Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaksikielisen perheen lapsi rekisteröidään ruotsinkieliseksi?
04.06.2014 |
Jos äiti puhuu suomea ja isä ruotsia, niin miksi lapsi käytännössä aina rekisteröidään ruotsinkieliseksi? Eihän hän ole ruotsinkielinen vaan kaksikielinen, siis yhtä laillla suomenkielinen. Kuinkahon moni ruotsinkielisistä (siis tilastoissa) onkin oikeasti kaksikielisiä? Ja mikä on ruotsinkielisten todellinen lukumäärä? Olisiko todenmukaisempaa rekisteröidä ne, jotka eivät osaa suomea, niin palvelut voisi silloin mitoittaa paremmin?
Kommentit (133)
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 09:21"]
59 vielä ruotsinkielisistä palveluista:
Ruotsinkieliset palvelut ovat todella tärkeitä mieheni vanhemmille ja muille vanhemmille sukulaisille, koska he eivät kouluissaan aikanaan lukeneet juurikaan pakkosuomea.
Nykyään ruotsinkielissä kouluissa voi valita äidinkielenomaisen suomen, mutten itse vakuuttunut opettajien pätevyydestä sen opettamisessa... Ja jos laitat ruotsinkielisen lapsen suomenkieliseen, on useimmissa kouluissa mahdollisuus vasta seiskalta opiskella ruotsia. Järjestelmä siis ohjaa lähes pakolla nämä kaksikieliset ruotsinkielisiin kouluihin.
Myös mieheni sukupolvelle lomakkeiden ym. virallisten papereiden saaminen ruotsiksi on tärkeää, koska erikoissanastot täysin ruotsinkielisissä piireissä kasvaneille eivät suomeksi avaudu.
Länsirannikolla erityisesti on paljon mieheni sukulaisia, joille suomenkieli on todella vaikeaa ja vain auttavasti pystyvät sillä asioimaan. Myös nuorisossa. Ei tässä maassa kaikki ruotsinkielisiksi kirjatut todellakaan suomea ymmärrä! Katsoitteko Kidsing voittajan Mollyn haastatteluita viime vuoden kisassa? Tyttö joutui englannilla vastailee, kun kukaan osanut äidinkielellään kysellä tunnelmia ja suomeksi ilmeisesti ei olisi onnistunut lainkaan. Ja tyttö ilmeisesti Helsingistä ja Karjaalta kotoisin.
Pitääkö heitä sitten palvella ruotsiksi? No jokaisella on oikeus saada virallisissa asioissa palvelua ja apua äidinkielellään. Kuten maahanmuuttajat saavat tulkin avukseen ja kouluissa lapsensa äidinkieltään ylläpitävää opetusta!
Itä-Suomessa luultavasti pakkovenäjän lukeminen hyödyttäisi enemmän. Ellei aikuisena muuta rannikolle?:) Ja Lapissa pakkosaamenkieli? Mistä lapsena tietää, minne muuttaa ja mitä kieliä tulee tarvitsemaan? Eikö kaikki kielten opiskelu rikastuta? Vai onko kielten lukemisesta ollut jollekin haittaa? Normaali ymmärryksellä ja taidoilla varustetuille siis.
[/quote]
Ruotsinkieliset saavat ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa palvelua automaattisesti ruotsiksi, koska ne palvelijatkin ovat ruotsinkielisiä... Muualla olisi syytä opetella maan pääkieli tai sitten voidaan käyttää puhelintulkkausta. Pakkoruotsille ei kuitenkaan ole mitään perusteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 09:21"]
Katsoitteko Kidsing voittajan Mollyn haastatteluita viime vuoden kisassa? Tyttö joutui englannilla vastailee, kun kukaan osanut äidinkielellään kysellä tunnelmia ja suomeksi ilmeisesti ei olisi onnistunut lainkaan. Ja tyttö ilmeisesti Helsingistä ja Karjaalta kotoisin.
