynlaista toimintaa, ja siitä että sellaiset yksilöt jotka eivät kykene itsehillintään esimerkiksi väkivaltaisuuden suhteen, eristetään muista ihmisistä, jotta he eivät toistaisi tekojaan.
Se että sinä näet pahojen tekojen tuomitsemisen kostona kertoo ehkä eniten sinusta itsestäsi.
Jokaisella toisia huonosti kohtelevalla on todennäköisesti sama motiivi kuin sinulla. Vaikka se ei sellaisena juuri sinulle näyttäytyisi.
Muille pahaa oloa aiheuttavat väistyvät jos heille ei anna jalansijaa. Tilanne ei ainakaan siitä parane jos sinäkin alat aiheuttamaan muille pahaa oloa.
Ole hyvä ja sano, missä olen ilmoittanut pyrkiväni rankaisemaan tai kostamaan muille sellaisen käytöksen, jota en pidä hyväksyttävänä.
Minä olen omasta puolestani puhunut vain siitä, etten pidä toisia huonosti kohtelevia ihmisiä yhtä arvokkaina yksilöinä kuin sellaisia, jotka kohtelevat muita hyvin tai neutraalisti. Sinä aloit puhumaan lumipalloefekteistä ja seuraamuksista.
On kuitenkin täysin mahdollista ajatella jostakusta, että tuo ei ole hyvä ihminen ja silti kohdella häntä asiallisesti.
Kuulostaa että haluat rankaista muita, sellaisia ihmisiä joita juuri sinä et hyväksy.
Kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset eivät oikein hallitse itseään ja aiheuttavat vain lisää vahinkoa.
Siinä tapauksessa tulkitset vahvasti. Ole hyvä ja lue viestini ajatuksella äläkä täytä aukkopaikkoja omien ennakkoluulojesi mukaisesti. En itse ole ottanut mitään rangaistuksia tai rankaisemista puheeksi, vaan sinä niitä jatkuvasti tuot esille ja lisäksi vaikutat olettavan ajatusmaailmastani (sellaisena kuin se sinulle näyttäytyy) seuraavan väistämättä tietynlaisen käyttäytymisen.
Minä olen puhunut siitä, onko muita kaltoin kohteleva ihminen yhtä hyvä ja arvokas luonteeltaan, persoonaltaan, sielultaan (miten sen nyt haluaa ilmaista) kuin sellainen, joka kohtelee muita hyvin tai neutraalisti.
Jos itse "rankaisisin" (mitä nyt oletatkaan sen tarkoittavan) huonosti käyttäytyviä ihmisiä huonolla käytöksellä, niin silloinhan minä laskeutuisin alas heidän tasolleen. En pyri kehittymään huonommaksi vaan paremmaksi ihmiseksi. Minä jätän rankaisun oikeusvaltion systeemeille silloin kun on kyse rikoksista. Silloin kun kyse on omasta henkilökohtaisesta elämästäni, niin "rankaisen" minusta huonosti käyttäytyvää ja ikävää ihmistä sillä, että en uhraa hänelle aikaani tai huomiotani.
Kerropa muuten se, uskotko lainkaan lakiin ja järjestyssääntöihin vai onko ihanneyhteiskuntasi sellainen, missä jokaisen ihmisen käytöstä kontrolloi ainoastaan hänen omat käsityksensä sopivasta käytöksestä?
Kas vain, ajattelin juuri samaa. Uskon kyllä lakiin ja sääntöihin.
Mutta kyllä ihmisten tulisi osata myös käyttäytyä ilman lakia.
Lähistöllämme on varakkaalla alueella "jengi" ja kyseisten nuorten vanhemmat ovat sitä mieltä, että nuorten aiheuttamat ongelmat kuuluvat puhtaasti poliisille.
Kun todellisuus on että näin vanhempien tulisi kasvattaa ja antaa lapsille aikaansa.
Vierailija kirjoitti:
Annan arvon 6-7, mt-ongelma on jo itsessään täysi turnoff, asenteesi on jankkaavan jeesusteleva, ominaisuutesi mitäänsanomattomia. Kuitenkin, vaimomateriaalia jollekkin.
Minkälaisia piilossa olevia mielenterveysongelmia sinulla mahtaakaan olla, tuon mustavalkoisen ajatusmaailman takana.
Ihan rehellisesti tuollainen on minusta tylsää, tuomitseva ihminen oppii huonosti eikä niin sanotusti etene mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Olet täysi kymppi jollekin, vaikka minua surettaakin, että ylipäänsä lähdet kyselemään tuollaista. Olisin toivonut, että naiset tällä palstalla olisivat olleet aikuisia.
Odotin saavani lähinnä haukkuja, mutta ehkä ihmiset täällä ovat kuitenkin ajattelevaisempia kuin kuvittelin. Tämä oli testi, olin utelias.
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minäkään. Hyvältä ja tasapainoiselta henkilöltä vaikutat, mutta ei toista pysty kunnolla arvioimaan vain tämän itse antamien valikoitujen tietojen perusteella.
Minä olen btw sitä mieltä, että kaikki ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta elämässä tehtyjen valintojen perusteella ihmisarvo joko nousee tai laskee. Jos kohtelee muita (muut ihmiset, eläimet, luonto) hyvin ja kunnioittaen, on parempi ihminen kuin sellainen, joka kohtelee muita kaltoin.
Kumarrat yhdelle niin pyllistät toiselle, miksi juuri sinä kuvittelet voivasi tuomita muita? Entäs jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinun mielestä hän ansaitsee sen, mutta tästä tuleekin lumipalloefekti ja kyseinen huono kohtelu palautuu sinulle itsellesi huonona kohteluna, oletko sitä mieltä että ansaitset sen?
Kyse ei ole niinkään siitä, mitä "ansaitsee", vaan kuinka hyvä/huono ihminen on. Mielipiteet siitä, mikä on hyvää, neutraalia tai pahaa totta kai vaihtelevat, mutta luulisin, että suuri osa ihmisistä pitää esimerkiksi siilin sadistista potkimista pahana ja loukkaantuneen eläimen toimittamista eläinhoitolaan hyvänä.
Jos kohtelen jotakuta huonosti, niin ei minua hämmästytä, jos hän kohtelee minua huonosti takaisin. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja minähän valitsin ensiksi käyttäytyä huonosti. Jos toinen ihminen on minua esimerkiksi kohteliaampi ja käyttäytyy edelleen kohteliaasti minua kohtaan vaikka minä olisin haukkunut hänet syyttä suotta pataluhaksi, niin ei minusta ole mitään epäselvää, kumpi meistä on parempi yksilö siinä tilanteessa.
Sinustako sitten siilinpotkijat ja luonnonystävät ovat samanarvoisia? Vai irrotatko ihmisen teot hänen luonteestaan?
En ole koskaan tavannut siilinpotkijaa. Tällaisia ihmisiä lienee aika harvassa.
Jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinusta hän sen ansaitsee, mutta sinun tai hänen läheinen todistaa tapahtumaa ja pitää sinua "siilinpotkijana" ja sinun aivan vastaavalla tavalla ansaitsevan huonoa kohtelua. jne tilanne vyöryy eteenpäin ja maailmasta tulee parempi paikka? Mutta tuleeko?
En minäkään ole tietääkseni kohdannut ketään siilinpotkijaa, mutta lehtijuttujen perusteella se on ikävästi lisääntynyt viime vuosina.
Ole hyvä, äläkä jumita tuossa "ansaitsemisessa". Minä en sellaisesta ole puhunut mitään.
Pieni vastakysymys: jos siilien potkiminen ja siilien pelastaminen saavat yhteisöltä aivan samanlaista palautetta, niin tuleeko sitten maailmasta parempi paikka?
Jos kaikki kohtelevat tosiaan kauniisti eikä ns. pahantahtoisuutta huomioida millään tavalla, se jää huomiotta ja tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin se että on tärkeää kostaa kaikki ilkeydet, tai väärin perustein pahantahtoisuudeksi tulkitut asiat.
'Be the change that you wish to see in the world.'
Väitteesi on ristiriitainen: jos kaikki kohtelevat toisiaan kauniisti, niin silloin ei myöskään ole pahantahtoisuutta.
Mielestäni ihmiskunnan historia on osoittanut sen, että joukkoomme mahtuu aina sellaisia, jotka joko eivät välitä muiden hyvinvoinnista tai jopa aktiivisesti nauttivat siitä, että saavat aiheuttaa muille pahaa oloa.
