Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muiden pitäisi maksaa sun eläminen? Kuulostaa loisimiselta. Parempi opettaa lapsille, että nyt eletään näillä tuloilla mitä on ja pyritään, että siihen joskus olisi vielä parempi rahatilanne ja sitten voidaan ostaa ne jäätelötötteröt tai kalliimmat joululahjat jne.
En ole loisimassa mitään. Onko kohtuuton toive, että kummitäti ostaisi kolmen euron jäätelön tytölle sen sijaan, että ensin etsitään ajan kanssa kauppa ja sieltä 1.5 euron jäätelö? Mikä järki?
Ja jos tuo on mahdoton toive niin eikö olisi ihan kohtuullista, että voisi edes jättää nuo opettavaiset luennot ja humble bragin väliin?
Ap
Miten tämä liittyi humble bragiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
Kannattaa kerrata kummin tehtävät. https://evl.fi/perhejuhlat/ristiaiset/kummien-valinta-ja-tehtavat
Joista eräs on vastata kummilapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien kanssa.. Missään ei sanota että pitää toimia raha-automaattina kummilapselle.
Vierailija kirjoitti:
No jos se onnistuu meiltäkin, yhteensä kolmen tonnin nettotuloista, mikä on sinun verukkeesi? Tupakka-aski ja iltapäivälehden printtipainos on jo kympin, jos sellaisia ostelee. Joku kahvilakäynti 5-10 euroa? Siinähän se jo melkein tulikin.
600 euroa kuukaudessa säästöön, 20€ päivässä, niin se on 7200 euroa vuodessa. Sillä lähtee jo pariksi viikoksi lomalle kaukokohteeseen koko perheen kanssa.
Paljonko teillä on asumiskulut? Työmatkakulut? Lasten harrastukset ja koulutus? Vaikka olenkin elänyt säästeliäästi pienillä tuloilla niin lapsilisän loppuessa kulut ovat kaikista korkeimmillaan. En huutele enää säästämisestä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ainakin köyhänä voin sen tunnustaa, että raha polttelee taskuissa, jos sitä joskus sattuu ylimääräistä olemaan. Kun joutuu koko ajan kieltämään itseltään kaikenlaista, niin sitä haluaa yleensä heti ostaa jotakin. Ja kun tarvelista on loppumaton, tarvitsisin pari mattoa, uusia lakanoita (vanhat on ex-anopin 20 vuotta sitten ostamia), käsipyyhkeitä, toisen takin, talvikengät, ulkoiluhousut, rintaliivit, alushousuja, sukkia, uuden paistinpannun jne. Omista tarpeistani tingin, jotta lapset saisivat tarvitsemansa, mutta eihän tämä kivaa ole. Emme matkustele, meillä ei ole autoa, syömme vaatimattomasti, ei ole suoratoistopalveluja tai pelikoneita. Joten kyllä; jos minulla on ylimääräistä niin sijoitan sen välittömästi johonkin tarpeelliseen tai vähemmän tarpeelliseen.
Tästä syystä kannettu vesi ei kaivossa pysy. Yksin asuvalla kaverillani on jo vuosia ollut vaikea taloudellinen tilanne. Monesti ei ollut koko viikolla muuta syötävää kuin kaurapuuroa ja jokunen kananmuna. Vastoin periaatteitani annoin hänelle kahden kuukauden varsin ruhtinaalliset ruokarahat. Kuvittelin, että hänellä olisi edes pari kuukautta, jolloin ei tarvitsisi stressata, mistä saa ruokaa. Vaan miten kävikään? Koko summa oli käytetty yhdessä viikossa eikä todellakaan kuin parin päivän verran ruokiin. Seuraavalla viikolla oli taas yhtä tiukkaa kuin aina ennenkin. Mikään, mitä hän rahoilla hankki, ei ollut välttämätöntä. Olemme puhuneet asiasta ja hän myöntää itsekin, että oli typerää laittaa rahat heti haisemaan. Olisi edes ostanut kuivakaapit ja pakastimen täyteen ruokaa, mutta eipä käynyt hänellä mielessäkään. Kertoi vain, että oli ihanaa tuntea hetken aikaa olevansa rikas.
Just, tyhmyys ja köyhyys tuntuvat kulkevan monessa tilanteessa käsi kädessä. Kyllä sietääkin nähdä nälkää jos ei tuon vertaa osaa ajatella viikkoa pidemmälle.
Tämä siinä on ihmeellisintä ettei pystytä katsomaan lainkaan parin viikon päähän kun tuhlataan kaikki heti maksupäivänä.
Maksupäivänä pitää maksaa vuokra, sähköt, netti, puhelimet, mahdolliset luottojen ja lainojen lyhennykset, jne.
Eri kyllä maksupäivänä heti menee iso osa rahoista. Jos sen rahan säästäisi ruokaostoksiin, kaikki menisi perintään ja se vasta tulisi kalliiksi.
Asia on katsos niin, että köyhälle ei jää hirveästi käteen pakollisten menojen jälkeen.
