90v äiti sanoo että on velvollisuuteni hoitaa häntä
Äitini asuu vielä kotonaan ja on melko hyvässä kunnossa mutta luonnollisesti ysikymppisellä jo voimat vähenee. Hän on ehdottomasti hoitokoteja vastaan, koska häntä inhottaa muut vanhukset ja esim mieshoitajat.
Nyt hän on alkanut vaatia että on minun on tultava hoitamaan häntä. Minulla ei ole perhettä, joten hän katsoo että minun olisi helppo muuttaa hänen luokseen, 150 km, ja saada työpaikka sieltä.
Olen aivan kauhuissani. Käyn velvollisuudesta auttamassa häntä kerran kuussa mutta en missään nimessä halua hoitaa häntä enkä muuttaa sinne, en edes omaan asuntoon lähelle. Emme ole koskaan pitäneet toisistamme, äiti on aina ollut tyytymätön minuun. Hän on ankea, ikävä valittaja ja omahyväinen.
Miten selitän tämän hänelle? Hän on jo niin vanha, säälin häntä enkä halua loukata. Äiti on vanhanaikainen ja uskoo että kaikki lapset rakastavat äitejään automaattisesti ja velvollisuudesta. Hän myöskin luulee olevansa mukava ihminen ja teeskentelee sellaista vieraille.
En uskalla sanoa totuutta päin naamaa hänelle.
Kommentit (74)
Lasten kasvattaminen ei ole helppoa. Äitisi on tehnyt sen urakan, joka kesti sinun kohdallasi noin 18 vuotta. Nyt hän pyytää, että vastaavasti hänestä huolehdittaisiin noin 1-5 vuoden ajan. Kohtuutonta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on työpaikka siellä missä asut. Sulla on elämää edessä, äidillä suurin osa takana. Sun työ on sun happinaamari. Ja happinaamari kuuluu aina ensin laittaa omalle naamalle ennen muiden auttamista.
Aloittajan äiti olisi voinut aikoinaan luoda uraa ja antaa lapsen muualle kasvatettavaksi. Hän ei kuitenkaan tehnyt niin.
Mistä sinä tiedät, mitä aloittajan äiti on tehnyt? Ja 50 vuotta sitten "uran luominen" jossain jumalan selän takana pikkukylässä ei ollut välttämättä kovin realistinen vaihtoehto. Nykyään on valinnanvaraa ihan eri tavalla, myös vanhempien hoitamisen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Lasten kasvattaminen ei ole helppoa. Äitisi on tehnyt sen urakan, joka kesti sinun kohdallasi noin 18 vuotta. Nyt hän pyytää, että vastaavasti hänestä huolehdittaisiin noin 1-5 vuoden ajan. Kohtuutonta?
Yksikään lapsi ei ole pyytänyt sitä, että syntyy tänne jonkun huolehdittavaksi. Joten vastauksena kysymykseesi: Kyllä on kohtuutonta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on.
Tietysti, on paljon ihmisiä, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan. Omista oikeuksista pidetään tiukasti kiinni (perintö ym.), mutta ne velvollisuudet aina unohdetaan. Äitisi on sinut kasvattanut. Entä jos hän ei olisi hoitanut velvollisuuttaan ja olisi jättänyt sinut johonkin lastenkotiin kasvatettavaksi? Joten olisko nyt sinun vuorosi hoitaa velvollisuutesi häntä kohtaan?
Useissa muissa kulttuureissa tämmöistä kysymystä ei edes esitettäisi.
Ei ole mitään velvollisuutta hoitaa vanhempiaan. Lasten hankinta on aivan vapaaehtoista. Ellei halua velvollisuutta hoitaa lapsiaan, niin jättää ne sitten tekemättä. Lapsi saa aina väkisin vanhemmat, ei ole valinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on.
Tietysti, on paljon ihmisiä, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan. Omista oikeuksista pidetään tiukasti kiinni (perintö ym.), mutta ne velvollisuudet aina unohdetaan. Äitisi on sinut kasvattanut. Entä jos hän ei olisi hoitanut velvollisuuttaan ja olisi jättänyt sinut johonkin lastenkotiin kasvatettavaksi? Joten olisko nyt sinun vuorosi hoitaa velvollisuutesi häntä kohtaan?
