Lue keskustelun säännöt.
Järkyttävää Toivolan tapauksessa on, että noin paljon voi myöntää kulutusluottoa tuollaisilla koroilla, eihän niistä voi kukaan selvitä
30.12.2020 |
Laskin, että esimerkiksi pelkästään Bank Norwegianin €50 000 kulutusluottoon 16,99% vuosikorolla menee pelkästään korkoihin joka kuukausi yli €700. Lisäksi jos on ollut pikavippejä pääomaltaan vaikkapa €30 000 100% vuosikorolla (tai oletetaan nyt vaikka että vain 50% vuosikorolla), niin pelkästään niiden korkoihin on mennyt €1250-€2500 kuukaudessa. Nordean luotoissa ollut varmaan joku 7-8% vuosikorko, joten €50 000 pääomalle tulee sellainen reilu €300 korkoa kuukaudessa.
Eli maltillisestikin laskettuna tuossa tilanteessa ovat pelkät korkomenot kuukaudessa olleet sellaisen €3000 vähintään. Todennäköisesti enemmänkin, jos pikavippejä on ollut tuota enemmän. Minkä lisäksi sitten tulevat eri kulut yms.
Eli voisi olettaa, että jokin €4000 on saattanut mennä kuukaudessa pelkästään lainojen korkoihin ja kuluihin. Vaikka tulot ovat olleet tosi hyvät, median tietojen mukaan reilu €100 000 verotettavaa tuloa ja verottomat korvaukset päälle, niin ei siitä silti verotuksen jälkeen jää kuin ehkä €6000 käteen. Mikä on hurja summa, mutta jos siitä menee €4000 pelkästään lainojen korkoihin ja kuluihin, sellainen €1500 vuokraan (mikä on arveltu mediassa tuon kokoisen asunnon vuokraksi Ullanlinnassa), niin siitä on jäänyt vain sellainen €500 elämiseen kuukaudessa.
Jonkin verran lapsilisää päälle, mutta silti käteen on parhaassakin tapauksessa jäänyt vain minimitoimeentulotuen verran kuukaudessa elämiseen, ilman että lainojen pääomia on edes yhtään vähennetty. Niitäkin pitää yleensä vähentää, joten todennäköisesti elämiseen ei ole jäänyt yhtään rahaa tai hyvin todennäköisesti jopa miinusmerkkinen summa. Joten on velkaantunut lisää joka kuukausi.
Tuo on minusta järkyttävintä tapauksessa! Miten voi olla mahdollista laillisesti myöntää noin valtavasti vakuudetonta kulutusluottoa tuollaisilla koroilla, koska ei tuollaisesta kykene mitenkään edes huipputuloinen ihminen selviämään ilman ulosottoa. Pitäisi olla omaisuutta myytäväksi, mutta tuskin sellaisessa tilanteessa kukaan alunperinkään tuollaisia pikavippejä tai kulutusluottoja alkaisi ottamaan. Eli jos palkkatuloilla yrittää tuollaisia velkoja hoitaa, niin sehän on yksinkertaisesti matemaattisesti täysin mahdotonta. On käsittämätöntä, että tuollainen tilanne voi edes syntyä!
Kommentit (584)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En millään ymmärrä tässä jutussa Toiviolan oman vastuun pakoilua!
ITSE hän on päättänyt ottaa lainaa, ITSE hän on halunnut elää näyttävästi, pukeutua kalliisiin vaatteisiin, asua kalliilla asuinalueella.
Jos oikeasti haluaisi ratkaista liian suuret kulut, pitäisi muuttaa elämäntapaansa; muuttaa halvempaan asuntoon, lopettaa kallis matkustelu ja kaikki muu ei-välttämätön.
niin ne muutkin tekevät.
Hänen pitäisi nöyrtyä ja olla vierittämättä syytä muualla.
Joku hänelle on myös myöntänyt luottoja isolla kädellä. Kuka viime kädessä maksaa tällaiset holtittomat luotot?
Se velallinen itse, sen ikävimmän ja kalleimman kautta. Seuraavat 15 vuotta kaikki tulot menevät velkojen maksuun, mahdollisesti kauemminkin. Ja korkoineen tulevat maksetuiksi monta, monta kertaa.