Mitäs nämä tuttavan rahat päättömyyksiin tuhlanneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on riittävästi luksusta nuissa maksullisissa suoratoistopalveluissa, jos ei oo omaa rahaa millä maksaa niin tuon enempää ei tarvi. Kyllä ihan perustoimeentulo täytyy kaikilla olla, harrastuksia ym. lapsille myös voidaan tarjota ilmaiseksi vähävaraisille, MUTTA. Joku raja on oltava. Mitään ekstraa, luksusta ym. ei tarvitse kustantaa kellekään jolla siihen ei ole itsellä vara. Joulukinkku on oikeastaan aika halpaa ruokaa niin jo on ihme jos sitä ei voi jouluna ostaa, alesta viimeistään. Laatikot myös superedullisia tehdä. Hyvin vähällä rahalla saisi jouluruuat hoidettua tarvittaessa. Lasten lahjat eri asia ja niihin on järjestöjä joihin ottaa yhteyttä. Kavereilta ei tarvitse kitistä, mutta toki voi selittää oman tilanteensa ja pyytää, uskoisin että apua moni olisi valmis tarjoamaan. Ehkä kaikista paras olisi itse ehdottaa miksei vaikka Facebookissakin että tekee kaverille joulusiivouksen muutamaa lahjaa vastaan tai jotain. Miksi kotona työttämänä makaavalle pitäisi vain antaa. Itse kun on töissä kiireinen niin olisi vain mukava kun joku kävisi sillä aikaa siivoamassa ja itse saisi keskittyä töiden jälkeen muuhun, kyllä siitä satasen, pari voisi antaa tarpeessa olevalle kaverille. Mutta en ole kyllä kuullut että joku olisi valmis tähän, eivät sitten varmaan ole tarpeeksi köyhiä kuitenkaan.
Onko suoratoistopalvelu jonkun mielestä LUKSUSTA? Kumma juttu.
Samaa mietin. Netflix maksaa 10 euroa kuussa. Onhan se tietysti jostain muusta pois, mutta kun köyhä ei voi paljon käydä leffassa/teatterissa/konserteissa (muulloinkaan kuin korona-aikana), niin onhan se aika järkevä sijoitus. Varsinkin jos on 4 eri-ikäistä lasta, joiden vieminen jonnekin leffaan maksaisi älyttömän summan nykyaikana.
Leffat ja TV-sarjat ovat hyvää pakoa siitä köyhyydessä elämisestä ja pennin venyttämisestä. Siitä saa sisältöä elämään. Tietenkään tätä eivät ymmärrä sellaiset, jotka katselevat itse sen yhden leffan kuussa telkkarista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅
On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.
Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.
Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.
Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.
Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.
Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).
Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.
On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.
Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.
Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.
Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.
No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta.
Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja.
Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.
Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.
Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.
Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.
Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.
Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.
Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.
Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.
Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.
Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.
Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?
Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.
Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.
Ainoa mitä sanoin, ettei köyhän lapsi eroa rikkaan lapsesta. Lapsia yhtä kaikki.
Köyhän lapsia ei tarvitse kouluttaa yhtään enempää kuin rikkaidenkaan. Toisin sanoen vanhempien varallisuuden ei tulisi vaikuttaa lasten kohteluun.
Jos kieltäydyt ostamasta jäätelöä lapselle vain siksi, että tämän perhe on köyhä, niin syytä muuttaa ajattelua. Jos kieltäytyisit, joka tapauksessa lapsen vanhempien tulotasosta riippumatta, niin tämä on ok.
Lapsi tai aikuinenkaan ei ole itseäsi huonompi vain pienempien tulojen tähden.
Suurin osa onneksi ymmärtää tämän, vaikka ketjun perusteella ei uskoisi.
Paino sanalla enempää. Suomessa jo 100 000 € vuosituloilla pääsee ylimpään tulodesiiliin ja se kertoo, että Suomessa on hyvin vähän sellaisia rikkaita, joiden lapsille voitaisiin opettaa, että saa mitä ikinä vaan keksii pyytää. Normaaleissa perheissä varallisuustasosta riippumatta lapsile opetetaan, että kaikkea haluamaansa ei voi saada ja lisäksi fiksut vanhemmat opettavat lapsilleen myös järkevää rahankäyttöä. Ja lapselle se voi olla juuri sitä, että kalliin jäätelön sjasta ostetaan edullisempi jäätelö.
On tietysti totta, että kummitädin tehtävänä ei ehkä olisi ollut opettaa tätä asiaa. Tehtävähän on lapsen vanhempien. Kummitäti olisi vain voinut sanoa, että nyt ei osteta jäätelöä. Tai pikemminkin äidin tehtävä olisi ollut sanoa, että nyt ei osteta jäätelöä, koska koko kysymys olisi pitänyt esittää äidille eikä kummitädille.