[/quote]
Suomen koulujärjestelmässä on kyllä vikaa, jos se ei kykene huolehtimaan siitä, että ihmiset pystyisivät kommunikoimaan maan pääkielellä.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 10:23"]
Suomen koulujärjestelmässä on kyllä vikaa, jos se ei kykene huolehtimaan siitä, että ihmiset pystyisivät kommunikoimaan maan pääkielellä.
[/quote]
Todistaa taas kerran, että pakollinen "toinen kotimainen" ei tuota kielen osaajia. Sen lisäksi tarvitaan motivaatio ja harrastus kielen käyttämiseen myös koulun ulkopuolella. Suomenkielisten kohdalla on motivaattorina perinteisesti käytetty syyllistämistä ja häpeää, mutta ruotsinkielisillä lienee vapautus niistä?
Pääsee n. 500% suuremmalla todennäköisyydellä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan, mahdollisuudet etenkin maan korkeapalkkaisimmille aloille aukeavat ruotsinkielisten yliopisto/korkeakoulukiintiöiden ja koulujen kautta ihan toisella tavalla. Esimerkiksi hankenille islantiakin äidinkielenään puhuvat pääsevät sisään ilman kielikoetta, mutta suomea äidinkielenään puhuvat blokataan kielikokeella, joka tarkoituksella on niin vaikea ja tiukasti arvioitu, että edes natiivi ei siitä selviä virheettä. Yksi pieni prepositiovirhe ja ilmoittavat, ettei mitään edellytyksiä selvitä opinnoista täällä ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 01:17"]"Siis eikö tilastoja vääristä se, että kaksikielisen ainoaksi kieleksi merkitään suomi?"
No ei kun yli 2/3 kaksikielisten perheiden lapsista merkitään ruotsinkielisiksi ja tämä suurentaa ruotsinkielisten määrää ja vähentää suomenkielisten.
Perheistä, joissa toinen vanhemmista puhuu suomea ja toinen ruotsia, miltei 70 prosenttia lapsista on merkitty väestötietojärjestelmään ruotsinkielisiksi.
[/quote]
Ja edelleen kaipaan perusteluja siihen, että miksi kaksikielisen lapsen vanhemmat eivät itse saisi päättää lapsen virallista äidinkieltä.
Ja miksi tämä koskee ainoastaan yhdistelmää suomi/ ruotsi?
Kuten jo edellä on todettu, pakkoruotsi on poliittinen päätös. Siihen vedoten yhteiskunta ei ruveta sanelemaan mikä on kenenkin virallinen äidinkieli.
Aivan käsittämättömiä aivopieruja täällä taas esitetään.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 10:46"]
Pääsee n. 500% suuremmalla todennäköisyydellä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan, mahdollisuudet etenkin maan korkeapalkkaisimmille aloille aukeavat ruotsinkielisten yliopisto/korkeakoulukiintiöiden ja koulujen kautta ihan toisella tavalla. Esimerkiksi hankenille islantiakin äidinkielenään puhuvat pääsevät sisään ilman kielikoetta, mutta suomea äidinkielenään puhuvat blokataan kielikokeella, joka tarkoituksella on niin vaikea ja tiukasti arvioitu, että edes natiivi ei siitä selviä virheettä. Yksi pieni prepositiovirhe ja ilmoittavat, ettei mitään edellytyksiä selvitä opinnoista täällä ...
[/quote]
Eli suomenkielistenkin todellakin kannattaa änkee ruotsinkielisiin kouluihin. Koska kaikkihan haluavat Hankenille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 17:25"]
Jos äiti puhuu suomea ja isä ruotsia, niin miksi lapsi käytännössä aina rekisteröidään ruotsinkieliseksi? Eihän hän ole ruotsinkielinen vaan kaksikielinen, siis yhtä laillla suomenkielinen. Kuinkahon moni ruotsinkielisistä (siis tilastoissa) onkin oikeasti kaksikielisiä? Ja mikä on ruotsinkielisten todellinen lukumäärä? Olisiko todenmukaisempaa rekisteröidä ne, jotka eivät osaa suomea, niin palvelut voisi silloin mitoittaa paremmin?
[/quote]
Pääsee helpommin yliopistoon ja ammattikorkeakouluun.