Mielestäni myös yhteisön velvollisuus on ilmoittaa, että se ei hyväksy tiettyjä asioita - ja jos joku siitä huolimatta tekee niitä, niin siitä ei selviä seuraamuksitta. On yksinkertaistavaa väittää, että kyse olisi vain kostosta. Kyse esimerkiksi vankilassa on siitä, että vapauden menetyksen uhka ennaltaehkäisee tietynlaista toimintaa, ja siitä että sellaiset yksilöt jotka eivät kykene itsehillintään esimerkiksi väkivaltaisuuden suhteen, eristetään muista ihmisistä, jotta he eivät toistaisi tekojaan.
Se että sinä näet pahojen tekojen tuomitsemisen kostona kertoo ehkä eniten sinusta itsestäsi.
Jokaisella toisia huonosti kohtelevalla on todennäköisesti sama motiivi kuin sinulla. Vaikka se ei sellaisena juuri sinulle näyttäytyisi.
Muille pahaa oloa aiheuttavat väistyvät jos heille ei anna jalansijaa. Tilanne ei ainakaan siitä parane jos sinäkin alat aiheuttamaan muille pahaa oloa.
Ole hyvä ja sano, missä olen ilmoittanut pyrkiväni rankaisemaan tai kostamaan muille sellaisen käytöksen, jota en pidä hyväksyttävänä.
Minä olen omasta puolestani puhunut vain siitä, etten pidä toisia huonosti kohtelevia ihmisiä yhtä arvokkaina yksilöinä kuin sellaisia, jotka kohtelevat muita hyvin tai neutraalisti. Sinä aloit puhumaan lumipalloefekteistä ja seuraamuksista.
On kuitenkin täysin mahdollista ajatella jostakusta, että tuo ei ole hyvä ihminen ja silti kohdella häntä asiallisesti.
Kuulostaa että haluat rankaista muita, sellaisia ihmisiä joita juuri sinä et hyväksy.
Kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset eivät oikein hallitse itseään ja aiheuttavat vain lisää vahinkoa.
Siinä tapauksessa tulkitset vahvasti. Ole hyvä ja lue viestini ajatuksella äläkä täytä aukkopaikkoja omien ennakkoluulojesi mukaisesti. En itse ole ottanut mitään rangaistuksia tai rankaisemista puheeksi, vaan sinä niitä jatkuvasti tuot esille ja lisäksi vaikutat olettavan ajatusmaailmastani (sellaisena kuin se sinulle näyttäytyy) seuraavan väistämättä tietynlaisen käyttäytymisen.
Minä olen puhunut siitä, onko muita kaltoin kohteleva ihminen yhtä hyvä ja arvokas luonteeltaan, persoonaltaan, sielultaan (miten sen nyt haluaa ilmaista) kuin sellainen, joka kohtelee muita hyvin tai neutraalisti.
Jos itse "rankaisisin" (mitä nyt oletatkaan sen tarkoittavan) huonosti käyttäytyviä ihmisiä huonolla käytöksellä, niin silloinhan minä laskeutuisin alas heidän tasolleen. En pyri kehittymään huonommaksi vaan paremmaksi ihmiseksi. Minä jätän rankaisun oikeusvaltion systeemeille silloin kun on kyse rikoksista. Silloin kun kyse on omasta henkilökohtaisesta elämästäni, niin "rankaisen" minusta huonosti käyttäytyvää ja ikävää ihmistä sillä, että en uhraa hänelle aikaani tai huomiotani.
Kerropa muuten se, uskotko lainkaan lakiin ja järjestyssääntöihin vai onko ihanneyhteiskuntasi sellainen, missä jokaisen ihmisen käytöstä kontrolloi ainoastaan hänen omat käsityksensä sopivasta käytöksestä?
Kas vain, ajattelin juuri samaa. Uskon kyllä lakiin ja sääntöihin.
Mutta kyllä ihmisten tulisi osata myös käyttäytyä ilman lakia.
Lähistöllämme on varakkaalla alueella "jengi" ja kyseisten nuorten vanhemmat ovat sitä mieltä, että nuorten aiheuttamat ongelmat kuuluvat puhtaasti poliisille.
Kun todellisuus on että näin vanhempien tulisi kasvattaa ja antaa lapsille aikaansa.
Mukavaa, että löysimme jotain yhteistä ajattelupintaa.
Kertomasi jengiesimerkin kohdalla sanoisin, että totta kai vanhempien tulisi kasvattaa ja huomioida lapsiaan. Ja totta kai ihmisten tulisi osata käyttäytyä ilman lakia ja rangaistuksen uhkaa.
Mutta ihmiskunnan historia ikävä kyllä osoittaa, että näin ei ole. Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita vahingoittamaan tai aiheuttamaan haittaa muille oman mielihyvänsä tai välinpitämättömyytensä takia. Siksi on hyvä, että meillä on poliisin ja tuomioistuinten & vankiloiden kaltaiset instituutiot, jotka ottavat asiakseen kontrolloida yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa sellaisia ihmisiä, joiden luonne tai itsekontrollin puute aiheuttaa muille vahinkoa.
Mutta tämä menee jo vähän sivuraiteille ihmisarvosta.
Ehkä suhtautumistani siihen kuvaisi tällainen hypoteettinen esimerkki:
Lääkärillä 1 on potilaat 2 ja 3. Kummatkin ovat vakavasti sairastuneita koronapotilaita. He ovat samaa sukupuolta, saman ikäisiä, saman kokoisia ja fyysisesti samassa kunnossa. Tauti puhkesi heissä samaan aikaan ja heillä on ollut samanlaiset oireet. Molemmat tarvitsisivat tehohoitoa, mutta osastolla on vain yksi paikka vapaana. Oletusarvoisesti molempien ennuste on sama: kumpikin selviäisisi hoidosta ja paranisi taudistaan. Lääkäri 1 on yksin vuorossa eikä voi konsultoida muuta hoitohenkilökuntaa millään tavalla tai luovuttaa päätöstä kenellekään muulle. Jos hän ei valitse jompaakumpaa, molemmat kuolevat.
Potilas 2 on juuri päässyt vankilasta, jossa on hän on ollut moneen kertaan tuomittuna väkivaltarikoksista, murhista ja raiskauksista. Vankilapsykologin mukaan on suuri riski, että hän toistaa niitä myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä häntä ei kuitenkaan epäillä mistään rikoksesta.
Potilas 3 on tehnyt pitkään hyväntekeväisyystyötä ja omistanut elämänsä uhanalaisten eläinten suojelulle. Hänellä ei ole edes pysäköintisakkoa.
Millä perusteella lääkärin 1 pitäisi tehdä valinnan, kumpi saa tehohoitopaikan? Lääketieteellisesti huomioitavat seikat ovat potilaiden 2 ja 3 tapauksessa täsmälleen samat.
Todellisessa elämässähän ei näin ehdottomia tilanteita tule vastaan enkä todellisessa elämässä haluaisi edes joutua tilanteeseen, jossa minun pitäisi tehdä valinta, mutta näin ajatusleikkinä.
Minä sanoisin, että lääkärin pitäisi valita potilas 3. Koska en pidä potilasta 2 yhtä arvokkaana ihmisenä kuin häntä.
Sinä taas uskot siihen, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Miten ratkaisisit tilanteen?
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minäkään. Hyvältä ja tasapainoiselta henkilöltä vaikutat, mutta ei toista pysty kunnolla arvioimaan vain tämän itse antamien valikoitujen tietojen perusteella.
Minä olen btw sitä mieltä, että kaikki ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta elämässä tehtyjen valintojen perusteella ihmisarvo joko nousee tai laskee. Jos kohtelee muita (muut ihmiset, eläimet, luonto) hyvin ja kunnioittaen, on parempi ihminen kuin sellainen, joka kohtelee muita kaltoin.
Kumarrat yhdelle niin pyllistät toiselle, miksi juuri sinä kuvittelet voivasi tuomita muita? Entäs jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinun mielestä hän ansaitsee sen, mutta tästä tuleekin lumipalloefekti ja kyseinen huono kohtelu palautuu sinulle itsellesi huonona kohteluna, oletko sitä mieltä että ansaitset sen?