Joskus ihmiset joutuvat turvautumaan tuossa tilanteessa yhteiskunnan apuun selvitäkseen peruselinkustannuksista. Kuten tekevät lukemattomat muutkin ihmiset. Ei yhteiskunta tai kukaan muukaan niitä lainoja maksa, kyllä se velallinen sen tilanteen ihan itse kärsii ja häneltä ne velat korkoineen peritään.
Kyllähän velkajärjestelyssä usein saa osan veloistaan tai jopa kaikki anteeksi. Järjestely tehdään yleensä korkeintaan 5 vuodeksi (joissain tapauksissa max 10 vuotta) eikä velallinen välttämättä pysty maksamaan sinä aikana kaikkia velkojaan, ja nollaohjelmassa ei makseta mitään.
Yritysten luottotappioitahan nuo ensisijaisesti ovat, mutta toisaalta valtio menettää myös, kun ulosoton kautta ei saada velkoja perityksi.
Ei se valtio ole niissä veloissa saamapuolella vaan yritykset. Valtio vain toteuttaa ulosottotoimen kautta perintää yrityksen puolesta.
Ulosotto kuuluu Suomen valtion alaisuuteen ja ulosottomaksut ovat tuloa valtiolle. Ne huomioidaan budjetissakin. Esim. vuoden 2020 talousarviossa on ulosottomaksuja merkitty saatavaksi 73 miljoonaa.
https://vk-wordpress-bucket-prod.s3-eu-west-1.amazonaws.com/uploads/sit…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän pankissa kävi kerran asiakas joka tarvitsi asuntolainaa. Oli löytänyt hyvän ja halvan kohteen (omakotitalo). Olisi kiva lapsille sitten jättää.
Tuloiksi ilmoitti työttömyyskorvsuksen ja lapsilisät.
Ei millään mennyt jakeluun , että näitä ei semmoiseksi tuloksi lasketa.
Piti esim ihan pysyvänä tilanteena, että tulevat vuosikymmenet nostaa työttömyyskorausta!? Ajatus että se on väliaikainen raha, ei ollut mahdollista.
Lapsilisän katsoi pysyväksi tulokseen myös.Sanottiin sille, että ei yhteiskunta voi maksaa sulle omaa omaisuutta, mutta sitäkään ei tajunnut, että niin tämä maailma ei voi toimia.
Ja kävi monta kertaa asiaa esittämässä!?
Ihan uskomaton. Ja pahoin pelkään, ettei ole ainoa.Hieman ohi aiheen, mutta "teidän pankissa" asiakkaiden asioita huudellaan pitkin kyliä. Mikähän pankki on kyseessä?
Samaa mietin, hieman epäkorrektia. Varmaan joku pienen kaupungin pankki, missä on sitten kahvi/lounastauolla ruodittu tyhmä kylän työtön, joka luuli rassukka saavansa lainaa! Ja naurettu makeasti päälle.
Ihan kuule samalla tavalla ruoditaan ja kytätään tilien varat rikkaammillakin. Pari tyyppiä oli kylältä töissä pankissa. Sen jälkeen perheemme raha-asiat leviteltiin pitkin kylää ja kaikenlaiset puolitutut ovat alkaneet leikkiä ylintä ystävää, kun ennen on lähinnä katsottu nenänvartta pitkin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En millään ymmärrä tässä jutussa Toiviolan oman vastuun pakoilua!
ITSE hän on päättänyt ottaa lainaa, ITSE hän on halunnut elää näyttävästi, pukeutua kalliisiin vaatteisiin, asua kalliilla asuinalueella.
Jos oikeasti haluaisi ratkaista liian suuret kulut, pitäisi muuttaa elämäntapaansa; muuttaa halvempaan asuntoon, lopettaa kallis matkustelu ja kaikki muu ei-välttämätön.
niin ne muutkin tekevät.
Hänen pitäisi nöyrtyä ja olla vierittämättä syytä muualla.
Joku hänelle on myös myöntänyt luottoja isolla kädellä. Kuka viime kädessä maksaa tällaiset holtittomat luotot?
Se velallinen itse, sen ikävimmän ja kalleimman kautta. Seuraavat 15 vuotta kaikki tulot menevät velkojen maksuun, mahdollisesti kauemminkin. Ja korkoineen tulevat maksetuiksi monta, monta kertaa.