Useissa muissa kulttuureissa tämmöistä kysymystä ei edes esitettäisi.
Se on totta että kaikilla on ihmisoikeudet, ja niin pitää ollakin. Mitään sen kummempia oikeuksia kenelläkään ei ole. Tietysti jos sekoitat röyhkeyden oikeuksiin. Minulla ei ole mitään velvollisuuksia vanhempiani kohtaan, jättävät perinnön, jos jättävät. Testamenttaavat senkin suosikkilapselleen, jos se onnistuu. Jos kohtelelet lasta huonosti ja käytät häneen väkivaltaa, on aivan naurettavaa puhua jostain aikuisen lapsen velvollisuuksista. Niin makaa kuin petaa.
Sanoisin äidille että muuttaa itse mun naapurin. Ja että tulee hoitajaa jos tarvii sillä en hoida
Vierailija kirjoitti:
Jos äidin k u n t o on huono, järjestät tietysti kotiin pari kertaa viikossa fysioterapeutin. Aloita siitä. Kukaan muu ei anna minkäänlaista apua siihen liikuntaan, ei vaikka mitä maksaisit. Omalla äidilläni on sellainen ja se oli kyllä paras tekoni, kun hänet etsin. Ei ollut helppoa, kun en tiennyt mitään, mutta ilman häntä ei olisi enää pystyssä.
Tuosta voit aloittaa heti. Tutustumiskäynnillä kartoitetaan se kunto ja suunnitelma sen mukaan. Valtavan hieno asia, mitä odottaa siellä kotona yksinään:-)
Aloittajalla on oikeus ja velvollisuus elää omaa elämäänsä!!
Minä jouduin käymään tämän taistelun parikymppisenä mummoani vastaan. Myöhemmin kuulin että hän yritti väkisin pakottaa KAIKKIA sukulaisia omaishoitajakseen. Ja minä kun tunsin itseni pahaksi ihmiseksi! Omalle äidilleni sanoin kyllä suoraan että sinä menet tasan vanhainkotiin heti kun et pärjää, että parempi vaan itse se valkata jo etukäteen valmiiksi. En tiedä onko niissä jotain vaihtoehtoja, mutta varmaan ihan kyselemällä selviää. Mielestäni jokainen eläkeläinen voisi ihan itse tehdä sitä selvitystyötä, eikä jättää kaikkia hommia jälkikasvulle.
Olipa siinä sodassa kyllä se hyvä puoli, että olen oppinut pitämään puoleni ihmisten itsekkyyttä vastaan. Minulla on oikeus opiskella, olla parisuhteessa, valita missä kaupungissa asun, mitä työtä teen jne. Toki tunnen syyllisyyttä kun syyllistetään, mutta onpa tässä itselläkin ollut vaikka mitä avun tarvetta, ja syyllistäjä ihmiset eivät koskaan kyllä auta.
Pitääkö aikuisena huolehtia omista vanhemmistaan?
Suomessa lapsilla ei ole mitään oikeudellista velvollisuutta pitää huolta omista vanhemmistaan. Silti lainsäädäntö antaa ymmärtää monella tavoin, että omaisten tulee olla vanhusten tukena.
Lakeihin ja viranomaistoimiin sisältyy paljon olettamuksia siitä, että jokaisella vanhuksella on perheenjäseniä tai muita läheisiä avustamassa. Myös moraalikäsitykset aiheuttavat hoivapaineita etenkin aikuisille tyttärille, ja suomalaiset auttavat omaisiaan jopa eniten Euroopassa.
Vanha ihminen ei voi selvitä pykäläviidakossa.
Totta kai on hyvä ja kannatettava asia, että lapset hoivaavat ja antavat apua iäkkäille vanhemmilleen. Mutta entäpä jos omaiset eivät voi, osaa tai halua auttaa? Jos ei ole omaisia?
Vaikka vanhuksille on laissa taattu oikeus riittävään hoivaan ja huolenpitoon, oikeus on todellisuudessa riippuvainen siitä, auttavatko omaiset ja huolehtivatko he tarvittavan hoivan hankkimisesta.