Kyse ei ole niinkään siitä, mitä "ansaitsee", vaan kuinka hyvä/huono ihminen on. Mielipiteet siitä, mikä on hyvää, neutraalia tai pahaa totta kai vaihtelevat, mutta luulisin, että suuri osa ihmisistä pitää esimerkiksi siilin sadistista potkimista pahana ja loukkaantuneen eläimen toimittamista eläinhoitolaan hyvänä.
Jos kohtelen jotakuta huonosti, niin ei minua hämmästytä, jos hän kohtelee minua huonosti takaisin. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja minähän valitsin ensiksi käyttäytyä huonosti. Jos toinen ihminen on minua esimerkiksi kohteliaampi ja käyttäytyy edelleen kohteliaasti minua kohtaan vaikka minä olisin haukkunut hänet syyttä suotta pataluhaksi, niin ei minusta ole mitään epäselvää, kumpi meistä on parempi yksilö siinä tilanteessa.
Sinustako sitten siilinpotkijat ja luonnonystävät ovat samanarvoisia? Vai irrotatko ihmisen teot hänen luonteestaan?
En ole koskaan tavannut siilinpotkijaa. Tällaisia ihmisiä lienee aika harvassa.
Jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinusta hän sen ansaitsee, mutta sinun tai hänen läheinen todistaa tapahtumaa ja pitää sinua "siilinpotkijana" ja sinun aivan vastaavalla tavalla ansaitsevan huonoa kohtelua. jne tilanne vyöryy eteenpäin ja maailmasta tulee parempi paikka? Mutta tuleeko?
En minäkään ole tietääkseni kohdannut ketään siilinpotkijaa, mutta lehtijuttujen perusteella se on ikävästi lisääntynyt viime vuosina.
Ole hyvä, äläkä jumita tuossa "ansaitsemisessa". Minä en sellaisesta ole puhunut mitään.
Pieni vastakysymys: jos siilien potkiminen ja siilien pelastaminen saavat yhteisöltä aivan samanlaista palautetta, niin tuleeko sitten maailmasta parempi paikka?
Jos kaikki kohtelevat tosiaan kauniisti eikä ns. pahantahtoisuutta huomioida millään tavalla, se jää huomiotta ja tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin se että on tärkeää kostaa kaikki ilkeydet, tai väärin perustein pahantahtoisuudeksi tulkitut asiat.
'Be the change that you wish to see in the world.'
Väitteesi on ristiriitainen: jos kaikki kohtelevat toisiaan kauniisti, niin silloin ei myöskään ole pahantahtoisuutta.
Mielestäni ihmiskunnan historia on osoittanut sen, että joukkoomme mahtuu aina sellaisia, jotka joko eivät välitä muiden hyvinvoinnista tai jopa aktiivisesti nauttivat siitä, että saavat aiheuttaa muille pahaa oloa.
Mielestäni myös yhteisön velvollisuus on ilmoittaa, että se ei hyväksy tiettyjä asioita - ja jos joku siitä huolimatta tekee niitä, niin siitä ei selviä seuraamuksitta. On yksinkertaistavaa väittää, että kyse olisi vain kostosta. Kyse esimerkiksi vankilassa on siitä, että vapauden menetyksen uhka ennaltaehkäisee tietynlaista toimintaa, ja siitä että sellaiset yksilöt jotka eivät kykene itsehillintään esimerkiksi väkivaltaisuuden suhteen, eristetään muista ihmisistä, jotta he eivät toistaisi tekojaan.
Se että sinä näet pahojen tekojen tuomitsemisen kostona kertoo ehkä eniten sinusta itsestäsi.
Jokaisella toisia huonosti kohtelevalla on todennäköisesti sama motiivi kuin sinulla. Vaikka se ei sellaisena juuri sinulle näyttäytyisi.
Muille pahaa oloa aiheuttavat väistyvät jos heille ei anna jalansijaa. Tilanne ei ainakaan siitä parane jos sinäkin alat aiheuttamaan muille pahaa oloa.
Ole hyvä ja sano, missä olen ilmoittanut pyrkiväni rankaisemaan tai kostamaan muille sellaisen käytöksen, jota en pidä hyväksyttävänä.
Minä olen omasta puolestani puhunut vain siitä, etten pidä toisia huonosti kohtelevia ihmisiä yhtä arvokkaina yksilöinä kuin sellaisia, jotka kohtelevat muita hyvin tai neutraalisti. Sinä aloit puhumaan lumipalloefekteistä ja seuraamuksista.
On kuitenkin täysin mahdollista ajatella jostakusta, että tuo ei ole hyvä ihminen ja silti kohdella häntä asiallisesti.
Kuulostaa että haluat rankaista muita, sellaisia ihmisiä joita juuri sinä et hyväksy.
Kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset eivät oikein hallitse itseään ja aiheuttavat vain lisää vahinkoa.
Siinä tapauksessa tulkitset vahvasti. Ole hyvä ja lue viestini ajatuksella äläkä täytä aukkopaikkoja omien ennakkoluulojesi mukaisesti. En itse ole ottanut mitään rangaistuksia tai rankaisemista puheeksi, vaan sinä niitä jatkuvasti tuot esille ja lisäksi vaikutat olettavan ajatusmaailmastani (sellaisena kuin se sinulle näyttäytyy) seuraavan väistämättä tietynlaisen käyttäytymisen.
Minä olen puhunut siitä, onko muita kaltoin kohteleva ihminen yhtä hyvä ja arvokas luonteeltaan, persoonaltaan, sielultaan (miten sen nyt haluaa ilmaista) kuin sellainen, joka kohtelee muita hyvin tai neutraalisti.
Jos itse "rankaisisin" (mitä nyt oletatkaan sen tarkoittavan) huonosti käyttäytyviä ihmisiä huonolla käytöksellä, niin silloinhan minä laskeutuisin alas heidän tasolleen. En pyri kehittymään huonommaksi vaan paremmaksi ihmiseksi. Minä jätän rankaisun oikeusvaltion systeemeille silloin kun on kyse rikoksista. Silloin kun kyse on omasta henkilökohtaisesta elämästäni, niin "rankaisen" minusta huonosti käyttäytyvää ja ikävää ihmistä sillä, että en uhraa hänelle aikaani tai huomiotani.
Kerropa muuten se, uskotko lainkaan lakiin ja järjestyssääntöihin vai onko ihanneyhteiskuntasi sellainen, missä jokaisen ihmisen käytöstä kontrolloi ainoastaan hänen omat käsityksensä sopivasta käytöksestä?
Kas vain, ajattelin juuri samaa. Uskon kyllä lakiin ja sääntöihin.
Mutta kyllä ihmisten tulisi osata myös käyttäytyä ilman lakia.
Lähistöllämme on varakkaalla alueella "jengi" ja kyseisten nuorten vanhemmat ovat sitä mieltä, että nuorten aiheuttamat ongelmat kuuluvat puhtaasti poliisille.
Kun todellisuus on että näin vanhempien tulisi kasvattaa ja antaa lapsille aikaansa.
Mukavaa, että löysimme jotain yhteistä ajattelupintaa.
Kertomasi jengiesimerkin kohdalla sanoisin, että totta kai vanhempien tulisi kasvattaa ja huomioida lapsiaan. Ja totta kai ihmisten tulisi osata käyttäytyä ilman lakia ja rangaistuksen uhkaa.
Mutta ihmiskunnan historia ikävä kyllä osoittaa, että näin ei ole. Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita vahingoittamaan tai aiheuttamaan haittaa muille oman mielihyvänsä tai välinpitämättömyytensä takia. Siksi on hyvä, että meillä on poliisin ja tuomioistuinten & vankiloiden kaltaiset instituutiot, jotka ottavat asiakseen kontrolloida yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa sellaisia ihmisiä, joiden luonne tai itsekontrollin puute aiheuttaa muille vahinkoa.
Mutta tämä menee jo vähän sivuraiteille ihmisarvosta.
Ehkä suhtautumistani siihen kuvaisi tällainen hypoteettinen esimerkki:
Lääkärillä 1 on potilaat 2 ja 3. Kummatkin ovat vakavasti sairastuneita koronapotilaita. He ovat samaa sukupuolta, saman ikäisiä, saman kokoisia ja fyysisesti samassa kunnossa. Tauti puhkesi heissä samaan aikaan ja heillä on ollut samanlaiset oireet. Molemmat tarvitsisivat tehohoitoa, mutta osastolla on vain yksi paikka vapaana. Oletusarvoisesti molempien ennuste on sama: kumpikin selviäisisi hoidosta ja paranisi taudistaan. Lääkäri 1 on yksin vuorossa eikä voi konsultoida muuta hoitohenkilökuntaa millään tavalla tai luovuttaa päätöstä kenellekään muulle. Jos hän ei valitse jompaakumpaa, molemmat kuolevat.
