90v äiti sanoo että on velvollisuuteni hoitaa häntä
Äitini asuu vielä kotonaan ja on melko hyvässä kunnossa mutta luonnollisesti ysikymppisellä jo voimat vähenee. Hän on ehdottomasti hoitokoteja vastaan, koska häntä inhottaa muut vanhukset ja esim mieshoitajat.
Nyt hän on alkanut vaatia että on minun on tultava hoitamaan häntä. Minulla ei ole perhettä, joten hän katsoo että minun olisi helppo muuttaa hänen luokseen, 150 km, ja saada työpaikka sieltä.
Olen aivan kauhuissani. Käyn velvollisuudesta auttamassa häntä kerran kuussa mutta en missään nimessä halua hoitaa häntä enkä muuttaa sinne, en edes omaan asuntoon lähelle. Emme ole koskaan pitäneet toisistamme, äiti on aina ollut tyytymätön minuun. Hän on ankea, ikävä valittaja ja omahyväinen.
Miten selitän tämän hänelle? Hän on jo niin vanha, säälin häntä enkä halua loukata. Äiti on vanhanaikainen ja uskoo että kaikki lapset rakastavat äitejään automaattisesti ja velvollisuudesta. Hän myöskin luulee olevansa mukava ihminen ja teeskentelee sellaista vieraille.
En uskalla sanoa totuutta päin naamaa hänelle.
Kommentit (74)
Suomessa jälkeläiisen ei lakisääteisesti ole pakko huolehtia vanhemmastaan. -Joissain maissa on.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö aikuisen huolehtia omasta lapsestaan? On paljon niitä, jotka sysäävät oman lapsensa muiden hoidettavaksi. Samaan tapaan, pitääkö aikuisen huolehtia omasta vanhemmastaan?
Rehellistä olisi, jos aloittaja ilmoittaisi, että ei ota perintöä vastaan, eikä myöskään hoida vanhusta.
Vanhemmilla ikäpolvilla on vielä jäljellä vastuun ja velvollisuuksien asennetta. Nuoremmilla sitä ei juuri ole.
Ihmetyttää nämä perintöön vetoajat. Ikäänkuin se perintö oikeuttaisi vaatimaan hoitoa itselleen. Entä vanhukset, jotka ovat puilla paljailla? Heillä ei sitten ole samaa oikeutta tulla hoidetuksi, kun ei ole perintöä, millä kiristää?
-Kapanteri.- kirjoitti:
Suomessa jälkeläiisen ei lakisääteisesti ole pakko huolehtia vanhemmastaan. -Joissain maissa on.
Näköjään pitäisi säätää sama laki myös suomeen koska ihmisillä ei näytä olevan sen vertaa moraalia, että edes omista vanhemmista huolehdittaisiin. Uskomatonta, että asiasta edes keskustellaan.
Se, että ap kieltäytyy hoitamasta äitään on sama kuin äiti heittäisi vastasyntyneen lapsen roskikseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin käymään tämän taistelun parikymppisenä mummoani vastaan. Myöhemmin kuulin että hän yritti väkisin pakottaa KAIKKIA sukulaisia omaishoitajakseen. Ja minä kun tunsin itseni pahaksi ihmiseksi! Omalle äidilleni sanoin kyllä suoraan että sinä menet tasan vanhainkotiin heti kun et pärjää, että parempi vaan itse se valkata jo etukäteen valmiiksi. En tiedä onko niissä jotain vaihtoehtoja, mutta varmaan ihan kyselemällä selviää. Mielestäni jokainen eläkeläinen voisi ihan itse tehdä sitä selvitystyötä, eikä jättää kaikkia hommia jälkikasvulle.