Omat lapseni olisivat aikoinaan voineet pyytää kaikenlaista ja mulla olisi ollut mahdollisuus ne pyynnöt toteuttaakin. En kuitenkaan toteuttanut heidän kaikkia toiveitaan, koska osa kasvatustani on ollut se, että kaikkea nyt vaan ei voi saada. Mulla on yksi ystävä, jonka lapselle oli nuorena aikuisena todella vaikea hyväksyä, ettei omat tulot riittäneetkään kaikkeen, mitä olisi halunnut. Lapsuudenkodissaan kun sai aina kaiken haluamansa ja vieläpä heti eli ei tarvinnut odottaa edes syntymäpäivää tai joulua, jolloin olisi voinut saada haluamansa lahjaksi. On otettu velkaa, tehty pikavippejä ja osteltu osamaksuilla. Vähän sinne, vähän tuonne ja lopulta kuukaudessa kaikkien laskujen, velkojen ja osamaksujen jälkeen käytettävissä oleva raha on varsin pieni, jolloin käy pyytämässä rahaa vanhemmiltaan. Ja vanhemmat antavat, jotta nuorelta ei menisi luottotiedot. Omilla lapsillani taas ei ole muuta velkaa kuin asuntolaina. Ei ole koskaan ollutkaan. Ovat osanneet elää nuukasti silloin, kun tulot olivat pienet. Eikä ole tarvinnut aikuisena juosta äidin lompakollakaan.
Toisen ystäväni lapselle taas ostettiin aivan kaikkea, kun oli rahaa. Sitten, kun ei loppukuusta ollut enää rahaa, ei ostettu. Näistä lapsista tuli myös "raha polttaa taskussa" -ihmisiä. Ei puhettakaan, että pystyisivät säästämään asuntolainaa varten. Tulot kyllä riittäisivät asuntolainan saamiseenkin, mutta kärsivällisyys ei riitä tarvittavan summan säästämiseen.
Omat lapset on aina vähän eri.
Sitä voi kyllä hemmotella silloin tällöin lapsikavereitaan, vaikka kotona olisikin tiukemmat rajat. Toki vanhempien toiveita kunnioittaen.
Ei se lapsi siitä mene pilalle.
Hemmottelu on eri asia silloin, kun se tapahtuu hemmottelijan omasta aloitteesta eikä toisen pyynnöstä. Tuo jätskigatekin olisi voinut päättyä toisin, jos lapsi olisi joko pyytänyt jätskiä äidiltään tai äiti olisi ainakin sanonut, että nyt äidillä ei ole varaa ostaa jätskiä tai ehdottanut lapselle, että mennään ostamaan jätskiä kaupasta (äiti tietysti itse maksajana). Tällöin kummitäti olisi voinut tarjoutua ostamaan kalliimman jätskin lapselle. Nyt sekä ap:n että hänen lapsensa oletus oli, että kummitädin kuuluu ostaa lapselle juuri se jäätelö, minkä lapsi haluaa. Asenneongelma.
Ap;n ongelma taisi olla se, että jäätelö vaihtui kummitädin toimesta Pirkka-tuuttiin "koulutusmielessä", eikä varsinaisesti se, ettei lapsi saanut mitä halusi tai että tädillä olisi ollut varaa kallimpaankin.
Muutenhan asiassa ei olisi sen kummempaa ongelmaa.
Minusta ap:n ongelma on se, että hänellä ei omasta mielestään ole valinnanmahdollisuuksia edes ystävän kautta. Hän ajattelee (kuten muutkin köyhät usein) että paremmin toimeentulevat ostelevat tuosta noin vain mitä huvittaa. Mutta ei se niin mene. Köyhät eivät vain suostu sitä mitenkään sisäistämään, kuten tässäkin ketjussa tulee hyvin nähdyksi. Kummitäti yritti kouluttaa lasta ja ap kantaa vieläkin kaunaa siitä. Ehkä he ovat todellakin jääneet oman yksisilmäisyytensä vangiksi, eivätkä ymmärrä, että heidänkin kannattaa mieluummin valita se, mikä on järkevin vaihtoehto, eli halpa mieluummin kuin riistohintainen ökytuote. Mutta köyhyytensä vuoksi haluavat mieluummin aina sen mikä maksaa enemmän, joten pysyvät jatkossakin köyhinä.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun tutkimuksen mukaan jatkuva rahattomuus tai tällainen perusköyhyys ja tuilla eläminen tekee ihmisestä jotenkin lamaantuneen ja näköalattoman. Ihan vaan kun päivittäinen elämä on paljon stressaavampaa, ei voi luottaa elämään, vaikea olla rento ja luovassa tilassa, vaikea unelmoida ja suunnitella tulevaa.
Eli tavallaan toi halventava hokema että köyhä ois tyhmä, sisältää totuudenjyvän. Hyvätuloisen on helpompi olla huoleton, kokeilla, uskaltaa, menestyä.Sit kun se köyhä saa jonkun 100e ylimääräistä niin ei oo mielessä säästösuunnitelmat ja joku hyödyn maksimointi, kun mielen täyttää se stressaava tarvelista "ruoka, vuokra, kengät, laskut, velka, bussilippu, pipo, hammaslääkäri...". Ymmärtäähän sen, että silloin voi myös kaivata sitä "ihan sama, mä ostan nyt suklaaleivoksen!!!" hetkeä. Irtaantuminen arjesta, pieni hemmottelu.. se voi olla siinä hetkessä tärkeämpää kuin jatkuva järkevä penninvenytys.