Potilas 2 on juuri päässyt vankilasta, jossa on hän on ollut moneen kertaan tuomittuna väkivaltarikoksista, murhista ja raiskauksista. Vankilapsykologin mukaan on suuri riski, että hän toistaa niitä myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä häntä ei kuitenkaan epäillä mistään rikoksesta.
Potilas 3 on tehnyt pitkään hyväntekeväisyystyötä ja omistanut elämänsä uhanalaisten eläinten suojelulle. Hänellä ei ole edes pysäköintisakkoa.
Millä perusteella lääkärin 1 pitäisi tehdä valinnan, kumpi saa tehohoitopaikan? Lääketieteellisesti huomioitavat seikat ovat potilaiden 2 ja 3 tapauksessa täsmälleen samat.
Todellisessa elämässähän ei näin ehdottomia tilanteita tule vastaan enkä todellisessa elämässä haluaisi edes joutua tilanteeseen, jossa minun pitäisi tehdä valinta, mutta näin ajatusleikkinä.
Minä sanoisin, että lääkärin pitäisi valita potilas 3. Koska en pidä potilasta 2 yhtä arvokkaana ihmisenä kuin häntä.
Sinä taas uskot siihen, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Miten ratkaisisit tilanteen?
Hmm, yleensä joku on kuitenkin aina ensin.
Olen lukenut yhden Etiikan kirjan jota hoitajatkin käyttävät opinnoissaan. Uskon että lääkäreillä tämä alue on vielä paljon laajempi ja luotan siihen että lääkäri osaa tehdä oikean, eettisen ratkaisun.
En lähde itse edes yrittämään.
Vierailija kirjoitti:
Tämän voi kertoa vain Tinder. Jos saat paljon matcheja = hyvätasoinen. Jos saat vähän matcheja = huonotasoinen.
Tämä ei pidä täysin paikkaansa, sillä matchien määrä riippuu myös siitä, kuinka monesta henkilöstä itse tykkää. Itselläni oli Tinderissä kolme matchia, jotka olivat ne ainoat kolme ihmistä, jotka olin pyyhkäissyt viikkojen aikana oikealle.
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minäkään. Hyvältä ja tasapainoiselta henkilöltä vaikutat, mutta ei toista pysty kunnolla arvioimaan vain tämän itse antamien valikoitujen tietojen perusteella.
Minä olen btw sitä mieltä, että kaikki ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta elämässä tehtyjen valintojen perusteella ihmisarvo joko nousee tai laskee. Jos kohtelee muita (muut ihmiset, eläimet, luonto) hyvin ja kunnioittaen, on parempi ihminen kuin sellainen, joka kohtelee muita kaltoin.
Kumarrat yhdelle niin pyllistät toiselle, miksi juuri sinä kuvittelet voivasi tuomita muita? Entäs jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinun mielestä hän ansaitsee sen, mutta tästä tuleekin lumipalloefekti ja kyseinen huono kohtelu palautuu sinulle itsellesi huonona kohteluna, oletko sitä mieltä että ansaitset sen?
Kyse ei ole niinkään siitä, mitä "ansaitsee", vaan kuinka hyvä/huono ihminen on. Mielipiteet siitä, mikä on hyvää, neutraalia tai pahaa totta kai vaihtelevat, mutta luulisin, että suuri osa ihmisistä pitää esimerkiksi siilin sadistista potkimista pahana ja loukkaantuneen eläimen toimittamista eläinhoitolaan hyvänä.
Jos kohtelen jotakuta huonosti, niin ei minua hämmästytä, jos hän kohtelee minua huonosti takaisin. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja minähän valitsin ensiksi käyttäytyä huonosti. Jos toinen ihminen on minua esimerkiksi kohteliaampi ja käyttäytyy edelleen kohteliaasti minua kohtaan vaikka minä olisin haukkunut hänet syyttä suotta pataluhaksi, niin ei minusta ole mitään epäselvää, kumpi meistä on parempi yksilö siinä tilanteessa.
Sinustako sitten siilinpotkijat ja luonnonystävät ovat samanarvoisia? Vai irrotatko ihmisen teot hänen luonteestaan?
En ole koskaan tavannut siilinpotkijaa. Tällaisia ihmisiä lienee aika harvassa.
Jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinusta hän sen ansaitsee, mutta sinun tai hänen läheinen todistaa tapahtumaa ja pitää sinua "siilinpotkijana" ja sinun aivan vastaavalla tavalla ansaitsevan huonoa kohtelua. jne tilanne vyöryy eteenpäin ja maailmasta tulee parempi paikka? Mutta tuleeko?
En minäkään ole tietääkseni kohdannut ketään siilinpotkijaa, mutta lehtijuttujen perusteella se on ikävästi lisääntynyt viime vuosina.
Ole hyvä, äläkä jumita tuossa "ansaitsemisessa". Minä en sellaisesta ole puhunut mitään.
Pieni vastakysymys: jos siilien potkiminen ja siilien pelastaminen saavat yhteisöltä aivan samanlaista palautetta, niin tuleeko sitten maailmasta parempi paikka?
Jos kaikki kohtelevat tosiaan kauniisti eikä ns. pahantahtoisuutta huomioida millään tavalla, se jää huomiotta ja tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin se että on tärkeää kostaa kaikki ilkeydet, tai väärin perustein pahantahtoisuudeksi tulkitut asiat.
'Be the change that you wish to see in the world.'
Väitteesi on ristiriitainen: jos kaikki kohtelevat toisiaan kauniisti, niin silloin ei myöskään ole pahantahtoisuutta.
Mielestäni ihmiskunnan historia on osoittanut sen, että joukkoomme mahtuu aina sellaisia, jotka joko eivät välitä muiden hyvinvoinnista tai jopa aktiivisesti nauttivat siitä, että saavat aiheuttaa muille pahaa oloa.
Mielestäni myös yhteisön velvollisuus on ilmoittaa, että se ei hyväksy tiettyjä asioita - ja jos joku siitä huolimatta tekee niitä, niin siitä ei selviä seuraamuksitta. On yksinkertaistavaa väittää, että kyse olisi vain kostosta. Kyse esimerkiksi vankilassa on siitä, että vapauden menetyksen uhka ennaltaehkäisee tietynlaista toimintaa, ja siitä että sellaiset yksilöt jotka eivät kykene itsehillintään esimerkiksi väkivaltaisuuden suhteen, eristetään muista ihmisistä, jotta he eivät toistaisi tekojaan.
Se että sinä näet pahojen tekojen tuomitsemisen kostona kertoo ehkä eniten sinusta itsestäsi.
Jokaisella toisia huonosti kohtelevalla on todennäköisesti sama motiivi kuin sinulla. Vaikka se ei sellaisena juuri sinulle näyttäytyisi.
Muille pahaa oloa aiheuttavat väistyvät jos heille ei anna jalansijaa. Tilanne ei ainakaan siitä parane jos sinäkin alat aiheuttamaan muille pahaa oloa.
Ole hyvä ja sano, missä olen ilmoittanut pyrkiväni rankaisemaan tai kostamaan muille sellaisen käytöksen, jota en pidä hyväksyttävänä.
Minä olen omasta puolestani puhunut vain siitä, etten pidä toisia huonosti kohtelevia ihmisiä yhtä arvokkaina yksilöinä kuin sellaisia, jotka kohtelevat muita hyvin tai neutraalisti. Sinä aloit puhumaan lumipalloefekteistä ja seuraamuksista.
On kuitenkin täysin mahdollista ajatella jostakusta, että tuo ei ole hyvä ihminen ja silti kohdella häntä asiallisesti.
Kuulostaa että haluat rankaista muita, sellaisia ihmisiä joita juuri sinä et hyväksy.
Kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset eivät oikein hallitse itseään ja aiheuttavat vain lisää vahinkoa.
Siinä tapauksessa tulkitset vahvasti. Ole hyvä ja lue viestini ajatuksella äläkä täytä aukkopaikkoja omien ennakkoluulojesi mukaisesti. En itse ole ottanut mitään rangaistuksia tai rankaisemista puheeksi, vaan sinä niitä jatkuvasti tuot esille ja lisäksi vaikutat olettavan ajatusmaailmastani (sellaisena kuin se sinulle näyttäytyy) seuraavan väistämättä tietynlaisen käyttäytymisen.