Olipa siinä sodassa kyllä se hyvä puoli, että olen oppinut pitämään puoleni ihmisten itsekkyyttä vastaan. Minulla on oikeus opiskella, olla parisuhteessa, valita missä kaupungissa asun, mitä työtä teen jne. Toki tunnen syyllisyyttä kun syyllistetään, mutta onpa tässä itselläkin ollut vaikka mitä avun tarvetta, ja syyllistäjä ihmiset eivät koskaan kyllä auta.[/quote
Uskomatonta itsekkyyttä. Vanhukset dumpataan kylmästi vanhainkotiin vaikka jälkikasvun pitäisi huolehtia heistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin käymään tämän taistelun parikymppisenä mummoani vastaan. Myöhemmin kuulin että hän yritti väkisin pakottaa KAIKKIA sukulaisia omaishoitajakseen. Ja minä kun tunsin itseni pahaksi ihmiseksi! Omalle äidilleni sanoin kyllä suoraan että sinä menet tasan vanhainkotiin heti kun et pärjää, että parempi vaan itse se valkata jo etukäteen valmiiksi. En tiedä onko niissä jotain vaihtoehtoja, mutta varmaan ihan kyselemällä selviää. Mielestäni jokainen eläkeläinen voisi ihan itse tehdä sitä selvitystyötä, eikä jättää kaikkia hommia jälkikasvulle.
Olipa siinä sodassa kyllä se hyvä puoli, että olen oppinut pitämään puoleni ihmisten itsekkyyttä vastaan. Minulla on oikeus opiskella, olla parisuhteessa, valita missä kaupungissa asun, mitä työtä teen jne. Toki tunnen syyllisyyttä kun syyllistetään, mutta onpa tässä itselläkin ollut vaikka mitä avun tarvetta, ja syyllistäjä ihmiset eivät koskaan kyllä auta.[/quote
Uskomatonta itsekkyyttä. Vanhukset dumpataan kylmästi vanhainkotiin vaikka jälkikasvun pitäisi huolehtia heistä.
Kyllä jälkikasvu huolehtiikin läheisistä, jotka ovat sen arvoisia. Se pitää ansaita, ja moni nykyajan vanhus on kyllä kohdellut jälkikasvuaan niin huonosti, ettei heitä kiinnosta olla dumppaamatta niitä vanhainkotiin. Ei mitään tunnontuskia, kuten ei ollut vanhemmillakaan aikoinaan lapsiaan kaltoinkohdellessaan.
Vierailija kirjoitti:
Sun velvollisuus on katsoa, että äitisi saa hoitoa. Sen ei tarvitse tulla suoraan sinulta. Sun velvollisuus on auttaa äitiä saamaan se hoito, siinä kaikki.
'
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on.
Tietysti, on paljon ihmisiä, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan. Omista oikeuksista pidetään tiukasti kiinni (perintö ym.), mutta ne velvollisuudet aina unohdetaan. Äitisi on sinut kasvattanut. Entä jos hän ei olisi hoitanut velvollisuuttaan ja olisi jättänyt sinut johonkin lastenkotiin kasvatettavaksi? Joten olisko nyt sinun vuorosi hoitaa velvollisuutesi häntä kohtaan?
Useissa muissa kulttuureissa tämmöistä kysymystä ei edes esitettäisi.
Se on totta että kaikilla on ihmisoikeudet, ja niin pitää ollakin. Mitään sen kummempia oikeuksia kenelläkään ei ole. Tietysti jos sekoitat röyhkeyden oikeuksiin. Minulla ei ole mitään velvollisuuksia vanhempiani kohtaan, jättävät perinnön, jos jättävät. Testamenttaavat senkin suosikkilapselleen, jos se onnistuu. Jos kohtelelet lasta huonosti ja käytät häneen väkivaltaa, on aivan naurettavaa puhua jostain aikuisen lapsen velvollisuuksista. Niin makaa kuin petaa.
Et kai sekoita väkivaltaa ja normaalia ruumiillista kuritusta? Jos vanhempasi ovat antaneet sinulle selkään niin se tarkoittaa että he välittävät sinusta ja rakastavat sinua. Kuka vitsaa säästää se lastaan vihaa.
Vanhempasi ovat sinusta huolehtineet ja olet heille velkaa elämäsi, joten tottakai sinun kuuluu huolehtia heistä heidän elämänsä viimeiset vuodet.