Joskus ihmiset joutuvat turvautumaan tuossa tilanteessa yhteiskunnan apuun selvitäkseen peruselinkustannuksista. Kuten tekevät lukemattomat muutkin ihmiset. Ei yhteiskunta tai kukaan muukaan niitä lainoja maksa, kyllä se velallinen sen tilanteen ihan itse kärsii ja häneltä ne velat korkoineen peritään.
Kyllähän velkajärjestelyssä usein saa osan veloistaan tai jopa kaikki anteeksi. Järjestely tehdään yleensä korkeintaan 5 vuodeksi (joissain tapauksissa max 10 vuotta) eikä velallinen välttämättä pysty maksamaan sinä aikana kaikkia velkojaan, ja nollaohjelmassa ei makseta mitään.
Yritysten luottotappioitahan nuo ensisijaisesti ovat, mutta toisaalta valtio menettää myös, kun ulosoton kautta ei saada velkoja perityksi.
Ei se valtio ole niissä veloissa saamapuolella vaan yritykset. Valtio vain toteuttaa ulosottotoimen kautta perintää yrityksen puolesta.
Enemmän valtio menettää oikeastaan siinä ettei luotto-ongelmainen saa töitä tai sitä ei kiinnosta työnteko. Lopputuloksena verotulot laskee ja valtio saa jopa maksaa tuolle ongelmaiselle sosiaalitukea eli pers nettoa tulee veronmaksajille.
Valtio menettää paljon enemmän siinä, että rahaongelmaiselle ei ole oikein mitään ulospääsyä niistä rahaongelmistaan. Se on armotonta menoa ja syy aika useaan itsemurhaan. Tuomio siitä että on ryssinyt raha-asiansa, on pidempi kuin murhaajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En millään ymmärrä tässä jutussa Toiviolan oman vastuun pakoilua!
ITSE hän on päättänyt ottaa lainaa, ITSE hän on halunnut elää näyttävästi, pukeutua kalliisiin vaatteisiin, asua kalliilla asuinalueella.
Jos oikeasti haluaisi ratkaista liian suuret kulut, pitäisi muuttaa elämäntapaansa; muuttaa halvempaan asuntoon, lopettaa kallis matkustelu ja kaikki muu ei-välttämätön.
niin ne muutkin tekevät.
Hänen pitäisi nöyrtyä ja olla vierittämättä syytä muualla.
Joku hänelle on myös myöntänyt luottoja isolla kädellä. Kuka viime kädessä maksaa tällaiset holtittomat luotot?
Se velallinen itse, sen ikävimmän ja kalleimman kautta. Seuraavat 15 vuotta kaikki tulot menevät velkojen maksuun, mahdollisesti kauemminkin. Ja korkoineen tulevat maksetuiksi monta, monta kertaa.
Joskus ihmiset joutuvat turvautumaan tuossa tilanteessa yhteiskunnan apuun selvitäkseen peruselinkustannuksista. Kuten tekevät lukemattomat muutkin ihmiset. Ei yhteiskunta tai kukaan muukaan niitä lainoja maksa, kyllä se velallinen sen tilanteen ihan itse kärsii ja häneltä ne velat korkoineen peritään.
Kyllähän velkajärjestelyssä usein saa osan veloistaan tai jopa kaikki anteeksi. Järjestely tehdään yleensä korkeintaan 5 vuodeksi (joissain tapauksissa max 10 vuotta) eikä velallinen välttämättä pysty maksamaan sinä aikana kaikkia velkojaan, ja nollaohjelmassa ei makseta mitään.
Yritysten luottotappioitahan nuo ensisijaisesti ovat, mutta toisaalta valtio menettää myös, kun ulosoton kautta ei saada velkoja perityksi.
Ei se valtio ole niissä veloissa saamapuolella vaan yritykset. Valtio vain toteuttaa ulosottotoimen kautta perintää yrityksen puolesta.
Ulosotto kuuluu Suomen valtion alaisuuteen ja ulosottomaksut ovat tuloa valtiolle. Ne huomioidaan budjetissakin. Esim. vuoden 2020 talousarviossa on ulosottomaksuja merkitty saatavaksi 73 miljoonaa.
https://vk-wordpress-bucket-prod.s3-eu-west-1.amazonaws.com/uploads/sit…
Ulosottomies (vouti) saa prosenttiosuuden jokaisesta onnistuneesta ulosottomaksusta, joten voudin kannattaa pitkittää ulosottoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En millään ymmärrä tässä jutussa Toiviolan oman vastuun pakoilua!