Ja arjesta voi irtaantua vain rahalla? Satanen on iso raha vain hetken irtaantumiseen, eikö vähempi riitä?
Opiskeluaikana olin köyhä 5 v, silloin ylimääräisestä satkusta olisi kyllä mennyt vähintään 90 e järkevään, ei tosiaan kaikki johonkin hetken "arjesta irtaantumiseen".
Vierailija kirjoitti:
Maksupäivänä pitää maksaa vuokra, sähköt, netti, puhelimet, mahdolliset luottojen ja lainojen lyhennykset, jne.
Eri kyllä maksupäivänä heti menee iso osa rahoista. Jos sen rahan säästäisi ruokaostoksiin, kaikki menisi perintään ja se vasta tulisi kalliiksi.
Asia on katsos niin, että köyhälle ei jää hirveästi käteen pakollisten menojen jälkeen.
Luotot ja lainojen lyhennykset. Niinpä. Monesti näissä köyhyyskeskusteluissa nousee esille se, että rahat menee laskuihin. Pakollisia laskuja on asumiskulut, vakuutukset, netti, puhelin ja terveyskulut. (työssäkäyvillä polttoaine/linkkukortti) Mutta usein just näillä köyhillä löytyykin osamaksuja, luottoja, lainoja jne
Vierailija kirjoitti:
Tein joskus aloituksen siitä, että joku rikas tuhlari käyttää yli tonnin päivässä. Puolet vastauksista oli tyyliin "jos on itse ansainnut rahansa, saa käyttää ne mihin tykkää".
Varmaan nämä samat ihmiset tässä ketjussa nyt pätemässä, mitä köyhä saa ja ei saa ostaa rahoillaan. Koska ihmiset mieltävät myös köyhien rahat rikkaille kuuluvana, nehän on otettu verorahoista.
Rikkailta ei edellytetä minkäänlaista apua köyhille, ei mitään epäitsekästä. Tuhlaile rahojasi minkä kerkiät, kun olet kerran tehnyt työtä ja ansainnut ne. (Mutta perintö- ja lottovoittorahatkin saa silti tuhlata.) Mutta jos köyhä haluaa laittaa 10 euroa kuussa Netflixiin, niin se on hirveää tuhlausa.
Niin, jos on itse tienannut rahansa, saa niitä käyttää vaikka 1000 euroa päivässä. Mutta ap käyttää rahaa kahteen eri suoratoistopalveluun joka kuukausi. Ja nyt kinuaa joulukinkkua kavereilta, kun itsellä ei ole varaa ostaa sitä. En kyllä siinä vaiheessa yhtään ihmettele, että kaverit jakelee neuvoja. Koska ap:lla ei selvästikään ole varaa pitää kahta suoratoistopalvelua koko ajan. Plus ostaa sitä kinkkua. Ap voisi tehdä näin ensi vuonna: Tammikuu ja joulukuu maksetaan Netflix. Helmikuusta toukokuuhun on taukoa palveluista. Sitten taas kesä-, heinä- ja elokuu maksetaan Hbo:ta. Ja tämän jälkeen taas taukoa syyskuusta marraskuuhun. Näin lapset saavat vähän extraa (painottuen siihen aikaan kun koulusta on vapaata). Mutta samalla ap säästää sen verran, että on ensi jouluna varaa ostaa myös se kinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on riittävästi luksusta nuissa maksullisissa suoratoistopalveluissa, jos ei oo omaa rahaa millä maksaa niin tuon enempää ei tarvi. Kyllä ihan perustoimeentulo täytyy kaikilla olla, harrastuksia ym. lapsille myös voidaan tarjota ilmaiseksi vähävaraisille, MUTTA. Joku raja on oltava. Mitään ekstraa, luksusta ym. ei tarvitse kustantaa kellekään jolla siihen ei ole itsellä vara. Joulukinkku on oikeastaan aika halpaa ruokaa niin jo on ihme jos sitä ei voi jouluna ostaa, alesta viimeistään. Laatikot myös superedullisia tehdä. Hyvin vähällä rahalla saisi jouluruuat hoidettua tarvittaessa. Lasten lahjat eri asia ja niihin on järjestöjä joihin ottaa yhteyttä. Kavereilta ei tarvitse kitistä, mutta toki voi selittää oman tilanteensa ja pyytää, uskoisin että apua moni olisi valmis tarjoamaan. Ehkä kaikista paras olisi itse ehdottaa miksei vaikka Facebookissakin että tekee kaverille joulusiivouksen muutamaa lahjaa vastaan tai jotain. Miksi kotona työttämänä makaavalle pitäisi vain antaa. Itse kun on töissä kiireinen niin olisi vain mukava kun joku kävisi sillä aikaa siivoamassa ja itse saisi keskittyä töiden jälkeen muuhun, kyllä siitä satasen, pari voisi antaa tarpeessa olevalle kaverille. Mutta en ole kyllä kuullut että joku olisi valmis tähän, eivät sitten varmaan ole tarpeeksi köyhiä kuitenkaan.