Samalla periaatteella puolisoaan nyrkillä kouluttava henkilö rakastaa tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö aikuisen huolehtia omasta lapsestaan? On paljon niitä, jotka sysäävät oman lapsensa muiden hoidettavaksi. Samaan tapaan, pitääkö aikuisen huolehtia omasta vanhemmastaan?
Rehellistä olisi, jos aloittaja ilmoittaisi, että ei ota perintöä vastaan, eikä myöskään hoida vanhusta.
Vanhemmilla ikäpolvilla on vielä jäljellä vastuun ja velvollisuuksien asennetta. Nuoremmilla sitä ei juuri ole.
Ihmetyttää nämä perintöön vetoajat. Ikäänkuin se perintö oikeuttaisi vaatimaan hoitoa itselleen. Entä vanhukset, jotka ovat puilla paljailla? Heillä ei sitten ole samaa oikeutta tulla hoidetuksi, kun ei ole perintöä, millä kiristää?
Oma äitini kuoli puilla paljailla, mutta autoin niin paljon kuin kykenin. Hän tosin muuttikin samalle paikkakunnalle, eikä olettanut että kulkisin häntä avustamassa sadan kilometrin päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on.
Tietysti, on paljon ihmisiä, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan. Omista oikeuksista pidetään tiukasti kiinni (perintö ym.), mutta ne velvollisuudet aina unohdetaan. Äitisi on sinut kasvattanut. Entä jos hän ei olisi hoitanut velvollisuuttaan ja olisi jättänyt sinut johonkin lastenkotiin kasvatettavaksi? Joten olisko nyt sinun vuorosi hoitaa velvollisuutesi häntä kohtaan?
Useissa muissa kulttuureissa tämmöistä kysymystä ei edes esitettäisi.
Se on totta että kaikilla on ihmisoikeudet, ja niin pitää ollakin. Mitään sen kummempia oikeuksia kenelläkään ei ole. Tietysti jos sekoitat röyhkeyden oikeuksiin. Minulla ei ole mitään velvollisuuksia vanhempiani kohtaan, jättävät perinnön, jos jättävät. Testamenttaavat senkin suosikkilapselleen, jos se onnistuu. Jos kohtelelet lasta huonosti ja käytät häneen väkivaltaa, on aivan naurettavaa puhua jostain aikuisen lapsen velvollisuuksista. Niin makaa kuin petaa.
Et kai sekoita väkivaltaa ja normaalia ruumiillista kuritusta? Jos vanhempasi ovat antaneet sinulle selkään niin se tarkoittaa että he välittävät sinusta ja rakastavat sinua. Kuka vitsaa säästää se lastaan vihaa.
Vanhempasi ovat sinusta huolehtineet ja olet heille velkaa elämäsi, joten tottakai sinun kuuluu huolehtia heistä heidän elämänsä viimeiset vuodet.
Minusta sekin on huolehtimista, että katsovat ikäänkuin päältä sitä hoitokodin tasoa ja minkälaista henk.kuntaa siellä on. Hoitavat raha-asiat ja kertoilevat juoruja sukulaisista ja yht.tutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on.
Tietysti, on paljon ihmisiä, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan. Omista oikeuksista pidetään tiukasti kiinni (perintö ym.), mutta ne velvollisuudet aina unohdetaan. Äitisi on sinut kasvattanut. Entä jos hän ei olisi hoitanut velvollisuuttaan ja olisi jättänyt sinut johonkin lastenkotiin kasvatettavaksi? Joten olisko nyt sinun vuorosi hoitaa velvollisuutesi häntä kohtaan?
Useissa muissa kulttuureissa tämmöistä kysymystä ei edes esitettäisi.