ITSE hän on päättänyt ottaa lainaa, ITSE hän on halunnut elää näyttävästi, pukeutua kalliisiin vaatteisiin, asua kalliilla asuinalueella.
Jos oikeasti haluaisi ratkaista liian suuret kulut, pitäisi muuttaa elämäntapaansa; muuttaa halvempaan asuntoon, lopettaa kallis matkustelu ja kaikki muu ei-välttämätön.
niin ne muutkin tekevät.
Hänen pitäisi nöyrtyä ja olla vierittämättä syytä muualla.
Joku hänelle on myös myöntänyt luottoja isolla kädellä. Kuka viime kädessä maksaa tällaiset holtittomat luotot?
Se velallinen itse, sen ikävimmän ja kalleimman kautta. Seuraavat 15 vuotta kaikki tulot menevät velkojen maksuun, mahdollisesti kauemminkin. Ja korkoineen tulevat maksetuiksi monta, monta kertaa.
Joskus ihmiset joutuvat turvautumaan tuossa tilanteessa yhteiskunnan apuun selvitäkseen peruselinkustannuksista. Kuten tekevät lukemattomat muutkin ihmiset. Ei yhteiskunta tai kukaan muukaan niitä lainoja maksa, kyllä se velallinen sen tilanteen ihan itse kärsii ja häneltä ne velat korkoineen peritään.
Kyllähän velkajärjestelyssä usein saa osan veloistaan tai jopa kaikki anteeksi. Järjestely tehdään yleensä korkeintaan 5 vuodeksi (joissain tapauksissa max 10 vuotta) eikä velallinen välttämättä pysty maksamaan sinä aikana kaikkia velkojaan, ja nollaohjelmassa ei makseta mitään.
Yritysten luottotappioitahan nuo ensisijaisesti ovat, mutta toisaalta valtio menettää myös, kun ulosoton kautta ei saada velkoja perityksi.
Ei se valtio ole niissä veloissa saamapuolella vaan yritykset. Valtio vain toteuttaa ulosottotoimen kautta perintää yrityksen puolesta.
Enemmän valtio menettää oikeastaan siinä ettei luotto-ongelmainen saa töitä tai sitä ei kiinnosta työnteko. Lopputuloksena verotulot laskee ja valtio saa jopa maksaa tuolle ongelmaiselle sosiaalitukea eli pers nettoa tulee veronmaksajille.
Valtio menettää paljon enemmän siinä, että rahaongelmaiselle ei ole oikein mitään ulospääsyä niistä rahaongelmistaan. Se on armotonta menoa ja syy aika useaan itsemurhaan. Tuomio siitä että on ryssinyt raha-asiansa, on pidempi kuin murhaajalla.
Taloudellinen väkivalta ex-puolisolta ja menetin luottotietoni. Painostuksen ja väkivallan alaisena jouduin nostamaan pikavippejä. Ennen kuin pääsin turvaan niin velkoja oli yli 50 000€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En millään ymmärrä tässä jutussa Toiviolan oman vastuun pakoilua!
ITSE hän on päättänyt ottaa lainaa, ITSE hän on halunnut elää näyttävästi, pukeutua kalliisiin vaatteisiin, asua kalliilla asuinalueella.
Jos oikeasti haluaisi ratkaista liian suuret kulut, pitäisi muuttaa elämäntapaansa; muuttaa halvempaan asuntoon, lopettaa kallis matkustelu ja kaikki muu ei-välttämätön.
niin ne muutkin tekevät.
Hänen pitäisi nöyrtyä ja olla vierittämättä syytä muualla.
Joku hänelle on myös myöntänyt luottoja isolla kädellä. Kuka viime kädessä maksaa tällaiset holtittomat luotot?
Se velallinen itse, sen ikävimmän ja kalleimman kautta. Seuraavat 15 vuotta kaikki tulot menevät velkojen maksuun, mahdollisesti kauemminkin. Ja korkoineen tulevat maksetuiksi monta, monta kertaa.
Joskus ihmiset joutuvat turvautumaan tuossa tilanteessa yhteiskunnan apuun selvitäkseen peruselinkustannuksista. Kuten tekevät lukemattomat muutkin ihmiset. Ei yhteiskunta tai kukaan muukaan niitä lainoja maksa, kyllä se velallinen sen tilanteen ihan itse kärsii ja häneltä ne velat korkoineen peritään.