Minä olen puhunut siitä, onko muita kaltoin kohteleva ihminen yhtä hyvä ja arvokas luonteeltaan, persoonaltaan, sielultaan (miten sen nyt haluaa ilmaista) kuin sellainen, joka kohtelee muita hyvin tai neutraalisti.
Jos itse "rankaisisin" (mitä nyt oletatkaan sen tarkoittavan) huonosti käyttäytyviä ihmisiä huonolla käytöksellä, niin silloinhan minä laskeutuisin alas heidän tasolleen. En pyri kehittymään huonommaksi vaan paremmaksi ihmiseksi. Minä jätän rankaisun oikeusvaltion systeemeille silloin kun on kyse rikoksista. Silloin kun kyse on omasta henkilökohtaisesta elämästäni, niin "rankaisen" minusta huonosti käyttäytyvää ja ikävää ihmistä sillä, että en uhraa hänelle aikaani tai huomiotani.
Kerropa muuten se, uskotko lainkaan lakiin ja järjestyssääntöihin vai onko ihanneyhteiskuntasi sellainen, missä jokaisen ihmisen käytöstä kontrolloi ainoastaan hänen omat käsityksensä sopivasta käytöksestä?
Kas vain, ajattelin juuri samaa. Uskon kyllä lakiin ja sääntöihin.
Mutta kyllä ihmisten tulisi osata myös käyttäytyä ilman lakia.
Lähistöllämme on varakkaalla alueella "jengi" ja kyseisten nuorten vanhemmat ovat sitä mieltä, että nuorten aiheuttamat ongelmat kuuluvat puhtaasti poliisille.
Kun todellisuus on että näin vanhempien tulisi kasvattaa ja antaa lapsille aikaansa.
Mukavaa, että löysimme jotain yhteistä ajattelupintaa.
Kertomasi jengiesimerkin kohdalla sanoisin, että totta kai vanhempien tulisi kasvattaa ja huomioida lapsiaan. Ja totta kai ihmisten tulisi osata käyttäytyä ilman lakia ja rangaistuksen uhkaa.
Mutta ihmiskunnan historia ikävä kyllä osoittaa, että näin ei ole. Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita vahingoittamaan tai aiheuttamaan haittaa muille oman mielihyvänsä tai välinpitämättömyytensä takia. Siksi on hyvä, että meillä on poliisin ja tuomioistuinten & vankiloiden kaltaiset instituutiot, jotka ottavat asiakseen kontrolloida yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa sellaisia ihmisiä, joiden luonne tai itsekontrollin puute aiheuttaa muille vahinkoa.
Mutta tämä menee jo vähän sivuraiteille ihmisarvosta.
Ehkä suhtautumistani siihen kuvaisi tällainen hypoteettinen esimerkki:
Lääkärillä 1 on potilaat 2 ja 3. Kummatkin ovat vakavasti sairastuneita koronapotilaita. He ovat samaa sukupuolta, saman ikäisiä, saman kokoisia ja fyysisesti samassa kunnossa. Tauti puhkesi heissä samaan aikaan ja heillä on ollut samanlaiset oireet. Molemmat tarvitsisivat tehohoitoa, mutta osastolla on vain yksi paikka vapaana. Oletusarvoisesti molempien ennuste on sama: kumpikin selviäisisi hoidosta ja paranisi taudistaan. Lääkäri 1 on yksin vuorossa eikä voi konsultoida muuta hoitohenkilökuntaa millään tavalla tai luovuttaa päätöstä kenellekään muulle. Jos hän ei valitse jompaakumpaa, molemmat kuolevat.
Potilas 2 on juuri päässyt vankilasta, jossa on hän on ollut moneen kertaan tuomittuna väkivaltarikoksista, murhista ja raiskauksista. Vankilapsykologin mukaan on suuri riski, että hän toistaa niitä myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä häntä ei kuitenkaan epäillä mistään rikoksesta.
Potilas 3 on tehnyt pitkään hyväntekeväisyystyötä ja omistanut elämänsä uhanalaisten eläinten suojelulle. Hänellä ei ole edes pysäköintisakkoa.
Millä perusteella lääkärin 1 pitäisi tehdä valinnan, kumpi saa tehohoitopaikan? Lääketieteellisesti huomioitavat seikat ovat potilaiden 2 ja 3 tapauksessa täsmälleen samat.
Todellisessa elämässähän ei näin ehdottomia tilanteita tule vastaan enkä todellisessa elämässä haluaisi edes joutua tilanteeseen, jossa minun pitäisi tehdä valinta, mutta näin ajatusleikkinä.
Minä sanoisin, että lääkärin pitäisi valita potilas 3. Koska en pidä potilasta 2 yhtä arvokkaana ihmisenä kuin häntä.
Sinä taas uskot siihen, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Miten ratkaisisit tilanteen?
Hmm, yleensä joku on kuitenkin aina ensin.
Olen lukenut yhden Etiikan kirjan jota hoitajatkin käyttävät opinnoissaan. Uskon että lääkäreillä tämä alue on vielä paljon laajempi ja luotan siihen että lääkäri osaa tehdä oikean, eettisen ratkaisun.
En lähde itse edes yrittämään.
Ei esimerkin ole pakko olla hoitoalaan liittyvä, jos se tuntuu ikävältä. Aika tunnettua eettistä ongelmaa soveltaen tilanne voisi olla myös sellainen, että olet junaradan vieressä vaihdekepin luona ja huomaat junan lähestyvän täyttä höyryä. Hieman edempänä toisella raiteella on edellisen esimerkin potilas 2 ja toisella raiteella potilas 3. Kumpikaan ei huomaa lähestyvää junaa etkä ehdi hätyyttämään kumpaakaan liikkeelle. Juna ei ehdi pysähtymään ajoissa. Kummalle raiteelle ohjaat junan? Jos et tee mitään, juna syöksyy pois raiteelta ja kaikki kyydissä olevat menehtyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän voi kertoa vain Tinder. Jos saat paljon matcheja = hyvätasoinen. Jos saat vähän matcheja = huonotasoinen.
Tämä ei pidä täysin paikkaansa, sillä matchien määrä riippuu myös siitä, kuinka monesta henkilöstä itse tykkää. Itselläni oli Tinderissä kolme matchia, jotka olivat ne ainoat kolme ihmistä, jotka olin pyyhkäissyt viikkojen aikana oikealle.
Eihän miehet sitä ymmärrä, kun heidän logiikkansa mukaista on pyyhkäistä kaikki oikealle ja seuloa vasta sitten, jos tulee match. (Ja valittaa kun tulee match vääränlaisten naisten kanssa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän voi kertoa vain Tinder. Jos saat paljon matcheja = hyvätasoinen. Jos saat vähän matcheja = huonotasoinen.
Tämä ei pidä täysin paikkaansa, sillä matchien määrä riippuu myös siitä, kuinka monesta henkilöstä itse tykkää. Itselläni oli Tinderissä kolme matchia, jotka olivat ne ainoat kolme ihmistä, jotka olin pyyhkäissyt viikkojen aikana oikealle.
Niin mitataanko ihmisen arvo tosiaan muka sillä kuinka moni hänestä tykkää??
Mitä enemmän yksityiskohtia, sitä enemmän mielipiteitä jotka jakaa. Mutta ei se että ei ole näitä jakavia mielipiteitä kenestäkään parempitasoista tee. Kyseinen ihminen nyt vain on ainakin ensi alkuun hyvin hajuton ja mauton. Oikeasti, ihmisestä löytyy syvyyttä vielä vuosikymmenienkin jälkeen.
Paitsi tietysti jos ei kiinnosta. Tai ei jaksa edes etsiä.
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minäkään. Hyvältä ja tasapainoiselta henkilöltä vaikutat, mutta ei toista pysty kunnolla arvioimaan vain tämän itse antamien valikoitujen tietojen perusteella.
Minä olen btw sitä mieltä, että kaikki ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta elämässä tehtyjen valintojen perusteella ihmisarvo joko nousee tai laskee. Jos kohtelee muita (muut ihmiset, eläimet, luonto) hyvin ja kunnioittaen, on parempi ihminen kuin sellainen, joka kohtelee muita kaltoin.