[/quote]
Pääsee helpommin yliopistoon ja ammattikorkeakouluun.
[/quote]
Niin. Koska ruotsinkielisen peruskoulutuksen ja lukion taso on heikompi kuin suomenkielisen. Kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet, lähtökohdista riippumatta? PISA-tutkimustenkin mukaan ruotsinkielinen peruskouluopetus on heikompaa. Koska yhteiskunta tukee heikommin ruotsinkielisen vähemmistön peruskoulutusta. Kiintiöillä sitten tasataan eriarvoisuutta, päästämällä heidät heikommalla osaamisella opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 10:53"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 10:46"]
Pääsee n. 500% suuremmalla todennäköisyydellä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan, mahdollisuudet etenkin maan korkeapalkkaisimmille aloille aukeavat ruotsinkielisten yliopisto/korkeakoulukiintiöiden ja koulujen kautta ihan toisella tavalla. Esimerkiksi hankenille islantiakin äidinkielenään puhuvat pääsevät sisään ilman kielikoetta, mutta suomea äidinkielenään puhuvat blokataan kielikokeella, joka tarkoituksella on niin vaikea ja tiukasti arvioitu, että edes natiivi ei siitä selviä virheettä. Yksi pieni prepositiovirhe ja ilmoittavat, ettei mitään edellytyksiä selvitä opinnoista täällä ...
[/quote]
Eli suomenkielistenkin todellakin kannattaa änkee ruotsinkielisiin kouluihin. Koska kaikkihan haluavat Hankenille!
[/quote]
Hanken vain eräs esimerkki, mutta räikeä sen suhteen kuinka moukat suomalaiset halutaan pitää köyhinä ja kuinka ruotsinkielinen raha suojelee ruotsinkielistä rahaa. Hanken on tehokas verkostoitumispaikka.
Tutustu ja vertaa huviksesi korkakoulujen ja yliopistojen sisäänpääsyprosentteja kielinäkökulmasta ihan millä tieteenalalla hyvänsä. Ruotsinkielisen unelma omasta unelma-alasta jää huomattavasti harvemmin toteutumattomaksi unelmaksi. Sen n. 500% harvemmin.
Tämä on sikäli ikävää ja valitettavaa, että koulutuspoliittinen protektionismi ja -vääristymät ovat oikeaa epätasa-arvoa, jonka sitten suomen sisun ja muiden hommalaisten oikeat rasistit voivat aina ottaa esiin, eikä sitä voi kiistää, vaan houkuttelee ruotsivihaan maltillisempaakin väkeä.
Pääsee opiskelemaan tuosta vaan ilman mitään kilpailua tai preppauskurssia ja taso on paljon huonompi kuin normaaleilla, joten voi tuntea itsensä neroksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:13"]
Tutustu ja vertaa huviksesi korkakoulujen ja yliopistojen sisäänpääsyprosentteja kielinäkökulmasta ihan millä tieteenalalla hyvänsä. Ruotsinkielisen unelma omasta unelma-alasta jää huomattavasti harvemmin toteutumattomaksi unelmaksi. Sen n. 500% harvemmin.
[/quote]
Sanopa, missä ruotsinkielinen voi opiskella omalla kielellään poliisiksi, ammattisotilaaksi tai rajavartijaksi?
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:16"]
Pääsee opiskelemaan tuosta vaan ilman mitään kilpailua tai preppauskurssia ja taso on paljon huonompi kuin normaaleilla, joten voi tuntea itsensä neroksi.
[/quote]
Kysynnän ja tarjonnan laki. Hakekaa suomenkielisetkin ruotsinkielisiin kouluihin, teillehän on lahjoitettu ilmaiseksi tarvittava kielitaito!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Hanken vain eräs esimerkki, mutta räikeä sen suhteen kuinka moukat suomalaiset halutaan pitää köyhinä ja kuinka ruotsinkielinen raha suojelee ruotsinkielistä rahaa. Hanken on tehokas verkostoitumispaikka.