Kyllähän velkajärjestelyssä usein saa osan veloistaan tai jopa kaikki anteeksi. Järjestely tehdään yleensä korkeintaan 5 vuodeksi (joissain tapauksissa max 10 vuotta) eikä velallinen välttämättä pysty maksamaan sinä aikana kaikkia velkojaan, ja nollaohjelmassa ei makseta mitään.
Yritysten luottotappioitahan nuo ensisijaisesti ovat, mutta toisaalta valtio menettää myös, kun ulosoton kautta ei saada velkoja perityksi.
Ei se valtio ole niissä veloissa saamapuolella vaan yritykset. Valtio vain toteuttaa ulosottotoimen kautta perintää yrityksen puolesta.
Enemmän valtio menettää oikeastaan siinä ettei luotto-ongelmainen saa töitä tai sitä ei kiinnosta työnteko. Lopputuloksena verotulot laskee ja valtio saa jopa maksaa tuolle ongelmaiselle sosiaalitukea eli pers nettoa tulee veronmaksajille.
Valtio menettää paljon enemmän siinä, että rahaongelmaiselle ei ole oikein mitään ulospääsyä niistä rahaongelmistaan. Se on armotonta menoa ja syy aika useaan itsemurhaan. Tuomio siitä että on ryssinyt raha-asiansa, on pidempi kuin murhaajalla.
Taloudellinen väkivalta ex-puolisolta ja menetin luottotietoni. Painostuksen ja väkivallan alaisena jouduin nostamaan pikavippejä. Ennen kuin pääsin turvaan niin velkoja oli yli 50 000€.
Miten tuosta voi selvitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En millään ymmärrä tässä jutussa Toiviolan oman vastuun pakoilua!
ITSE hän on päättänyt ottaa lainaa, ITSE hän on halunnut elää näyttävästi, pukeutua kalliisiin vaatteisiin, asua kalliilla asuinalueella.
Jos oikeasti haluaisi ratkaista liian suuret kulut, pitäisi muuttaa elämäntapaansa; muuttaa halvempaan asuntoon, lopettaa kallis matkustelu ja kaikki muu ei-välttämätön.
niin ne muutkin tekevät.
Hänen pitäisi nöyrtyä ja olla vierittämättä syytä muualla.
Joku hänelle on myös myöntänyt luottoja isolla kädellä. Kuka viime kädessä maksaa tällaiset holtittomat luotot?
Se velallinen itse, sen ikävimmän ja kalleimman kautta. Seuraavat 15 vuotta kaikki tulot menevät velkojen maksuun, mahdollisesti kauemminkin. Ja korkoineen tulevat maksetuiksi monta, monta kertaa.
Joskus ihmiset joutuvat turvautumaan tuossa tilanteessa yhteiskunnan apuun selvitäkseen peruselinkustannuksista. Kuten tekevät lukemattomat muutkin ihmiset. Ei yhteiskunta tai kukaan muukaan niitä lainoja maksa, kyllä se velallinen sen tilanteen ihan itse kärsii ja häneltä ne velat korkoineen peritään.
Kyllähän velkajärjestelyssä usein saa osan veloistaan tai jopa kaikki anteeksi. Järjestely tehdään yleensä korkeintaan 5 vuodeksi (joissain tapauksissa max 10 vuotta) eikä velallinen välttämättä pysty maksamaan sinä aikana kaikkia velkojaan, ja nollaohjelmassa ei makseta mitään.
Yritysten luottotappioitahan nuo ensisijaisesti ovat, mutta toisaalta valtio menettää myös, kun ulosoton kautta ei saada velkoja perityksi.
Ei se valtio ole niissä veloissa saamapuolella vaan yritykset. Valtio vain toteuttaa ulosottotoimen kautta perintää yrityksen puolesta.
Enemmän valtio menettää oikeastaan siinä ettei luotto-ongelmainen saa töitä tai sitä ei kiinnosta työnteko. Lopputuloksena verotulot laskee ja valtio saa jopa maksaa tuolle ongelmaiselle sosiaalitukea eli pers nettoa tulee veronmaksajille.