Kumarrat yhdelle niin pyllistät toiselle, miksi juuri sinä kuvittelet voivasi tuomita muita? Entäs jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinun mielestä hän ansaitsee sen, mutta tästä tuleekin lumipalloefekti ja kyseinen huono kohtelu palautuu sinulle itsellesi huonona kohteluna, oletko sitä mieltä että ansaitset sen?
Kyse ei ole niinkään siitä, mitä "ansaitsee", vaan kuinka hyvä/huono ihminen on. Mielipiteet siitä, mikä on hyvää, neutraalia tai pahaa totta kai vaihtelevat, mutta luulisin, että suuri osa ihmisistä pitää esimerkiksi siilin sadistista potkimista pahana ja loukkaantuneen eläimen toimittamista eläinhoitolaan hyvänä.
Jos kohtelen jotakuta huonosti, niin ei minua hämmästytä, jos hän kohtelee minua huonosti takaisin. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja minähän valitsin ensiksi käyttäytyä huonosti. Jos toinen ihminen on minua esimerkiksi kohteliaampi ja käyttäytyy edelleen kohteliaasti minua kohtaan vaikka minä olisin haukkunut hänet syyttä suotta pataluhaksi, niin ei minusta ole mitään epäselvää, kumpi meistä on parempi yksilö siinä tilanteessa.
Sinustako sitten siilinpotkijat ja luonnonystävät ovat samanarvoisia? Vai irrotatko ihmisen teot hänen luonteestaan?
En ole koskaan tavannut siilinpotkijaa. Tällaisia ihmisiä lienee aika harvassa.
Jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinusta hän sen ansaitsee, mutta sinun tai hänen läheinen todistaa tapahtumaa ja pitää sinua "siilinpotkijana" ja sinun aivan vastaavalla tavalla ansaitsevan huonoa kohtelua. jne tilanne vyöryy eteenpäin ja maailmasta tulee parempi paikka? Mutta tuleeko?
En minäkään ole tietääkseni kohdannut ketään siilinpotkijaa, mutta lehtijuttujen perusteella se on ikävästi lisääntynyt viime vuosina.
Ole hyvä, äläkä jumita tuossa "ansaitsemisessa". Minä en sellaisesta ole puhunut mitään.
Pieni vastakysymys: jos siilien potkiminen ja siilien pelastaminen saavat yhteisöltä aivan samanlaista palautetta, niin tuleeko sitten maailmasta parempi paikka?
Jos kaikki kohtelevat tosiaan kauniisti eikä ns. pahantahtoisuutta huomioida millään tavalla, se jää huomiotta ja tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin se että on tärkeää kostaa kaikki ilkeydet, tai väärin perustein pahantahtoisuudeksi tulkitut asiat.
'Be the change that you wish to see in the world.'
Väitteesi on ristiriitainen: jos kaikki kohtelevat toisiaan kauniisti, niin silloin ei myöskään ole pahantahtoisuutta.
Mielestäni ihmiskunnan historia on osoittanut sen, että joukkoomme mahtuu aina sellaisia, jotka joko eivät välitä muiden hyvinvoinnista tai jopa aktiivisesti nauttivat siitä, että saavat aiheuttaa muille pahaa oloa.
Mielestäni myös yhteisön velvollisuus on ilmoittaa, että se ei hyväksy tiettyjä asioita - ja jos joku siitä huolimatta tekee niitä, niin siitä ei selviä seuraamuksitta. On yksinkertaistavaa väittää, että kyse olisi vain kostosta. Kyse esimerkiksi vankilassa on siitä, että vapauden menetyksen uhka ennaltaehkäisee tietynlaista toimintaa, ja siitä että sellaiset yksilöt jotka eivät kykene itsehillintään esimerkiksi väkivaltaisuuden suhteen, eristetään muista ihmisistä, jotta he eivät toistaisi tekojaan.
Se että sinä näet pahojen tekojen tuomitsemisen kostona kertoo ehkä eniten sinusta itsestäsi.
Jokaisella toisia huonosti kohtelevalla on todennäköisesti sama motiivi kuin sinulla. Vaikka se ei sellaisena juuri sinulle näyttäytyisi.
Muille pahaa oloa aiheuttavat väistyvät jos heille ei anna jalansijaa. Tilanne ei ainakaan siitä parane jos sinäkin alat aiheuttamaan muille pahaa oloa.
Ole hyvä ja sano, missä olen ilmoittanut pyrkiväni rankaisemaan tai kostamaan muille sellaisen käytöksen, jota en pidä hyväksyttävänä.
Minä olen omasta puolestani puhunut vain siitä, etten pidä toisia huonosti kohtelevia ihmisiä yhtä arvokkaina yksilöinä kuin sellaisia, jotka kohtelevat muita hyvin tai neutraalisti. Sinä aloit puhumaan lumipalloefekteistä ja seuraamuksista.
On kuitenkin täysin mahdollista ajatella jostakusta, että tuo ei ole hyvä ihminen ja silti kohdella häntä asiallisesti.
Kuulostaa että haluat rankaista muita, sellaisia ihmisiä joita juuri sinä et hyväksy.
Kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset eivät oikein hallitse itseään ja aiheuttavat vain lisää vahinkoa.
Siinä tapauksessa tulkitset vahvasti. Ole hyvä ja lue viestini ajatuksella äläkä täytä aukkopaikkoja omien ennakkoluulojesi mukaisesti. En itse ole ottanut mitään rangaistuksia tai rankaisemista puheeksi, vaan sinä niitä jatkuvasti tuot esille ja lisäksi vaikutat olettavan ajatusmaailmastani (sellaisena kuin se sinulle näyttäytyy) seuraavan väistämättä tietynlaisen käyttäytymisen.
Minä olen puhunut siitä, onko muita kaltoin kohteleva ihminen yhtä hyvä ja arvokas luonteeltaan, persoonaltaan, sielultaan (miten sen nyt haluaa ilmaista) kuin sellainen, joka kohtelee muita hyvin tai neutraalisti.
Jos itse "rankaisisin" (mitä nyt oletatkaan sen tarkoittavan) huonosti käyttäytyviä ihmisiä huonolla käytöksellä, niin silloinhan minä laskeutuisin alas heidän tasolleen. En pyri kehittymään huonommaksi vaan paremmaksi ihmiseksi. Minä jätän rankaisun oikeusvaltion systeemeille silloin kun on kyse rikoksista. Silloin kun kyse on omasta henkilökohtaisesta elämästäni, niin "rankaisen" minusta huonosti käyttäytyvää ja ikävää ihmistä sillä, että en uhraa hänelle aikaani tai huomiotani.
Kerropa muuten se, uskotko lainkaan lakiin ja järjestyssääntöihin vai onko ihanneyhteiskuntasi sellainen, missä jokaisen ihmisen käytöstä kontrolloi ainoastaan hänen omat käsityksensä sopivasta käytöksestä?
Kas vain, ajattelin juuri samaa. Uskon kyllä lakiin ja sääntöihin.
Mutta kyllä ihmisten tulisi osata myös käyttäytyä ilman lakia.
Lähistöllämme on varakkaalla alueella "jengi" ja kyseisten nuorten vanhemmat ovat sitä mieltä, että nuorten aiheuttamat ongelmat kuuluvat puhtaasti poliisille.
Kun todellisuus on että näin vanhempien tulisi kasvattaa ja antaa lapsille aikaansa.
Mukavaa, että löysimme jotain yhteistä ajattelupintaa.
Kertomasi jengiesimerkin kohdalla sanoisin, että totta kai vanhempien tulisi kasvattaa ja huomioida lapsiaan. Ja totta kai ihmisten tulisi osata käyttäytyä ilman lakia ja rangaistuksen uhkaa.
Mutta ihmiskunnan historia ikävä kyllä osoittaa, että näin ei ole. Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita vahingoittamaan tai aiheuttamaan haittaa muille oman mielihyvänsä tai välinpitämättömyytensä takia. Siksi on hyvä, että meillä on poliisin ja tuomioistuinten & vankiloiden kaltaiset instituutiot, jotka ottavat asiakseen kontrolloida yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa sellaisia ihmisiä, joiden luonne tai itsekontrollin puute aiheuttaa muille vahinkoa.
Mutta tämä menee jo vähän sivuraiteille ihmisarvosta.
