"Kivoja" asioita mitkä sinun mielestäsi tuntuu hirveän vastenmieliseltä pakkopullalta?

Ystävien tai sukulaisten tapaaminen. Miksei whatsapp-viestittely riitä?

Toinen on työpaikan videopuhelut. Miksi on niin tärkeää nähdä tousen kasvot, eikö itse asia eli palaverin aihe ole kuitenkin tärkeintä?

Vierailija kirjoitti:

Klubitus, reivit, psykebileet yms konemusiikkimeininki. Tykkään kuunnella tällaista musiikkia itsekseni, mutta vihaan tähän liittyvää skenespedeilyä ja "ug"-urpoilua. Kaverit eivät tajua, miksi en tule koskaan mukaan kemuihin vaikka muuhun illaanviettoon osallistun. Minä en tajua, miten he jaksavat katsella övereitä vetäviä narkkareita hytkymässä. Ihan sama, onko kyse pienistä privaattibileistä vai avoimesta tapahtumasta.

Reivit ja psykebileet tietyllä porukalla (vaan läheisimmät ystävät kumppaneineen) on just parhaita!

Tietää kenen kanssa bailaa eikä kellään mene överiksi 🙂

Normi baarissa kännäilyn voittaa mennen tullen.

Lux Helsinki. Yksi kerta sitä valosaastetta ja jonottamista pakkasessa riitti. Toinen ärsytys on ilotulitukset. Julkiset, ammattilaisten järjestämät ymmärrän, mutta en yksityishenkilöiden hallitsematonta rakettien ampumista. Toivottavasti kielletään mahdollisimman pian.

Ehkä Doggystyle, mutta kun ukko alati vonkaa.

Elämän eläminen.

Mitkäily on toisista varmaan  älyttömän kivaa ja vaivatonta mutta minun  huumouri ei siihen piisaa

luistelu, shoppailu

Sukujuhlat. Kaikissa muodoissaan.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä Doggystyle, mutta kun ukko alati vonkaa.

Vaihetaanko ukkoja? Meillä mä vonkaan sitä mutta ukko ei haluakun ei pysty pidättää niin kauan siinä.

Seksi

Muutaman kerran kokeillut ns. bilettämistä, eikä nappaa. Ei edes mukavassa seurassa, sellaisessa missä voi käydä syömässä tai viettää aikaa, mutta hämyinen baari ja känniläisiä ympärilllä, ei.  

Shoppailu. Mikä tahansa kaupassa pyöriminen on yhtä tuskastuttavaa.

Saunominen niin, että heitetään löylyä. Hetken voin olla miedossa lämpötilassa kuivassa saunassa.

Baareilu. Aina on niin kova meteli, että keskustelusta ei tule mitään.

Hellekesä. Saan migreenin helteellä.

Matkustelu suosituissa lomakohteissa. En kestä sitä päälleliimattua teennäisyyttä, kaupallisuutta ja epäekologisuutta, joka melkein kaikkiin tällaisiin lomakohteisiin liittyy.

Seksi. Ei vaan enää yhtään kiinnosta.

Telttailu. Muuten olisi kivaa, mutta selkä on telttayön jälkeen kuukauden kipeänä.

Perhejoulut. Aina joku pettyy johonkin ja pahoittaa mielensä.

Kyllä, olen tylsä ihminen.

Varmaan mainittu jo moneen kertaan, mutta shoppailu! Etenkin vaatteiden etsiminen ja sovittaminen on ahdistavaa, tavarapaljous kaupoissa ahistaa. Vaikea tajuta että jotkut shoppailevat rentoutuakseen.

Jalkahoito kosmetologilla.

Saunminen  muitten  kuin mieheni kanssa. ei, ei.

Epäilen että tämä on uniikkia: en pidä seurassa syömisestä. Siis illallisista, yhteisistä lounaista ym. Rakastan ruokaa, ja haluaisin keskittyä syömiseen ja ruuasta nautiskeluun. Esim. kamalinta ikinä ovat töissä suoritettavat yhteiset lounaat tai muut. Suurin osa ruuasta nauttimisen ilosta katoaa, kun pitää seurustella ja keskustella, eikä voi lappaa ruokaa ääntä kohti, tai makustella sitä äännähdellen ilosta. Kyllä, minä saatan tehdä niin kun syön yksin.