Valtio menettää paljon enemmän siinä, että rahaongelmaiselle ei ole oikein mitään ulospääsyä niistä rahaongelmistaan. Se on armotonta menoa ja syy aika useaan itsemurhaan. Tuomio siitä että on ryssinyt raha-asiansa, on pidempi kuin murhaajalla.
Taloudellinen väkivalta ex-puolisolta ja menetin luottotietoni. Painostuksen ja väkivallan alaisena jouduin nostamaan pikavippejä. Ennen kuin pääsin turvaan niin velkoja oli yli 50 000€.
Miten tuosta voi selvitä?
Veikkaisin että tuo on rikos ja jos on menty oikeuteen asti ja annettu tuomio tuolle ex-puolisolle, niin kirjoittaja ei ole vastuussa tuosta velasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi olla yksi laina/luottorekisteri, joka olisi vain luotonantajien käytössä. Sinne olisi merkittävä kaikki myönnetyt luotot ja uutta luottoa hakiessa luotonmyöntäjä näkisi sieltä onko oikeasti enää maksukykyä. Nythän samat tulot voi ilmoittaa monelle luotonantajalle ja jättää muut luotot ilmoittamatta. Yksilönvastuutahan tämä vähentäisi, mutta esim. peliriippuvaiselle voisi olla pelastus.
Vastustan jyrkästi tuollaista rekisteriä. Miksi kunnolla raha-asiansa hoitavienkin taloudellinen tilanne pitäisi avata kaiken maailman pikavippifirmoille vain sen vuoksi että pieni osa ihmisistä ei osaa pitää huolta asioistaan?
Minusta nykyinen käytäntö on hyvä. Toisin kuin tässä ketjussa väitetään, niin vakuudettomia luottoja myöntävät yritykset kärsivät kovista luottotappioista joita ne kompensoivat korkeammilla koroilla. Olen aivan varma että kaikissa vähänkin merkittävimmissä pikavippifirmoissa mietitään ja kehitellään koko ajan prosesseja minimoida luottotappioiden määrää, eli jättää riskialttiimmat tapaukset ilman lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En millään ymmärrä tässä jutussa Toiviolan oman vastuun pakoilua!
ITSE hän on päättänyt ottaa lainaa, ITSE hän on halunnut elää näyttävästi, pukeutua kalliisiin vaatteisiin, asua kalliilla asuinalueella.
Jos oikeasti haluaisi ratkaista liian suuret kulut, pitäisi muuttaa elämäntapaansa; muuttaa halvempaan asuntoon, lopettaa kallis matkustelu ja kaikki muu ei-välttämätön.
niin ne muutkin tekevät.
Hänen pitäisi nöyrtyä ja olla vierittämättä syytä muualla.
Joku hänelle on myös myöntänyt luottoja isolla kädellä. Kuka viime kädessä maksaa tällaiset holtittomat luotot?
Se velallinen itse, sen ikävimmän ja kalleimman kautta. Seuraavat 15 vuotta kaikki tulot menevät velkojen maksuun, mahdollisesti kauemminkin. Ja korkoineen tulevat maksetuiksi monta, monta kertaa.
Joskus ihmiset joutuvat turvautumaan tuossa tilanteessa yhteiskunnan apuun selvitäkseen peruselinkustannuksista. Kuten tekevät lukemattomat muutkin ihmiset. Ei yhteiskunta tai kukaan muukaan niitä lainoja maksa, kyllä se velallinen sen tilanteen ihan itse kärsii ja häneltä ne velat korkoineen peritään.
Kyllähän velkajärjestelyssä usein saa osan veloistaan tai jopa kaikki anteeksi. Järjestely tehdään yleensä korkeintaan 5 vuodeksi (joissain tapauksissa max 10 vuotta) eikä velallinen välttämättä pysty maksamaan sinä aikana kaikkia velkojaan, ja nollaohjelmassa ei makseta mitään.
Yritysten luottotappioitahan nuo ensisijaisesti ovat, mutta toisaalta valtio menettää myös, kun ulosoton kautta ei saada velkoja perityksi.
Ei se valtio ole niissä veloissa saamapuolella vaan yritykset. Valtio vain toteuttaa ulosottotoimen kautta perintää yrityksen puolesta.