[/quote]
Olet ollut Hankenilla verkostoitumassa? Vai harhakuvitelmaa vain? Kuulopuheita? :D Hitto, mitä vainoharhasii rasistei sitä onkaan:D
Onko meillä kaksi valuuttaakin tässä maassa? Tutkitaan kaikki lompsamme, kenellä löytyy ruotsalaista?
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:09"]
[/quote]
Pääsee helpommin yliopistoon ja ammattikorkeakouluun.
[/quote]
Niin. Koska ruotsinkielisen peruskoulutuksen ja lukion taso on heikompi kuin suomenkielisen. Kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet, lähtökohdista riippumatta? PISA-tutkimustenkin mukaan ruotsinkielinen peruskouluopetus on heikompaa. Koska yhteiskunta tukee heikommin ruotsinkielisen vähemmistön peruskoulutusta. Kiintiöillä sitten tasataan eriarvoisuutta, päästämällä heidät heikommalla osaamisella opiskelemaan.
[/quote]
Aijaa?
PORVOO | Porvoon ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut ovat neljässä vuodessa nousseet selvästi nopeammin kuin suomenkielisellä puolella, ilmenee kaupungin sivistystoimelta saaduista tilinpäätöstiedoista.
Suomenkielisissä kouluissa oppilaskohtaiset kulut nousivat vuodesta 2006 vuoteen 2010 eli neljässä vuodessa 3,1 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella oppilaskohtaiset kulut nousivat 10,9 prosenttia.
Suomenkieliseen oppilaaseen satsattiin viime vuonna keskimäärin 5 789 euroa. Ruotsinkielisellä puolella luku oli 6 516 euroa. Ero on ruotsinkielisen oppilaan hyväksi 727 euroa.
"Porvoon kaupunki haki vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011 tukea opetushallitukselta kerhotoiminnan kehittämiseen. Opetushallituksen tavoitteena on tarjota jokaiselle peruskoulun oppilaalle mahdollisuus osallistua monipuoliseen ja ilmaiseen kerhotoimintaan koulupäivän jälkeen.
Tuen suuruus vuonna 2008 oli 38.000 euroa, josta 23.000 suomenkieliselle ja 15.000 ruotsinkieliselle koulutuspalvelulle."
Porvoossa suomenkielinen väestö on yli 2X ruotsinkieliseksi merkattuun verrattuna.
Aiemmin tuli esiin, että ruotsinkielisten koulujen huonoon menestykseen osasyy ainakin on, etteivät monet oppilaat edes oikeasti osaa tarpeeksi ruotsia, ei se etteikö taloudellinen satsaus olisi suurempikin kuin suomenkieliseen väestöön.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:17"]
Sanopa, missä ruotsinkielinen voi opiskella omalla kielellään poliisiksi, ammattisotilaaksi tai rajavartijaksi?
[/quote]
Eihän suomenkielinenkään voi omalla kielellään korkeakouluttautua, yliopistoissa englanti on yleinen luentokieli ja opinnäytetyötkin pitäisi tehdä englanniksi.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:18"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:16"]
Pääsee opiskelemaan tuosta vaan ilman mitään kilpailua tai preppauskurssia ja taso on paljon huonompi kuin normaaleilla, joten voi tuntea itsensä neroksi.
[/quote]
Kysynnän ja tarjonnan laki. Hakekaa suomenkielisetkin ruotsinkielisiin kouluihin, teillehän on lahjoitettu ilmaiseksi tarvittava kielitaito!
[/quote]
Olen itsekin kysynnän ja tarjonna lain kannalla, en keinotekoisen ruotsinkielen tuen. Eihän se mene sen mukaan tässäkään tapauksessa jos ruotsinkielisten aloituspaikkoja korkeakoulutuksessa on merkittävästi enemmän kuin osuus väestöstä.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:09"]
[/quote]
Pääsee helpommin yliopistoon ja ammattikorkeakouluun.
[/quote]
Niin. Koska ruotsinkielisen peruskoulutuksen ja lukion taso on heikompi kuin suomenkielisen. Kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet, lähtökohdista riippumatta? PISA-tutkimustenkin mukaan ruotsinkielinen peruskouluopetus on heikompaa. Koska yhteiskunta tukee heikommin ruotsinkielisen vähemmistön peruskoulutusta. Kiintiöillä sitten tasataan eriarvoisuutta, päästämällä heidät heikommalla osaamisella opiskelemaan.