Onko suoratoistopalvelu jonkun mielestä LUKSUSTA? Kumma juttu.
On, se on nimenomaa luksusta. Televisio on täynnä ilmaisiakin kanavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ainakin köyhänä voin sen tunnustaa, että raha polttelee taskuissa, jos sitä joskus sattuu ylimääräistä olemaan. Kun joutuu koko ajan kieltämään itseltään kaikenlaista, niin sitä haluaa yleensä heti ostaa jotakin. Ja kun tarvelista on loppumaton, tarvitsisin pari mattoa, uusia lakanoita (vanhat on ex-anopin 20 vuotta sitten ostamia), käsipyyhkeitä, toisen takin, talvikengät, ulkoiluhousut, rintaliivit, alushousuja, sukkia, uuden paistinpannun jne. Omista tarpeistani tingin, jotta lapset saisivat tarvitsemansa, mutta eihän tämä kivaa ole. Emme matkustele, meillä ei ole autoa, syömme vaatimattomasti, ei ole suoratoistopalveluja tai pelikoneita. Joten kyllä; jos minulla on ylimääräistä niin sijoitan sen välittömästi johonkin tarpeelliseen tai vähemmän tarpeelliseen.
Tästä syystä kannettu vesi ei kaivossa pysy. Yksin asuvalla kaverillani on jo vuosia ollut vaikea taloudellinen tilanne. Monesti ei ollut koko viikolla muuta syötävää kuin kaurapuuroa ja jokunen kananmuna. Vastoin periaatteitani annoin hänelle kahden kuukauden varsin ruhtinaalliset ruokarahat. Kuvittelin, että hänellä olisi edes pari kuukautta, jolloin ei tarvitsisi stressata, mistä saa ruokaa. Vaan miten kävikään? Koko summa oli käytetty yhdessä viikossa eikä todellakaan kuin parin päivän verran ruokiin. Seuraavalla viikolla oli taas yhtä tiukkaa kuin aina ennenkin. Mikään, mitä hän rahoilla hankki, ei ollut välttämätöntä. Olemme puhuneet asiasta ja hän myöntää itsekin, että oli typerää laittaa rahat heti haisemaan. Olisi edes ostanut kuivakaapit ja pakastimen täyteen ruokaa, mutta eipä käynyt hänellä mielessäkään. Kertoi vain, että oli ihanaa tuntea hetken aikaa olevansa rikas.
Just, tyhmyys ja köyhyys tuntuvat kulkevan monessa tilanteessa käsi kädessä. Kyllä sietääkin nähdä nälkää jos ei tuon vertaa osaa ajatella viikkoa pidemmälle.
Tämä siinä on ihmeellisintä ettei pystytä katsomaan lainkaan parin viikon päähän kun tuhlataan kaikki heti maksupäivänä.
Kyllähän impulssikontrollin puute on yksi luonnevikaisten tunnus. Samat jotka ei saa omiaan riittämään on myös niin hävyttömiä että kehtaa pyytää ja huonoja siinä että eivät maksa takaisin.
Ihmisen luotettavuutta voi jonkinverran mitata tarkkailemalla miten suhtautuu rahankäyttöön. Sori mutta näin se vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Heikko trolli. Tavallaan ihan hyvä, mutta sit kuitenkin jotenkin just siinä kiusallisessa välissä ettei ole niin naurettava että olis hauska, eikä niin uskottava että menis läpi. Ei kellään köyhällä voi olla suoratoistoja. Sehän olis hiton tyhmää laittaa rahaa moiseen jos muutenkin on tiukkaa.
Tietäisitpä vaan, kuinka tyhmiä ihmiset voivat ollakaan 🤪
Ap on varmaan trolli, mutta onhan tuollainen toiminta täysin mahdollinen Kontulassa.
Mutta oliko se kummitädin jäätelöhomma muka joku opetus ja näpäytys? Vai oliko ap vähän herkillä asian suhteen ja loukkaantui turhaan?
Mä en ikinä osta jäätelökiskalta jäätelöä, en koskaan. Se on kallista ja mulla ei vaan ikinä oo ollut niin kova jäätelönhimo että maksaisin siinä tuplahinnan, kun kaupasta saa tosiaan halvemmalla.
Jos mun (nyt vielä vauva) kummilapsi aikanaan sanoo "ooo jätskikiska, pliis saanko jäden!" niin voisin kuvitella vastaavani automaattisesti että ei osteta tästä, haetaan tuolta kaupasta.
Okei, se on jonkun mielestä turha ja tyhmä pikkujuttu ja pitäis hemmotella lasta. Mutta tää nyt on MUN tyhmä pikkujuttu ja minut ne vanhemmat kummiksi valitsi niin saa lapsi minuun ja outouksiini sitten tutustua :D Ja en mä näe itse sitä mitenkään lapsen kouluttamisena tai jonain köyhyyden kritisointina. Se että oon kummi ei vaan saa mua jäätelökiskan jonoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko joskus käynyt niin, että hyvätuloinen on auttanut tuttavaansa, jonka rahat ovat aina loppu ja tuo ”köyhä” olisi ollut kiitollinen avusta ja saanut muutettua elämäänsä? Kun nämä jutut päättyvät aina niin, että ylimääräinen menee heti johonkin turhaan ja kuukauden päästä on taas kaikki loppu.