Enemmän valtio menettää oikeastaan siinä ettei luotto-ongelmainen saa töitä tai sitä ei kiinnosta työnteko. Lopputuloksena verotulot laskee ja valtio saa jopa maksaa tuolle ongelmaiselle sosiaalitukea eli pers nettoa tulee veronmaksajille.
Valtio menettää paljon enemmän siinä, että rahaongelmaiselle ei ole oikein mitään ulospääsyä niistä rahaongelmistaan. Se on armotonta menoa ja syy aika useaan itsemurhaan. Tuomio siitä että on ryssinyt raha-asiansa, on pidempi kuin murhaajalla.
Taloudellinen väkivalta ex-puolisolta ja menetin luottotietoni. Painostuksen ja väkivallan alaisena jouduin nostamaan pikavippejä. Ennen kuin pääsin turvaan niin velkoja oli yli 50 000€.
Miten tuosta voi selvitä?
Veikkaisin että tuo on rikos ja jos on menty oikeuteen asti ja annettu tuomio tuolle ex-puolisolle, niin kirjoittaja ei ole vastuussa tuosta velasta.
Rikosprosessissa meni kolme vuotta. Sen ajan olin luottotiedoton ja hetken aikaa asunnoton. En saanut asunto koska ei ollut luottotietoja. Normaali elämä muuttui hetkessä hankalaksi, vuokra-asunto,puhelinliittymä, sähkösopimus, kotivakuutus, jne muuttuivat mahdottomaksi toteuttaa. Onneksi sain apua diakonilta, sossulta, oikeusavustajalta ja turvakodilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten jos Jani ei ole velkaantunut "kevytkenkäisesti" niin hän voi päästä yksityishenkilön velkajärjestelyyn ja olla vapaa veloista 3 vuoden kuluttua ? Sairasta maksattaa muilla omat töpit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo kadu eikä häpeä, en usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro, miten henkilö, jolla on ulosotossa 200 000 € suorittaa asunnon vaihdon? Ulosottohan vie tilile tulevat rahat lukuunottamatta suojaosuutta, joka on niin pieni, ettei edes päivähoitomaksuja saa maksettua. Siihen uuteen piemenpään asuntoon tarvittaisiin laina, jota Jani ei saa, koska on maksuhäiriömerkintä, eikä vakuuksia.
Tämähän on aivan tapauskohtaista. Toivolallakin oli Riihimäellä kämppä tyhjillään ainakin 2018 lopuilla
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201809172201204161
En tiedä hänen asumisjärjestelyistään sen enempää, mutta jos pyytää kämpästä markkinahintaa paljon enemmän eikä se mene kaupaksi, ei vuokraa sitä eteenpäin ja samalla elelee itse vuokralla (?) kalliilla alueilla, niin touhu on lopun alkua hyvätuloisellekin.
Mutta kuten todettua, tämä on tapauskohtaista, on muistettava että Toivolalla on ollut pitkään hyvät tulot ja ainakin välillä myös omaisuutta, ei hänen tilannettaan voi verrata yleisesti ulosotossa oleviin henkilöihin
Ei siis mitenkään ihmetytä, että tuosta linkatusta jutusta käy ilmi, että Toivola kuittaili isoja kulukorvauksia sillä, että kirjat olivat Riihimäellä, vaikka todellisuudessa asui Helsingissä. Siis kansanedustajan palkkion lisäksi äijä on kyllä osannut lypsää rahaa joka tuutista näihin loputtomiin tarpeisiinsa.
Jos joku köyhä ihminen vedättäisi noin vaikka kelatukia niin joka sentti kyllä karhuttaisiin takaisin ja kaikesta pitäisi olla kuitit ja tositteet tallella. Mutta kaipa äijä on sitten osannut pyöritellä kieltä suussaan eduskunnassa, jos mitään muuta ei ole saanut aikaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän pankissa kävi kerran asiakas joka tarvitsi asuntolainaa. Oli löytänyt hyvän ja halvan kohteen (omakotitalo). Olisi kiva lapsille sitten jättää.
Tuloiksi ilmoitti työttömyyskorvsuksen ja lapsilisät.
Ei millään mennyt jakeluun , että näitä ei semmoiseksi tuloksi lasketa.
Piti esim ihan pysyvänä tilanteena, että tulevat vuosikymmenet nostaa työttömyyskorausta!? Ajatus että se on väliaikainen raha, ei ollut mahdollista.