Ehkä suhtautumistani siihen kuvaisi tällainen hypoteettinen esimerkki:
Lääkärillä 1 on potilaat 2 ja 3. Kummatkin ovat vakavasti sairastuneita koronapotilaita. He ovat samaa sukupuolta, saman ikäisiä, saman kokoisia ja fyysisesti samassa kunnossa. Tauti puhkesi heissä samaan aikaan ja heillä on ollut samanlaiset oireet. Molemmat tarvitsisivat tehohoitoa, mutta osastolla on vain yksi paikka vapaana. Oletusarvoisesti molempien ennuste on sama: kumpikin selviäisisi hoidosta ja paranisi taudistaan. Lääkäri 1 on yksin vuorossa eikä voi konsultoida muuta hoitohenkilökuntaa millään tavalla tai luovuttaa päätöstä kenellekään muulle. Jos hän ei valitse jompaakumpaa, molemmat kuolevat.
Potilas 2 on juuri päässyt vankilasta, jossa on hän on ollut moneen kertaan tuomittuna väkivaltarikoksista, murhista ja raiskauksista. Vankilapsykologin mukaan on suuri riski, että hän toistaa niitä myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä häntä ei kuitenkaan epäillä mistään rikoksesta.
Potilas 3 on tehnyt pitkään hyväntekeväisyystyötä ja omistanut elämänsä uhanalaisten eläinten suojelulle. Hänellä ei ole edes pysäköintisakkoa.
Millä perusteella lääkärin 1 pitäisi tehdä valinnan, kumpi saa tehohoitopaikan? Lääketieteellisesti huomioitavat seikat ovat potilaiden 2 ja 3 tapauksessa täsmälleen samat.
Todellisessa elämässähän ei näin ehdottomia tilanteita tule vastaan enkä todellisessa elämässä haluaisi edes joutua tilanteeseen, jossa minun pitäisi tehdä valinta, mutta näin ajatusleikkinä.
Minä sanoisin, että lääkärin pitäisi valita potilas 3. Koska en pidä potilasta 2 yhtä arvokkaana ihmisenä kuin häntä.
Sinä taas uskot siihen, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Miten ratkaisisit tilanteen?
Hmm, yleensä joku on kuitenkin aina ensin.
Olen lukenut yhden Etiikan kirjan jota hoitajatkin käyttävät opinnoissaan. Uskon että lääkäreillä tämä alue on vielä paljon laajempi ja luotan siihen että lääkäri osaa tehdä oikean, eettisen ratkaisun.
En lähde itse edes yrittämään.
Ei esimerkin ole pakko olla hoitoalaan liittyvä, jos se tuntuu ikävältä. Aika tunnettua eettistä ongelmaa soveltaen tilanne voisi olla myös sellainen, että olet junaradan vieressä vaihdekepin luona ja huomaat junan lähestyvän täyttä höyryä. Hieman edempänä toisella raiteella on edellisen esimerkin potilas 2 ja toisella raiteella potilas 3. Kumpikaan ei huomaa lähestyvää junaa etkä ehdi hätyyttämään kumpaakaan liikkeelle. Juna ei ehdi pysähtymään ajoissa. Kummalle raiteelle ohjaat junan? Jos et tee mitään, juna syöksyy pois raiteelta ja kaikki kyydissä olevat menehtyvät.
Luulen että tämä on poliisin/palastushenkilöstön eettinen ongelma ja heillä taas on näihin oma koulutuksensa.
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakukissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minäkään. Hyvältä ja tasapainoiselta henkilöltä vaikutat, mutta ei toista pysty kunnolla arvioimaan vain tämän itse antamien valikoitujen tietojen perusteella.
Minä olen btw sitä mieltä, että kaikki ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta elämässä tehtyjen valintojen perusteella ihmisarvo joko nousee tai laskee. Jos kohtelee muita (muut ihmiset, eläimet, luonto) hyvin ja kunnioittaen, on parempi ihminen kuin sellainen, joka kohtelee muita kaltoin.
Kumarrat yhdelle niin pyllistät toiselle, miksi juuri sinä kuvittelet voivasi tuomita muita? Entäs jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinun mielestä hän ansaitsee sen, mutta tästä tuleekin lumipalloefekti ja kyseinen huono kohtelu palautuu sinulle itsellesi huonona kohteluna, oletko sitä mieltä että ansaitset sen?
Kyse ei ole niinkään siitä, mitä "ansaitsee", vaan kuinka hyvä/huono ihminen on. Mielipiteet siitä, mikä on hyvää, neutraalia tai pahaa totta kai vaihtelevat, mutta luulisin, että suuri osa ihmisistä pitää esimerkiksi siilin sadistista potkimista pahana ja loukkaantuneen eläimen toimittamista eläinhoitolaan hyvänä.
Jos kohtelen jotakuta huonosti, niin ei minua hämmästytä, jos hän kohtelee minua huonosti takaisin. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja minähän valitsin ensiksi käyttäytyä huonosti. Jos toinen ihminen on minua esimerkiksi kohteliaampi ja käyttäytyy edelleen kohteliaasti minua kohtaan vaikka minä olisin haukkunut hänet syyttä suotta pataluhaksi, niin ei minusta ole mitään epäselvää, kumpi meistä on parempi yksilö siinä tilanteessa.
Sinustako sitten siilinpotkijat ja luonnonystävät ovat samanarvoisia? Vai irrotatko ihmisen teot hänen luonteestaan?
En ole koskaan tavannut siilinpotkijaa. Tällaisia ihmisiä lienee aika harvassa.
Jos kohtelet toista ihmistä huonosti koska sinusta hän sen ansaitsee, mutta sinun tai hänen läheinen todistaa tapahtumaa ja pitää sinua "siilinpotkijana" ja sinun aivan vastaavalla tavalla ansaitsevan huonoa kohtelua. jne tilanne vyöryy eteenpäin ja maailmasta tulee parempi paikka? Mutta tuleeko?
En minäkään ole tietääkseni kohdannut ketään siilinpotkijaa, mutta lehtijuttujen perusteella se on ikävästi lisääntynyt viime vuosina.
Ole hyvä, äläkä jumita tuossa "ansaitsemisessa". Minä en sellaisesta ole puhunut mitään.
Pieni vastakysymys: jos siilien potkiminen ja siilien pelastaminen saavat yhteisöltä aivan samanlaista palautetta, niin tuleeko sitten maailmasta parempi paikka?
Jos kaikki kohtelevat tosiaan kauniisti eikä ns. pahantahtoisuutta huomioida millään tavalla, se jää huomiotta ja tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin se että on tärkeää kostaa kaikki ilkeydet, tai väärin perustein pahantahtoisuudeksi tulkitut asiat.
'Be the change that you wish to see in the world.'
Väitteesi on ristiriitainen: jos kaikki kohtelevat toisiaan kauniisti, niin silloin ei myöskään ole pahantahtoisuutta.
Mielestäni ihmiskunnan historia on osoittanut sen, että joukkoomme mahtuu aina sellaisia, jotka joko eivät välitä muiden hyvinvoinnista tai jopa aktiivisesti nauttivat siitä, että saavat aiheuttaa muille pahaa oloa.
Mielestäni myös yhteisön velvollisuus on ilmoittaa, että se ei hyväksy tiettyjä asioita - ja jos joku siitä huolimatta tekee niitä, niin siitä ei selviä seuraamuksitta. On yksinkertaistavaa väittää, että kyse olisi vain kostosta. Kyse esimerkiksi vankilassa on siitä, että vapauden menetyksen uhka ennaltaehkäisee tietynlaista toimintaa, ja siitä että sellaiset yksilöt jotka eivät kykene itsehillintään esimerkiksi väkivaltaisuuden suhteen, eristetään muista ihmisistä, jotta he eivät toistaisi tekojaan.
Se että sinä näet pahojen tekojen tuomitsemisen kostona kertoo ehkä eniten sinusta itsestäsi.
Jokaisella toisia huonosti kohtelevalla on todennäköisesti sama motiivi kuin sinulla. Vaikka se ei sellaisena juuri sinulle näyttäytyisi.
Muille pahaa oloa aiheuttavat väistyvät jos heille ei anna jalansijaa. Tilanne ei ainakaan siitä parane jos sinäkin alat aiheuttamaan muille pahaa oloa.
Ole hyvä ja sano, missä olen ilmoittanut pyrkiväni rankaisemaan tai kostamaan muille sellaisen käytöksen, jota en pidä hyväksyttävänä.