[/quote]
Aijaa?
PORVOO | Porvoon ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut ovat neljässä vuodessa nousseet selvästi nopeammin kuin suomenkielisellä puolella, ilmenee kaupungin sivistystoimelta saaduista tilinpäätöstiedoista.
Suomenkielisissä kouluissa oppilaskohtaiset kulut nousivat vuodesta 2006 vuoteen 2010 eli neljässä vuodessa 3,1 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella oppilaskohtaiset kulut nousivat 10,9 prosenttia.
Suomenkieliseen oppilaaseen satsattiin viime vuonna keskimäärin 5 789 euroa. Ruotsinkielisellä puolella luku oli 6 516 euroa. Ero on ruotsinkielisen oppilaan hyväksi 727 euroa.
"Porvoon kaupunki haki vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011 tukea opetushallitukselta kerhotoiminnan kehittämiseen. Opetushallituksen tavoitteena on tarjota jokaiselle peruskoulun oppilaalle mahdollisuus osallistua monipuoliseen ja ilmaiseen kerhotoimintaan koulupäivän jälkeen.
Tuen suuruus vuonna 2008 oli 38.000 euroa, josta 23.000 suomenkieliselle ja 15.000 ruotsinkieliselle koulutuspalvelulle."
Porvoossa suomenkielinen väestö on yli 2X ruotsinkieliseksi merkattuun verrattuna.
Aiemmin tuli esiin, että ruotsinkielisten koulujen huonoon menestykseen osasyy ainakin on, etteivät monet oppilaat edes oikeasti osaa tarpeeksi ruotsia, ei se etteikö taloudellinen satsaus olisi suurempikin kuin suomenkieliseen väestöön.
[/quote]
Ruotsinkieliset koulut ovat täynnä äidinkieleltään suomenkielisiä lapsia, joiden kummatkin vanhemmat ovat suomenkielisiä!
Vanhemmat ovat pistäneet lapsensa kielikylpypäiväkotiin ja siitä lapset ovat sitten jatkaneet ruotsinkieliseen kouluun.
Ei ihme, jos tarvitaan lisäpanostusta ruotsin kielen opiskeluun tai että Pisa-tutkimuksen taso laskee. Nämä lapset opiskelevat kielellä, jota eivät käytä kotonaan. He siis opiskelevat vieraalla kielellä. Eikä se ole koskaan kovinkaan helppoa!
Turha siitä on oikeasti ruotsinkielisiä syyttää. Suomessa kun jokainen voi vapaasti valita minkäkieliseen kouluun lapsensa laittaa.
[/quote]
[/quote]
Tuolta linkistä:
– Se tulee nimenomaan kaksikielisyyden perusteella ja olivat oppilaat sitten suomen- tai ruotsinkielisiä, niin oppilaskohtaisesti saadaan tietty euromäärä.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että korotettua valtionosuutta maksetaan siis sekä kunnan suomen- että ruotsinkielisistä oppilaista.
– Lohja saa valtionavun suurimmaksi osaksi suomenkielisistä oppilaista. Jos jatkamme kaksikielisinä ja Nummi-Pusula liittyy Lohjaan, niin kaikista sieltä tulevista suomenkielisistä oppilaista saadaan heistäkin kaksikielisyysvaltionosuutta.
Lohjan valtionosuus ei ole Torikan mukaan millään tavalla korvamerkittyä eli kaupunki voi käyttää nettotuloaan siihen tarkoitukseen kuin haluaa, ei vain kaksikielisyyden kustannuksiin.
---
Eli. Kaksikielisyyteet tarkoitetut tuet käytetäänkin suomenkielisiin. Reilua ja ilmeisen yleistä?
No koska vähemmistöille on tapana yrittää pitää/kasvattaa suhteellista ja absoluuttista osuuttaan kantaväestöstä.
t. Hurri