Meillä kävi näin. Ehkä osaksi omaa tyhmyyttämme(opiskelut kesken ja emme tajunneet hakea kaikkia tukia, joita olisimme voineet) olimme syvässä kuopassa ainoan lapsemme ollessa pieni. Raha oli oikeasti todella tiukassa, eikä varaa ollut mihinkään. Paras ystäväni auttoi meitä silloin hädässä monet kerrat. Auttamisen avulla saimme molemmat opiskeltua ja olemme nykyisin hyvissä töissä ja velat parhaalle ystävälleni on maksettu. Ystävä syö ja juo kanssamme aina meidän piikkiin, vaikka auttamisesta on jo vuosia. Ilman hänen apuaan emme olisi koskaan selvinneet siitä ajasta ja päässeet siihen pisteeseen, jossa olemme nyt. Olen ikuisesti kiitollinen.
❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on riittävästi luksusta nuissa maksullisissa suoratoistopalveluissa, jos ei oo omaa rahaa millä maksaa niin tuon enempää ei tarvi. Kyllä ihan perustoimeentulo täytyy kaikilla olla, harrastuksia ym. lapsille myös voidaan tarjota ilmaiseksi vähävaraisille, MUTTA. Joku raja on oltava. Mitään ekstraa, luksusta ym. ei tarvitse kustantaa kellekään jolla siihen ei ole itsellä vara. Joulukinkku on oikeastaan aika halpaa ruokaa niin jo on ihme jos sitä ei voi jouluna ostaa, alesta viimeistään. Laatikot myös superedullisia tehdä. Hyvin vähällä rahalla saisi jouluruuat hoidettua tarvittaessa. Lasten lahjat eri asia ja niihin on järjestöjä joihin ottaa yhteyttä. Kavereilta ei tarvitse kitistä, mutta toki voi selittää oman tilanteensa ja pyytää, uskoisin että apua moni olisi valmis tarjoamaan. Ehkä kaikista paras olisi itse ehdottaa miksei vaikka Facebookissakin että tekee kaverille joulusiivouksen muutamaa lahjaa vastaan tai jotain. Miksi kotona työttämänä makaavalle pitäisi vain antaa. Itse kun on töissä kiireinen niin olisi vain mukava kun joku kävisi sillä aikaa siivoamassa ja itse saisi keskittyä töiden jälkeen muuhun, kyllä siitä satasen, pari voisi antaa tarpeessa olevalle kaverille. Mutta en ole kyllä kuullut että joku olisi valmis tähän, eivät sitten varmaan ole tarpeeksi köyhiä kuitenkaan.
Onko suoratoistopalvelu jonkun mielestä LUKSUSTA? Kumma juttu.
On ne silloin, jos rahat ei riitä joulukinkkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ketju ja haluan itsekkin siihen osallistua kertomalla oman mielipiteeni.
Luulen, että monilla vähävaraisilla/köyhillä on todella vääristynyt kuva siitä miten paljon rahaa keski/hyvätuloisilla on Suomessa käytettävissä. Keski/hyvätuloisena, toisin kuin pienituloisena, joutuu oikeesti kustantamaan kaiken omasta pussista. Kukaan ei anna rahaa asumiseen, työttömyystukia ja päivähoitomaksutkin menee maksimin mukaan. Kun joutuu maksamaan itse kaiken, itse tienatuilla rahoilla, sitä muuttuu melko hintatietoiseksi ja pihiksikin.
Kuulutaan mieheni kanssa johonkin top 20% tienaaviin. Ollaan aiemmin autettu rahallisestikkin paria ystävää, mutta ei enää. Toinen tuhlasi rahansa ostamalla todella tyhmän tuotteen Klarnan osamaksulla. Jätti maksut maksamatta ja joutui ulosottoon. Toinen oli yh-äiti, jolle annettiin vähän joululahjarahaa. Seuraavan kerran kun nähtiin niin olalla roikkui 2500€ maksava designer laukku. Oltiin aika pöyristyneitä näistä kahdesta tapauksesta. Enää ei anneta penniäkään minnekkään.
Päätettiin, että jos meiltä kerjätään niin annetaan mielellämme rahatonta ja aineetonta apua. Työskentelemme molemmat alalla, jonka tietotaitoa voi hyödyntää esimerkiksi auttamalla ihmisiä työnhaussa, sparraamalla opiskeluissa, olemme jonkin verran perillä monista laki/veroasioista, sijoittamisesta, velkaneuvonnasta tms. Voidaan helposti myös vahtia lapsia tai auttaa joissakin kodin asioissa, mutta rahaa ei enää anneta. Opetetaan mielellämme ihmiset kalastamaan eikä aina odottamaan, että kala tuodaan pöytään.