Lapsilisän katsoi pysyväksi tulokseen myös.Sanottiin sille, että ei yhteiskunta voi maksaa sulle omaa omaisuutta, mutta sitäkään ei tajunnut, että niin tämä maailma ei voi toimia.
Ja kävi monta kertaa asiaa esittämässä!?
Ihan uskomaton. Ja pahoin pelkään, ettei ole ainoa.Hieman ohi aiheen, mutta "teidän pankissa" asiakkaiden asioita huudellaan pitkin kyliä. Mikähän pankki on kyseessä?
Samaa mietin, hieman epäkorrektia. Varmaan joku pienen kaupungin pankki, missä on sitten kahvi/lounastauolla ruodittu tyhmä kylän työtön, joka luuli rassukka saavansa lainaa! Ja naurettu makeasti päälle.
Ihan kuule samalla tavalla ruoditaan ja kytätään tilien varat rikkaammillakin. Pari tyyppiä oli kylältä töissä pankissa. Sen jälkeen perheemme raha-asiat leviteltiin pitkin kylää ja kaikenlaiset puolitutut ovat alkaneet leikkiä ylintä ystävää, kun ennen on lähinnä katsottu nenänvartta pitkin..
Pointti ei ole siinä onko ihminen rikas vai köyhä, vaan siinä, että pankkihenkilöstö ei kälätä työasioita ulkopuolisille.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävintä on, että moiseen haksahtanut ihminen on ollut päättämässä meidänkin asioista. Täysin kädetön ihminen, jonka tulisi oikeastaan olla jonkun edunvalvonnan piirissä, eikä omata oikeutta tehdä edes omaan elämäänsä liittyviä päätöksiä.
Kansanedustajat edustavat kansaa. Kansalaisissa on ylivelkaantuneita ja pikavippien ottajia, miksei siis myös kansanedustajissa. Siellähän se tieto siitä, mitä se on, pitää olla, eihän ne muuten asioihin puutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi olla yksi laina/luottorekisteri, joka olisi vain luotonantajien käytössä. Sinne olisi merkittävä kaikki myönnetyt luotot ja uutta luottoa hakiessa luotonmyöntäjä näkisi sieltä onko oikeasti enää maksukykyä. Nythän samat tulot voi ilmoittaa monelle luotonantajalle ja jättää muut luotot ilmoittamatta. Yksilönvastuutahan tämä vähentäisi, mutta esim. peliriippuvaiselle voisi olla pelastus.
Vastustan jyrkästi tuollaista rekisteriä. Miksi kunnolla raha-asiansa hoitavienkin taloudellinen tilanne pitäisi avata kaiken maailman pikavippifirmoille vain sen vuoksi että pieni osa ihmisistä ei osaa pitää huolta asioistaan?
Minusta nykyinen käytäntö on hyvä. Toisin kuin tässä ketjussa väitetään, niin vakuudettomia luottoja myöntävät yritykset kärsivät kovista luottotappioista joita ne kompensoivat korkeammilla koroilla. Olen aivan varma että kaikissa vähänkin merkittävimmissä pikavippifirmoissa mietitään ja kehitellään koko ajan prosesseja minimoida luottotappioiden määrää, eli jättää riskialttiimmat tapaukset ilman lainaa.
No se vastustuksesi on täysin turhaa koska sitä rekisteriä rakennetaan jo, päätökset siitä on tehty jo aikaa sitten valtiolla. Ihan samoin sinun on täysin turhaa vastustaa tulorekisteriä koska sellainen on jo. Luottorekisterihän on olemassa käytännössä kaikissa länsimaissa, joten onhan se omituista että Suomessa ei sellaista ole ollut. USA:ssa pitää ensin rakentaa itselleen toiminnan kautta positive credit score ennenkuin saa mitään.
Vierailija kirjoitti:
White trash-aloitus
Korkojen laskeminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
White trash-aloitus
Korkojen laskeminen?
Pikavippifirmat eivät halua ihmisten harrastavan matematiikkaa ja laskevan pikavippien kustannuksia kuten aloituksessa on tehty. Selvästi tuokin kommentti oli joltain pikavippiyrittäjältä.
kannattas selvittää eikö tuo osoite ole hirviniemen PEKOSEN saunan osoite. ei asunnoksi luokiteltu
Tätähän rakennetaan jo. Tulee tulorekisterin yhteyteen.