Minä olen omasta puolestani puhunut vain siitä, etten pidä toisia huonosti kohtelevia ihmisiä yhtä arvokkaina yksilöinä kuin sellaisia, jotka kohtelevat muita hyvin tai neutraalisti. Sinä aloit puhumaan lumipalloefekteistä ja seuraamuksista.
On kuitenkin täysin mahdollista ajatella jostakusta, että tuo ei ole hyvä ihminen ja silti kohdella häntä asiallisesti.
Kuulostaa että haluat rankaista muita, sellaisia ihmisiä joita juuri sinä et hyväksy.
Kokemukseni mukaan sellaiset ihmiset eivät oikein hallitse itseään ja aiheuttavat vain lisää vahinkoa.
Siinä tapauksessa tulkitset vahvasti. Ole hyvä ja lue viestini ajatuksella äläkä täytä aukkopaikkoja omien ennakkoluulojesi mukaisesti. En itse ole ottanut mitään rangaistuksia tai rankaisemista puheeksi, vaan sinä niitä jatkuvasti tuot esille ja lisäksi vaikutat olettavan ajatusmaailmastani (sellaisena kuin se sinulle näyttäytyy) seuraavan väistämättä tietynlaisen käyttäytymisen.
Minä olen puhunut siitä, onko muita kaltoin kohteleva ihminen yhtä hyvä ja arvokas luonteeltaan, persoonaltaan, sielultaan (miten sen nyt haluaa ilmaista) kuin sellainen, joka kohtelee muita hyvin tai neutraalisti.
Jos itse "rankaisisin" (mitä nyt oletatkaan sen tarkoittavan) huonosti käyttäytyviä ihmisiä huonolla käytöksellä, niin silloinhan minä laskeutuisin alas heidän tasolleen. En pyri kehittymään huonommaksi vaan paremmaksi ihmiseksi. Minä jätän rankaisun oikeusvaltion systeemeille silloin kun on kyse rikoksista. Silloin kun kyse on omasta henkilökohtaisesta elämästäni, niin "rankaisen" minusta huonosti käyttäytyvää ja ikävää ihmistä sillä, että en uhraa hänelle aikaani tai huomiotani.
Kerropa muuten se, uskotko lainkaan lakiin ja järjestyssääntöihin vai onko ihanneyhteiskuntasi sellainen, missä jokaisen ihmisen käytöstä kontrolloi ainoastaan hänen omat käsityksensä sopivasta käytöksestä?
Kas vain, ajattelin juuri samaa. Uskon kyllä lakiin ja sääntöihin.
Mutta kyllä ihmisten tulisi osata myös käyttäytyä ilman lakia.
Lähistöllämme on varakkaalla alueella "jengi" ja kyseisten nuorten vanhemmat ovat sitä mieltä, että nuorten aiheuttamat ongelmat kuuluvat puhtaasti poliisille.
Kun todellisuus on että näin vanhempien tulisi kasvattaa ja antaa lapsille aikaansa.
Mukavaa, että löysimme jotain yhteistä ajattelupintaa.
Kertomasi jengiesimerkin kohdalla sanoisin, että totta kai vanhempien tulisi kasvattaa ja huomioida lapsiaan. Ja totta kai ihmisten tulisi osata käyttäytyä ilman lakia ja rangaistuksen uhkaa.
Mutta ihmiskunnan historia ikävä kyllä osoittaa, että näin ei ole. Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita vahingoittamaan tai aiheuttamaan haittaa muille oman mielihyvänsä tai välinpitämättömyytensä takia. Siksi on hyvä, että meillä on poliisin ja tuomioistuinten & vankiloiden kaltaiset instituutiot, jotka ottavat asiakseen kontrolloida yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa sellaisia ihmisiä, joiden luonne tai itsekontrollin puute aiheuttaa muille vahinkoa.
Mutta tämä menee jo vähän sivuraiteille ihmisarvosta.
Ehkä suhtautumistani siihen kuvaisi tällainen hypoteettinen esimerkki:
Lääkärillä 1 on potilaat 2 ja 3. Kummatkin ovat vakavasti sairastuneita koronapotilaita. He ovat samaa sukupuolta, saman ikäisiä, saman kokoisia ja fyysisesti samassa kunnossa. Tauti puhkesi heissä samaan aikaan ja heillä on ollut samanlaiset oireet. Molemmat tarvitsisivat tehohoitoa, mutta osastolla on vain yksi paikka vapaana. Oletusarvoisesti molempien ennuste on sama: kumpikin selviäisisi hoidosta ja paranisi taudistaan. Lääkäri 1 on yksin vuorossa eikä voi konsultoida muuta hoitohenkilökuntaa millään tavalla tai luovuttaa päätöstä kenellekään muulle. Jos hän ei valitse jompaakumpaa, molemmat kuolevat.
Potilas 2 on juuri päässyt vankilasta, jossa on hän on ollut moneen kertaan tuomittuna väkivaltarikoksista, murhista ja raiskauksista. Vankilapsykologin mukaan on suuri riski, että hän toistaa niitä myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä häntä ei kuitenkaan epäillä mistään rikoksesta.
Potilas 3 on tehnyt pitkään hyväntekeväisyystyötä ja omistanut elämänsä uhanalaisten eläinten suojelulle. Hänellä ei ole edes pysäköintisakkoa.
Millä perusteella lääkärin 1 pitäisi tehdä valinnan, kumpi saa tehohoitopaikan? Lääketieteellisesti huomioitavat seikat ovat potilaiden 2 ja 3 tapauksessa täsmälleen samat.
Todellisessa elämässähän ei näin ehdottomia tilanteita tule vastaan enkä todellisessa elämässä haluaisi edes joutua tilanteeseen, jossa minun pitäisi tehdä valinta, mutta näin ajatusleikkinä.
Minä sanoisin, että lääkärin pitäisi valita potilas 3. Koska en pidä potilasta 2 yhtä arvokkaana ihmisenä kuin häntä.
Sinä taas uskot siihen, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Miten ratkaisisit tilanteen?
Hmm, yleensä joku on kuitenkin aina ensin.
Olen lukenut yhden Etiikan kirjan jota hoitajatkin käyttävät opinnoissaan. Uskon että lääkäreillä tämä alue on vielä paljon laajempi ja luotan siihen että lääkäri osaa tehdä oikean, eettisen ratkaisun.
En lähde itse edes yrittämään.
Ei esimerkin ole pakko olla hoitoalaan liittyvä, jos se tuntuu ikävältä. Aika tunnettua eettistä ongelmaa soveltaen tilanne voisi olla myös sellainen, että olet junaradan vieressä vaihdekepin luona ja huomaat junan lähestyvän täyttä höyryä. Hieman edempänä toisella raiteella on edellisen esimerkin potilas 2 ja toisella raiteella potilas 3. Kumpikaan ei huomaa lähestyvää junaa etkä ehdi hätyyttämään kumpaakaan liikkeelle. Juna ei ehdi pysähtymään ajoissa. Kummalle raiteelle ohjaat junan? Jos et tee mitään, juna syöksyy pois raiteelta ja kaikki kyydissä olevat menehtyvät.
Luulen että tämä on poliisin/palastushenkilöstön eettinen ongelma ja heillä taas on näihin oma koulutuksensa.
Tuo on muotoilultaan kenen tahansa satunnaisen ohikulkijan ongelma. Eivät poliisit päivystä jokaisen vaihdekepin luona 24/7.
Ja vaikka eettinen kysymys liittyisikin tietyn ammattiryhmän toimenkuvaan, niin ei se estä ketä tahansa etiikasta yleisesti kiinnostunutta pohtimasta niitä.
Sinullahan on kuitenkin vahva mielipide siitä, että jokainen ihminen on samanarvoinen. Joku voisi sanoa, että ihmisarvokysymykset kuuluvat vain papiston tai moraalifilosofien toimenkuvaan.
Mutta olen nyt kommenteistasi saanut sellaisen vaikutelman, että sinulle ihmisarvo on kyseenalaistamaton ja tarkemmin määrittelemätön luonnonlainkaltainen fakta etkä pidä tarpeellisena miettiä sitä sen enempää, kunhan vain otat sen annettuna. Eipä siinä mitään, kukin ajatelkoon niitä asioita siihen tyyliin kuin mitä itselle tuntuu luontevalta :)
Täsmennätkö miten olen täällä käyttäytynyt? Olen ollut asiasta eri mieltä ja se loukkaa sinua?