Vanhalla, heikkokuntoisella ihmisellä ei ole mitään mahdollisuutta selviytyä yksin sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja toimeentuloturvan viidakossa. Käytännössä vanhuspalvelujen saaminen edellyttää lähes aina jonkinlaista omaisten apua.
Sote-sirkuksessa on syytä muistaa, että heikkokuntoisten ja muistisairaiden ihmisten valinnanvapaus ei lisäänny, vaikka tarjottaisiin tukku asiakasseteleitä. Jonkun täytyy valita palvelut heidän puolestaan, ja käytännössä tämä tarkoittaa omaisten vastuun kasvattamista.
Hoitovapaa kuuluu myös vanhempaansa hoitavalle.
Käytännön vanhustenhoidossa lasten ja omaisten rooli on valtava, vaikka lainsäädännössä rooli on jokseenkin olematon.
Pikkulasten vanhemmilla on oikeus jäädä hoitovapaalle tai lyhentää työpäiväänsä. Samanlainen mahdollisuus tulisi kirjata lakiin kaikille niille työntekijöille, jotka hoitavat ikääntynyttä vanhempaansa.
Nyt omaa vanhempaansa hoitava työntekijä ei ole millään tavalla yhdenvertainen lasta hoitavan kollegan kanssa, vaikka työikäisten halutaan osallistuvan aina vain enemmän huolenpitoon ikääntyvistä vanhemmistaan.
Suomessa arvioidaan olevan 65 000 etäomaishoitajaa ilman minkäänlaista virallista asemaa ja vailla mitään tukea. Moni heistä hoivaa nimenomaan iäkästä vanhempaansa ja käyttää kaiken vapaa-aikansa matkustaakseen avuksi toiselle paikkakunnalle.
Kun normaalit vapaat ja vuosilomat eivät riitä, etäomaishoitajat joutuvat anomaan palkattomia vapaita tai lyhennettyä työaikaa. Tämä käy kalliiksi ja moni työnantaja katsoo menettelyä karsaasti.
Oikeustieteen tohtori, apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha on todennut, että lainsäädäntöön sisältyy Suomessa omaisolettama, jonka mukaan omaisten odotetaan osallistuvan läheistensä hoivaan.
Lainsäädäntö on ristiriitainen. Omaisten odotetaan auttavan ja heidät lasketaan vanhustenhoidon pyyteettömäksi voimavaraksi, vaikka mitkään voimassa olevat lait eivät velvoita vähääkään.
Laura Kalliomaa-Puha, Vanhuksen oikeus hoivaan ja omaisolettama. Gerontologia 3/2017
https://www.etlehti.fi/blogit/geron/pitaako-aikuisena-huolehtia-omista-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äidin k u n t o on huono, järjestät tietysti kotiin pari kertaa viikossa fysioterapeutin. Aloita siitä. Kukaan muu ei anna minkäänlaista apua siihen liikuntaan, ei vaikka mitä maksaisit. Omalla äidilläni on sellainen ja se oli kyllä paras tekoni, kun hänet etsin. Ei ollut helppoa, kun en tiennyt mitään, mutta ilman häntä ei olisi enää pystyssä.
Tuosta voit aloittaa heti. Tutustumiskäynnillä kartoitetaan se kunto ja suunnitelma sen mukaan. Valtavan hieno asia, mitä odottaa siellä kotona yksinään:-)
Sitten se vanhus sanoo, että hän ei ketään tänne ota ja ihan höpöhöpöhommaa ja turhaa rahanmenoa. Nämä on niin nähty.
Aloittaja voi ehdottaa, että äiti muuttaa hänen naapurustoon. Vuokra-asuntoja löytyy ja niihin äitisi saa asumistukea. Jos tämä vaihtoehto ei hänelle kelpaa, niin hän sitten omasta mielestään pärjää siellä, missä nyt asuu.
Ainakin siivoamassa pitäisi tyttären käydä sukulaistenkin mielestä. Ja heidän läheistensä.