Se on totta että kaikilla on ihmisoikeudet, ja niin pitää ollakin. Mitään sen kummempia oikeuksia kenelläkään ei ole. Tietysti jos sekoitat röyhkeyden oikeuksiin. Minulla ei ole mitään velvollisuuksia vanhempiani kohtaan, jättävät perinnön, jos jättävät. Testamenttaavat senkin suosikkilapselleen, jos se onnistuu. Jos kohtelelet lasta huonosti ja käytät häneen väkivaltaa, on aivan naurettavaa puhua jostain aikuisen lapsen velvollisuuksista. Niin makaa kuin petaa.
Et kai sekoita väkivaltaa ja normaalia ruumiillista kuritusta? Jos vanhempasi ovat antaneet sinulle selkään niin se tarkoittaa että he välittävät sinusta ja rakastavat sinua. Kuka vitsaa säästää se lastaan vihaa.
Vanhempasi ovat sinusta huolehtineet ja olet heille velkaa elämäsi, joten tottakai sinun kuuluu huolehtia heistä heidän elämänsä viimeiset vuodet.
Samalla periaatteella puolisoaan nyrkillä kouluttava henkilö rakastaa tätä.
Ei vaan tuo on sitä väkivaltaa, lapselle selkään antaminen on kasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on työpaikka siellä missä asut. Sulla on elämää edessä, äidillä suurin osa takana. Sun työ on sun happinaamari. Ja happinaamari kuuluu aina ensin laittaa omalle naamalle ennen muiden auttamista.
Aloittajan äiti olisi voinut aikoinaan luoda uraa ja antaa lapsen muualle kasvatettavaksi. Hän ei kuitenkaan tehnyt niin.
Voi lapsi rakas, siihen aikaa kun 90v sai lapset ei naiset luoneet uraa varsinaisesti, töitä kyllä teki kaikki.
Eiköhän AP ole tullut toimeen ihan niinkuin muutkin lapset silloin, eli aikuiset teki töitä ja lapset kasvoivat ihan huomaamatta siellä ja olivat itsenäisiä ja sisaruksilla oli suuri merkitys.
Jos mutsisi on 90v olet oletettavasti 50-65v kun olen vielä työelämässäkin.
Sanot että ikäisesi ei saa helposti enää työtä. Et voi luopua nykyisestä, etkä työsi takia ehdi/jaksa hoitaa 90 vuotiasta vanhusta.
Jos on vielä ikävä ihminen niin sinulla ei ole mitään velvollisuutta hoitaa häntä. Sitä paitsi kuolee todennäköisesti 5 vuoden sisällä, että ei kannata uhrautua kun on ihan koti-apua saatavana. Ei edes laiteta mihinkään laitokseen jos on noin hyväkuntoinen.
Palkkaat hänelle kotiin jonkun seuraneidin, niin ei tarvitse hoitokotiin mennä.
Ap, sinulla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia äidistäsi. Auta häntä saamaan tarvitsemansa apu ja hoiva, mutta elä omaa elämääsi kuten tähänkin asti.
Vanhusten hoitolaitoksista näkyy ja kuuluu niin kauheita laiminlyönti ym negatiivisia uutisia, että ei ole ihme, jos vielä järjissään olevia vanhuksia pelottaa mennä niihin. Silti ne ovat käytännössä ainoa vaihtoehto niille vanhuksille, jotka tarvitsevat 24 h hoitoa ja valvontaa.
Kotiapua on toki mahdollista saada, mutta kotihoitajan järjestyminen edes päivän ajaksi, saati yöksikin, on tosi vaikeaa ja hirveän kallista. Vaatisi asumista samassa huoneistossa mutta kuitenkin yksityisyyttä hoitajallekin, mm oma wc.
Miltä nyt tuntuu, nukuttuasi yön yli?
Aikuisten lasten ja vanhempien yhteisasuminen ei ole koskaan helppoa. Ei edes niissä kulttuureissa joissa vanhukset normaalisti asuvat saman katon alla lastensa perheiden kanssa. Jos se olisi jotenkin luontaista, ei niin paljon kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa peräänkuulutettaisi vanhempien kunnioitusta jne. (Kunnioitus yleensä tuntuu tarkoittavan vanhempien tottelemista aikuisenakin, mikä toki on hassua...) Vastaavasti missään ei erikseen tarvitse esim. sanoa, että lapsista pitää huolehtia. Ja vaikka asuisikin naapurissa omassa asunnossa, niin kyllä kanssakäyminen tällaisessa tilanteessa, jossa vanhusta pitää hoitaa on niin tiivistä, että samat ongelmat varmaan tulevat kuin yhdessä asuessakin.