Pidän myös siitä, kun olen nälkäinen ja saan ahmia ruokaa samalla kirjaa lukien. Vinkki: jos näette työpaikan ruokapöydässä kollegan kirja/kännykkä edessään syömässä, älkää menkö hänen seuraansa höpöttämään ja häiritsemään.

Ulkomaan matkat. Mutta myönnän että olen varmasti tehnyt vääränlaisia matkoja eli kaupunkilomia. Kun kotimaassakin suuntaan mieluiten jonnekin metsään, niin en tajua miten olen ajatellut, että pitkä viikonloppu Lontoossa olisi kiva. Kai se on kun niitä hehkutetaan, niin siihen ansaan on mennyt. 

Olenkin miettinyt, että jos (ja nimenomaan jos, en tiedä huvittaako yleensäkään matkustaminen enää) jonnekin Suomen rajojen ulkopuolelle lähden, niin se on sitten luonto/vaellusloma. Miksi kiusata itseään ihmisjoukoissa (jotka kieltämättä on aika samanlaisia joka paikassa, oli se sitten Barcelona tai Pariisi) kun voisi oikeasti nauttia erilaisista maisemista ja luonnosta? 

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaan matkat. Mutta myönnän että olen varmasti tehnyt vääränlaisia matkoja eli kaupunkilomia. Kun kotimaassakin suuntaan mieluiten jonnekin metsään, niin en tajua miten olen ajatellut, että pitkä viikonloppu Lontoossa olisi kiva. Kai se on kun niitä hehkutetaan, niin siihen ansaan on mennyt. 

Olenkin miettinyt, että jos (ja nimenomaan jos, en tiedä huvittaako yleensäkään matkustaminen enää) jonnekin Suomen rajojen ulkopuolelle lähden, niin se on sitten luonto/vaellusloma. Miksi kiusata itseään ihmisjoukoissa (jotka kieltämättä on aika samanlaisia joka paikassa, oli se sitten Barcelona tai Pariisi) kun voisi oikeasti nauttia erilaisista maisemista ja luonnosta? 

Jep. Hyvää pohdintaa.

Yksi tapa saada iloa irti matkoista on tutkia kohdetta ja hakea sieltä ne itselle sopivat paikat. Esim. suurkaupungin puutarhat, vanhat talot, hautausmaat. Voi olla että tuttavat ihmettelevät mikset käynyt vahakabinetissa seisomassa Rihanna-nuken kainalossa vaan istuit mieluimmin ruusutarhassa, mutta ethän sinä heidän takiaa matkusta..

Lapsen kanssa kotona oleminen. Jokainen päivä on sitä yhtä ja samaa vaan. Ei ole äitikavereita, ei puistoja mihin mennä, ei perhekerhoja. Kotipiirissä vaan aamusta iltaan ja illasta aamuun, joka päivä. Turhauttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaan matkat. Mutta myönnän että olen varmasti tehnyt vääränlaisia matkoja eli kaupunkilomia. Kun kotimaassakin suuntaan mieluiten jonnekin metsään, niin en tajua miten olen ajatellut, että pitkä viikonloppu Lontoossa olisi kiva. Kai se on kun niitä hehkutetaan, niin siihen ansaan on mennyt. 

Olenkin miettinyt, että jos (ja nimenomaan jos, en tiedä huvittaako yleensäkään matkustaminen enää) jonnekin Suomen rajojen ulkopuolelle lähden, niin se on sitten luonto/vaellusloma. Miksi kiusata itseään ihmisjoukoissa (jotka kieltämättä on aika samanlaisia joka paikassa, oli se sitten Barcelona tai Pariisi) kun voisi oikeasti nauttia erilaisista maisemista ja luonnosta? 

Jep. Hyvää pohdintaa.

Yksi tapa saada iloa irti matkoista on tutkia kohdetta ja hakea sieltä ne itselle sopivat paikat. Esim. suurkaupungin puutarhat, vanhat talot, hautausmaat. Voi olla että tuttavat ihmettelevät mikset käynyt vahakabinetissa seisomassa Rihanna-nuken kainalossa vaan istuit mieluimmin ruusutarhassa, mutta ethän sinä heidän takiaa matkusta..

Minä olen ajatellut mennä siis vielä tuotakin pidemmälle ja jos menen seuraavan kerran Britteinsaarille, niin se on tyyliin West Highland Way tai joku muu vaellusreitti.