Pitääkö aikuisen huolehtia omasta lapsestaan? On paljon niitä, jotka sysäävät oman lapsensa muiden hoidettavaksi. Samaan tapaan, pitääkö aikuisen huolehtia omasta vanhemmastaan?
Rehellistä olisi, jos aloittaja ilmoittaisi, että ei ota perintöä vastaan, eikä myöskään hoida vanhusta.
Vanhemmilla ikäpolvilla on vielä jäljellä vastuun ja velvollisuuksien asennetta. Nuoremmilla sitä ei juuri ole.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on oikeus ja velvollisuus elää omaa elämäänsä!!
Niin oli myös aloittajan äidillä. Hoiti kuitenkin lapsensa aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kasvattaminen ei ole helppoa. Äitisi on tehnyt sen urakan, joka kesti sinun kohdallasi noin 18 vuotta. Nyt hän pyytää, että vastaavasti hänestä huolehdittaisiin noin 1-5 vuoden ajan. Kohtuutonta?
Yksikään lapsi ei ole pyytänyt sitä, että syntyy tänne jonkun huolehdittavaksi. Joten vastauksena kysymykseesi: Kyllä on kohtuutonta.
Aloittajan äidin olisi kannattanut luovuttaa lapsi pois, niin ei olisi ollut vastuuta ja velvollisuuta lapsen hoitamisesta. Näin tekee hyvin monet ihmiset.
Aloittajan äiti ei ollut vastuuton, vaan hoiti velvollisuutensa ja kasvatti lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö aikuisena huolehtia omista vanhemmistaan?
Suomessa lapsilla ei ole mitään oikeudellista velvollisuutta pitää huolta omista vanhemmistaan. Silti lainsäädäntö antaa ymmärtää monella tavoin, että omaisten tulee olla vanhusten tukena.Lakeihin ja viranomaistoimiin sisältyy paljon olettamuksia siitä, että jokaisella vanhuksella on perheenjäseniä tai muita läheisiä avustamassa. Myös moraalikäsitykset aiheuttavat hoivapaineita etenkin aikuisille tyttärille, ja suomalaiset auttavat omaisiaan jopa eniten Euroopassa.
Vanha ihminen ei voi selvitä pykäläviidakossa.
Totta kai on hyvä ja kannatettava asia, että lapset hoivaavat ja antavat apua iäkkäille vanhemmilleen. Mutta entäpä jos omaiset eivät voi, osaa tai halua auttaa? Jos ei ole omaisia?
Vaikka vanhuksille on laissa taattu oikeus riittävään hoivaan ja huolenpitoon, oikeus on todellisuudessa riippuvainen siitä, auttavatko omaiset ja huolehtivatko he tarvittavan hoivan hankkimisesta.
Vanhalla, heikkokuntoisella ihmisellä ei ole mitään mahdollisuutta selviytyä yksin sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja toimeentuloturvan viidakossa. Käytännössä vanhuspalvelujen saaminen edellyttää lähes aina jonkinlaista omaisten apua.
Sote-sirkuksessa on syytä muistaa, että heikkokuntoisten ja muistisairaiden ihmisten valinnanvapaus ei lisäänny, vaikka tarjottaisiin tukku asiakasseteleitä. Jonkun täytyy valita palvelut heidän puolestaan, ja käytännössä tämä tarkoittaa omaisten vastuun kasvattamista.
Hoitovapaa kuuluu myös vanhempaansa hoitavalle.
Käytännön vanhustenhoidossa lasten ja omaisten rooli on valtava, vaikka lainsäädännössä rooli on jokseenkin olematon.
Pikkulasten vanhemmilla on oikeus jäädä hoitovapaalle tai lyhentää työpäiväänsä. Samanlainen mahdollisuus tulisi kirjata lakiin kaikille niille työntekijöille, jotka hoitavat ikääntynyttä vanhempaansa.
Nyt omaa vanhempaansa hoitava työntekijä ei ole millään tavalla yhdenvertainen lasta hoitavan kollegan kanssa, vaikka työikäisten halutaan osallistuvan aina vain enemmän huolenpitoon ikääntyvistä vanhemmistaan.