Juuri tämän takia ei kiinnosta avustaa yhtäkään "köyhää". Ollaan kouluttauduttu tukiperheeksi juuri tämän takia että voidaan konkreettisesti auttaa lapsiperheitä tarjoamalla lapsille mukavan viikonlopun kerran kuussa ja vanhemmille hengähdystauko. Valitettavasti muunlaiseen hyväntekeväisyyteen on minultakin mennyt usko näiden uskomattoman röyhkeiden rahan ja tavaran vonkaajien vuoksi. Valehdellaan suut ja silmät täyteen ja vingutaan muilta sitä ja tätä ja tuota. Olen samaa mieltä siinä että työtä voi tarjota, mielelläni maksaisin ikkunanpesusta ym. Mutta eihän näillä monilla kiinnostusta siihen ole, kouraan sohvannurkkaan pitäisi vuittonit ja iPhone tuoda.
Erittäin kunnioitettavaa. Itsekkin mietimme tätä tukiperheasiaa, mutta vielä ei olla uskallettu ottaa ensimmäistä askelta. Eräs tuttavaperheemme tästä tosin innostui ihan todenteolla.
Köyhyys Suomessa on hirveän monitahoinen asia. Jos yhtään matkustelee, tajuaa miten hyvin Suomessa jopa köyhimmällä ihmisellä asiat ovat maailman tasolla. Toisaalta se ei hirveästi lohduta kun päivittäisessä elämässä näkee vain oman maan kansalaisia, joilla menee paremmin. Siltikään en jaksa uskoa, että köyhyyttä Suomessa voidaan ratkaista kaatamalla lisää rahaa pienituloisille. Eikö se olisi muutenkin epäreilua meitä isompituloisia kohtaan, jotka maksamme kaiken omasta pussista? Harvalle on tuotu mitään ilmaiseksi, kyllä sitä on itsekkin nähty 90-luvun lama, isän firman konkurssi, myöhemmin opiskeluaika ja makaroonivelli, aviomiehen ensimmäisen firman konkurssi ja siitä tulleet 50,000 eur ulosottovelat... Kaikista näistä on selvitty, riskillä välillä menty ja nyt nautitaan työmme hedelmästä. Ei varmasti oltaisi näin hyvässä tilanteessa nyt ellei olisi kompuroitu ja opittu muutaman kerran.
Yhteiskunta nykyään on kulutushysteerinen. Lomamatkoista, iPhoneista, 7€ erikoiskahveista, maksukanavista, designer-tavarasta yms on tullut uusi normaali. Ennen nämä olivat kaikki luksusta, joita vain rikkaat ja hyvätuloiset ostivat. Nyt tämä syöpä on valunut alaspäin ja samaa kulutusmankelia tyrkytetään koko kansalle. Jos et osta ja kuluta niin olet köyhä ja tyhmä. Osamaksuhelvetti varmistaa vielä, että kaiken voi saada just nyt heti. Lord have mercy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksupäivänä pitää maksaa vuokra, sähköt, netti, puhelimet, mahdolliset luottojen ja lainojen lyhennykset, jne.
Eri kyllä maksupäivänä heti menee iso osa rahoista. Jos sen rahan säästäisi ruokaostoksiin, kaikki menisi perintään ja se vasta tulisi kalliiksi.
Asia on katsos niin, että köyhälle ei jää hirveästi käteen pakollisten menojen jälkeen.Luotot ja lainojen lyhennykset. Niinpä. Monesti näissä köyhyyskeskusteluissa nousee esille se, että rahat menee laskuihin. Pakollisia laskuja on asumiskulut, vakuutukset, netti, puhelin ja terveyskulut. (työssäkäyvillä polttoaine/linkkukortti) Mutta usein just näillä köyhillä löytyykin osamaksuja, luottoja, lainoja jne
Vai niin, tämäkään ei ole siis köyhälle salittua. Monella hyvin toimeentulevalla on useampikin luottokortti, joita sitten maksellaan kun jaksellaan. Niillä korteilla matkustellaan, käydään ravintoloissa ja biletetään. Mutta heille se on OK.
Kerron sulle syyn, miksi köyhillä on luottoa. Köyhillä ei ole yleensä MITÄÄN rahaa säästössä, vaan kaikki menee elämiseen. Jos tulee joku tilanne, että on käytettävä ylimääräistä rahaa, niin se pitää lainata jostain. Ei tarvitse olla edes mikään vakava tilanne. Riittää että silmälasit hajoaa, siihen menee yhtäkkiä monta sataa euroa. Miten siitä tilanteesta pitäisi selvitä? Älä sano että säästämällä etukäteen, koska kaikki rahat menevät elämiseen.
Monella köyhällä on myös opinto- ja asuntolainaa, jotka on maksettava pois vaikka olisi huono elämäntilanne sillä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Kun joku sanoi että köyhällä on stressiä koko ajan, niin mikä köyhää stressaa? Ei työpaineet, ei liika kiire ja kotityöt ainakaan.
Kaikilla on stressiä, ihan varmasti stressaa laskea millä asuntolaina maksetaan kun ollaan lomautettuna, noin esimerkiksi.