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi on mahdollisuus saada kunnan kotihoitopalveluita kotiinsa. Hänen luonaan on varmasti käynyt kunnan palveluohjaaja kartoittamassa palvelutarpeen. Sen mukaan äidilläsi on varmasti mahdollisuus saada ainakin siivous- ja ruokapalvelut ja muitakin palveluita tarpeen mukaan. Tämä palveluohjaaja käy jokaisen vanhuksen luona vuosittain ja palveluiden tarve tarkistetaan. Jos äitisi ei voi käydä enää yksin kaupassa, hän saa siihenkin apua.
Sinun varaasi ei voi laskea, ei ole mitenkään varmaa, että saisit uutta työpaikkaa, jos nyt jättäisit nykyisen ja muuttaisit eri paikkakunnalle. Sinun täytyy itsesikin olla jo lähestymässä eläkeikää, joten ei sen ikäisille enää työtä ole tarjolla ja menettäisit tärkeät työvuodet, joilta vielä kertyy eläkettä.
Äläkä tee äitisi toiveen mukaan muutenkaan, koska joutuisit ihan k--een. Sinusta leivottaisiin äitisi omaishoitaja, ja sen perusteella sinulla ei sitten enää omaa elämääsi saisi ollakaan. Kaikki työnnettäisiin sinun niskoillesi.
Äidillesi voit sanoa jämäkästi, että ei missään tapauksessa. Et jätä työpaikkaasi etkä muuta hänen luokseen. Sinulla ei ole siihen velvollisuutta. Myöhemmin eläkeläisenäkään sinun ei kuulu hoitaa toista eläkeläistä, saatathan olla itsekin jo avun tarpeessa.
Minä en reumakipujeni takia voi mitenkään hoitaa kohta satavuotiasta vanhempaani, vaikka tiedän hänen niin mielessään toivovan. Juuri noista samoista syistä, kuin mitä kirjoitit. Minun vanhempani ei halua mihinkään hoivakotiin eikä haluaisi vierasta apua kotiinsa, mutta on siihen nyt kuitenkin pakotettu. En lähtisi siihen rumbaan, vaikka olisin tervekin. Koska ihmisen ikääntyessä tulee aina jotakin pientä kremppaa ja vaivaa, voimat hiipuu väkisinkin. Joku päivä on hankalampi kuin joku toinen, koskaan ei voi tietää, mutta jos on sitoutunut hoitamaan ikääntynyttä vanhempaansa, siitä ei pääse sitten yhtään mihinkään, on vaan jaksettava joka hetki. Sitä vanhusta pitäisi pitää virkeänä ja tyytyväisenä, mutta missä ne omat virkistysmahdollisuudet ovat?
Siis missä näin on, että vuosittain palveluohjaaja käy vanhuksen luona? Äitini on yksin omakotitalossa asuva 89-vuotias, ei ole kertaakaan käynyt kukaan hänen luonaan kartoittamassa mitään. Kauppa-apu? Ei ole olemassa sellaista ainakaan hänen paikkakunnallaan. Siivoojan saa tietysti omalla rahalla.
Se ei ole mikään perustelu. Tuskimpa aloittaja olisi halunnut jäädä syntymättä. Lapset ovat vanhuuden turva kuten sanotaan ja aloittajan velvollisuus on huolehtia äidistään samalla tavalla kun tämä on huolehtinut hänestä. Asiasta ei pitäisi edes keskustella vaan sen pitäisi olla itsestään selvää.
Minukin tätini huolehti äidistään eli mummostani tämän kuolemaan asti eli lähes 100 vuoden ikään, asuivat naapureina rivarissa.