Suomessa arvioidaan olevan 65 000 etäomaishoitajaa ilman minkäänlaista virallista asemaa ja vailla mitään tukea. Moni heistä hoivaa nimenomaan iäkästä vanhempaansa ja käyttää kaiken vapaa-aikansa matkustaakseen avuksi toiselle paikkakunnalle.
Kun normaalit vapaat ja vuosilomat eivät riitä, etäomaishoitajat joutuvat anomaan palkattomia vapaita tai lyhennettyä työaikaa. Tämä käy kalliiksi ja moni työnantaja katsoo menettelyä karsaasti.
Oikeustieteen tohtori, apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha on todennut, että lainsäädäntöön sisältyy Suomessa omaisolettama, jonka mukaan omaisten odotetaan osallistuvan läheistensä hoivaan.
Lainsäädäntö on ristiriitainen. Omaisten odotetaan auttavan ja heidät lasketaan vanhustenhoidon pyyteettömäksi voimavaraksi, vaikka mitkään voimassa olevat lait eivät velvoita vähääkään.
Laura Kalliomaa-Puha, Vanhuksen oikeus hoivaan ja omaisolettama. Gerontologia 3/2017
https://www.etlehti.fi/blogit/geron/pitaako-aikuisena-huolehtia-omista-…
Naisten palkkaaminen kävisi yhä kyseenalaisemmaksi (naisethan ne yleensä ovat niitä omaishoitajija). Tämänkin velvollisuusko tulisi työnantajan maksaa? Näin kirjoitti jo useampia äitiyslomia maksanut työnantaja. Ketä katsottaisiin vanhemmiksi? Isät, ädit, uusperheitten lukemattomat äiti- ja isäpuolet jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on oikeus ja velvollisuus elää omaa elämäänsä!!
Niin oli myös aloittajan äidillä. Hoiti kuitenkin lapsensa aikuiseksi.
Itsehän tämä äiti laittautui tiineeksi. E.i siinä lapselta kysytty, haluaako syntyä
Tässä asiassa on tämä ikuinen kamppailu, että onko joku kirjoittamaton velvollisuus ja kiitollisuuden velka ja häpeä jos jätät sen suorittamatta. Ja muilla joku ihme oikeus paheksua tai hyväksyä.
Ap:n tilanteessa on vielä se fakta, että hän tunnustaa suoraan ettei rakasta äitiään, joten hoitaminen ja yhdessäolo olisi todella ahdistavaa.
Nykyisin ihmiset myös elävät paljon vanhemmiksi ovat todella iäkkäinä vaativia hoidettavia. Ei välttämättä amatöörien puuhaa, eikä varsinkaan kun lapset itsekin ovat iäkkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on.
Tietysti, on paljon ihmisiä, jotka eivät hoida velvollisuuksiaan. Omista oikeuksista pidetään tiukasti kiinni (perintö ym.), mutta ne velvollisuudet aina unohdetaan. Äitisi on sinut kasvattanut. Entä jos hän ei olisi hoitanut velvollisuuttaan ja olisi jättänyt sinut johonkin lastenkotiin kasvatettavaksi? Joten olisko nyt sinun vuorosi hoitaa velvollisuutesi häntä kohtaan?
Useissa muissa kulttuureissa tämmöistä kysymystä ei edes esitettäisi.
Ei ole mitään velvollisuutta hoitaa vanhempiaan. Lasten hankinta on aivan vapaaehtoista. Ellei halua velvollisuutta hoitaa lapsiaan, niin jättää ne sitten tekemättä. Lapsi saa aina väkisin vanhemmat, ei ole valinnanvaraa.
Tottakai ap:lla on velvollisuus hoitaa vanhaa äitiään vaikka nämä nykyajan minäminä ihmiset haluavatkin velvollisuuksistaan laistaa oman mukavuutensa nimissä. Ja kuten edellinen kirjoittaja sanoi niin monessa kulttuurissa moista ei edes kysyttäisi vaan se on itsestäänselvyys.
Äitinsä on hänet synnyttänyt ja huolehtinut ja nyt on ap:n tehtävä tehdä samoin.
Ei saa kieltäytyä yhtään sen enempää kuin saat kieltäytyä naistaksista. Sukupuolisyrjintää sellainen.