Eli ei se stressikään selitä, miksi raha polttaa taskussa eikä edes haluta mitään järkevää taloudenpitoa oppia. Vaan vaaditaan vaan lisää, tietenkin vastikkeetta.
Nyt en ihan ymmärrä?
Kyllä mua köyhänä äitinä stressasi kovasti se että jouduin herättämään lapset 6 jälkeen aamulla että sain vietyä heidän klo 7 tarhaan bussilla. Mies oli lähtenyt töihin jo aiemmin ja tarhaan oli 5km matkaa. Ja tarhasta juoksujalkaa 7.15 bussille jolla juuri ja juuri ehdin töihin klo 8. Ja klo 16 sama toisinpäin, mies yritti tehdä paljon ylitöitä että saimme lisätienestiä. Kyllä oli kiire koko ajan!
Kotitöitä ihan yhtä paljon kuin rikkaallakin mutta monipuoliset ja herkulliset ateriat vaati paljon enemmän päänvaivaa kun ne piti tehdä halvoista /vaillinaisista aineksista.
Ei ollut rahaa mikä olisi poltellut taskussa, 16% asuntolainan korko piti huolen siitä. Mun palkka meni kokonaan korkoihin ja miehen palkalla elettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun tutkimuksen mukaan jatkuva rahattomuus tai tällainen perusköyhyys ja tuilla eläminen tekee ihmisestä jotenkin lamaantuneen ja näköalattoman. Ihan vaan kun päivittäinen elämä on paljon stressaavampaa, ei voi luottaa elämään, vaikea olla rento ja luovassa tilassa, vaikea unelmoida ja suunnitella tulevaa.
Eli tavallaan toi halventava hokema että köyhä ois tyhmä, sisältää totuudenjyvän. Hyvätuloisen on helpompi olla huoleton, kokeilla, uskaltaa, menestyä.Sit kun se köyhä saa jonkun 100e ylimääräistä niin ei oo mielessä säästösuunnitelmat ja joku hyödyn maksimointi, kun mielen täyttää se stressaava tarvelista "ruoka, vuokra, kengät, laskut, velka, bussilippu, pipo, hammaslääkäri...". Ymmärtäähän sen, että silloin voi myös kaivata sitä "ihan sama, mä ostan nyt suklaaleivoksen!!!" hetkeä. Irtaantuminen arjesta, pieni hemmottelu.. se voi olla siinä hetkessä tärkeämpää kuin jatkuva järkevä penninvenytys.
Ja arjesta voi irtaantua vain rahalla? Satanen on iso raha vain hetken irtaantumiseen, eikö vähempi riitä?
Opiskeluaikana olin köyhä 5 v, silloin ylimääräisestä satkusta olisi kyllä mennyt vähintään 90 e järkevään, ei tosiaan kaikki johonkin hetken "arjesta irtaantumiseen".
En mä kirjoittanut että koko satanen menis pikkuluksukseen, kirjoitin että "suklaaleivos". Varmaan sen viitisen euroa.
Mutta pointti ei ollut lainkaan se meneekö johonkin 5 vai 50 euroa, se on täysin toisarvoista tässä. Pointti oli, että pitkään köyhyydessä eläneen aivot ei välttämättä toimi samoin kuin hyvätuloisen. Ja se voi olla yksi selittävä tekijä miksi se impulssikontrolli tuntuu olevan joillain heikko, miksi tehdään huonoja kulutusvalintoja, miksi se pieni ylimääräinen raha ei menekään säästöön tai johonkin ulkopuolisen mukaan järkevään.
Nyt täytyy kyllä oikaista sen verran että köyhiä on kahdenlaisia:
1 sossu_pummit joiden pitää saada kaikki maksettuna
2 pienipalkkaiset sitkeät duunarit, köyhät opiskelijaperheet, työtä hakevat työttömät ja sairaat joiden työllistyminen on mahdotonta mutta eivät pääse esim tk eläkkeelle.
Nuo kakkoset sinnittelevät omilla tuloillaan ja jaksavat pyrkiä parempaan!
Köyhä ei aina pysy köyhänä.
Mun vanhemmat oli sodan jaloista selvinneitä kouluttamattomia duunareita. Pienistä tuloista hankittiin koti pään päälle. Työmoraali opetettiin mulle jo äidinmaidossa. 15v menin koulun ohessa töihin, samoin kaikki kesälomat.
Koulun jälkeen mulla ei ollut varaa opiskella vaan menin töihin lukion jälkeen että saimme asuntolainan maksettua. Opiskelemaan pääsin vasta 30v:nä. Sitten 3v köyhänä työssäkäyvänä yh:na ja jatkuva haku parempiin töihin. Uusperheen perustaamisvaiheessa alkoi lopultakin tulotaso kehittymään ja 45v olimme jo keskituloisia.
Lapsemme ovat aloittaneet työt 15v:nä koulun ohessa ja päässeet keskituloihin yhtä lukuunottamatta heti opiskelun päätyttyä. Yksi on duunariammatissa ja miehensä vielä opiskelija mutta sitkeydellään pääsevät mihin vaan.
Missään tapauksessa en halua että meitä sekoitetaan sossu_pummeihin!